Tänä vuonna olen seurannut UV-indeksiä joka ikinen päivä maaliskuusta lähtien. Minua kiinnosti selvittää, miten voimakasta UV-säteily todella on Suomessa sinä aikana, kun UV-suojausta yleisesti suositellaan; eli huhtikuusta alkusyksyyn.
Tulos: historiallisesta helleputkesta huolimatta UV-säteilyn voimakkuus pysytteli suurimmassa osassa Suomea korkeimmillaankin 5:ssa eli "kohtuullisella" tasolla.
Suojautumistarve alkoi 15. huhtikuuta, jolloin UVI nousi ensimmäisen kerran keväällä tasolle 3.
UV-indeksi on Maailman Terveysjärjestö WHO:n kehittämä globaali mittausstandardi UV-säteilyn voimakkuudelle. UV-indeksi on työkalu, jonka avulla väestöä voidaan ohjeistaa suojautumaan haitalliselta UV-säteilyltä. UV-indeksiä käytetään samalla tavalla ympäri maailmaa.
Opin muuten vasta tätä postaussa koostaessani, että UV-indeksi on keksitty niinkin hiljattain kuin 1992..! Ensimmäisenä sen kehittivät kanadalaiset tiedemiehet, ja vuonna 1994 WHO standardisoi sen. Mun lapsuudessa ei siis indeksistä ollut tietoakaan.
UV-indeksin voi tarkistaa meterologisten instituuttien ja sääpalvelujen sivuilta tai sovelluksista. Suomessa UV-indeksin voi tarkistaa esimerkiksi Ilmatieteen Laitoksen sivuilta. Apple-puhelinten oma sääsovellus näyttää UV-indeksin erityisen selkeästi, kuva yllä.
UV-indeksissä UV-säteilyn voimakkuus ja riski terveydelle jaetaan viiteen eri värikoodattuun alueeseen. Värikoodeja käytetään myös sääkartoilla. Vihreä on miedoin, violetti voimakkain.
0-2 Heikko taso, ei rusketa eikä vahingoita ihoa. Poislukien erittäin aurinkoherkkä iho (Fitzpatrickin ihotyyppi 1), joka on hyvä suojata pitkässä aurinkoaltistuksessa heti kun indeksi ylittää nollan.
3-5 Kohtalainen taso. Suojautumistarve sekä ihon ruskettuminen alkaa tasosta 3. Suomen kesän UV-olosuhteet ovat tällä tasolla.
6-7 Voimakas taso. Tällä tasolla suojaamaton, pitkäaikainen altistuminen auringolle voi aiheuttaa iholle vahinkoa sellaisellakin iholla, joka sietää aurinkoa hyvin. Välimeren alue on kesäisin vähintään tällä tasolla. Suositus on vähentää aktiviteetteja auringossa ja pysytellä varjossa keskipäivän tunteina.
8-10 Hyvin voimakas. Tällä tasolla ja sitä korkeammalla suositellaan mahdollisuuksien mukaan auringon välttämistä ja ulos menoa kokonaan keskipäivällä, eli alueesta riippuen noin klo 11-15. Egyptissä ja Pohjois-Afrikassa ollaan kesäisin tällä tasolla, paikoin myös Välimerellä ja Euroopassa esimerkiksi korkeissa vuoristo-olosuhteissa.
11-20+ Äärimmäisen voimakas. Tämä taso vallitsee suuren osan vuodesta maissa, jotka sijaitsevat lähellä päiväntasaajaa. Australiassa UV-indeksi on tyypillisesti kesäisin vähintään 11, Tansaniassa 15. Chilessä Andeilla on mitattu UV-indeksin arvo 20.
Suomessa UV-indeksi on suurimman osan vuodesta 0-2. Talvikuukausina indeksi on meillä käytännössä nolla.
UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti, pilvipeite, auringonsäteiden kulma, otsonikerros sekä korkeus merenpinnasta - mitä korkeammalla olet, sitä ohuempi ilma, ja sitä vähemmän ilmakehä suodattaa UV-säteitä.
Kuva: Emmanuelle Bournay, GRID-Arendal
Lähempänä napa-alueita UV-säteily on miedompaa, lähempänä päiväntasaajaa voimakkaampaa.
Pohjoisilla leveysasteilla UV-indeksi harvoin ylittää kesälläkään 8, päiväntasaajan alueilla UV-säteilyn voimakkuus on vuoden ympäri yli 11.
Tämän vuoden UVI-seurantani osoitti, että jopa tukalissa helteissä UV-säteilyn voimakkuus Suomessa ei eteläisintä Suomea lukuun ottamatta noussut yli kohtalaisen eli 5:n. Vietin itse suurimman osan heinäkuusta Etelä-Savossa, ja siellä 5 oli maksimi. Minusta tämä oli kiinnostavaa ja sanalla sanoen yllättävää. Vaikka tämän kesän porotus tuntui varmasti monen iholla kuumalta ja voimakkaalta, varsinainen 'voimakas' ja korkean terveyshaitan säteily alkaa vasta arvosta 6.
Googlailin UVI-uutisia ja tänä kesänä indeksi on ollut Etelä-Suomessa korkeimmillaan 6. Ilmatieteen Laitoksen tiedotteen mukaan "Heinäkuun toisena päivänä UV-indeksi lähenteli arvoa 7, mikä on korkeimpia Etelä-Suomessa mitattuja arvoja." (Lähde: Suomenmaa.)
On intuitiivista yhdistää iholla tuntuvan auringon kuumuus säteilyn voimakkuuteen, mutta kuumuus - tai pilvisyyskään - ei kerro UV-säteilyn voimakkuudesta. Olen itse kokenut elämäni pahimman ihon palamisen Brasilian Fortalezassa pilvisenä, ei-kuumana päivänä.
