Kuten blogin päivityksistäkin on voinut huomata, en ole jaksanut pitkiin aikoihin panostaa värikkäisiin meikkeihin. Tai meikkeihin ylipäänsä. Mulla on kai jonkinlainen meikkiapatia. Viime viikot olen sutinut naamaani vain kaikkein yksinkertaisimpia ja tuttuja sävykomboja. Multa puuttuu kokonaan inspiraatio. :/ Ihan kuin en edes keksisi mitään uusia väriyhdistelmiä, en jaksa edes miettiä niitä.
Viime kesänä tilanne oli ihan toinen. Monina päivinä tein kaksi tai kolmekin eri meikkiä, kun en malttanut olla kokeilematta jotain päähän pälkähtänyttä ideaa. Olin koko kesän Ahvenanmaalla, ja mulla oli mukana käytännössä pelkästään värikkäitä luomivärejä; IsaDoran ihanat Blooming Spring - ja Delirious -paletit, Manly 120 ja MACin paletti. Luin joitain viime kesän postauksia ja melkein purskahdin nauruun kun yhdessä kirjoitin jotain tyyliin, "Voi ei, tänään en ehtinyt meikata kunnolla niin oli pakko heittää luomille vaan jotain beigeä ja tuntui kuin ei olisi ollut meikkiä ollenkaan..." Hahhaa. Tällä hetkellä tartun beigeen melkein joka päivä kun en vaan jaksa miettiä. Tai vielä "pahempaa" - monina päivinä mulla on kuulkaas pelkkää UDPP:tä ja ruskea rajaus. On siinä meillä värikäs meikkailija. :/
Mikähän tähän nyt sitten auttaisi...? Ei kai oikein muu kuin odottaa fiilistä. Onneksi Suomessa on monia muitakin värikkäitä meikkiblogeja jotka jaksavat ilahduttaa pirteillä lookeillaan. Tsekatkaapa vaikka Lazy Dynamite, jota Nekku päivittelee suht. harvoin, mutta kun päivittää on luvassa aina joku törkeän makea meikki. Nekun silmät on myös <3.
Mun meikkimasennukseen saattaa vaikuttaa osaltaan myös mun meikkinurkkaus, joka ei näköjään koskaan tule valmistumaan käyttökuntoon. :( Jokunen lukija saattaa muistaa, että muutin uuteen asuntoon helmikuussa, ja mulle piti tulla tänne ikioma meikkinurkkaus parvelle. Ostin uuden, uljaan meikkipöydän ja kaikki meikit ovatkin olleet jo monta kuukautta siistissä järjestyksessä pöydän laatikossa ja alla asustavassa pakissa. Ensimmäistä kertaa elämässä mulla on ihan oikea meikkipöytä!
Mutta koska parvella ei ole ikkunaa, en voi meikata siellä ilman asianmukaisia valoja. Lamput meikkipöytää varten on hankittu, mutta koska me ollaan miehekkeen kanssa niin älyttömän saamattomia, ei valot ole edelleenkään asennettuna pöydän takana olevaan seinään. Lamppuja varten seinään on vedettävä sähköt, ja me ei vaan saada soitettua sähkömiehelle. *syvä huokaus* Olen joutunut meikkaamaan koko kevään joko kylppärissä (hirveää!) tai olohuoneessa sohvalla, ja tosi kiva raahata aina meikkejä edestakaisin parvelta vessaan ja vessasta olkkariin ja taas takaisin. Mieluusti sitä sitten vain vetää kylppärin ankeassa valossa luomille jonkun perusbeigen mikä ei vaadi häivyttelyjä tai sävyjen asettelua.
Jos blogissa jatkuu tylsä tai olematon meikkipostauslinja, niin tiedätte syyn. Toivon kyllä pian piristyväni.
Kuvituksena arkimeikkejä keväältä.
Mun työkavereista useampikin on koulutukseltaan meikkitaiteilijoita, ja aina välillä utelen heiltä näkemyksiä ja vinkkejä ammattilaisen näkökulmasta. (No, pidän kyllä itseänikin jonkun asteen ammattilaisena, vaikkei meikkitaidoista mitään virallista paperia olekaan. ^_^) Olen myös pitkään hautonut ideaa, että pyytäisin jokaista heitä meikkaamaan mut, koska on älyttömän mielenkiintoista nähdä miten muut "näkevät" mun kasvot ja korostavat piirteitäni. Esim. varjostuksissa on jokaisella vähän oma tyyli tehdä.
