Rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihon hoitoperiaatteessa on viime vuosina nähty ilahduttava muutos: nyt epäpuhdasta ihoa hoidetaan hellävaraisilla, hoitavilla ja ei-kuivattavilla tuotteilla.
Aiemmin oli vallalla täysin päinvastainen filosofia, jossa rasvoittuvaa ihoa "hoidettiin" ärtsyillä, kuivattavilla ja överiantiseptisillä tuotteilla, joiden pääasiallinen teho perustui alkoholiin sekä voimakkaisiin pinta-aktiiviaineisiin joilla bakteerit nitistettiin ja iholta vedettiin kaikki omat rasvat.
No, finnit saattoivat ehkä - ainkin väliaikaisesti - talttua tälläkin menetelmällä, mutta entäpä iho kokonaisuutena? Voimakkaat, ihon luontaista hydrolipidikalvoa sekä mikrobiomia pahasti ärsyttävät ja vaurioittavat tuotteet heikensivät merkittävästi ihon omaa suojamekanismia ja saivat pahimmillaan aikaan lisärasvoittumisen ja tulehduksen kehän.
Onneksi tästä "hoito"tavasta ollaan viimein siirtymässä pois, kun on ymmärretty laajemmin ihon kokonaishyvinvoinnin merkitys aknen, liiallisen talintuotannon ja epäpuhtauksien syntymiselle. Epäpuhtaan ihon modernissa hoidossa tärkeää on ihon tasapainottaminen ja rauhoittaminen, sekä nyky-ymmärryksen valossa myös äärimmäisen tärkeän mikrobiomin vahvistaminen.
Mádaran epäpuhtaan ihon Acne-sarja on nyt viimein täydentynyt kokonaiseksi sarjaksi kahden uuden tulokkaan myötä.
Kun sarjassa aiemmin oli vain kaksi epäpuhtauksia lievittävää täsmätuotetta, uudet Sebum Control Clear Skin Wash -puhdistusaine ja Hydra-Derm Balancing Fluid -kosteusemulsio tuovat sarjaan nyt myös päivittäiset perusihonhoidon tuotteet. Ja todella hyvät tuotteet ovatkin!
Muuten - täytyy antaa positiivinen kommentti 'acne'-sanan käytön yleistymiselle kosmetiikan markkinoinnissa. Kun aloitin työt alalla 12 vuotta sitten, acne-sanaa välteltiin ainakin Euroopassa tavalla, joka näyttäytyi lievästi naurettavana. Acne-sanaa pidettiin meillä ilmeisesti "rumana" ja ikäviä mielleyhtymiä herättävänä, ja sen tilalla käytettiin korrektimmaksi miellettyä 'anti-blemish -ilmaisua. Esimerkiksi Cliniquen Acne Solutions -sarja oli Euroopassa myynnissä eri nimellä kuin USAssa, meillä se oli Anti-Blemish Solutions. Nykyään acne-sanaa on alkanut näkyä yhä useammassa ihonhoitosarjassa, ja minusta se on tervetullut suuntaus.
SEBUM CONTROL CLEAR SKIN WASH 20,10€ 140 ml
Sulfaatiton, miedosti vaahtoava ja ihanan tuoksuinen puhdistusgeeli. Putsari sisältää fermentoituja polysakkarideja jotka auttavat tasapainottamaan ihon mikrobiomia sekä antioksidanttisia ja ihoa rauhoittavia jäkälän ja matén uutteita sekä katajanmarjaa. Jäkälällä on myös antimikrobinen vaikutus.
Rakastan Clear Skin Washin pehmeää, vihreänmakeaa tuoksua..!
