Erilaisen joulukalenterin ensimmäinen luukku. Tällä kalenterilla ei ole suunnitelmaa, vaan jokainen luukku syntyy juuri luomishetkellään.

Heräsin Nassukan vierestä. Nassukka on mun leluankka ja se on 37 vuotta vanha. Aikoinaan se on pitänyt vaakkuvaa ääntä kun sitä on heiluttanut, mutta mekanismi hiljeni viime vuosikymmenellä. (Yllättävän pikään se toimikin...)

Olen saanut Nassukan mummoltani kun olin noin 5-vuotias. Mummi vei minut hämeenlinnalaiseen lelukauppaan ja sain itse valita Nassukan. Se on siitä saakka ollut rakkain leluni ja on aina kulkenut mukanani, läpi kaikkien elämänvaiheiden ja osoitteiden.

Minulla oli pitkään aikuisenakin monia pehmoleluja sängyssä. Vain Nassukka on jäljellä, ja sen paikka on elämän mittainen.

Nassukka näyttää minusta mietteliäältä ja viisaalta. Sen rauhallinen, nukkainen olemus laskee välittömästi stressitasoja - jos sellaisia on. Nassukassa tiivistyy moni sellainen tärkeä asia, joka maadoittaa ja rauhoittaa minua; pysyvyys, nostalgia, muistot rakkaasta ihmisestä, turvallisuuden tunne.

Nassukan ensiesiintyminen blogissa oli vuonna 2011, jolloin se pääsi Kuukauden Idoliksi.

Onko teillä omia nassukoita?

En keksinyt tälle vuodelle blogijoulukalenteria.

Olin asettanut tavoitteeksi keksiä joulukalenterille idea jo kesällä, että syksyllä jäisi enemmän aikaa luukkujen valmistukselle eikä tulisi viime hetken kiirettä, kuten monena aiempana vuonna.

Kuukaudet kuluivat enkä keksinyt mitään. Tai - keksin yhden ja aloin jo valmistella sitä, mutta sitten en ollutkaan siihen tyytyväinen.

Jäin miettimään, miksi ideoita ei tänä vuonna tullut, kuten myös sitä, miksi olen niin pettynyt, kun en saanut joulukalenteria aikaiseksi. Miksi jotain tällaista pitäisi tehdä väkisin, jos kivaa ideaa ei synny luonnostaan. Joulukalenterinhan on tarkoitus olla positiivinen asia - myös tekijälleen..!

Idea jonka hylkäsin, oli Kreikka-joulukalenteri. Olisin esitellyt 24 saarta yhden kuvan muodossa. Homma kaatui siihen, että en kyennyt valitsemaan sitä Yhtä Täydellisesti Saaren Hengen vangitsevaa kuvaa joka saarelle. Valintatilanteet... yksi mun kynnyksiä.

Myönnän, että kevyesti suutuin itselleni siitä, että en muka pystynyt valitsemaan sopivia Kreikka-kuvia. Jos tuhansien kuvien arkiston läpikäyminen olikin aikaavievää, olisinhan voinut vain valita yhden valmiin kuvan jostain kymmenistä (sadoista..?) Kreikka-postauksistani. Mutta ei. Halusin väen vängällä käydä läpi kaikkien vuosien matkakuva-albumit ja uuvuin jo kolmannen saaren kohdalla.

.

Lopulta tajusin, että tässä se armoton perfektionisti taas jyrää. Se tyyppi, joka yrittää koko ajan ylittää itsensä ja aiemmat tekemisensä. Siksi mä en osaa enää tehdä joulukalenteriakaan ilolla - pitäisi aina vain olla parempi kuin aikaisemmin. Ylittää odotukset, ylittää aiemmat suoritukset

Hemmetti.

Että tämä oikeasti pätee joulukalenteriinkin.... 😔

Olen tänä vuonna kirjoittanut blogiin mun perfektionismista ja uupumuksen jälkeisestä hitaudesta sekä ankarasta sisäisestä vaativuudesta.

Vaikka käsittelen näitä asioita jatkuvasti niin terapiassa, itseni kanssa kuin välillä julkisestikin, kuvitellen sen lisäävän mun lempeyttä ja ymmärrystä itseäni kohtaan, tuntemukset ja haasteet eivät hellitä.

Olen tänä syksynä ollut ahdistuneempi ja moittivampi itseäni kohtaan kuin vuosikausiin. Mikään ei riitä, jään aina vajaaksi.

Tänä syksynä minun on ollut pakko hyväksyä, että mun vaativuus ja perfektionismi eivät enää ole vain ominaisuus, ne ovat saavuttaneet sairauden mittasuhteet.

Älkää kuitenkaan huolestuko. Vaikka tunnistan perfektionismin paisuneen liian suureen valtaan, olen kunnossa ja toimintakykyinen, ja yhä kykenevä tuntemaan iloa ja innostuneisuutta niin työstäni kuin arkiaskareista. Omasta itsestänikin :) Vaatijasta huolimatta. Käymme dialogia, jossa minä tiedän tarkalleen, missä vaatija on väärässä, mutta en saa sen ääntä (vielä) hiljenemään.

