Tässä postauksessa on listaukseni Suomen markkinoilta löytyvistä aurinkovoiteista, joissa käytetään vain uuden sukupolven UV-filttereitä.
Suosittelen näitä aurinkovoiteita kemiallisista aurinkovoiteista, koska uudemmat UV-filtterit ovat kaikilta aspekteiltaan parempia kuin vanhat.
Huomaa: fysikaaliset aurinkovoiteet eli mineraaliaurinkovoiteet ovat asia erikseen. Suosittelen myös niitä, mutta tämä kirjoitus käsittelee vain kemiallisia aurinkovoiteita. Parhaille mineraaliaurinkovoiteille on tulossa oma päivitetty postauksensa, edit, ja tässä se on. ☺️
Fysikaalisissa aurinkovoiteissa on vain kaksi vaihtoehtoa: sinkkioksidiin tai titaanidioksidiin perustuva suoja, tai näiden yhdistelmä. Sinkkioksidi ja titaanidioksidi ovat turvallisia (poislukien sisäänhengitettyinä) ja ovat mm. terveydenhuollon asiantuntijoiden ykkössuositus raskaana oleville sekä pienille lapsille.
Kemiallisissa aurinkosuojissa taas on kymmenittäin vaihtoehtoja ja eri filtteriyhdistelmiä, joiden joukossa myös potentiaalisesti haittoja aiheuttavia kemikaaleja. Koska kemiallisia aurinkovoiteita on markkinoilla sadoittain ja parhaan valinnan tekeminen voi olla vaikeampaa kuin fysikaalisten kohdalla, haluan julkaista tämän listauksen tueksi kuluttajille, kun etsitte ympäristön ja ihon kannalta parasta kemiallista aurinkovoidetta.
Korostan edelleen, että KAIKKI aurinkovoiteet suojaavat ihoasi ja ehkäisevät asianmukaisesti käytettynä ihosyöpää. Voit siis ilman muuta käyttää mitä tahansa aurinkovoidetta joka miellyttää sinua ja sopii budjettiisi, ja ihosi hyötyy. 🙏🏻
🌎 Jos kuitenkin haluat kiinnittää huomiota aurinkovoiteesi parhaaseen mahdolliseen tehokkuuteen, ympäristöaspekteihin sekä ihoystävällisyyteen, silloin tämä lista on sinua varten.
🌞 Ne ovat stabiilimpia kuin vanhat filtterit sekä absorboivat UV-säteitä tehokkaammin; uusia filttereitä tarvitaan paljon pienempiä määriä samaan tehoon kuin vanhoja. Pienempi pitoisuus minimoi myös iho-oireita.
🌞 Ne aiheuttavat paljon vähemmän ihoärsytystä ja allergiaa kuin vanhat filtterit. Ne myös kirvelevät silmissä vähemmän.
🌞 Ne eivät imeydy ihon läpäisyesteen läpi, tai imeytyminen on aivan minimaalista (vanhat filtterit taas imeytyvät jopa verenkiertoon asti).
🌞 Ne eivät ole todettuja tai epäiltyjä hormoninhäiritsijöitä (moni vanhoista filttereistä on).
🌞 Niillä on tämän hetken tiedon valossa paljon vähemmän ympäristöhaittoja kuin vanhemmilla filttereillä.
UV-filttereitä koskevat jakamani tiedot ovat peräisin lukuisista asiantuntijalähteistä ja tieteellisistä artikkeleista. Tärkeimmät lähteet ovat kosmetiikkakemistit Michelle Wong (kuvassa) ja Jen Novovich, toksikologi ja kosmetiikan turvallisuusarvioija Mohammed Kanadil sekä Wongin ja Novovichin järjestämät riippumattomat aurinkovoideseminaarit vuosilta 2022 ja 2023, joissa esitelmiä pitivät niin kosmetiikan lainsäädännön edustajat, aurinkovoidekemikaalien ja aurinkovoiteiden valmistajat sekä ihotautilääkärit.
Olen lisäksi haastatellut lukuisia alan asiantuntijoita Suomessa, mainittakoon heistä relevanteimpina kosmetiikkakemistit Jaana Ailus (Laponie) ja Outi Tarakkamäki (Berner). Ailus kehittää sekä fysikaalisia että kemiallisia aurinkovoiteita, Tarakkamäki kemiallisia.
Kaikki asiantuntijat vahvistavat, että uudemmilla UV-filttereillä on huomattavia etuja vanhoihin nähden. Ihon kannalta tärkeimmät edut ovat tehokkaampi suoritus, eli iho saa paremman ja kestävämmän suojan UV-säteilyä vastaan, sekä iholle hellävaraisempi koostumus, joka aiheuttaa paljon vähemmän ei-toivottuja reaktioita kuten ihorsytystä, allergiaa tai silmien kirvelyä.
Lisäksi vain uusia UV-filttereitä sisältäville aurinkovoiteille voidaan myöntää ympäristömerkintä kuten Joutsenmerkki tai Eco Sun Pass. Vanhoilla UV-suodattimilla formuloitu aurinkovoide ei tätä merkkiä voi saada.