Tämä saattaa olla provosoiva (väli)otsikko, ymmärrän. Sen kirjoittaessani tiedostan, että aurinkoihotyyppejä on erilaisia, ja erittäin aurinkoherkällä iholla suojautumistarve voi olla fakta jo UVI 1-2:n tasolla. En missään nimessä halua vähätellä aurinkoherkän ihon tarvetta suojautua.
Kuitenkin, haluan tällä otsikolla - ja tällä kirjoituksella - herätellä ihmisiä tarkastelemaan aurinkoasenteitaan, ja suhteuttamaan aurinkoon liittyviä huoliaan globaaliin tilanteeseen. Suomessakin moni noudattaa kansainvälistä suositusta käyttää aurinkovoidetta kesät talvet - vaikka suositus on tehty maapallolla laajimmin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Nämä olosuhteet eivät toteudu Suomessa.
Oma kokemukseni on, että suomalaiset ovat nykyään kesälläkin ylimitoitetun huolissaan aurinkoaltistuksesta. (Z-sukupolvea lukuunottamatta, moni heistä toimii näemmä aivan päinvastoin.)
Asenteen näkee jo mediasta, jossa kesä-heinäkuussa jatkuvasti nostetaan esiin kärjistäviä aiheita tyyliin "UV-säteily vahingoittaa pilviselläkin säällä", "Ihotautilääkäri varoittaa: et suojaa ihoa riittävästi" jne. Ja muistutetaan, että käyttäväthän kaikki varmasti SPF 50 -voidetta, kuin vihjaten, että sitä miedompi suojakerroin olisi terveysriski. Voihan olla, että juuri media on ruokkinut suomalaisissa kasvaneen huolen.
Toisaalta, ehkä auringon vaaroja korostavat aiheet ovat tulleet meille muiden maanosien mediasta? Aiheiden käsittelyä ei vain sitten aina muisteta mukauttaa Pohjolan UV-olosuhteisiin.
Auringolta on hyvä ja tärkeääkin suojautua, mutta elämme maassa, jossa UV-säteilyn voimakkuus nousee suojakynnyksen yli max. viitenä kuukautena vuodessa. Silloinkin kuulumme UV-voimakkuuden asteikolla toiseksi alimpaan kategoriaan. Suomessa koettava UV-säteily on yli kaksi tai kolme kertaa miedompaa kuin ultravioletti-säteily, jolle suuri osa maapallosta altistuu.
Suojautuminen kannattaa suhteuttaa toteutuviin olosuhteisiin. Jos on kävelemässä bussipysäkille Espoossa tai menossa päiväksi pelaamaan rantalentistä Malediiveilla, auringon potentiaaliset riskit tilanteissa ovat ihan eri kaliiberia.
Maanosissa, joissa ympärivuotinen UVI >11 on fakta, voi ymmärtää, että suojautumatta jättäminen voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Suomen olosuhteissa normaali arkielämä työmatkoineen tai ruokakauppareissuineen ei kuitenkaan anna aihetta pelätä auringon haittavaikutuksia. 
Kuva: Ilmatieteen Laitos
Ilmatieteen Laitoksen sivulla on havainnollistava kuva UV-säteilyn voimakkuudesta eri puolilla maailmaa ympäri vuoden. Tansaniassa UVI on 9-15, Välimerellä 2-9 ja Helsingissä 0-5.
Kysyin uteliaisuuttani kreikkalaiselta ystävältäni Mariannalta, miten kreikkalaiset suhtautuvat auringon haittoihin. Miten huolissaan ihmiset ovat UV-säteilyn vaikutuksista maassa, jossa UV-säteily on koko kesän voimakkalla tasolla?
Marianna kertoo, että ihmiset ovat nykyään paljon tietoisempia UV-säteilyn haitoista, ja aurinkovoidetta käytetään runsaammin kuin 10-20 vuotta sitten. Korkeat suojakertoimet ovat standardi. Kreikkalaiset rakastavat rantaelämää, ja aurinkovoiteen lisäksi heillä on tapana suojautua uimarannalla oleillessa aurinkovarjoilla. Mediassa muistutetaan auringon vaaroista, mutta se ei kuitenkaan vähennä kreikkalaisten halukkuutta viettää aikaa ulkona. Ulkona ollessa vain suojaudutaan paremmin kuin ennen.
Yllätyksekseni UV-indeksi ei ole yleisesti tunnettu käsite Kreikassa. Moni ei myöskään käytä SPF-voidetta vuoden ympäri. Marianna piti kysymystäni talviajan SPF-voiteesta suorastaan hieman outona.
Hän kirjoittaa: "jos mietit arkipäiviämme marraskuusta helmikuuhun, emmehän me oikeastaan näe aurinkoa lainkaan, istumme toimistoissa koko valoisan ajan." Kerroin hänelle, että Suomessa näemme aurinkoa marras-helmikuussa vielä paljon vähemmän, ja silti moni käyttää SPF-voidetta myös talvisin.
Marianna kertoo, että kreikkalaiset haluavat hyödyntää viileän vuodenajan auringonvalon saadakseen mahdollisimman paljon D-vitamiinia, ja tästäkään syystä ihmiset eivät käytä talvella SPF-voidetta. (Kreikkalaisilla on kuulema - hämmästyttävää kyllä auringon määrään nähden - alhaiset D-vitamiinipitoisuudet.)
Samaan aikaan meillä Suomessa saatetaan miettiä, riittäähän maaliskuisena aamuna laitetun SPF-päivävoiteen teho varmasti työpäivän loppuun asti. Mielenkiintoista.
Oletko sinä huolissasi UV-säteilystä?
Kiinnitätkö huomiota UV-indeksiin?
*Sisältää mainoslinkkejä
Täältä tulee vihdoin laajempi Blank& / CBD-kosmetiikka-esittely! 🔥
Tuotteet olen saanut markkinointitarkoituksessa Blank&'ilta.
Blank& on Suomen ensimmäinen ekosertifioitu CBD-ihonhoitosarja. Tuotteet valmistetaan Helsingissä, ne ovat vegaanisia ja niillä on Ecocertin myöntämä Cosmos-sertifikaatti.