Olen kunnossa mutta väsynyt. Väsynyt siihen, ettei ongelman tunnistaminen ole vienyt minua eteenpäin toivomallani nopeudella vaativuudesta toipumisen tiellä.

Tällä hetkellä olen myös yhä suruissani siitä, että en saanut joulukalenteria aikaiseksi.

Siksi....

Siksi mietin, että ehkä voisikin olla hyvä, että toteutan joulukalenterin joka tapauksessa. Ilman suunnitelmaa, ilman hienoa kehystarinaa, ilman hiottuja kuvia. Ilman arvontoja, ilman hyväntekeväisyyttä. (Just niitä juttuja, joita en voi enää "ylittää".) Ajatus siitä, että tekisin jotain tällaista raakana, ilman pitkällisiä valmisteluja tai järkevää ideaa, tuntuu ihan kamalalta - mutta ehkä juuri siksi se pitäisi tehdä! Se voisi olla hyvää harjoitusta ja siedätyshoitoa perfektionistille.

Mitä ajattelette? Arkinen joulukalenteri vailla teemaa ja suunnitelmaa? Joka aamu avautuu luukku, jonka sisältö on yllätys jopa tekijälleen.

Joulukalenterin idea on laskea päiviä jouluun, ja minä rakastan joulua ja tätä perinnettä. Lopulta - eikö vain sillä pitäisi olla merkitystä?

Tämä saattaa olla tyhmin idea koskaan, mutta mä taidan tehdä sen..!

Mitä tekemistä ranskalaisella luksuskosmetiikkabrändi Guerlainilla ja Ahvenanmaalla on keskenään?

Vastaus liittyy hunajaan.

Enpähän olisi ihan heti osannut ennustaa, että jonain päivänä kosmetiikkaurallani kohtaan vielä näinkin erikoisen ja odottamattoman kumppanuuden...!

Kuulin asiasta sattuman kautta työpaikkani kosmetiikkaosaston tiimipäivässä, jossa oli mukana Guerlainin parissa työskentelevä henkilö selektiivisen kosmetiikan puolelta.

Jossain vaiheessa päivää puheeksi tuli suhteeni Ahvenanmaahan (tiimipäivien keskustelu voi todellakin olla hyvin rönsyilevää..! :)), ja yhtäkkiä Guerlainin kanssa työskentelevä tiimikaveri totesi aivan casually; "Guerlainhan muuten käyttää tuotteissaan ahvenanmaalaista hunajaa..!"

Siis, mitä..?

Pian olin saanut (lypsänyt, paremminkin...!) perinpohjaisen selostuksen aiheeseen liittyen. Guerlain ja Ahvenanmaa, miten en ylipäänsä ollut aikaisemmin kuullut tästä..!

(Myöhemmin pyysin vielä Guerlainin kouluttajalta lisätietoa - kun mä kiinnostun jostain, silloin ei jätetä kiveäkään kääntämättä..!)

Guerlain käyttää uudistuneessa Abeille Royale -sarjassaan tehoaineena ahvenanmaalaista hunajaa. Uudet, suomalaista hunajaa sisältävät tuotteet on lanseerattu tänä syksynä.

Abeille Royale on Guerlainin ylellinen hunajaan ja royal jellyyn pohjautuva anti-age-ihonhoitosarja. Sarja on ollut olemassa jo vuosikaudet, mutta sen koostumusta hiotaan aika ajoin - kuten kaikki brändit tekevät pitkän linjan tuotesarjoilleen.

Aikaisemmin sarjassa on käytetty hunajaa Ranskan Ouessant-saarelta, mutta uusimpaan koostumukseen Guerlain etsi uusia uusia korkealaatuisia hunajoita ympäri Eurooppaa.

Ahvenanmaalainen hunaja valikoitui yhdeksi kolmesta uudesta Abeille Royale -tuotteiden hunajalaadusta, kiitos puhtautensa ja poikkeuksellisen korkean laatunsa.

Wow!

Guerlain ❤️ Ahvenanmaalainen hunaja

Abeille Royale -tuotteissa käytetty hunaja tulee neljältä mehiläistarhalta ympäri Ahvenanmaata. Pääyhteistyökumppani on Kastelholmassa sijaitseva Åland Honey ja sen ranskalainen, Ahvenanmaalle viisi vuotta sitten muuttanut mehiläistarhaaja Benoit Leroux.

Leroux kertoo, että alun perin Guerlain oli kiinnostunut nimenomaan hänen hunajastaan. Kaikki alkoi vuonna 2018, kun eräänä kauniina päivänä Guerlainilta otettiin yhteyttä Ahvenanmaan mehiläistarhaajien yhdistykseen.

Yhden mehiläistarhaajan tuottama hunajamäärä Ahvenanmaalla on kuitenkin niin pientä, ettei se riitä Guerlainin tarpeisiin. Niinpä päädyttiin yhteistyöhön Lerouxin sekä kolmen muun Guerlainin hyväksymän ahvenanmaalaisen mehiläistarhaajan kanssa.

