Bellavita on kiistatta yksi suomalaisista anti-age-kosmetiikan klassikkotuotteista. Bellavitan kehitti ihotautilääkäri Olavi Kilpiö vuonna 1955 perehdyttyään Yhdysvalloissa tutkimuksiin ikääntyvän ihon hoidosta. Orion Pharma on valmistanut voidetta yhtäjaksoisesti yli 60 vuotta.
Retinyylipalmitaattia sisältänyt Bellavita oli aikanaan edistyksellinen voide ja edusti silloin viimeisintä anti-age-teknologiaa. Voide on säilyttänyt suosionsa kautta vuosikymmenten, ja yhä se vain porskuttaa menemään 2020-luvulla, vaikka voisi luulla ajan menneen sen ohi jo aikaa sitten.
Myös pakkaus näytti vielä tähän vuoteen saakka todella vanhanaikaiselta. Pakkaus (kuten myös koostumus..!) on uusittu ihan hiljattain. Ostin oman Bellavitani helmi- maaliskuussa, ja kesän aikana apteekkeihin olivat ilmestyneet uudistuneet versiot.
Uusi Bellavita, sekä kevyempikostumuksellinen Bella. Kuva: Orion Pharma
Olen jo pitkään ollut aikeissa testata tätä anti-age-klassikkoa, mutta ajoitukseni oli huono, kun 66 vuotta retinyylipalmitaattiin pohjautunut koostumus on nyt viimein päivitetty tälle vuosikymmenelle. Uusi koostumus sisältää retinyylipalmitaatin sijaan retinolia ja bakuchiolia. (Uuuu, trendy...!)
Arvioni voiteesta on nyt siis turha: tätä Bellavitaa ei enää ole. (Paitsi joissain apteekeissa on vielä vanhaa varastoa.)
Täytyy ostaa jossain vaiheessa testiin uudistettu koostumus, mutta koska vähän niin kuin sovin itseni kanssa, että en enää tämän vuoden puolellla osta uusia testituotteita, uuden Bellavitan arvio menee kenties ensi vuoteen. (Onko joku teistä jo kokeillut uutta versiota..?)
No. Loppujen lopuksi kokemukseni vanhasta Bellavitasta on nopeasti kerrottu. Voide oli niin pahanhajuinen, että en yksinkertaisesti pystynyt käyttämään sitä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kohtaan niin pahan hajuisen kosmetiikkatuotteen, että en voi käyttää sitä.
Tiedätte ehkä ilmaisun ”mummotuoksu” (kaikella kunnioituksella isoäitejä kohtaan). Tämä on juuri sellainen potenssiin 10. Tältä tuoksuivat oman isoäitini ihonhoitovoiteet lapsuudessani 80-luvulla. Tekisi melkein mieli sanoa, että 80-lukukin kuulostaa liian modernilta vuosikymmeneltä tälle äärimmäisen vanhanaikaiselle tuoksulle.
Tuoksu on erittäin voimakas parfymoitu, tunkkaisella tavalla puuterinen kukkaistuoksu. Sellainen vähän ummehtunut. Ja poikkeuksellisen voimakas. (Tämän sanoo ihminen, joka yleensä sietää hyvinkin voimakkaita tuoksuja kosmetiikassa.) En voi kuvitella kenenkään nuoren ihmisen käyttävän tällaista tuoksua. En oikein aikuisenkaan – en ainakaan 2000-luvulla.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miltä vuodelta tämä tuoksu oli… voihan olla, että Bellavitaa ei todella oltu päivitetty tuoksunkaan puolesta vuosikymmeniin.
Voiteesta oli (ja on yhä) myös hajusteeton versio. Olisi varmaankin pitänyt ostaa se.
Vanhan Bellavitan ihotuntumallinen koostumus oli lopulta ihan ok.
Voide on odotetusti äärimmäisen synteettinen, kuten useimmat apteekkikosmetiikkatuotteet ovat, ja siinä on tyypillinen synteettisten pehmentimien tuntuma. Mukaan on leivottu yksi kasviöljy: valinnaltaan hyvin epätavallinen maapähkinäöljy. Motiivi tällaisen öljyn lisäämiseen apteekin a-vitamiinivoiteeseen jää minulle epäselväksi - liekö se ollut hyvin edullinen ja tuonut jotain sellaista mukavaa notkeutta, jota tämän voiteen kehittämisen aikaan tarjolla olleet synteettiset öljyt eivät ole tuoneet..?