Jos mietitte, miksi vanhoja UV-filttereitä ylipäänsä yhä käytetään, suurin syy on hinta.
Vanha UV-filtteriteknologia on paljon halvempaa kuin uusi, ja hyödyntämällä aurinkovoiteissaan kokonaan tai osittainkin vanhoja UV-filttereitä, yritykset säästävät valmistuskuluissa ja saavat kustannustehokkaamman tuotteen. Kirkkaasti suurin osa markkinoiden aurinkovoiteista sisältää vanhan koulukunnan UV-suodattimia.
Saattaa olla yllättävää, että monet arvokkaat ja selektiivisetkin brändit hyödyntävät yhä runsaasti vanhoja UV-filttereitä. Katsokaapa huviksenne tuttujen selektiivisten brändien SPF-tuotteita. Voi tuntua epäjohdonmukaiselta, että kalliissa aurinkovoiteessa onkin halpaa, vanhaa teknologiaa. Näillä valinnoilla yritykset maksimoivat voittomarginaaliaan, kyse on puhtaasti tästä.
Jos haluat mahdollisimman hyvän UV-suojan ihollesi, älä valitse kallista brändiaurinkovoidetta. Valitse brändi, joka välittää enemmän ihostasi (ja ympäristöstä) kuin voittomarginaalista.
Hyvän aurinkovoiteen ei missään nimessä tarvitse maksaa paljon.
(Nämä ovat tähän saakka löytämäni tuotteet, eikä listaus ole tyhjentävä. Jos tunnette muita, saa ehdottomasti vinkata ja lisään tuotteen listalle!)
LV kaikki aurinkovoiteet
ÄNGLAMARK kaikki aurinkovoiteet (Änglamarkia myy S-Ryhmä, erityisesti Prismat)
L300 Hyaluronic Renewal SPF 30 Day Cream
BAMBO NATURE SPF 30 ja SPF 50 (vain Kärkkäisellä)
RIEMANN P20 Sensitive Skin Face SPF 50+
RIEMANN P20 Sensitive Skin SPF 50+
IVY AIA Sun Face Cream SPF 30 (vain Normal'issa)
ZIAJA Baby Face Cream SPF 30
KORRES Yoghurt-linjan kaikki aurinkovoiteet (Sokos ja Stockmann, myös Korres-verkkokauppa)
LABORATOIRES DE BIARRITZ Invisible -aurinkovoiteet (Stockmann, myös mm. House Of Organicin verkkokauppa)
NUXE Tanning Sun Oil Face & Body SPF 30 ja SPF 50
AVÈNE Ultra Fluid Perfector SPF 50+
AVÈNE Ultra Fluid Invisible SPF 50
AVÈNE Reflex Sun 50+
AVÈNE Intense Protect SPF 50+
AVÈNE Anti-Age Fluid SPF 50
AVÈNE Cleanance SPF 50+
AVÈNE Anti-Pigmentation Tinted Fluid SPF 50+
AVÈNE Sunsimed Pigment SPF 50+
AVÈNE Sunsimed KA SPF 50+
AVÈNE Sun Lotion Dry Touch SPF 50
AVÈNE Sun Cream SPF 50+ Dry & Sensitive Skin
MEDIK8 Advanced Day Ultimate Protect SPF 50+
MEDIK8 Advanced Day Total Protect SPF 30
MEDIK8 Advanced Day Eye Protect SPF 30
DECUBAL kaikki aurinkovoiteet
SVR kaikki aurinkovoiteet
LA ROSÉE Mon Petit Bébé & Enfant SPF 50+
LA ROSÉE High Protection Sun Oil SPF 50
LA ROSÉE High Protection Sun Stick SPF 50
Edit. Kommenteissa on kyselty, miksi La Roche-Posay ei ole tällä listalla. Vastaus: siksi, että La Roche-Posay käyttää kaikissa aurinkovoiteissaan yhä vanhan koulukunnan UV-filttereitä uusien ohella (tilanne 2025). Lisää tietoa täällä (artikkeli: La Roche-Posay ja ACO vastaavat). L R-P käyttää jopa vauvojen aurinkovoiteessaan niitä UV-suojakemikaaleja, jotka voivat imeytyä verenkiertoon. Mieluummin suosittelen lapsille sellaisia aurinkovoiteita, joissa näitä kemikaaleja ei ole.
Korealaisista varmasti löytyy muitakin, joissa on vain uusia filttereitä, vinkkaa jos tiedät! :)
BEAUTY OF JOSEON Rice + Probiotics SPF 50+
BEAUTY OF JOSEON* Aqua Fresh Rice + B5 SPF 50
BEAUTY OF JOSEON Matte Sun Stick Mugwort + Camelia SPF 50+
ROUND LAB Birch Juice Sunscreen SPF 50+
SKIN 1004 Madagascar Centella Hyalu-Cica Water-Fit Sun Serum SPF 50+
COSRX Ultra-Light Invisible Sunscreen SPF 50
TORRIDEN Dive-In Moisture Sun Cream SPF 50+
SMUUTI SKIN* Watermelon Sun Cream SPF 50+
PURITO Daily Soft Touch Sunscreen SPF 50+
PURITO Wonder Releaf Centella Daily Sun Lotion SPF 50+
AMUSE* Dew Moisture Vegan Sunscreen SPF 50+
MIXSOON Centella Sun Cream SPF 50+
HOLIKA HOLIKA Aloe Soothing Waterproof Sunscreen SPF 50+ (no niin kappas, vedenkestävä korealainen aurinkovoide! En ole testannut, vinkki tuli lukijalta.)