Sesongin päättyessä elokuussa Leroux sekoittaa kaikkien yhteistyötarhaajien hunajat yhteen ja toimittaa hunajan Ranskaan Guerlainille. Ranskassa hunaja päätyy ikonisen Abeille Royale -sarjan arvokkaisiin pulloihin ja Guerlain-asiakkaiden iholle.

Miksi juuri Ahvenanmaan hunaja?

Guerlain käyttää tuotteissaan ainoastaan saarihunajaa, sillä saarilla tuotettu hunaja on puhtaampaa kuin mantereella tuotettu. Saariympäristö on poikkeuksellinen, sillä monet saaret ovat täysin vapaita tuholaisista ja parasiiteista kuten varroa-loisesta, jotka mantereella sairastuttavat mehiläisiä ja vaativat tarhaajilta tuholaiskarkotteiden käyttöä. Loiset, kuten myös karkotteiden kemikaalit, vaikuttavat hunajan laatuun. Saarien tuholaisvapaassa ympäristössä tuotettu hunaja on vapaa näistä saasteista.

(Tosi mielenkiintoista - en ollut tätäkään ennen tullut ajatelleeksi..!)

Ahvenanmaalaisen hunajan toinen tärkeä ominaisuus puhtauden lisäksi on sen aminohapporikas koostumus. Guerlain etsi Abeille Royale -sarjaansa ravintoarvoltaan erilaisia hunajalaatuja, jotka täydentäisivät toisiaan, ja Ahvenanmaan hunajassa todettiin optimaalinen aminohappopitoisuus.

Hunajalaatujen erilainen koostumus liittyy ympäristön kasvillisuuteen ja siihen, mistä mehiläiset keräävät mettä. Ahvenanmaalla on suhteessa enemmän metsää kuin kukkaniittyjä. Ahvenanmaalaista hunajaa voisikin kutsua metsähunajaksi, sillä mehiläiset keräävät mettä pääosin havupuista ja muista metsäkasveista. Juuri havupuut tuovat hunajaan korkean aminohappopitoisuuden.

Ja aminohapot, kuten tunnettua, ovat tärkeä aktiiviaineiden joukko kosmetiikassa, erityisesti anti-age-tuotteissa.

Muut Abeille Royale -sarjan hunajantuottajasaaret ovat Ahvenanmaan ja alkuperäisen Ouessantin  lisäksi Kreikan Ikaria ja Ranskan Korsika. Kaikilla näillä hunajilla on erityisominaisuutensa.

Ouessantin hunajassa on erityisen paljon polyfenoleja, Korsikan hunajassa on vitamiineja ja hivenaineita ja Ikarian hunajassa runsaasti mineraaleja.

Kaikkia neljää hunajaa sekoittamalla saadaan Abeille Royale -sarjan hunajaeliksiiri. Kun katsoo ainesosalistoja, mel eli hunaja on vieläpä aika korkealla. Sitä ei siis ole ripoteltu tuotteisiin vain markkinointimielessä.

Kuriositeettina videoklippi: Guerlain Abeille Royale: The Quest For Royal Honeys.

Minusta tämä oli mielenkiintoisimpia ja ilahduttavimpia kosmetiikkatarinoita pitkään aikaan :) Minulle rakas Ahvenanmaa - ja Guerlain...! Mikä pari..!

Tämän hunaja- ja tuotekehitysoppitunnin myötä vaikutuin myös siitä, että brändit todella satsaavat tähtiainesosien laatuun. Ainakin tämän tuotesarjan ja ainesosan kohdalla. Olisi helppoa käyttää mitä tahansa hunajaa, sillä kuluttaja ei voi tietää, minkä laatuista hunajaa tuotteet sisältävät, eikä pysty laatua arvioimaan. Koska hunajalla on jo itsessään hyvä maine hoitavana ja parantavana aineena, uskon, että jo hunaja-sanan bongaaminen pullossa riittäisi monelle kuluttajalle vakuudeksi siitä, että tuote on hyvä. Tätähän hyödynnetään markkinoinnissa jatkuvasti; valitaan vetoavan kuuloinen ainesosa, lisätään sitä tuotteeseen 0,003% ja mainostetaan ko. ainesosalla isoin kirjaimin.

Jotenkin ilahduttaa saada välillä vakuuksia sille, että alalla on myös aivan toisenlaista toimintaa, jossa tärkeän aktiiviainesosan laadun takaamiseksi ollaan valmiita vaikka kiertämään ja tutkimaan kaikki Euroopan saaret ja näkemään vuosien vaiva. 🐝

.

P.S. Ainiin - nuo Guerlain-tuotteet kuvissa: tämäkin sattuma. Sain viime jouluna Transmerilta joululahjaksi Guerlain-tuotepakkauksen, mutta koska en ollut koronan vuoksi käynyt toimistolla vuoteen, sain joululahjan vasta nyt vuoden viiveellä marraskuun tiimipäivässä :) Pakkauksesta paljastui Abeille Royale -tuotesetti. Nyt ne saivat mitä sopivimman tehtävän kuvittaa tätä juttua..! Vaikka juuri näissä tuotteissa ei vielä ole Ahvenanmaan hunajaa ;) Uuden koostumuksen tuotteet tulivat myyntiin tänä syksynä.