Koostumus on kaiken kaikkiaan hyvin hellävarainen ja puhdistaa ihon kosteuttaen ja rauhoittaen. Iholle ei jää narskuvaa ja nitisevää tunnetta - se kertoo, että tuote ei ole riistänyt iholta sen omaa suojakelmua. Tämä on muuten erinomainen keino havainnoida putsarin voimakkuutta - jos iho nitisee pesun jälkeen, putsari on liian voimakas. Ainakin herkälle tai tulehdusalttiille iholle. Jos tykkäät nitisevän puhtaaksi pesevistä putsareista niin käytä kaikin mokomin, jos ihosi on normaali ja tasapainoinen - mutta silloinkaan niiden käyttö ei ole suositeltavaa päivittäisellä tiheydellä. Voimakkaasti pesevät puhdistustuotteet ovat yksi pahimpia ihon epätasapainottajia, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
HYDRA-DERM BALANCING FLUID 27,90€ / 40 ml
Uutuuskosteuttaja epäpuhtaalle ja rasvoittuvalle iholle on koostumukseltaan ohutta emulsiota. Se tuntuu raikkaalta ja imeytyy erittäin nopeasti. Kuten Clear Skin -putsari, myös kosteusemulsio sisältää antioksidanttisen ja rauhoittavan kolmikon jäkäläuutetta, maté-teetä sekä katajanmarjaa.
Koostumus on vähärasvainen mutta ei täysin öljytön; mukana on arganöljyä, joka linolihappopitoisena öljynä soveltuu loistavasti myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle eikä tuki huokosia. (Lue linolihaposta lisää alempana.) Arganöljy rauhoittaa ihoa ja auttaa vähentämään tulehdusta.
Tuoksussa on aistittavissa samaa vihreänmakeaa pohjaa kuin putsarissa, mutta lisänä on jotain aromaattisempaa, joka minun nenääni tuoksuu selvästi teepuuöljyltä - mutta voide ei sisällä teepuun öljyä! :) Jää mysteeriksi, mistä tämä hyvin teepuu-mainen tuoksu tulee. Joka tapauksessa: Hydra-Derm Balancing Fluid on erittäin miellyttävän tuntuinen ja lempeästi epäpuhdasta ihoa hoitava ja tasapainottava kosteusvoide.
ACUTE SPOT ROLL-ON 12,90€ / 8 ml
Tämä tuote muistuttaa kesällä esittelemääni Laveran mainiota finnigeeliä, Mádara-tuotteen koostumus vain on nestemäinen.
Tuotteessa on alkoholia, kuten lähestulkoon kaikissa finnejä lievittävissä SOS-täsmätuotteissa. Vaikka alkoholia ei enää yleisesti suositellakaan epäpuhtaan ihon hoitoon suurina määrinä, täsmätuotteissa sillä on perusteltu paikkansa, koska se edesauttaa vaikuttavien aineiden imeytymistä ja nopeuttaa täten finnien paranemista. Jotkin kasviraaka-aineiden terapeuttisista yhdisteistä myös liukenevat alkoholiin, jolloin alkoholin läsnäolo näiden aktiiviaineiden vapauttamiseksi on välttämätöntä.
Mádaran roll-on-finninesteen pääasiallinen tehoaine on salisyylihappo 2% pitoisuudella, minkä lisäksi hoitoneste sisältää rauhoittavaa aloe veraa sekä muista Acne-sarjan tuotteista tutun aktiiviainekombon jäkälästä, maté'sta ja katajanmarjasta. Neste on lähestulkoon tuoksuton.
INTENSE BLEMISH & PORE TREATMENT 22,90€ / 20 ml
Blemish & Pore Treatment tarjoaa SOS-täsmätuotteesta voidemaisen version monipuolisemmilla aktiiviaineilla. Myös tässä tuotteessa on 2% tehokas pitoisuus salisyylihappoa sekä joukko Acne-sarjan antioksidanttisia ja rauhoittavia signature-uutteita, joiden lisäksi koostumusta on täydennetty sinkillä, hampunsiemenöljyllä ja teepuun öljyllä.
Teepuuöljy lienee jo lähes kaikille tuttu antibakteerinen ja tulehdusta laskeva sankariainesosa. Hampunsiemenöljy puolestaan soveltuu rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihon hoitoon kiitos rauhoittavan, talintuotantoa tasapainottavan ja omega-6-rasvahappoja sisältävän koostumuksensa.