*) Sisältää SPF-boosterin Butyloctyl Salicylate, jolla ei ole virallista UV-filtterin statusta, mutta se absorboi UV-säteilyä ja vastaa toiminnallisesti vanhan koulukunnan Octisalate-filtteriä. Se myös imeytyy kehoon. Butyloctyl Salicylate'a sisältävät aurinkovoiteet eivät täten ole aivan "puhtaita" uuden sukupolven aurinkovoiteita.
Tänään haluan kirjoittaa kroatialaisesta ruoasta ja ravintolakulttuurista. Erityisesti kreikkalaiseen ruokaan tottuneen matkailijan perspektiivistä.
Katsaukseni on rajallinen siinä mielessä, että en ole syönyt kroatialaisessa perheessä paikallista arkiruokaa, vaan kokemukseni on ravintoloista turistin näkökulmasta. Mutta yhtä kaikki näkökulma se on tämäkin - ja relevantti juuri matkailijalle.
Vietettyäni Kroatiassa nyt 10 päivää minulle on muodostunut ravintolatarjonnasta seuraava kuva: ruokailumahdollisuudet jakautuvat karkeasti ottaen pikaruokaravintoloihin ja fine dining -ravintoloihin.
Näiden välissä on totta kai myös rentoja, bistro-tyyppisiä ruokaravintoloita (kroatialaisittain konoba), mutta nämä ovat selkeästi vähemmistössä verrattuna pizza/hampurilais/sandwich-paikkoihin. Kaikenlainen fast food -tyyppinen ruoka sekä pasta, gnocchit ja risotot dominoivat täällä. Italialaisen ruokakulttuurin läheisyys näyttää vaikuttaneen Kroatiaan lähinnä pikaruoan muodossa.
Menut ovat kautta linjan suppeampia kuin Kreikassa ja annokset kalliimpia - helposti tuplasti tai triplastikin kalliimpia.
Meze-tyyppisiä annoksia on hyvin vähän, ja jos niitä on, niiden korkea hinta rajaa tehokkaasti mahdollisuuksia ottaa useampia. Meze on alkupalan kokoinen suupala-annos (kuin "tapas"). Kroatialaiset starter-annokset maksavat tyypillisesti 13-20€, kun Kreikassa hinnat alkavat kolmesta eurosta.
Kaltaiselleni pesco-vegetaarille pääruokalistalla on tarjolla tonnikalapihviä, vaaleaa kalaa ja grillattua kalmaria. Kasvisruoat rajoittuvat risottoihin ja pastoihin, joten kasvisruoat jäävät osaltani väliin. Syönkin joka päivä kalaa tai mereneläviä.
Tuoretta kalaa on toki myös tarjolla, mutta erittäin kalliiseen hintaan. Ylipäänsäkin kaiken ruoan, niin ravintolassa kuin marketissa, hintataso on korkea, käytännössä Suomen tasolla. Ruokakaupoissa monet elintarvikkeet ovat kalliimpiakin kuin Suomessa; esimerkkinä 150 g pakkaus fetaa, joka maksa täällä yli 5 euroa..!! (😮) Olen tarkistanut hinnan useammassa kaupassa ja todennut, että jääköön hyllyyn.
Kreikkalaisen ruoan ystävän näkökulmasta Kroatian ruokatarjonta on siis ollut jonkinlainen pettymys. Ruoka on hyvää, paikoin erinomaista, mutta todella kallista ja vaihtoehdoiltaan Kreikkaa huomattavasti suppeampi ja mielikuvituksettomampi.
Toisaalta - tunnistan, että voi olla epäreilua verrata muiden maiden keittiöitä Kreikkaan. Kreikan ruokakulttuuri - yhdessä Turkin kanssa - on Euroopan tasolla aivan poikkeuksellisen rikas ja omaa luokkaansa.
Turkin vaikutus näkyy kreikkalaisessa ruoassa täysin olennaisella tavalla etenkin kasvisruokien ja -lisukkeiden ällistyttävässä kirjossa. Turkki puolestaan on omaksunut paljon Lähi-Idän ruokakulttuurista.
Kreikassa menut voivat olla niin pitkiä, että ne ovat joskus kuin kirjoja. 😅 Sivut vain jatkuvat ja jatkuvat. Yhden painajainen - toisen onni.
Mitä eniten kaipaa tällä matkalla ovat erilaiset lämpimät kasvisruoat ja salaatit - ja JUUSTO osana ruokia. Juustoa näkee lähinnä alkupalaruokien juustolautasilla, mutta ei muuten.