Retinyylipalmitaatti ja maapähkinäöljy ovat käytännössä olleet tämän Bellavita-version ainoat ihoa hoitavat ainesosat. Loput ainesosat ovat teknisiä ainesosia kuten rasva-alkoholia rakentamassa voiteen paksuutta, säilöntäaine säilömässä sekä hyvin pitkä liuta hajusteita. Mitä retinyylipalmitaattiin tulee, se on teholtaan yksi heikoimmista a-vitamiinijohdannaisista. Sitä on käytetty paljon hellävaraisuutensa vuoksi (puhdas retinolihan voi ärsyttää ihoa), mutta tänä päivänä retinyylipalmitaatti alkaa olla jo vähän aikansa elänyt, kun markkinoille on 2000-luvulla tullut uusia, hellävaraisia ja paljon tehokkaampia a-vitamiinijohdannaisia.
No, se oli se Bellavita, voinemme ilomielin toivottaa tervetulleeksi Bellavita 2020-koostumuksen…! Se näyttää tältä:
Aqua, glyceryl stearate (and) PEG-75 stearate, glycerin, cetyl alcohol, hydrogenated polydecene, propylene glycol dipelargonate, cyclopentasiloxane, Magnifera indica seed oil, Arachis hypogaea oil, bakuchiol, niacinamide, retinol, dimethiconol, caprylyl glycol, ethylhexylglycerin, xanthan gum, PEG-8,tocopherol, ascorbyl palmitate, ascorbic acid, citric acid, polysorbate, BHT, BHA, parfum.
Kappas, siellähän on kolmaskin trendiainesosa, niasiiniamidi. :) Kyllä Orion Pharmalla on nyt nuuhkittu hyvin tämän hetken suositut aktiiviaineet. Maapähkinäöljykin on saanut kaverikseen toisen kasviöljyn, mangon. Kappas, kappas... ☺️ Retinolia tuotteessa on 0,3%, eli oikein hyvä ja tehokas pitoisuus, ja bakuchiolia 1%.
Jos jonkin suhteen olen utelias, niin uuden Bellavitan tuoksun. Mihin mummotuoksu on vaihdettu..? Kai se sentään on vaihdettu..?
Täytyy käydä ottamassa selvää..!
Moro kaikille! :) Palasin eilen kotiin, töihin ja koneen äärelle. Ja laskemaan pigmenttiläiskiä kasvoissani... (no ei sentään, mutta on niitä paljon..!)
Lomalta palaajan look.... Hiukset haalistuneet (ja rasvoittuneet), neljän kuukauden tyvikasvu....
Kalenteri lähti heti täyttymään blogi-ideoista... 😅 Kuitenkin, yritän nyt hillitä ideakonettani, ettei käy niinkuin keväällä, jolle suunnitelluista postauksista puolet odottaa yhä ulos pääsyään...
Maaliskuussa julkaisemani Instagram-stoori aiheesta... Näistä ainoastaan "Vain Yksi" on julkaistu. :P
Tänään olisin toki voinut jatkaa joidenkin noiden aiheiden työstämistä, mutta ajattelin (ja halusin..!) kuitenkin jakaa havaintoja, joita olen tehnyt kuluneen kesän aikana ihollani ja hiuksissani. Tässä iässä jokainen vuosi tuo mukanaan selkeitä muutoksia ihoon. Jos jotain, siitä voi ainakin ammentaa materiaalia kauneus-aiheiseen blogiin..! :D
PIGMENTTILÄISKÄT
Niitä on tänä kesänä tullut kasvoihini ennätysmäärä, myös poskille, mitä ei ole aiemmin juurikaan tapahtunut. Olen samalla käyttänyt myös ennätysmäärän aurinkovoidetta; joka päivä SPF 30 useasti iholle levitettynä, mutta se ei ole estänyt pigmenttiläiskien ilmaantumista.
Poskilla, nenänvarressa, huulten ympärillä, silmien ympärillä... koko kasvot ovat pigmenttiläiskien täplittämät. Nämä haalistuvat syksyn ja UV-valon heikentymisen myötä, mutta kertovat omaa tarinaansa ihoni kunnosta pinnan alla. Nämä ovat nyt epäilemättä niitä UV-läiskiä, jotka Visia-laite kuvasi ihoni syvyyksissä jo seitsemän vuotta sitten.