Tuotteet on kehittänyt herkän ihon tuotteisiin erikoistunut kosmetiikkakemisti, jonka allekirjoittanutkin tuntee henkilökohtaisesti. Blank&-tuotteiden taustalla voi simppelisti todeta olevan Suomen korkeimman tason kosmetiikan tuotekehityksen sekä kemian osaamista. 👏 Yrityksen luova johtaja Noora Shingler on monelle tuttu Kemikaalicocktail-kanavistaan, luonnonkosmetiikkaprojekteistaan (mm. Mádaran rakastetut pihlaja-tuotteet) sekä kulutuskriittisenä toimittajana.
Blank& -sarjaan kuuluu tällä hetkellä kuusi tuotetta: kaksi kasvoöljyä, kasvosuihke, CBD-booster sekä kaksi intiimivoidetta.
Alekoodi: koodillani SANNIK20 saat -20% alennusta kertaostoksesta Blank&'in verkkokaupassa kaikista sarjan tuotteista.
CBD eli cannabidiol - suomeksi kannabidioli - on yksi hamppu-kasvin sisältämistä yhdisteistä, mutta se ei ole se aine, jolla on päihdyttäviä vaikutuksia. Päihdyttävä hamppuyhdiste on nimeltään tetrahydrokannabinoli eli THC.
Sekä CBD että THC ovat kannabinoideja, joita hamppu-kasvit sisältävät jopa satakunta. Kannabis puolestaan on nimitys hampusta valmistettavalle THC-pitoiselle päihteelle. Koska cannabidiol kuulostaa sanana samankaltaiselta kuin 'kannabis', monella menevät hampun eri yhdisteet sekaisin ja saatetaan luulla, että kaikki ovat päihdyttäviä. Näin ei kuitenkaan ole.
CBD:tä käytetään myös sisäisesti, mutta Suomessa CBD:tä ei vielä ole hyväksytty sisäiseen käyttöön. Muualla maailmassa CBD:tä käytetään sisäisesti mm. lievittämään kiputiloja ja ahdistusoireita sekä parantamaan unen laatua. Ulkoisesti CBD:tä käytetään ihonhoidossa rauhoittamaan ja kosteuttamaan, ja siitä hyötyy erityisesti kuiva, atooppinen, ärtynyt ja tulehtunut iho.
EU hyväksyi kannabidiolin kosmetiikan raaka-aineeksi vuonna 2021.
🌿 CBD hillitsee tulehdusta, minkä ansiosta se rauhoittaa ja vähentää ihon kutinaa ja punoitusta
🌿 CBD on antioksidanttinen, eli suojaa ihoa sitä kuormittavilta happiradikaaleilta
🌿 CBD säätelee ihon talintuotantoa, vähentäen ihon liiallista rasvoittumista
🌿 CBD kosteuttaa ja pehmentää ihoa (se on öljymäinen aine)
Hyödyt voi tiivistää sanoihin rauhoittava, tasapainottava, antioksidanttinen ja kosteuttava.
Aivan erityisesti CBD:tä suositellaan atooppiselle iholle, sillä se vähentää useita atopiaan liittyviä oireita kuten kuivuutta, kutinaa ja ihon punoitusta.
Toteanpahan itse, että on tosi mielenkiintoista, että yksi ja sama aktiiviaine auttaa sekä kuivaa että rasvoittuvaa ihoa..! 👌
CBD on kallis ainesosa, joten CBD-kosmetiikkakaan ei ole halpaa. Jos haluat tuotteen, jossa on hyödyllinen pitoisuus CBD:tä, valmistaudu siihen, ettei sellaista voi saada halvalla. Tämä on hyvä tietää, jos CBD-tuotteiden hinta pohdituttaa.
Sarjassa on kaksi kasvoöljyä, joista toinen on ajateltu aamuun, toinen iltaan. Kumpaakin voi kuitenkin käyttää mieltymyksen mukaan koska vain.
Kummassakin öljyssä on mielettömän silkkinen ja hienostunut koostumus. Öljyt ovat kevyitä, mutta eivät "kuivaöljymäisiä", eivät toisaalta rasvaisiakaan. Niissä on hyvin miellyttävä ja elegantti ihotuntuma. Iltaöljy Evie on hieman täyteläisempi kuin aamuöljy Amio.
Raikkaan tuoksuinen *Amio Refreshing Face Oil, on luotu aamuun. Sen Top 3 -ainesosaa ovat MCT-öljy, viinirypäleen siemenöljy sekä cannabidiol. Seuraavina tulevat vadelmansiemenöljy, kameliaöljy sekä auringonkukansiemenöljy. MCT-öljy muuten on myös osa CBD-öljyä; se toimii CBD:n liuottimena.
Amion tuoksu erittäin raikas ja allekirjoittaneen mielestä voimakas ja hyvin erilainen. En ole aiemmin kohdannut mitään tämän tyylistäkään tuoksua kasvoöljyssä. Olen rehellinen ja sanon, että tuoksu tuo mieleeni kevyesti Vademecumin.
Mielenkiintoisessa tuoksussa yhdistyvät sokerikoivun, kardemumman, basilikan, rosmariinin ja piparmintun eteeriset öljyt. Mukana on myös kamferia, jonka arvelen yhdessä piparmintun sekä viilentävän ja minttuisen metyylisalisylaatin kanssa tuovan öljyn tuoksuun Vademecum-vivahteita. Luulen, että Amion tuoksu tulee jakamaan mielipiteitä. Twistbe'n asiakaspalautteissa - jossa Amio on saanut vain viiden tähden (ja yhden neljän tähden!) arvioita, joku kirjoittaa tuoksun tuovan mieleen Tiikeribalsamin. ☺️
Koodilla SANNIK20 saat *Amio-öljyn Blank&-verkkokaupasta -20% hintaan 47,92€.