MINIFOKUS: LINOLIHAPPO
Omega-6 eli linolihappo on välttämätön rasvahappo ja osa ihon luontaista lipidikoostumusta. On huomattu, että rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihotyypin omaavilta puuttuu iholta linolihappoa, kun taas oleiinihappoa on runsaasti. Tämän rasvahappo-epätasapainon on todettu olevan yksi selittävä tekijä tukkeutuneisiin huokosiin.
Linolihappo osallistuu ihon talintuotannon säätelyyn ja sillä on myös keratolyyttisiä eli kuorivia vaikutuksia; se siis auttaa pitämään huokoset puhtaina ja vapaina kuolleesta solukosta. Lisäksi linolihappo on ohutta ja juoksevaa kun taas oleiinihappo on paksua ja raskasta. Kun iholla vallitsee linolihappovaje ja oleiinihapon yliedustus, tilanne johtaa helposti huokosten tukkeutumiseen.
Linolihappopitoiset öljyt ovat siis erinomainen hoitava aine rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle!
*
Mádaran Acne-uutuudet ovat nyt kaupoissa. :)
Hei, te epäpuhtaan ja rasvoittuvan ihotyypin omaavat lukijat: miten hoidatte ihoanne? Onko teilläkin menneisyydessä (tai vielä nykyisyydessäkin) käytössä voimakkaasti peseviä ja täysin rasvattomia tuotteita?
Jaan teille mun unelmatyöfantasian. 💜
Jaoin tämän joitain viikkoja sitten Instagramin puolella ja se sai paljon kannatusta. 🥰 En kuitenkaan oikeasti olisi ikinä perustamassa omaa liikettä. Silti, utopiamaailmassa tämä olisi minulle unelmatyö. Haaveilen tästä usein ja siitä tulee valtavan hyvä mieli. Toteuttaisin tämän heti, jos voittaisin lotossa ja voisin kustantaa itselleni voittoa tavoittelemattoman ja kaupallisista paineista vapaan työpaikan..!
Minulla on kaksi suurta intohimoa mitä tulee työhön: matkailu ja kosmetiikka. Ensimmäiselle alalle näistä kouluttauduin jo parikymppisenä, seuraavalle 3-kymppisenä. Olen siis koulutukseltani sekä matkailuvirkailija että kosmetiikkamyyjä.
Blogissani saan aika mukavasti yhdistää näitä asioita, mutta.... rehellisesti: kaipaan ihmiskontaktia. Kaipaan sitä, että saa livenä neuvoa ihmisiä ja keskustella heidän kanssaan. Nyt kun ei ole päässyt töihin kauneusmessuillekaan pariin vuoteen, voin sanoa todella ikävöiväni suoraa kontaktia asiakkaiden ja kosmetiikasta innostuneiden kanssa.
Kun en ole päässyt messuille, olen kuitenkin voinut ilahduttaa itseäni haaveilemalla... Olen suunnitellut unelmaduunin mielessäni jo vuosia sitten. Se on valmiina päässäni.
Se on tällainen:
Minulla olisi pieni luonnonkosmetiikan erikoisliike, jossa olisi myös Kreikalle omistettu nojatuolinurkkaus täynnä Kreikka-aiheista kirjallisuutta.
Kreikka-nurkkaukseen olisivat kaikki tervetulleita istuskelemaan ja fiilistelemään Kreikkaa - ja juttelemaan Kreikasta liikkeen omistajan kanssa. :) Tarjolla olisi veloituksetta kreikkalaista vuoristoteetä ja välillä järjestäisin feta- & oliiviöljymaistajaisia..!
Myymälässäni tarjottaisiin kosmetiikkainspiraatiota, apua ihonhoitoon sekä vinkkejä Kreikan matkailuun - ja ihan vain yleistä juttuseuraa. Fantasiassani ei olisi pakko myydä ihan hirveästi tuotteita jotta myymälä pysyisi pystyssä, vaan aikaa voisi omistaa asiakkaiden kanssa jutteluun ja heidän asioihinsa perehtymiseen. Että ei olisi kiire ja jatkuva paine lyödä lisää kuittia kassaan.