Tuossa vuonna 2014 kirjoittamassani Totuus ihostani -jutussa kirjoitin:
"Karmeinta tässä on se, että näin sen, mikä odottaa edessä. Tuho ei tosiaan vielä näy ihollani – mutta se tulee näkymään. Kuvat ovat kuin aikamatka tulevaisuuteen…
Heikkinen kertoi, että ikävuosi 40 on yleensä sellainen maaginen raja, jonka jälkeen ikääntymisen merkit alkavat ilmestyä nopealla tahdilla, ja iho voi muuttua huomattavankin lyhyen ajan sisällä. Heikkinen esitteli omaa käsivarttaan, joka oli pigmenttiläiskien täplittämä. 'Olin nuorempana sinun kaltaisesi auringonpalvoja', hän kertoi. 'Rusketuin hyvin enkä juuri koskaan palanut, sain aina kauniin ja tasaisen päivetyksen. Ja katso ihoani nyt'."
Jep. Tässä se aikamatka on nyt kuljettu. :)
DEKOLTEEN IHO ON HAURASTUNUT
Tiedättehän, kuinka dekolteen iho menee monilla (etenkin auringossa paljon oleskelleilla) vanhemmilla ihmisillä hieman kreppipaperia muistuttavan näköiseksi. Oma ihoni on vielä kaukana tästä, mutta tänä kesänä olen saattanut havainnoida tuon edessä häämöttävän ihotilan ensi-ilmentymiä.
Useana aamuna dekoltee-alueeni iho on ollut suorastaan ruttuinen ja aaltoileva, ja palautumiseen on mennyt useita tunteja. (...ja sitten vain bikinit päälle ja veneen kannelle ottamaan lisää UV:ta... 🙈)
Illallakin iho näyttää viiruiselta.
Dekolteekin alkaa nyt siis rypistyä.
Voin kertoa, että tänä kesänä olen vihdoin siirtynyt noudattamaan (anti-age)ihonhoidon kultaisiin sääntöihin kuuluvaa "Levitä kasvojenhoitotuotteesi myös dekolteelle". Aiemmin en ole niin tehnyt, koska miksipä sitä viitsisi kun on nuo vartalovoiteetkin....
Kysymys: kuinka moni teistä levittää kasvoseerumit, -voiteet ja -öljyt myös dekolteelle?
HIUSPOHJA ON ALKANUT TAAS RASVOITTUA
Tämä on ihan tosi tylsä juttu...! Mun hiuksethan ovat viime vuosien aikana lakanneet käytännössä kokonaan rasvoittumasta, ja se on totta kai ollut mitä mieleisin ilmiö. Hiukset näyttävät tuuheammilta ja tyvi on pysynyt ilmavana ja kuohkeana.
Tänä kesänä hiuspohja yhtäkkiä muuttui, ja alkoi taas rasvoittua. :( Rasvoittuminen ei ole voimakasta, mutta se on havaittavissa jo seuraavana päivänä hiustenpesun jälkeen. Kuohkea tyvi on muisto vain (katsokaa vaikka tämän postauksen ylintä kuvaa). Mun hiuspohja on ollut viime vuodet konkreettisesti kuivan tuntuinen, nyt tämä tunne on poissa.
Kirjoittelin hiusten rasvoittumis-ilmiöstä Instagramissa, ja siellä pari ihmistä (kampaaja mukaanluettuna) kommentoi, että moni muukin on tehnyt tänä kesänä vastaavanlaisen havainnon. Kampaaja kertoi jutelleensa asiasta asiakkaiden kanssa, ja he epäilivät, että helteet ja hiuspohjan hikoaminen saattaisivat vaikuttaa ilmiöön.
Itse taas mietin, saattaisiko hiuspohjan "hermostuminen" johtua siitä, että olen tämän kesän ajan poikkeuksellisesti käyttänyt sulfaattipitoista shampoota. Normaalisti pesen hiukseni Curly Girl -metodin mukaisesti sulfaatittomalla shampoolla.
Käytössäni on ollut luonnonkosmetiikkamerkki Naturativin hellävarainen shampoo, ja toisaalta tuntuu jokseenkin epätodennäköiseltä, että kuuden viikon (miedot) sulfaatti-pesut voisivat näin nopeasti muuttaa hiuspohjaa. Voi olla, että tämä oli vain sattumaa.