*Evie-iltaöljyssä on rauhoittava ja mieto tuoksu. Tuoksu on niin mieto, että tuoksunsa puolesta Evie on todellakin eri paria Amion kanssa.
Hieman täyteläisemmän sekä Amiota rauhoittavamman Evie-öljyn Top 3 -ainesosat ovat auringokukansiemenöljy, MCT-öljy sekä cannabidiol. Näitä seuraavat kameliaöljy sekä CBD:n rauhoittavaa vaikutusta tukevat kauraöljy sekä hampunsiemenöljy. Upea öljy ärtyneelle ja stressaantuneelle iholle!
Ravitseva ja tehokkaasti kosteuttava kameliaöljy muuten on todella suosittu öljy Aasiassa, ja tunnetaan "Asian oliiviöljynä". Se on teepensaan siemenistä puristettu öljy ja sitä käytetään Aasian maissa yhtä lailla ihonhoidossa kuin keittiössä.
Evien tuoksuöljyinä on laventelin, salvian, timjamin ja basilikan eteerisiä öljyjä. Täälläkin on mukana kamferia, mutta niin pikkuisella pitoisuudella, että oma nenäni ei aisti sitä lainkaan.
Koodilla SANNIK20 saat *Evien hintaan 47,92€ Blank&'in verkkokaupasta.
39,90€ / 50 ml
Tämän tuotteen olen ehtinyt hehkuttaa kesän aikana moneen kertaan, ja seuraava hehkutus on edessä viimeistään tammikuussa, kun listaan vuoden 2025 parhaita tuotteita. 😍 Tämä on NIIN loistava kasvosuihke, etten pääse yli superlatiiveista!
*Veya on todella, todella kosteuttava, ja jättää iholle tunteen, kuin olisit käyttänyt kaksifaasista hoitotuotetta. Kosteus puolestaan jättää iholle upean kuullon. (Mutta ei huolta, tuote ei jää mitenkään "hehkumaan" iholle eikä ole piiruakaan öljyinen.)
Veya sisältää tiukan tiimin humektantteja kuten betaiinia, glyserolia ja dekstriiniä sekä tietysti CBD:tä. Hurmaavan, elegantin tuoksun luovat kardemumma, laventeli ja rosmariini. Enpähän suinkaan ole ainut, joka Veyaan on ihastunut: tämä kasvosuihke näkyy säännöllisesti somessa eri tahojen - viimeksi tänään Erika Naakan - suosikkina. ❤️🔥
Koodillani SANNIK20 voit testata *Veya-luksus-kasvosuihketta -20% alennuksella hintaan 31,92€.
89,90€ / 10 ml
Sarjan uusin tulokas on *Neo, 20% CBD:tä sisältävä tehotiiviste. Tuotteessa on vain kaksi ainesosaa: cannabidiol ja sen liuotin MCT-öljy. Tuntumaltaan Neo on kevyttä öljyä.
Neo-boosterilla voit vahvistaa muiden Blank&-tuotteiden rauhoittavaa vaikutusta - tai toki voit lisätä Neo'a muunkin brändin ihonhoitotuotteisiin. Suosittelen, että tuote, johon yhdistät Neon, on mahdollisimman neutraali, eli ei mikään hydroksihappo- tai retinolituote. Neo-boosteria voi käyttää myös yksinään hoitamaan jotain ihoaluetta. Yksi tippa Neoa sisältää noin 8mg CBD:tä.
Saat *Neo CBD Boosterin -20% hintaan 71,92€ koodilla SANNIK20.
24,90€ / 50 ml
Viimeisenä tuote, joka on mulle henkilökohtaisesti koko sarjan #1 - vielä Veyaakin parempi ja hyödyllisempi. 🙏🏻 Esittelin Etnan blogissa jo kesäkuussa, ja ehkäpä osa teistäkin on ehtinyt tutustua Etnaan sen jälkeen? Jos kyllä, niin olisi mukava kuulla teidän kokemuksianne.
*Etna on yksinkertaisesti maailman paras liukuvoide premenopaussi-oireiselle, jolla intiimialueen limakalvot huutavat kuivuuttaan. Sen lisäksi että tuote kosteuttaa ja tuo liukua, se myös vähentää seksiin liittyvää epämukavaa tunnetta kuivilla limakalvoilla (-> lievittää kevyesti kivun tunnetta). Etna on vesipohjainen ja sopii myös kondomin kanssa käytettäväksi.
Etna on loistava tuote ilman seksiäkin - voidetta voi yhtä hyvin käyttää kosteuttavana ja limakalvoja vahvistavana emätinvoiteena, sekä ulkoisten limakalvojen kosteutukseen. Toimiipa tuote myös kosteuttavana ja rauhoittavana kasvoseerumina. 😌 Mä olen käyttänyt tätä tosi paljon myös kasvoilla. 👌
Etna sisältää glyserolia, hampunsiemenöljyä, CBD:tä ja tyrniöljyä. Kuten tunnettua, tyrniöljyn sisältämä Omega-7 on tutkitusti tehokas aine vahvistamaan limakalvoja.
Niin mahtava tuote, tästä en luovu ikinä! Miehenikin kehuu tätä! 😊
Etna on vieläpä Blank&'in edullisin tuote. Koodilla SANNIK20 saat *Etnan -20% alehintaan 19,92€ Blank&'in verkkokaupasta.
Oletko sinä vielä kokeillut Blank&'in tuotteita?
Tai kiinnostaako CBD-kosmetiikka yleisesti?
Tässä muuten kiinnostuneille linkki YLEn artikkeliin CBD-kosmetiikasta: Moni nainen saattaisi hyötyä CBD-kosmetiikasta.
Blank&'in tuotteita myyvät Blank&'in verkkokaupan lisäksi brändin oma kivijalkaliike Helsingissä sekä Ruohonjuuri ja Twistbe.