Mutta! Ei ole tarkoitus vain valittaa. Olen syönyt täällä parikin sellaista ravintola-annosta, että ne jäävät kaikkien reissujeni parhaiden ruokakokemusten historiaan. ✨ Kerron näistä sekä muista Kroatian ruokakokemuksista tässä postauksessa. :)
Tässä esimerkkinä yhden suositun ravintolan menu.
Ravintola sijaitsee Hvarin saarella Stari Gradin kylässä. Hinnat ovat vähän halvemmat kuin turistien suosimassa Hvar Townissa.
Mitä täällä on eniten tarjolla halvemmasta kalasta on tonnikalapihvi. Sitä on kuta kuinkin joka ravintolassa. Kuvan tonnikala on nautittu Korčula Townin Aterina-ravintolassa.
Hyvin poikkeuksellisesti bongasin Aterinan ruokalistalla munakoisorullat vuohenjuustolla, ja olin innolla tilaamassa 😍😋 - kunnes kuulin, että niitä ei ollut sinä päivänä saatavilla. Joten - back to tonnikala.
Puitteet ruokailuun ovat täällä kyllä enemmän kuin kohdillaan, sitä ei käy kiistäminen..! ☺️
Tonnikalapihvin ohella katkaravut, grillattu kalmari tai vaalea kalafile ovat olleet lautaselleni päätyneitä ruokia tällä matkalla.
Kuvassa on reissun toistaiseksi edullisin annos, joka nautittiin Mljetin saarella Pomenan kylässä Adriatic-ravintolassa. Grillattu kalmari ja grillatut kasvikset (vaihdoin perunan niihin ;) maksoi 25€. Ja oli kyllä hyvää! Samoin kuin viini.
Viinistä puheen ollen:
Kroatialaiset viinit ovat erittäin hyviä.
Ainakin tässä asiassa Krotian cuisine lyö Kreikan, sanoisin. 🍇 Te, jotka olette juoneet Kreikassa tavernoiden "talon viiniä", tiedätte, miten erikoinen makuelämys se saattaa olla. Kreikastakin saa hyviä viinejä, mutta ne ovat tyypillisesti ihan muuta kuin edullista talon viiniä. Kroatiassa taas en ole huonoa viiniä maistanutkaan, täällä myös se 4€ talon viini on oikein tyylikästä.
Dalmatian alueen yleisin valkoviiniä tuottava rypälelajike on Pošip. Maistoin sitä ensimmäisen kerran Suđurađin kylässä Šipanin saarella paikallisen valmistajan wine tasting -baarissa (kuvassa) - jonka kuvauksellinen sijainti Suđurađin satamassa ei olisi voinut olla mukavampi. ☺️
Suđurađissa on nautittu myös tämä annos. Olen ehtinyt unohtaa mitä kalaa lautasella tarkalleen ottaen on, mutta jotain hyvin miedon ja neutraalin makuista.
Suđurađissa tapahtui sellainen erikoisuus, että pikkuruisen kylän satamassa sijaitseva ainoa ravintola ei ottanut sinä päivänä vastaan muita kuin ennakkoon pöytävarauksen tehneitä. Ainoa paikka, josta kylässä sai ruokaa, oli hotellini ravintola, jossa tuon vaalean kala-annoksen nautin.
(Tästäkin annoksesta muuten pyysin vaihtamaan perunat kasviksiin. Peruna on toki yleinen lisuke ympäri maailmaa, mutta Kroatiassa se on pääruokien lisukkeena poikkeuksellisen usein. Ottaen huomioon, että annokset ovat kalliita, en oikein arvosta sitä, että lisukkeena käytetään halvinta mahdollista ainesta. Onneksi vaihdosta kasviksiin ei kuitenkaan ole veloitettu extraa. ☺️)
Mennään seuraavaksi matkan parhaaseen makuelämykseen. 🔥 Myönnettävästi en tehnyt tätä löytöä itse, vaan bongasin paikan Lonely Planetin suosituksista: Dubrovnikin Lucin Kantun.
Paikka oli muuttanut tyyliään sitten opaskirjan maininnan. Lonely Planetin mukaan Lucin Kantun on vuosikymmen sitten ollut "vaatimattoman näköinen paikka", ja todetaan, että ruoka kuitenkin ylittää ensivaikutelman. Vuonna 2025 Lucin Kantun on erittäin viehättävä ja fiksu bistro, jonka ruoka oli niin hyvää, että voisin matkustaa takaisin vain maistaakseni läpi menun muutkin annokset. 🤩
Tilasin juusto-pinaattirullat, rapsakoiksi fritatut sardiinit sekä savustettuja simpukoita. Kaksi annoksista ei sovi ruokavaliooni, en normaalisti syö vehnää, mutta tilasin ne silti - ne vain kuulostivat niin hyviltä. 😍 Maku oli todellakin hiilarifuskauksen arvoinen!
Ai niin joo - unohtui melkein mainita - tämä paikka ei edes ole hervottoman kallis! Kolme annostani maksoi yhteensä 32,20€ ja itse asiassa kaksi olisi riittänyt, olivat hyvin täyttäviä.
