Smuutin ohella Dermosilin uusi Vitamin C SPF 30-voide on tuote, josta olen saanut kevään aikana eniten kyselyitä!
Tuote saatu Dermosililta markkinointitarkoituksessa.
Voide kuuluu suojakertoimellisten päivävoiteiden kategoriaan, mikä tarkoittaa, että sen ero 'aurinkovoiteeseen' tulee lähinnä vedenkestävyydestä: SPF-päivävoiteet eivät ole vedenkestäviä. (Siinä mielessä lähes kaikki korealaiset 'aurinkovoiteet' ovat itse asiassa SPF-päivävoiteita.)
🌞 Sisältää loistavan antioksidanttitiimin; C + E-vitamiinia, jotka neutraloivat vapaita radikaaleja ja vahvistavat ihon kykyä suojautua UV-säteilyn haittavaikutuksilta.
🌞 Sisältää kaksi uuden sukupolven UV-filtteriä ja yhden vanhemman, joka kuuluu vanhojen joukossa vähiten ”ongelmallisiin”.
🌞 Sisältää erinomaisen joukon kosteuttavia ainesosia kuten hyaluronihappoa, pantenolia, sheavoita ja rypsiöljyä.
Koostumus on hyvin kevyt ja ei-tahmaava, ja uskon monen ihastuvan tähän. Voiteessa on Vitamin C-linjasta tuttu hedelmäinen tuoksu.
Hintaa voiteella on 13,90€ / 50 ml.
Merkkasin keltaisella voiteen UV-filtterit, sinisellä kosteutta sitovat aineet, vihreällä antioksidanttiset aineet, persikan sävyllä pehmentävät ja lipidi-kosteuttavat aineet ja vaaleanpunaisella rauhoittavan aineen.
Tuo incissä kakkosena näkyvä, pinkillä merkattu Dibutyl Adipate on tärkeä tekninen ainesosa kemiallisissa aurinkovoiteissa. Bongaatte sen hyvin monen kemiallisen aurinkovoiteen kärjestä. Se on liuotin, ja auttaa liuottamaan jauhemaisia UV-filttereitä. Monet kemialliset UV-suodattimet, esimerkkinä Tinosorb S ja Uvinul A Plus, ovat olomuodoltaan jauhemaisia ja vaativat ihan tietynlaisen liuottimen, jotta ne liukenevat tasaisesti aurinkovoidepohjaan. Dibutyl Adipate on yksi tällainen liuotin, ja kenties se kaikkein käytetyin.
💦 Kosteutta sitovat aineet: propanedioli, glyseroli, hyaluronihappo, pantenoli, inositoli. (Pantenoli on lisäksi rauhoittava aine, ja inositoli prebioottinen, eli auttaa vahvistamaan ihon hyvis-mikrobipopulaatiota.)
🍊 Antioksidanttiset aineet: C-vitamiini-johdannainen SAP (Sodium Ascorbyl Phosphat)e sekä E-vitamiini.
🧴 Ihoa pehmentävät ja lipidikosteuttavat aineet: sheavoi, rypsiöljy
🪽 Rauhoittava aine: pantenoli, vahvistaa myös ihon suojakerrosta sekä sitoo kosteutta.
💡 Erityistä: voiteen sisältämän C-vitamiinimuoto SAP’in on todettu lievittävän myös aknen oireita. SAPilla on antioksidanttisuuden ohella myös antimikrobisia vaikutuksia, ja tutkimuksissa sen on todettu nitistävän aknea aiheuttavaa P. acnes -bakteeria.
Sanoisin, että Dermosilin voide sopii hyvin kaikille ihotyypeille, myös rasvoittuvalle, sekaiholle ja epäpuhtaalle iholle.
Dermosilin Vitamin C SPF 30-voiteen pää-UV-suodattimet ovat UVA-filtteri Uvinul A Plus ja UVB-filtteri Ensulizole. Kolmas filtteri, laajan kirjon Tinosorb S, on mukana vain pienellä pitoisuudella ja vahvistaa yllä mainittuja.
Uvinul A Plus on uuden sukupolven johtava UVA-filtteri, Ensulizole taas on suhteellisen harvoin käytetty vanhan sukupolven UV-filtteri. Ensulizole on poikkeuksellisesti vesiliukoinen UV-suodatin, ja mahdollistaa täten kevyemmän voidekoostumuksen. Lähes kaikki UVB-filtterit ovat öljyliukoisia, ja vaativat näin ollen rasvaisemman voidepohjan. Oletan, että Ensulizole on valittu Dermosilin voiteeseen juuri tästä syystä: Dermosil on halunnut luoda kevyen ja vähärasvaisen voiteen.