Tänään oli töissä sen verran hiljaista, että tuli sopiva tilaisuus pyytää työkaveria loihtimaan mulle joku meikki.
Tässä tulos. Huomaatteko eroa mun tyyliin varjostaa?
Meikki on tehty Make Up Storella, mutta sävyistä en muista muuta kuin Cybershadow Buzzerin.
Työkaveri muuten kommentoi silmieni muodosta ihan samaa asiaa mitä itsekin aina tuskastelen, eli jyrkkää kulmaluuta joka muodostaa varjostusten kannalta ikävän kulman. :( Hän sanoi, että etenkin ulkonurkka on vaikea laittaa nätisti mun kaltaisissa silmissä. *nyyh* Tämä nyt on varmaan maailman pateettisin ja triviaalein murhe, mutta kyllä mua meikkifriikkinä harmittaa ihan älyttömästi että silmäni ovat tällaiset. Oi luoja mitkä mahdollisuudet mulla olisikaan meikkailun saralla jos omistaisin vaikka Sheilan kaltaiset simmukat.......
Havahduin tässä vähän aikaa sitten siihen todellisuuteen, että nyt on jo kesäkuu eikä mulla ole kaapeissa lainkaan aurinkovoidetta. Tämä on hyvin epätavallinen tilanne mun elämässä, sillä olen ihan mieletön aurinkonarkomaani, ja normaalisti olisin jo paahtanut itselleni rusketusrajat toukokuun auringossa parvekkeella makoillen. Tänä keväänä mun elämä on kuitenkin ollut sikäli erilaista kuin aiempina vuosina, että olen käytännössä aina iltavuorossa ja pääsen kotiin vasta kahdeksan aikoihin, ja olen töissä melkein aina lauantaisinkin. Aurinkoa en siis ole paljoa ehtinyt palvoa.
Toivon mukaan pääsen kuitenkin aurinkoon edes jokusen kerran tässä kesän aikana, ja aurinkovoide on pakollinen hankinta. Olin jo ajatuksissani suuntaamassa Clarinsin hyllylle, sillä olen käyttänyt Clarinsin kasvoaurinkovoidetta yli 10 vuotta, kun tajusin että minähän olenkin vaihtanut kaikki ihonhoidon tuotteeni luonnonkosmetiikkaan. Ja tämä koskee tietysti myös aurinkovoiteita. Voit unohtaa Clarinsin, Sanni! :)
Suunnittelin lähteväni kiertämään seudun luontaistuotekauppoja aikeenani löytää hyvä luonnonkosmetiikan aurinkorasva, mutta valikoima osoittautui erittäin rajalliseksi. Löysin aurinkovoiteita ainoastaan Laveralta ja Frantsilalta, ja Laverankin tuotteista osa oli päässyt loppumaan. Laveran jäljellä olevat SK 15 (Anti-Ageing Sunscreen) ja SK 20 (en muista oliko Baby&Children vai Neutral) tuntuivat ihooni liian tahmeilta, ja Frantsilan Luontoäidin aurinkovoidetta en voinut edes kokeilla koska siitä ei ollut testeriä.
Aioin ensin kirjoittaa blogiin arvion luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista yleensä, mutta koska kokemukseni niistä ovat nolla, ajattelin kääntää pöydän toisinpäin ja pyytääkin apua teiltä hyvän aurinkovoiteen löytämiseen. Tiedän että blogia lukee monia luonnonkosmetiikan käyttäjiä, joten kertokaas ihmeessä millä aineilla te suojaudutte auringolta. Hakusessa on notkea, helposti levittyvä voide joka ei jätä tahmeaa pintaa. Mä olen tässä vähän mietiskellyt, että voikohan tuon tahmean koostumuksen välttäminen ylipäänsä olla mahdollista luonnon aurinkosuojissa... Luonnonkosmetiikan aurinkovoiteissahan käytetään aina titaanidioksidia ja sinkkioksidia, jotka ovat siis pigmenttijauhetta, ja kun näitä aineita on pakosti voiteissa aika korkeakin pitoisuus niin eihän voide voi olla kovin ohutta ja notkeasti levittyvää....? Mä en tiedä. Toivottavasti joku osoittaa nämä pohdinnat vääriksi. :)
Mulle pitäisi olla tulossa testiin Santen kasvoaurinkovoide, mutta en yhtään tiedä milloin sen saan. Kellään kokemuksia ko. tuotteesta? Hassua muuten ettei Ruohonjuuresta löytynyt Santen aurinkotuotteita, vaikka Santella sellaisia on. Ehkä nekin oli sitten lopussa...?