Sardiineista on todettava, että en tavallisesti yhtään pidä mistään leivitetystä ja friteeratusta, mutta nämä olivat taivaallisen herkulliset..! Liekö tuo leivitys panko-murua, mutta rapeus oli joka tapauksessa ennenkokematonta ja itse sardiinitkin erittäin maukkaita, ja annoksen kruunasi todella hyvän makuinen kermaviili-kurkku-retiisi-pistaasi-dippikastike. 👌
Aterian tähti oli kuitenkin simpukka-annos, joka oli todellinen gourmet-taidonnäyte kekseliäine maku- ja tekstuuriyhdistelmineen. Harmittaa, että en ottanut kuvaa menusta, sillä en enää muista, mitä kaikkea annoksessa tarkalleen ottaen oli. Pääraaka-aineina oli joka tapauksessa simpukkaa kermaisessa, kuohkeassa juustokastikkeessa. Punaiset raidat ovat punajuurigeeliä, ja pinnan alta paljastui hieman marjaisen ja kirpsakan makuista oranssia kastiketta, voisiko olla tyrnillä maustettua..?
Kokonaisuus tarjoili pehmeää, rasvaista ja neutraalia makua juustokastikkeesta, savun makua simpukoista, kevyesti makeaa makua punajuuresta ja kirpeää makua tyrni(?)kastikkeesta - todella mielenkiintoinen makuyhdistelmä.
Lopuksi lautasen pohjalta paljastui mustia, rouskuvan rapeita murusia jotka toivat kontrastin simpukoiden ja juustokastikkeen pehmeydelle. Ei aavistustakaan mitä muruset olivat, mutta tämä annos oli niin herkullinen ja niin taidetta! 💯 Jos käytte Dubrovnikissa, käykääpä maistamassa tämä!
Arkisempi simpukkaelämys koettiin Hvarin saaren Soley-ravintolassa.
Suositus muuten Soley'lle hintojen puolesta: tämäkään "tapas-baariksi" itseään nimittävä paikka ei ole kovin kallis Kroatian standardeissa, vaikka sijaitsee yhdessä Kroatian kalleimmista saarikohteista. (Hvar on kuin Kroatian Mykonos.)
Tämä kokemus puolestaan oli hämmentävä.
Menin Dubrovnikissa syömään suosittuun ja palkittuun kalaravintola Adio Mareen vanhankaupungin sydämessä. Adio Mare ei ole ihan fine dining -kategoriaa, mutta valkoisine pöytäliinoineen ja couvert-maksuineen kuitenkin perusbistroa fiinimpi paikka.
Hämmästykseni olikin suuri, kun tilasin katkarapusalaatin, ja eteeni tuotiin esitys, joka raaka-aineiltaan ja esillepanoltaan muistutti jotain, mitä saattaisit saada huoltamon lounaskahviossa. Lautasella oli isoiksi paloiksi revittyä, märkää jäävuorisalaattia, vähän kurkkua ja pari kirsikkatomaattia, ja niiden päälle heitetty kasa katkarapuja. Ympärilläni muissa pöydissä syötiin kauniisti aseteltuja annoksia. Mietin hetken, oliko tämä vitsi.
No, katkaravut sentään olivat hyviä, ja ne oli lämmitetty (!). Mutta märkä, mauton salaattipohja ja sen laatu ja esillepano oli todellinen tunnelman laskija ja jotain, mitä en kuunaan odottaisi muualla kuin just ABC:llä, - jos sielläkään.
Koska salaatilla ei lähtenyt nälkä, tilasin sitten vielä juustoja. Huomio: kroatialaiset juustotkin ovat todella hyviä. 👌
Elämäni parhaan tonnikalapihvin söin Lopud-saaren ravintola Dubrovnikissa.
Tämä komeus oli kypsennetty viimeisen päälle täydellisen roséeksi. Se oli niin hyvän makuinen ja rakenne niin täydellisyyttä hipova, että melkein liikutuin.
Myös viini, tällä kertaa paikallista Chardonnay'ta, vei sekin vei kielen mennessään. Itse asiassa tämän paikan viini oli koko matkan maukkain.
Tämä ihastuttava ravintola Šipanska Lukan kylässä Šipanilla ansaitsee erityismaininnan! Paikan nimi on Tauris, ja sen sijainti vanhan palatsin kupeessa ja vehreän puiston laidalla on kerrassaan hurmaava.
Šipanska Luka on Šipan-saaren kahdesta kylästä vähemmän turistillinen. Ei sillä, että toinenkaan kylä olisi mikään turistirysä, mutta Lukassa on joka tapauksessa uneliaampi tunnelma ja vähemmän ihmisiä. Kun saavuin kylään ottaakseni laivan seuraavalle saarelle, näytti ensimmäisen tunnin ajan siltä, että olin suunnilleen ainoa ihminen liikkeellä Lukan keskustassa. Rantakadun varrella oleva muutama ravintolan tapainen näytti suljetulta, ainakin ne olivat tyhjiä.