Ensulizole on myös siitä poikkeuksellinen, että toisin kuin monesta muusta ”vanhan ajan” UV-filtteristä, siitä ei juurikaan löydy haittamainintoja. Se ei kuulu ympäristölle haitallisiin kemikaaleihin (ainakaan haittoja ei ole raportoitu missään) ja siitä on hyvin vähän allergia- tai ärsyttävyys-tietojakaan. Se vaikuttaa olevan yksi kaikkein neutraaleimmista vanhan sukupolven UV-filttereistä.
Ensulizolen molekyylikoko on alle 500 Daltonia mikä tekee mahdolliseksi imeytymisen ihon suojakerroksen läpi, mutta samalla Ensulizole on hyvin poolinen, mikä taas estää imeytymistä. Vahvasti pooliset tai poolittomat aineet eivät imeydy ihoon.
SCCS:n (kuluttajatuotteiden turvallisuutta arvioiva EU:n tiedekomitea) mukaan Ensulizolen kehoon-imeytyvyys on maksimissaan 0,159%, eli hyvin vähäinen.
Se sopii kosteuttavaksi päivävoiteeksi kaikille ihotyypeille ja suojaamaan ihoa UV-säteilyltä aurinkoa hyvin sietävällä iholla olosuhteissa, joissa et hikoile. Voide ei sovellu aurinkoaktiviteetteihin, joissa iho kastuu tai hikoilee voimakkaasti, kuten uidessa ja urheillessa.
SPF 30 soveltuu iholle, joka ei pala herkästi, eli aurinkoihotyypistä 3 ylöspäin. Valtaosa suomalaisista kuuluu aurinkoihotyyppi 3:een. Aurinkoihotyyppi 1 ei rusketu lainkaan ja palaa äärimmäisen herkästi, aurinkoihotyyppi 2 ruskettuu hieman ja palaa herkästi.
Pitkästä aikaa ruokajuttu! ☺️ Nyt on ollut taas niin paljon kosmetiikka-asiaa, että laitetaan väliin pääsiäiskevennyksenä helpon ja herkullisen kaurarieskan resepti.
Kaurahan on mulle ainoa vilja, jota syön. Noudatan yhä vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta syön välillä kauraa, koska:
🌾 pidän kauran mausta
🌾 se ei aiheuta minulle samanlaisia ikäviä lieveilmiöitä kuin ruis ja vehnä (näitä lieveilmiöitä ovat vatsavaivat sekä hallitsematon herkuttelunhimo, leipä oli mulle entisessä elämässä kuin "karkkia")
🌾 täysjyväkaura on vähähiilihydraattisempaa ja vatsaystävällisempää kuin muut viljat eikä se saa aikaan verensokeripiikkejä.
Kaupoissa on useita vähähiilihydraattisia kauratuotteita, mutta tykkään leipoa myös itse. Näihin kaurarieskoihin lisään raejuustoa, niin saan niihin vielä proteiinilisän. :)
Tarvitset:
(Näillä määrillä tulee noin 22 rieskaa, rieskan koosta riippuen)
Noin 7 dl vettä
Täysjyväkaurahiutaleita 7 dl
Vehnäleseitä 1 dl
Leivinjauhetta 1 tl
(Pofiber-jauhoja, ei pakollinen 1 dl)
Suolaa 1 tl
Raejuustoa 100 g
Auringonkukansiemeniä 2 rkl
Seesaminsiemeniä 2 rkl
Vinkki: saat rieskoista gluteenittomia, kun vaihdat vehnäleseen kauraleseeseen.
Kiehauta vesi ja sekoita yhteen vesi, kaurahiutaleet, vehnäleseet sekä siemenet.
Kun massa on vähän jäähtynyt, lisää raejuusto. (Jos raejuuston lisää kuumaan massaan, se liisteröityy ja on vaikeampi sekoittaa taikinaan tasaisesti.) Anna taikinan turvota ja jäähtyä. Lisää vettä tarpeen mukaan; kuitu imee paljon nestettä ja voi olla tarpeen laittaa enemmän nestettä kuin 7 dl, jos taikinasta tulee liian tiheää.
Kun taikina on jäähtynyt, lisää Pofiber-jauho johon on sekoitettu leivinjauho. Voit myös käyttää vehnäjauhoa tai kaurajauhoa. Pofiber on perunakuitua, jota käytetään gluteenittomassa (ja vähähiilihydraattisessa) leivonnassa korppujauhon tavoin sitomaan taikinamassaa.
Lisää suola ja tarkista maku.
Lämmitä uuni 230 asteeseen.