"Erilainen" matka eli kaverimatka on nyt koettu, ja haluan jakaa hieman matkafiiliksiä Portugalista. :) Porto itsessään osoittautui värikkääksi ja mukavaksi kaupungiksi, ja reissun ultrasosiaalinen seuramatka-tyyli oli sekin hauska kokea, eikä lopulta käynyt liian väsyttäväksi - koska osa porukasta väsyi minua nopeammin. 😅
Tiedän, että amerikkalaiset ovat yleisesti ottaen sosiaalisempia kuin suomalaiset, mutta eivät kaikki amerikkalaisetkaan jaksa jatkuvaa seurustelua montaa päivää putkeen. Tai jatkuvaa kävelyä, jota ystäväni - ja matkan emäntä - Sheila rakastaa. Näin ollen itse kullekin järjestyi jonkin verran myös omaa aikaa, jonka meikäläinen käytti joko blogin parissa tai omilla kävelyretkillä. 🩷
Kuvassa minä, Sheila ja hänen miehensä Matthew iloitsemassa pilvisen sadepäivän päättäneestä auringonlaskusta Sheilan syntymäpäivänä. ☺️
Porto, joka käytännössä muodostaa kaksoiskaupungin viereisen Vila Nova de Gaian kanssa, on Portugalin toiseksi suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on hieman vähemmän kuin Tampereella, mutta toisaalta, koko Porton metropolialueella asuu 1,7 miljoonaa asukasta.
Porto sijaitsee Douro-joen rannalla noin 7 km Atlantin rannikosta. Porton vanhakaupunki Ribeira on kaupungin tunnelmallisinta aluetta; kiemurtelevista kujistaan ja värikkäistä taloistaan tunnettu historiallinen Ribeira on UNESCOn maailmanperintölistalla. Mutta eipä muukaan osa kaupungista jätä kylmäksi! Mäkinen Porto on täynnään kaunista arkkitehtuuria, kivoja kuppiloita, ihastuttavia puistoja ja kauniita näköaloja.
Täytyy sanoa, että Porton mäkisyys yllätti minut. Kävely täällä käy todellakin treenistä, sillä yksistään keskustan alueella on useita mäkiä ja tuntuu, että olet koko ajan menossa ylös tai alas päin. Portoa ei siis välttämättä voi sanoa hyväksi kohteeksi liikuntarajoitteiselle. Minulle mäkisyys on tervetullut bonus, sillä mäet ja korkeuserot tarjoavat aina parempia näköaloja kuin tasainen maasto. 👌
Porton Top 5 -asiat tämän turistin näkökulmasta ovat:
🇵🇹 Kaunis kaakeliarkkitehtuuri
🇵🇹 Mäet
🇵🇹 Edullinen ruoka
🇵🇹 Douron jokiranta
🇵🇹 Praça de Lisboa -aukio
Kiinnostus Portoa kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja ennen suhteellisen low key -kohde on nyt turistien keskuudessa huippusuosittu.
Sheila ja Matthew tulivat Portoon ensimmäisen kerran kahdeksan vuotta sitten, ja kertovat huomanneensa matkailijoiden määrän kasvaneen joka vuosi sen jälkeen. Turistillinen kehitys sen kuin vain kiihtyy, ja keskustan laitamillakin tupakka- ja lehtikioskeihin on avattu matkamuistomyymälöitä. Sheila kertoi pöyristyneensä tammikuun matkalla, kun tutussa kulmamarketissa myytiin yhtäkkiä Porto-magneetteja ja postikortteja.
Myös Portossa yhä useampi keskustan asunto on muuttunut Airbnb-kämpäksi, tosin tilanne ei ole vielä niin paha kuin naapurimaa Espanjassa, jossa yliturismi ja Airbnb-kehitys on saanut paikalliset barrikadeille.
Kysyin Sheilan ja Matthewin paikallisilta ystäviltä, mitä mieltä portolaiset ovat kotikaupunkinsa turismista nykymuodossaan. Turistioppaana työskentelevä André vastaa, että asenne on noin 50/50, osa vastustaa kehitystä, osa näkee siinä paljon hyvää.
André kertoo, että monet keskustan taloista rapistuisivat purkukuntoon ilman ulkomaalaisten sijoituksia. Farmaseutti-Pedro nyökkäilee. Hän asuu itse vanhassa arvokiinteistössä, ja on käyttänyt viimeiset viisi vuotta monikerroksisen kiinteistön totaaliremontointiin. Vanhojen rakennusten ja asuntojen kunnostaminen on kallista, eivätkä paikalliset itse ole Pedron ja Andrén mukaan niin kiinnostuneita ostamaan ja kunnostamaan näitä kiinteistöjä. Niinpä ne rapistuisivat käyttökelvottomiksi ilman ulkomaalaisia.
Toki Airbnb-ilmiöllä ja turismin kasvulla on myös negatiivisia seurauksia. Ribeiran halutulla alueella sijoittavat ostavat taloja "vanhusten alta", Pedro kertoo. Taloissa iät ja ajat asuneita paikallisia pelotellaan muuttamaan pois, jotta rakennukset voidaan muuttaa tuottaviksi vuokra-asunnoiksi turisteille.
Kävimme turismista ja asuntojen lyhytvuokrakulttuurista paljon vivahteikkaita keskusteluja seurueen kesken. Ratkaisua paisuvan turismin mukanaan tuomiin ongelmiin on vaikea keksiä. Muun kuin - että ihmiset eivät enää matkustaisi näin paljon. Tai valitsisivat kohteita lähempänä kotiseutuaan, niin kohteessa ei välttämättä tarvitsisi yöpyä. Toisaalta - lyhyet pyrähdykset kasvattavat puolestaan ajoneuvoista koituvia päästöjä.
Tuntuu jotenkin masentavalta, että matkailun täytyy olla niin hyvä ja paha asia. Matkailu on monelle maalle suuri, jopa tärkein elinkeino, ja koko talous romahtaisi ilman matkailijoita, mutta samalla - oikeanlaista matkailua ei tunnu tänä päivänä olevankaan. 😔 Oikeanlaista maapallon kantokyvyn näkökulmasta.