Olin aikonut syödä Lukassa lounasta, ja hetken jo huolestuin, saisinko mistään ruokaa. Ilo olikin suuri, kun yhtäkkiä kohtasin Tauris-ravintolan terassin vähän kauempana rantakadusta. Siellä istui vieläpä ruotsalaisseurue. Hyvä, en olisi ainoa ruokailija (tai turisti 😄).
Kun Tauriksen sympaattinen tarjoilija toi pöytään paikallista oliiviöljyä ja kehotti maistamaan sitä leivän kanssa, en tohtinut kieltäytyä. Oli kieltämättä oikein herkullista.
Šipan on muuten tunnettu hyvästä oliiviöljystään, kuten viinistäänkin, ja saarella voi tehdä viini- & oliiviöljy-maistelukierroksen.
Söin Tauriksessa alkupalaksi tarjoilijan suosittelemia sardelleja, ja pääruoaksi miekkakalaa. (Aina se halvin kala, totta kai....)
Lounashetki Tauriksen kaunilla terassilla jäi mieleen yhtenä mukavimmista koko matkalla. 🧡 Tunnelma oli niin viehättävä, ruoka ihanaa, viini maistuvaa ja aurinko lämmitti ihoa. Oli todellinen palkinto löytää tällainen helmi hipihiljaisesta kylästä..!
Mieleen jäi myös ultrasympaattinen ja hitaasti puhuva tarjoilija. Hän oli vanhempi mies ja kotoisin Montenegrosta. Mies kertoi, että oli vanhoilla päivillään aloittanut maalauksen. Hän kertoi saaneensa taiteilijaystävältään perintönä siveltimet ja maalausvälineitä, ja että ystävä oli aina kannustanut häntä maalaamaan.
Mies näytti minulle puhelimestaan impressionistisen, violetin sävyisen maalauksensa. Kerroin, että maalaus oli kaunis. "Pidän violetista, se on lempivärini", sanoin. "Näen sen, mies vastasi. "Sinulla on violettia silmänrajausta. Se ei ole niin tavallista, pidän siitä."
Kun hyvästelin ravintolan ja tarjoilijan, tuntui, kuin olisimme jo ystävystyneet. ☺️
Tähän päättyy kertomukseni Kroatian ruokakokemuksista.
Vielä on vajaa neljä päivää aikaa kerätä lisää paikallisia ruokanautintoja. ☺️
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Kokosin tällaisen UKK-listauksen pohjautuen viesteihin ja kysymyksiin, joita saan eniten aurinkovoiteisiin liittyen.
Kyllä. Lasten aurinkovoiteiden ero aikuisten aurinkovoiteisiin on tyypillisesti vain parempi vedenkestävyys sekä se, että lasten aurinkovoiteissa ei ole anti-age-tyyppisiä ainesosia. Toisaalta, harvoin aikuistenkaan vartaloaurinkovoiteissa on anti-ainesosia, niitä näkee lähinnä kasvoille kehitetyissä aurinkovoiteissa.
👉 Lasten ja aikuisten aurinkovoide ei välttämättä aina eroa millään tavalla.
Aurinkovoiteen tehon kesto riippuu monista seikoista kuten siitä, hikoiletko tai uitko. Muistetaan, että aurinkovoiteen optimaalinen suorituskyky perustuu siihen, että se muodostaa iholle tasaisen kalvon joka peittää kaikki ihon "vuoret ja laaksot". Paljaalla silmällä emme sitä näe, mutta ihon pinta ei ole tasainen vaan on täynnään kumpuja ja kuoppia. Aurinkosuojatuotteen tulee peittää korkeimmatkin ihon "kukkulat". (Itse asiassa tästä syystä paksummat voiteet suojaavat vähän paremmin kuin hyvin ohuet.)
Ihon luontainen aineenvaihdunta eli hikoilu ja talintuotanto sekä kasvojen liikehdintä vaikuttaa siihen, että aurinkovoiteen muodostama tasainen kerros muuttuu pikku hiljaa vähemmän tasaiseksi; "sulaa" ja siirtyilee pois paikoiltaan. Tämä on syy, miksi aurinkovoidetta suositellaan lisäämään kahden tunnin välein. Kahden tunnin jälkeen teho ei enää vastaa pakkauksessa ilmoitettua suojakerrointa (olettaen, että levitit voidetta suojakertoimen vaatiman määrän).
Mikäli et lisää aurinkovoidetta, sen teho säilyy kyllä tuntien ajan - mutta heikentyy tunti tunnilta.
Siitä, kauanko aurinkovoiteen teho kestää iholla, on vähän tutkimusta, mutta kosmetiikkakemisti Michelle Wong siteeraa yhdellä videollaan tutkimusta, jossa testattiin aurinkovoiteen kestävyyttä kasvoilla olosuhteissa, joissa henkilö on päivän aikana sisätiloissa kuten toimistossa, ja käy kerran ulkoilemassa tunnin verran. Tässä testissä aurinkovoiteen teho oli kahden tunnin jälkeen laskenut 16%, neljän tunnin kuluttua 20% ja kahdeksan tunnin kuluttua 30%.
Markkinoilla on olemassa muutamia erikoisteknologiaan perustuvia aurinkovoiteita kuten ruotsalainen Evy-aurinkomousse. Evyn patentoitu teknologia saa aurinkovoiteen tehon kestämään hyvänä jopa 6-8 tuntia, poislukien jos uit tai hikoilet runsaasti.