Muotoile taikinasta rieskoja uunipellille. Paista rieskoja uunin keskitasolla 15-17 minuuttia, kunnes ovat ruskistuneet.
Tässä vaiheessa on kaksi vaihtoehtoa:
Jos haluat pehmeitä rieskoja, ota rieskat uunista tässä vaiheessa.
Jos haluat rapeampia rieskoja, laske uunin lämpötila noin 160 asteeseen ja jatka rieskojen paistamista.
Minä tykkään oikein rapeista rieskoista, joten saatan myös kääntää rieskat paiston keskivaiheessa, jotta niiden kummatkin puolet rapeutuvat optimaalisesti. ☺️ Rieskan kuuluu kuitenkin jäädä keskeltä pehmeäksi.
Erityisen rapea rieska syntyy, kun ensimmäisen 15 minuutin (230 asteessa) jälkeen antaa rieskojen muhia uunissa vielä jopa 45 minuuttia 150 asteessa. Uuneissa on eroja, joten kannattaa seurata rieskojen ruskistumista, etteivät pääse palamaan tai kuivumaan liikaa.
Voilà! Herkulliset kuitu- ja proteiinipitoiset kaurarieskaset ovat valmiit nautittaviksi.
Rieskojen koosta ja määrästä riippuen yllä olevalla reseptillä syntyy rieskoja, joiden proteiinipitoisuus on noin 4 g / rieska ja hiilihydraattipitoisuus noin 6,5 g / rieska. Hiilihydraatin määrä on noin 50% vähemmän kuin tavanomaisessa täyskauraleivässä.
Jos haluat nostaa proteiinipitoisuutta ja vähentää hiilaripitoisuutta, lisää vehnäleseen, raejuuston ja siementen määrää ja laske kaurahiutaleiden määrää. Raejuuston voi myös vaihtaa esimerkiksi emmental-raasteeseen, jolloin saa vieläkin proteiinipitoisempia (sekä runsas-energisempiä) rieskoja. :)
Ihanaa pääsiäistä kaikille!
Huomio huomio ulkoilun ja auringon ystävät! ☺️ Tänään on virallisesti kevään ensimmäinen päivä, jolloin tulee suositusten mukaisesti käyttää aurinkosuojaa.
Olen seurannut UV-indeksiä sekä kännykän sää-applikaatiosta että Ilmatieteen laitoksen sivulta maaliskuun alusta saakka, ja tänään, 15. huhtikuuta kello 11.35 jälkeen indeksi nousi kolmoseen. Se on ollut alkukevään ajan välillä 0-2 myös keskipäivällä.
(Mun ulkoilma-"työhuone" avatui tänään. ☺️)
Olen saanut paljon kysymyksiä siitä, mikä olisi hyvä aika aloittaa SPF-tuotteen käyttö keväällä (mikäli ei jo käytä SPF-voidetta vuoden ympäri). Virallinen kansainvälinen suositus on käyttää UV-suojaa, kun UV-indeksi on vähintään 3. Numeroista innostuneet tai aurinkoa hyvin sietävät voivat siis sovittaa aurinkovoiteen käyttönsä tämän mukaisesti. 🙂
Jos iho on auringolle herkkä ja palaa helposti, suosittelisin SPF-tuotteen käyttöä jo aikaisemminkin keväällä, jos on tilanne, jossa altistuu suoralle auringonpaisteelle pidempään. Esimerkki tällaisesta tilanteesta voi olla vaikkapa pihatyöt mökillä.
Olen joskus miettinyt, mistä tuo UVI 3 -suosituksen raja tulee. Sille on epäilemättä tarkat tieteelliset perusteet ja on todettu, että UVI:n ollessa alle 3 UV-säteily on niin mietoa, että ei vahingoita ihoa.
Kuitenkin: tässä arkielämän esimerkki:
Sisareni miehellä on erittäin hyvin aurinkoa sietävä iho joka ruskettuu helposti. Hän harrastaa pyöräilyä. Pyöräiltyään keväällä SPF50-tason aurinkovoide kasvoillaan, UVI:n ollessa alle 3, hän on jo ruskettunut. Kun viimeksi tapasin häntä totesin, että joko olet ehtinyt Etelän lomalle…! 🤭⛱️
Tätä voi miettiä. Tällä pohjalla käyttäisin yllä esittämäni suosituksen mukaan aurinkoherkällä iholla SPF-tuotetta jo maaliskuusta alkaen, jos tulee ulkoiltua aurinkoisessa säässä.
Joko sinä olet aloittanut SPF:n käytön, vai käytätkö sitä muutenkin vuoden ympäri?