Edellisestä Portugalin vierailustani oli kulunut niin pitkä aika, että olin ihan unohtanut maan upean kaakeliarkkitehtuurin, jota saa ihailla Portossakin runsain määrin. 😍
Jo vuosisatoja Portugalin taiteeseen ja arkkitehtuuriin kuuluneet keraamiset laatat tunnetaan nimellä azulejo, ja ne ovat alun perin olleet valkoisia ja sinikuvioisia. Yllä olevassa kollaasissa näkyvä Santa Catarinan kirkko on päällystetty azulejoilla. Niin kaunis..! Kirkko onkin Porton kuvatuimpia rakennuksia.
Siinä missä meillä päin kaakelilaattoihin törmää lähinnä kylppärissä ja keittiössä, Portugalissa keraamisia laattoja käytetään niin ulkoseinien, lattioiden kuin katupintojen koristeluun ja pinnoitukseen. Niitä näkee ihan kaikkialla ja tätä nykyä myös ihan kaikissa väreissä ja muodoissa. Azulejo-kulttuuri on alkujaan tullut Portugaliin ja Espanjaan arabivalloittajien mukanan.
Tällainen värikkyys kelpaisi Suomenkin katukuvaan..! ☺️ Jos multa kysytään. Suomalaiset kaupungit ovat niin harmaita, että ihmettelen, miksei meillä ole harmauden - ja valon vähyyden! - vastapainoksi haluttu tuoda arkkitehtuuriin enemmän värejä.
Lomat värejä tulvivissa kohteissa ovat todellista nannaa mun sielulle. 🧡 Harva asia elvyttää ja energisoi yhtä paljon kuin auringon valo sekä värit..!
Porton keskustan vanha kauppahalli, 1800-luvulla rakennettu vaikuttava Mercado do Bolhão, avautui muutama vuosi sitten uudelleen oltuaan pitkään remontissa.
Sheilan mielestä Bolhãon kauppahalli on liian turistillinen, mutta mä tykästyin! Totta on, että portolaisia itseään näkee enemmän kaupungin muissa kauppahalleissa - joita on monia -, mutta minulle kelpasi Bolhãon eloisa tunnelma ja ihanat ruoka- ja viinitiskit turisteineenkin! ☺️
Kauppahallin sisäportaat ovat suosittu paikka istua nauttimaan kauppahallin herkuista. Ylätasanteella on muuten piano, jota kuka tahansa saa soittaa, ja yhtenä päivänä syödessäni täällä lounasta, sainkin nauttia jonkun virtuoosin spontaanista pianokonsertista. ☺️
Mercado de Bolhãossa myydään juustoja, kalaa, mereneläviä, lihaa, leivonnaisia, hedelmiä, vihanneksia ja kukkia. Ja VIINIÄ. Portossa viini on läsnä kaikkialla, ja kieltämättä kauppahallissa hieman hämmästyttää, että alkoholitonta juotavaa tarjoaa vain yksi ainoa kahvila (!) hallin toisessa päädyssä. Ja halli on iso. Oletusarvo Bolhãossa on, että kaikki haluavat ruokansa kanssa alkoholia. Vaikka itse tykkään viinistä, tällainen alkoholijuomia yksipuolisesti korostava lähestymistapa kauppahallin kaltaisessa paikassa, jossa asiakkaina on paljon lapsiperheitäkin, ei tunnu asialliselta eikä liioin modernilta. Olkoonkin Porto viinialuetta. Viinitiskiltä ei saanut ostettua edes vettä!
Ruoan hintataso Portugalissa on suomalaiselle edullinen. Pääruoan saa helposti alle 15€:lla perinteisessä kuppilassa, turistillisessa ravintolassa hinta voi olla vähän kalliimpi - mutta yhtä kaikki suomalaiseen hintatasoon verrattuna edullinen.
Mercado de Bolhãossa on "kallista", ja esimerkiksi mun sashimi & sardiini -lounas koostuen kolmesta annoksesta (kuvassa ylempänä) maksoi 20€. Viini on kuitenkin halpaa, ja jopa Bolhãossa viinilasin saa edullisimmillaan alle kahdella eurolla.
Porton hienoimpia maisemia tarjoaa Douro-joen ylittävä Dom Luis -silta, jonka toisella puolella on jo toinen kaupunki; Vila Nova de Gaia.
Sillan voi ylittää ylä- tai alareittiä. Hyvä huomioida yläreitillä: siellä kulkee myös Porton metro, ilman mitään suojarakenteita jalankulkureitin ja raiteiden välillä. Ihmiset kävelevätkin raiteilla, ja kasuaalisti väistävät metrojunan ilmestyessä näkyviin. Totesin, että tällainen järjestely ei olisi sääntö-Suomessa ikinä mahdollista..! 😂
Näköala sillalta Ribeiran kaupunginosaan. Silta on pitkä ja maisemat ovat antoisat kaikkiin suuntiin.
....muista kuitenkin sillalla fiilistellessä pitää silmät myös raiteissa ja metroliikenteessä - tai pysyttele sillan reunassa, kuten me teimme. ☺️
Vila Nova de Gaian puoli joesta on rauhallisempi, ja täällä on myös pieniä viheralueita, joilla istua ja nauttia tunnelmasta.
Gaian puolen jokiranta Dom Luis -sillan läheisyydessä on myös tunnettu kuppiloista, joissa voi maistella portviinejä.
Porton ja Ribeiran puolella jokirannassa on ainainen kuhina.
Ribeiran rantakadun kapeimmasta päädystä löytää myös seesteisempää menoa ja romanttisia ravintoloita.
Minun ultimaattinen suosikkialueeni Portossa on kuitenkin Praça de Lisboa -aukio, joka on modernin arkkitehtuurin taidonnäyte. Alueella sijaitsi ennen ränsistynyt ja huonomainen Mercado do Anjo -kauppahalli, joka päätettiin purkaa uudenlaisen avoimen, urbaanin vapaa-ajanviettoon kutsuvan tilan luomiseksi.