Olisi ihana tehdä töitä paikassa, jossa saisi keskittyä vain palveluun ja hyvän mielen ja hyödyn tuomiseen asiakkaille. 🙂
Olen viime aikoina jopa mietiskellyt, mitä kaikkia brändejä ottaisin liikkeseeni myyntiin... Meinaa kyllä lähteä mopo käsistä..! Mun oma "luonnonkosmetiikan Kicks".... tästä haaveilin jo ollessani töissä myyjänä yleisessä kosmetiikkaliikkeessä.
No, täytyyhän mun kertoa teille edes joitain brändejä, joita mun hyllyiltä löytyisi: ottaisin ainakin Whamisan, Mádaran, Novexpertin, Urangin, Dr. Hauschkan, Evolven ja Laveran tuotteita. ❤️ Ilman muuta liikkeessäni olisi myös Suomi-osasto, ja näiltä hyllyiltä löytyisi Flow Cosmetics, Korento, Ekopharma, MoiForest, Atopik, Pure Beauty, Circulove ja Laponie. Ja ottaisin kyllä Frantsilankin tuotteita uusilla pakkauksillaan, ovat niin nättejä - ja Frantsila on Suomen pioneereja luonnonkosmetiikassa 🙏🏻
Hiustuoteosastolla edustaisivat Bruns, Gyada ja Less Is More. :)
Kreikka-nurkkauksen yhteydessä olisi tietysti oltava valikoima mun suosikkituotteita Korresilta - vaikkei Korres olekaan luonnonkosmetiikkaa. Korres on Kreikan tunnetuin kosmetiikkabrändi, joten sillä olisi ilman muuta paikka mun myymälässä...!
Ja ehkäpä alkaisin maahantuoda kreikkalaista indie-merkki La Vie En Rose'ta, johon ystäväni Marianna minut juuri tutustutti....
Kreikkaa & kosmetiikkaa -erikoismyymälä: "täällä palvellaan hitaasti ja perusteellisesti".
Miltä kuulostaa? ☺️
Hämmästyin, kun alkusyksystä korviini kantautui radioaalloilla uuden leipätuotteen mainos: Vaasan Feel Good Minihiilari.
Minihiilari? Taas..? (Tai: yhä..?)
Vaikka olen itse jäänyt elämäntapa"vähähiilariksi", en oikein tahdo pysyä perässä hiilaritrendin yleisessä aallokossa. Suurimman vähähiilihydraattisen ruokavaliobuumin hiivuttua 2010-luvun puolessa välissä päätään nosti kolmisen vuotta sitten sama asia ketoilun nimeen puettuna, mutta olen kuvitellut trendin rajoittuvan vain pieneen harrastajakuntaan. Siksi hämmästyin, kun yhtäkkiä mainstream-elintarvikemarkkinoille on jälleen tuotu minihiilarileipä.
Kysymys kuuluu: miksi? Onko tälle tuotteelle todella tilausta?
Ehkäpä minun pitäisi blogi-ihmettelyn sijaan osoittaa kysymys Vaasan leipomoille, mutta on näitä kiva ihmetellä ääneenkin :)
Minusta on 10-vuotisen hiilaritietoisen ruokavalioni seurauksena muotoutunut jonkin sortin vähähiilarileipäekspertti, ja kauppojen leipätarjonnan niukkahiilihydraattisimmat vaihtoehdot ovat meikäläisellä hyvin hallussa. Erityisesti alettuani viime vuosina syödä kauratuotteita, olen perehtynyt kauraleipien ravintoarvoihin.
Tässä otanta suosikeistani.
Huomautettakoon, että kauraleipävalintaani ei suinkaan yksin ohjaa hiilihydraattipitoisuus, eikä nykyisessä rennossa ruokavaliossani hiilareiden määrällä ole merkitystä, koska ateriamallini puitteissa ne jäävät joka tapauksessa vähäisiksi. En myöskään syö leipää päivittäin. Se millä on merkitystä on hiilihydraattien laatu, mikä tarkoittaa, että nopeat ja raffinoidut hiilihydraatit pysyvät yhä lautaseni ulkopuolella.