Katsotaan, mitä hiuspohja sanoo, kun palaan sulfaatittomien pesujen pariin. Tänään pesin hiukset jälleen ultimaattisella suosikillani, Yves Rocherin vaahtoamattomalla, voidemaisella Low Poo -shampoolla.
Tuubi menikin loppuun, ja nyt on taas tilattava lisää. 🙏🏻
KYNNET
Tämän voisi laittaa ihan hupikommenttina; missasin heinäkuun alun kynsienhoitoaikani, ja koko loma mentiin ylikasvaneilla geelivahvisteilla, joista on nyt neljä sitkeää jäljellä..! 😆 Kummassakin kädessä nimettömän ja pikkurillin geelivahvisteet ovat pysyneet kiinni. Muut kynnet ovat iloisesti katkenneet geelivahvisteen irrottua, paitsi vasen peukalo kuin ihmeen kaupalla.
(Minulla on kynsissäni geelivahvisteet, jotta kynteni kasvaisivat suoraan. Ilman vahvisteita ne kasvavat kippuraan.)
KESÄKOSMETIIKKA
Lopuksi vielä ihonhoidollinen ilon aihe: voi että olikin ihanaa käyttää koko kesäloma samoja ihonhoitotuotteita..! Kirjoittelin matkakokoisista kesäkosmetiikkatuotteistani täällä.
Niin paljon kuin rakastankin uuden kosmetiikan testaamista, on myös aivan ihanaa "saada" välillä käyttää pidemmän ajanjakson yksiä ja samoja suosikkituotteita. Se on omalla tavallaan hyvin rentouttavaa.
Kummatkin 10 millin miniseerumit menivät loppuun ja putsari vetelee viimeisiään. Pure Papayacare -kasvoöljy yhdistettynä Evolven hyaluronihapposeerumiin oli kesän suosikkiyhdistelmä iholla. 👍
MITÄ KAIPASIN?
Tiedättekö, huomasin kaipaavani ihan mielettömästi meikkipohjatuotteita. Jostain syystä jätin mineraalipohjankin kotiin lähtiessäni purjehtimaan (no, veneellä ei tule meikattua joten makes sense), ja sitten kun en enää palannutkaan kotiin koko kesänä, olin koko loman ilman meikkipohjaa.
Ja ai että mun olisi tehnyt monina "city"-päivinä tasoittaa pigmenttiläiskien kirjavoittamaa ihoa mineraalipuuterilla tai BB-voiteella. Minulla oli mukana sentään Alga Mariksen sävytetty kasvoaurinkovoide, mutta se ei ole ihollani ihan parhaan sävyinen (se jää vähän harmahtavan näköiseksi kun ihoni ruskettuu, ihoni on äärimmäisen kellertävä) eikä täten tasoita ihon sävyä ihanteellisesti. Eikä Alga Mariksen peittävyys tuntunut riittävän, vaikka aiemmin en ole lainkaan kaivannut kesäisin peittävää meikkipohjaa.
Niin ne ajat (ja iho) muuttuu.
Lomaterveisiä saarihyppelyltä! :) Tekee mieli jakaa vähän kuulumisia.
Kreikkaan asti en ole vallitsevista olosuhteista johtuen vieläkään päätynyt saarihyppelemään, mutta sain spontaanin idean hypellä vähän Suomen saarilla. Se osoittautui oikein antoisaksi loma-ajanvietteeksi, ja olen ihan tohkeissani kun olen viimein perehtynyt Turun, Paraisten ja Kemiön saaristoon. 😌Kirjoittelen Suomen saarihyppelystä myöhemmin oman postauksen, olen jo varsin inspiroitunut tästä puuhasta :)
Harmi kyllä tämä reissumuoto on kotimaassa _huomattavasti_ kalliimpaa kuin Kreikassa, ja lompakko on aavistuksen kauhuissaan... Silti, on tosi hauskaa kokeilla tällaista vihdoin myös Suomessa. Saarissa ja meressä on oma tenhonsa, joka toimii ja hurmaa yhtä lailla täällä kuin muualla maailmalla. ❤️
Tälllä hetkellä olen Högsåran saarella Kemiönsaaren kunnassa. Matkasin tänne Ahvenanmaalta Kökarin, Galtbyn, Nauvon, Paraisten ja Taalintehtaan kautta.