Vedenkestävyys on tärkein ero. Aurinkovoiteen nimellä myytävä tuote formuloidaan lähes aina vedenkestäväksi, SPF-päivävoiteen nimellä myytävä tuote ei.
Toinen ero voi tulla siitä, että SPF-päivävoiteelle ei aina tehdä UVA-testejä, aurinkovoiteelle tehdään. Kiinnitä huomiota siihen, onko SPF-päivävoiteen pakkaustekstissä mainittu sekä UVB- ja UVA-suoja. Jos pakkauksessa lukee ainoastaan SPF vailla mainintaa UVA:sta, UVA-suojatestejä ei ole tehty. SPF viittaa suojaan UVB-säteilyä vastaan. Huom: enää ei vaadita UVA-merkintää ympyrän sisällä, vaan UVA voi lukea millä tyylillä tahansa ja ilman ympyrää. Ympyrä-logo oli aikaisempi suositus, mutta on nyt poistunut.
UVA-tekstin puuttuminen ei tarkoita, etteikö SPF-päivävoide silti suurella todennäköisyydellä suojaisi UVA-säteiltä, sillä SPF-päivävoiteissakin käytetään tyypillisesti aina sekä UVB- että UVA-filttereitä. (En ole toistaiseksi törmännyt SPF-päivävoiteeseen, jossa ei olisi UVA-filttereitä.) Kuitenkin, UVA-mainintaan on hyvä kiinnittää huomiota, mikäli koet UVA-suojan tärkeänä, sillä tehdyt testit varmentavat, että suoja on EU:ssa suositeltu eli vähintään 1/3 UVB-suojasta.
Ei ole olemassa yhtä parasta aurinkovoidekoostumusta lapsille. Valinta riippuu lapsen ihon herkkyydestä ja perheen arvomaailmasta ja mieltymyksistä; halutaanko esimerkiksi suosia luonnonkosmetiikkaa tai vaikuttaako valintaan tietty budjetti. Sekä fysikaalisissa että kemiallisissa aurinkovoiteissa on hyviä vaihtoehtoja.
Alle 3-vuotiaille lapsille suositellaan joka tapauksessa hajusteetonta koostumusta. Hajusteet ovat kosmetiikassa vain sensorinen lisä ja ne ovat iholle tarpeettomia, ja lisäksi kuuluvat säilöntäaineiden ohella eniten allergisoiviin kosmetiikan kemikaaleihin. Siksi niitä ei suositella ihan pienten lasten iholle, joka on herkempi.
Voit käyttää valintasi tukena näitä seikkoja:
⛱️ Jos lapsen iho on äärimmäisen herkkä ja on tiedossa, että se reagoi herkästi erilaisiin kemikaaleihin, voi fysikaalinen aurinkovoide olla paras valinta. Fysikaaliset UV-suodattimet jäävät ihon pinnan "päälle" eivätkä imeydy lainkaan, ja niillä on tämän puolesta kaikkein vähiten vuorovaikutusta ihon kanssa.
⛱️ Jos ongelmaksi on muodostunut voiteen levitys lapsen iholle ja haluat mahdollisimman vaivatta levittyvän koostumuksen, voi kemiallinen aurinkovoide olla paras valinta. Kemialliset voiteet ovat notkeampia ja kevyempiä kuin fysikaaliset, ja valittavana on myös nestemäisiäkin koostumuksia kuten suihkeita tai roll-oneja. Helposti levittyvän koostumuksen etuna on myös se, että sitä tulee tyypillisesti laitettua enemmän kuin huonommin levittyvää, ja näin ollen iho saa paremman suojan.
👉 Jos sinua huolestuttavat kehoon imeytyvät aurinkosuojakemikaalit ja haluat valita kemiallisen aurinkovoiteen, valitse vain uusia UV-filttereitä sisältävä koostumus. Minulla on tulossa näistä oma suosituspostaus lapsille, olen julkaissut jo lyhemmän version Instagramissa, ja se on löydettävissä täällä.
Tähänkään ei ole yhtä takuuvarmaa vastausta ja koostumusvaihtoehtoa. Moni epäpuhtauksista kärsivä haluaisi välttää öljyisiä aurinkovoiteita, mutta aurinkovoiteet ovat käytännössä pakon sanelemana enemmän tai vähemmän öljyisiä, sillä valtaosa UV-filttereistä vaatii öljymäisen liuottimen.
Aurinkovoiteen öljyisyyttä voidaan vähentää käyttämällä koostumuksessa öljyjä imeviä ainesosia kuten talkkia, silicaa, tärkkelystä tai selluloosaa.
Tässä muutamia seikkoja, joihin kiinnittää huomiota valitessaan aurinkovoidetta ruusufinni- tai akneiholle:
🧑 Vältä kookosöljyä sisältäviä aurinkovoiteita.