Ravintoarvojen tutkiminen elintarvikkeissa on kuitenkin päälle jäänyt tapa, ja niinpä kaikkien kiinnostavien tuotteiden hh-pitoisuudet tulee tsekattua automaattisesti :) Kauraleivästä valitsen aina 100% kauraa (viljaosuudeltaan) sisältävän leivän, ja suosikkejani ovat kauraa ja siemeniä yhdistävät tuotteet. Näissä hiilaripitoisuus on luonnostaan alhaisempi kuin muissa leivissä, kiitos siementen.
Ennen Vaasan Feel Good Minihiilaria, kaupallisten leipämarkkinoiden vähähiilihydraattisimpien leipien titteliä pitivät Fazerin Gluteeniton Siemenleipä (24% hiilaria), Pullapirtin Kaurarireskanen (25,4% hiilaria) ja Leivon Leipomon Pro Siemen & Kauraleipä (27% hiilaria). Kärkiviisikkoon mahtui vielä Vaasan toinen kauraleipä; Kaurasydän (28% hiilaria). Mikään näistä leivistä ei kuitenkaan markkinoi itseään vähähiilihydraattisena, vaikka kaikki sitä ovat; "tavallisen" leivän hiilihydraattipitoisuus on keskimäärin 50%.
Mikä sitten erottaa Vaasanin uutuuden markkinoiden muista vähähiilarileivistä?
Kurkkaus ravintoarvoihin kertoo, että hiilihydraattien osuus Feel Good-leivästä on vain 20%, eli se todellakin kurvaa niukkahiilihydraattisten leipien ykköseksi. Alhaisemmat luvut on tarjota vain Ahvenanmaan kaupoissa myytävällä ruotsalaisella Proteinbrödillä, jonka hiilari% on 7,5.
Koska vähähiilihydraattisuus ei kuitenkaan (ainakaan mun mielestä) ole valtayleisöä puhutteleva trendi tämän hetken Suomessa, on pakko ihmetellä, miksi tämä leipälanseeraus? Kenelle se on tarkoitettu?
Vastaus löytyykin Vaasanin sivuilta (eli ei tarvitse lähestyä heidän aspaansa kysymyksellä 😅). Valmistajan mukaan uusi Minihiilari Kaura on kehitetty treenaajien toiveesta.
Kuvakaappaus: Vaasan.fi
"Uutuusleipä Feel Good Minihiilari Kaura on leivottu treenaajien toiveiden mukaisesti. Siinä on 14 % proteiinia, 51 % vähemmän hiilihydraatteja, runsaasti kuitua (11 %) eikä ollenkaan lisättyä sokeria. Mikä parasta, se myös maistuu herkulliselta." (Vaasanin sivuilta.)
Tuohon viimeiseen lauseeseen en voi oman kokemukseni puolesta yhtyä, mutta proteiinipitoisuus kieltämättä on ihan komea. Fazerin gluteenittomassa siemenleivässä se tosin myös on oikein hyvä; 13%.
Eli - jos totta puhutaan, markkinoilla oli jo olemassa niukkahiilihydraattinen ja runsasproteiininen leipä - jos nyt treenaajat juuri sitä olivat peräänkuuluttaneet. Fazerin Siemenleipä on ravintoarvoltaan hyvin lähellä Vaasanin uutta Minihiilaria.
Fazerin ja Vaasanin tuotteiden olennainen ero on käytännössä siemenissä: Fasun leipä sisältää 39% siemeniä, Vaasanin leivässäkin niitä on, mutta niin vähän, ettei määrää mainita. Koska Vaasanin leipä sisältää myös vehnää, voi oikeastaan todeta, että Fazerin leivässä on kokonaisuutena ravitsemuksellisesti paremmat raaka-aineet.