Kaupunki järjesti suunnittelukilpailun, jonka voitti arkkitehtitoimisto Balonas & Menano. Arkkitehti Pedro Balonasin suunnittelemassa tilassa yhdistyvät moderni kauppakeskus kahviloineen ja liiketiloineen ja sen katolla sijaitseva puutarhamainen puisto, joka näkyy yllä olevassa kuvassa. Uusi Praça de Lisboa -aukio valmistui 2013.
Praça de Lisboa -puiston Base Porto -puutarhabaari on rento paikka tavata ystäviä tai viettää omaa laatuaikaa vaikkapa kirjan parissa. Oliivipuut tarjoavat varjoa ja mukavan nojailumahdollisuuden. ☺️ Jos asuisin Portossa, olisin varmaan aina täällä.
Aukion vieressä kohoaa vaikuttava Clérigosin kirkko torneineen. Torni on Porton suosituin näköalapaikka - ja kyllä, tottahan toki allekirjoittanutkin kiipesi sinne.
Näköala Clèrigoksen tornista Porton vanhankaupungin yli Sé-katedraalille, taustalla Vila Nova de Gaian kaupunki.
Enpä tiennyt sitäkään, että Portossa sijaitsee yksi maailman kauneimmista kirjakaupoista. Vuonna 1881 perustettu Livraria Lello (alkujaan Livraria Chardron) sijaisee sekin Praça de Lisboa -aukion reunalla.
Lelloon on nykyään aina jono, ja vuodesta 2015 lähtien sisään on päässyt vain pääsylipulla. Lipun hinta hyvitetään, jos ostaa jotain kirjakaupasta.
Kieltämättä kauppa on upea. Olen kuullut näistä historiallisista, kuvankauniista kirjakaupoista, joita on siellä täällä ympäri maailmaa, mutta vasta nyt vierailin itse sellaisessa.
Hengästyttävän kaunis tila, jossa koristeellisten yksityiskohtien runsautta olisi voinut ihastella tuntikausia.
Ostin itse 10€ peruslipun. Kalleimmalla 50€ lipulla pääsee myös vierailemaan kellarikerroksessa sijaitsevassa Gemma-huoneessa, jossa säilytetään myymälän harvinaisuuksia ja ensipainoksia.
Paikallista ruokaa ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa kovin värikkääksi tai vivahteikkaaksi. Esimerkiksi kreikkalaisesta keittiöstä poiketen kasvikset ovat vahvasti sivuroolissa, ja ruoka on kautta linjan raskaampaa ja yksinkertaisempaa kuin mihin monessa muussa Etelä-Euroopan maassa on tottunut.
Klassinen portugalilainen annos on lihaa tai kalaa kera perunan ja/tai riisin. Ei kastikkeita. Perunaa suositaan kaikessa muodossa: keitettynä, paistettuna, muusina, jopa sipseinä. Kyllä - perunalastut ovat Portugalissa erittäin yleinen lisuke.
Kasvislisuke on tyyppiä muutama keitetty parsakaali, keitettyä pinaattia, pari palaa tomaattia tai yksinkertainen raaste. Salaatti pääruokana ei kuulu portugalilaiseen keittiöön, eikä kasvisruokia omina annoksinaan oikein muutenkaan tunneta. Tämän vahvistivat minulle kaikki jututtamani paikalliset. "Kasvissyöjällä olisi vaikeaa, jos pitäisi pärjätä portugalilaisella ruoalla", André totesi.
Kuvassa on tyypillisiä portugalilaisia ruoka-annoksia. Alkuruokana syödään usein jokin keitto, kuten Porton alueella erittäin suosittu kaali-pohjainen Caldo Verde.
Eräänä iltana menimme syömään paikkaan, joka erikoistuu täytettyihin voileipiin. (Moni meistä valitsi silti tilata muuta kuin voilepää.) Etualalla kuvassa on francesinha, portolainen perinneruoka. Francesinha on yhtä kuin kerros paahtoleipää, jonka viipaleiden väliin on ladottu erilaisia lihoja kuten pihviä, makkaraa ja kinkkua, ja joskus myös kananmunaa, ja päällimmäisenä on paksu kerros sulanutta juustoa. Juusto sulatetaan kaatamalla leivän päälle kiehuvan kuumaa tomaatti-olut -kastiketta.
Francesinha on aikamoista sydärimatskua..! Kalaruoat sentään ovat kevyempiä. Kasvisten puutetta tosin ei mikään pelasta. Portugalin ilmastossa oletettavasti kasvaa paljon maukkaita vihanneksia, joten voi vain miettiä, myykö maa kasviksensa muualle maailmaan, koska paikalliset valitsevat perunan. 🤷♀️
Parhaita ruokaelämyksiä allekirjoittaneelle Portossa olivat simpukat. Söin matkalla elämäni heittämällä parhaat simpukka-annokset!
Kuvassa näkyvä Bulhão Pato sisältää simpukoita korianterin, sitruunan ja valkosipulin kera. Annos oli aivan käsittämättömän maukas. 🤤
Vielä yksi maininnan arvoinen portugalilainen erikoisuus on liekitetty chorizo-makkara, Chouriço à bombeiro.
Chorizo grillataan pienessä keraamisessa ruukussa avoliekin päällä asiakkaan pöydässä. Chouriço à bombeiro kuuluu Sheilan lemppariruokiin, ja viikon aikana sain todistaa useammankin makkaranuotion kajoa illaispöydässämme.
Söimme niin perinteisissä kuin modernimmissa ravintoloissa, mutta paikasta riippumatta aina oli tarjolla vähintään yksi portugalilaisista klassikoista: bacalhau'ta eli suolattua ja kuivattua turskaa, liekitettyä chorizoa tai franchesinhaa.