🧑 Vältä vanhan koulukunnan UV-filttereitä (katso suositukseni vain uusia UV-filttereitä sisältävistä aurinkovoiteista täältä). Vanhan teknologian UV-suodattimet aiheuttavat uusia filttereitä enemmän ihoärsytystä.
🧑 Kokeile korealaisia aurinkovoiteita; ne ovat usein ei-vedenkestäviä ja vähemmän öljyisiä kuin vedenkestävät koostumukset, eivätkä muodosta iholle yhtä paksua kalvoa, mikä voi ehkäistä aurinkovoiteen tukkivaa potentiaalia.
Yksi valmistaja, joka suoraan ilmoittaa aurinkovoiteensa sopivan hyvin myös ruusufinni-iholle on Laponie.
Laponien voide on fysikaalinen. Se ei sisällä mitään ihoa tukkivaa tai ärsyttävää. Tämän voiteen kohdalla on kuitenkin hyvä tietää, että se on aika paksua. Jos etsit hyvin kevyttä koostumusta, kevyimmät löydät kemiallisten aurinkovoiteiden puolelta, kuten korealaisista.
Riippuu siitä, miten olet säilyttänyt aurinkovoidetta. Jos se ei ole altistunut valolle tai suurille lämpötilan vaihteluille, se on hyvin suurella todennäköisyydellä vielä käyttökelpoinen vuoden kuluttua avaamisesta. Avaamaton, viime vuonna ostettu aurinkovoide on käyttökelpoinen. Testaa voiteen koostumus; jos se ei haise oudolle eikä koostumus ole erottunut, se toimii edelleen.
Aurinkovoiteiden hyllyikä on tyypillisesti kolme vuotta, eli ne säilyttävät tehonsa kolmen vuoden ajan valmistuksen jälkeen asianmukaisesti säilytettyinä.
Mikäli et ole varma aurinkovoiteesi iästä, voit kokeilla etsiä sen valmistuspäivämäärän Checkfreshin kaltaisilla sovelluksilla.
Koska suurin osa UV-filttereistä on öljyliukoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että liuetakseen voidekoostumukseen ja toimiakseen, UV-suodattimet vaativat öljyisen liuotinaineen, ja tätä tarvitaan sitä suurempi määrä, mitä korkeampi suojakerroin. Monet UV-fltterit ovat itsessäänkin epämiellyttävän tuntuisia. Vesimäisessä pohjassa aurinkovoide ei yksinkertaisesti toimisi.
Mineraalipartikkelit eivät liukene, mutta nekin vaativat öljyvoittoisen koostumuksen toimiakseen optimaalisesti. Mineraalipartikkelit ovat raskaita, ja vesimäisessä koostumuksessa ne eivät asetu voiteeseen tasaisesti vaan kasautuvat herkästi voiteen pohjalle. Öljyisessä koostumuksessa ne asettuvat voiteeseen tasaisemmin ja pysyvät stabiilimpina.
Tahmaisuutta lisää myös vedenkestävyys. Voiteen vedenkestäyys saadaan aikaan öljymäisillä ainesosilla ja kalvonmuodostajilla, joten sekin tuo lisänsä aurinkovoiteen "lähmäisyyteen".
Valkoisuus johtuu partikkelimaisista, ei-liukoisista UV-filttereistä. Näihin kuuluvat mineraalit titaanidioksidi ja sinkkioksidi sekä kemiallisista filttereistä Tinosorb M ja Tinosorb A2B. Nämä ovat partikkeleita jotka heijastavat valoa, ja valonheijastus saa ne näyttämään valkoisilta iholla. Mitä suurempi partikkelikoko, sitä valkoisempana ne näkyvät. Tänä päivänä käytetään hyvin pieniä partikkelikokoja, jopa nano-kokoa, mutta nämäkin saattavat ihon sävystä riippuen erottua iholla vaaleana.
Valkoisuus on yleisempi ilmiö mineraalifilttereitä sisältävissä aurinkovoiteissa kuin kemiallisia partkkelimaisia filttereitä käyttäessä. Tämä siksi, että mineraaleja tarvitaan suurempi määrä tuomaan UV-suoja. Lisäksi kemiallisissa aurinkovoiteissa ei koskaan käytetä vain yhtä tai kahta filtteriä, toisin kuin fysikaalisissa, eli kemialliset partikkelimaiset filtterit yhdistetään aina ei-partikkelimaisiin suodattimiin, mikä sekin vähentää niiden pitoisuutta.
Kirveleminen johtuu UV-filttereistä. Uudemmissa UV-filttereissä on enemmän sellaisia, jotka eivät kirvele, mutta ikävä kyllä ei ole olemassa listausta ei-kirvelevistä UV-suodattimista.
Mikäli kirveleminen on sinulle ongelma, etsi sellaisia voiteita, joiden valmistaja lupaa, etteivät ne kirvele. Tällaiseen lupaukseen vaaditaan testit, eli noin vain ei voi valmistaja heittää tällaista väitettä. Esimerkiksi La Roche-Posayn UV Mune 400 Invisible Fluid -voide lupaa, ettei kirvele.
*
Jos sinulle tulee mieleen muita aurinkovoidekysymyksiä, niitä voi esittää kommenteissa. 🙂