Treenaajat: voi olla, että toivomanne leipä siis jo oli saatavilla aikaisemminkin :)
Edit. Hyvä pointti kommenteissa; Vaasanin etuna Fazeriin nähden on hinta; Fazerin siemenleivän kilohinta on yli kaksinkertainen verrattuna Feel Good-minihiilariin. Auts...!
Mun mielipide Vaasanin uutuusleivästä?
Niille, jotka noudattavat hyvinkin tarkkaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, uutuus on varmasti ihan kiva juttu. Jos tykkää syödä leipää vhh:lla, eikä jaksa sellaista itse leipoa esimerkiksi mantelijauhoista, Vaasanin uutuus on näppärä valmis vaihtoehto. Vähän kyllä ihmettelen vehnäjauhon läsnäoloa minihiilari-tuotteessa. Miksi leipä ei olisi voinut olla 100% kaurasta..? Usein vehnäjauholla tai -gluteenilla haetaan tuotteeseen kuluttajan kaipaamaa sitkoisuutta, mutta oman kokemukseni puolesta en voi sanoa tällaista sitkoisuutta leivässä havainneeni.
Maku? Minusta se on tylsä ja kuivakka verrattuna moneen muuhun markkinoiden vähähiilarileipään. Esimerkiksi Vaasanin Kaurasydän on minusta selvästi maukkaampaa (se onkin 100% kauraleipä).
Summa summarum: tätä vähähiilihydraattista syöjää ei Vaasanin uutuus saanut fanikseen. Valitsen edelleen mieluummin 100% kauraleivän - jo maun puolesta.
Koska maku ratkaisee, jaan tähän loppuun vinkin ihan TÖRKEÄN herkullisesta kauraleivästä. Tästä on tullut mun ykkös-kauraleipä!
LAGOM 100% KAURASNÄKKÄRI.
Tämä osui kerran vahingossa silmiini gluteenittomien elintarvikkeiden hyllyllä. 'Vahingossa' siksi, että en noudata gluteenitonta ruokavaliota enkä yleensä tarkoituksella hakeudu gluteenittomien tuotteiden osastoille kaupoissa. No, onneksi tuote sattui silmiini, sillä se on ihan järjettömän hyvän makuinen!
Kyseessä on näkkärinomainen tuote, mutta ei kuitenkaan ihan perinteinen näkkäri - minusta Lagomin "snäkkäri" on olemukseltaan vähän kuin kuivatettua rieskaa. Se on paksumpaa kuin näkkäri ja kun katsoo sen rakennetta, se näyttää enemmän rieskalta kuin perinteiseltä näkkileivältä.
Parasta Lagomin leivässä on syvän paahteisen kauran maun ohella uskomaton rapeus - näin onnistuneeseen rapeuteen en ole törmännyt missään leivässä. Snäkkäri on murenevan kuivaa, mutta ei kuitenkaan ihan yhtä kuivaa kuin perinteinen näkkileipä. Sanoisin, että tässä on aistittavissa jopa ihan kevyesti sitkoa.... Makuelämystä ja rapeutta ei voi kuvailla muilla sanoilla kuin koukuttava ja todella maukas. 🤩
Ehkä vähän liiankin koukuttava - tässä saattaisi olla vaarana leipäaddiktio-tunteiden paluu, mutta toistaiseksi tällaiset tuntemukset ovat syvästä herkuttelunomaisesta tyytyväisyydestä huolimatta pysyneet aisoissa.
Lagomin kaurasnäkkärissä on vain täysjyväkauraa (jauhona ja hiutaleina), vettä, rypsiöljyä, hiivaa, suolaa ja psylliumjauhetta. Hiilareita leivässä on 28%, joista sokereita vain 0,6%.
Mikähän lienee sen vastustamattoman rapean koostumuksen salaisuus....
Ainiin joo, onhan tässä leivässä yksi huono puoli: hinta. Kuten gluteenittomilla erikoistuotteilla on tapana, myös tämä on kallis: neljän näkkärin pussilla (200 g), on hintaa 3,35€.
*