Högsåra on niitä paikkoja, jotka ovat lähes naurettavan idyllisiä. Ilmeisesti paikka on todella tunnettu täällä päin Suomea, mutta minä kuulin saaresta ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä. Yhtäkkiä kaikki tuntuivat puhuvan Högsårasta. IG-feedinikin täyttyi Högsåran Cafébryggan-kuvista, ja nyt sitten minäkin olen täällä, kamerassani kymmenittäin kuvia saaren kuuluisasta "Instagram-laiturista". 😄
Högsåran Cafébryggan-laituri on kieltämättä nerokkainta somemarkkinoinnin hyödyntämistä johon olen vähään aikaan törmännyt. Saari on muutenkin ihan käsittämättömän viehättävä, eikä sen sinällään tarvitsisi keksiä mitään jippoja ansaitakseen mainetta, mutta viime kesänä paikallinen yrittäjä keksi rakentaa yhdelle saaren vierasvenelaitureista värikkäitä venevajoja esittävän lavasteen. Lavasteesta tuli välitön selfietausta-hitti, ja Instagram täyttyi #högsåra-tägätyistä kuvista joissa iloiset ihmiset poseeraavat hauskan värikkään saaristomaiseman edessä. Kiitos näiden kuvien, minäkin olen nyt täällä.
Eikä tähän markkinointiin tarvinnut pettyä - "Instagram-laituri" on lopulta pelkkä hupsu lavaste, jonka takana avautuu häkellyttävän suloinen ja aito saaristokyläidylli hiekkateineen, kauniine taloineen ja puutarhoineen ja hienohiekkaisine uimarantoineen. Saarella on kokonaista kolme viehättävää vierasvenesatamaa ja legendaarinen kahvila-ravintola Farmor's Café, jossa vierailu on elämys omassa luokassaan. (Suosio on sitä luokkaa, että kahvilaan kannattaa tehdä varaus.)
Högsåran vanhassa luotsikylässä asuu ympärivuotisesti noin 50 asukasta ja pienuudestaan huolimatta saari on (ainakin näin kesäisin) todella vilkas. Totesin jo, että Högsårasta taisi tulla kesälomani kohokohta..! 😍
Muita asioita, joita olen tehnyt tällä lomalla:
⛱ Sup-lautaillut ekaa kertaa
⛱ Saanut ensimmäisen kalasaaliini (hauki..! Se syötiin kermassa ja emmental-juustossa haudutettuna.)
⛱ Purjehtinut, ja ymmärtänyt siitä vähän enemmän kuin viime kesänä
⛱ Viettänyt pari aivan ihanaa päivää Turussa, jossa saatoin todeta erään blogikommentoijan olleen oikeassa: Turussa on hyvin eurooppalainen ja hienostunut tunnelma Tampereeseen verrattuna
⛱ Ihmetellyt Nauvon "Suomen St Tropez" resort-fiilistä (ja oli se ihan kivaakin kokea..!)
Aivan erityistä tässä lomassa on se, että olen ollut erossa tietokoneestani pidempään kuin koskaan aiemmin. (Kirjoitan tätä juttua tabletilla ja on kyllä hankalaa... 😅 Touch-screen-kirjoittelut eivät ole mua varten...)
Olin ajatellut jättäväni läppärin kotiin vain purjehduksen ajaksi, mutta sitten en koskaan palannutkaan kotiin loman alettua. Ja mikäs tässä on ollessa ilman tietokonetta - joka jatkuvasti houkuttaisi käsittelemään kuvia, vastailemaan sähköposteihin ja, epäilemättä myös bloggailemaan. Mutta bloggauksestakin on hyvä pitää lomaa, senhän tiedän.
Olen sitä sukupolvea (tai vain yksinkertaisesti sellainen ihminen...), joka ei jaksa tehdä suurempaa vaivaa vaativia asioita mobiililaitteilla, kännyt ja tabletit vain ovat minulle liian pieniä ja kömpelöitä. Tunnen ihmisiä, jotka tekevät töitä tai vähintään hoitavat kaiken sähköpostin puhelimella - itse en koskaan pystyisi sellaiseen. Se on kai jonkinlainen onnikin, sillä kun olen erossa tietokoneestani, en voi minkäänlaisen houkutuksen tai spontaanin "minä vain äkkiä..!" -impulssin varjolla tehdä töitä. Ja pystyn aidosti olemaan lomalla. ❤️
Kivaa palata elokuussa rakkaan koneen ääreen levänneenä ja pää "resetoituneena". :)
Miten teidän loma ja kesä on mennyt?