Tiesittekö muuten, että Portugalille niin rakas turska ei suinkaan tule portugalilaisten ruokapöytiin maan omilta vesiltä? Ehei, se ostetaan pääsääntöisesti Norjasta ja Islannista. Turskaperinteen Portugaliin toivat löytöretkeilijät vuosisatoja sitten. Merimiehet tarvitsivat pitkillä Atlantin ylityksillä hyvin säilyvää ravintoa, ja he kuivasivat Kanadan rannikoilla kalastamaansa turskaa. Tätä kautta bacalhau päätyi tunnetuksi ruoaksi Portugalissa. :)
Tämän matkan luonne oli todellakin hyvin poikkeuksellinen tavanomaiseen matkailutyyliini nähden. Matkustan mieluiten yksin, sillä haluan keskittyä 100% matkakohteeseen ja laatia itse päiväsuunnitelmani. Periaatteessa seura häiritsee matkakokemustani. Kyllä, olen varmasti monen mielestä outo matkailija, mutta tämä tapa sopii minulle. 🩷
Kaveri- ja perhematkat ovat asia erikseen, ja asennoidun niihin eri tavalla. Kun keskityn seuraan, en keskity ympäristöön, ja tälläkin matkalla huomasin, etten muistanut ollenkaan, mitä reittejä olimme liikkuneet porukassa. Tosin - sillä ei ollut tällä kertaa merkitystä, olinhan tullut tapaamaan Sheilaa ja Matthewia ja viettämään Portugali-aikaa heidän tavallaan. 🙏🏻
Taustatietona kerrottakoon, että ystäväni Sheila on poikkeuksellisen sosiaalinen ja rakastaa järjestää tekemistä isoille ihmisryhmille. Sheila on ollut pitkään mukana mm. Couchsurfing-toiminnassa ja järjestänyt kotikaupungissaan Kaliforniassa ohjelmaa kuten kävelyretkiä, ruoka- ja viinimaisteluita ja taidekierroksia reppureissaajille ja muille kiinnostuneille.
Tunnistan nuoren itseni Sheilassa. ☺️ Minäkin olin teininä ja parikymppisenä hypersosiaalinen ja rakastin viettää aikaa isoissa kaveriporukoissa. Hyvä jos kävin kotona nukkumassa..! Halusin vain olla ihmisten seurassa.
Tämä piirre minussa on kuitenkin pienentynyt sitä mukaa, kun ikää on karttunut. Rakkauteni ja kiinnostukseni ihmisiin ei ole muuttunut tai vähentynyt, mutta tarpeeni omalle yksinajalle on kasvanut. Tätä nykyä tarvitsen todella paljon omaa aikaa, jotta en uuvu. Luulen, että digitalisoitunut äly- & tehoympäristökin on vaikuttanut siihen.
Tänä päivänä ihan tavallinen arkikin on loputonta multitaskausta, koska viestit ja informaatiotulva pommittavat meitä joka puolelta. Luulen, että en kuormittunut sosiaalisuudesta ollenkaan näin paljon aikana ennen - - älylaitteita.
Meitä oli seurueessa kahdeksan (+ 2) henkeä, mutta jo alkuvaiheessa selvisi, ettei jatkuva yhdessätekeminen sopinut kaikille. Ihmisillä on erilaisia vuorokausirytmejä ja erilainen jaksamistaso. Sheila on siinä(kin) mielessä poikkeuksellinen (ollakseen amerikkalainen), että hän kävelee kaikkialle ja nauttii pitkistä kävelyretkistä. Hän ei ole se jenkki, joka on riippuvainen autostaan, vaan päin vastoin välttää autoilua ja kulkuneuvoilla liikkumista niin paljon kuin mahdollista.
Tämä on yksi syistä, miksi Sheila ja Matthew ihastuivat juuri Portoon. He tiesivät haluavansa loma-asunnon Portugalista, mutta kohde valikoitui sen mukaan, missä on kävely-ystävälliset olosuhteet ja kohtuullisella etäisyydellä paljon näkemistä ja eloisaa kaupunkikulttuuria. Porto on tällainen kohde. Jos jaksaa mäkiä. ;)
Olimme saapuneet Portoon Sheilan ja Matthew'in vieraiksi ja asuimme heidän talossaan, joten lähtökohtana oli luonnollisestikin viettää paljon aikaa isäntäparin kanssa. Kuitenkaan (etukäteen hieman jännittämäni) tilanne, jossa ollaan koko viikko jatkuvasti yhdessä samassa tilassa ja tekemässä jotain isolla porukalla, ei toteutunut. Kävi nopeasti ilmi, että kaikki esimerkiksi eivät jaksa kävellä yhtä paljon kuin isäntäpari, tai jaksa nousta samaan aikaan, joten päiväohjelma luontaisesti pirstaloitui.
Minäkin sain oikein mukavasti omaa aikaa, enkä lopulta kokenut uupuvani lainkaan. 🩷 Päin vastoin. Sosiaalisuuden taso oli lopulta juuri sopiva, vaikka poikkesikin vahvasti omasta arjestani.
Koin kaveriviikon suorastaan energisoivan minua, ja yllätin itseni - sekä muut - olemalla koko ajan pirteä: menin viimeisenä nukkumaan ja olin aamulla ensimmäisenä ylhäällä..! 😅 (Kotona väsähdän kymmenen jälkeen ja olen nolannut itseni nukahtamalla pariskuntaillanvietossa... 🙈). Portossa virtaa riitti!
Pisin yhteinen päivämme oli Sheilan synttäripäivä, jolloin olimme liikkeellä kokonaista 13 tuntia. No, ainakin osa meistä - osa liittyi seuraan myöhemmin herättyään 😅
Porton viikosta muistoksi ei jäänyt vain hauskoja hetkiä ystävien ja uusien tuttavuuksien keskellä. Ehdin tutustua kaupunkiinkin - ja todeta sen käymisen arvoiseksi! 🥰
