Myös Trendi-lehdessä on lähdetty tekemään luonnonkosmetiikkakokeilua. Toimittaja käytti pelkkää luonnonkosmetiikkaa kahden kuukauden ajan, ja raportoi kokemuksistaan syyskuun numerossa. Artikkeli on oikein hyvä, vaikka siellä annetaan mm. yövoiteen käytöstä vähän väärä kuva. Toimittaja antaa ymmärtää, ettei luonnonkosmetiikassa ylipäätään käytetä yövoiteita, vaikka tosiasiassa rasvaton yöhoito kuuluu vain harvojen merkkien hoito-ohjelmaan, kuten Dr. Hauschkan. Lukuisien muiden luonnonkosmetiikkamerkkien valikoimaan yövoide kyllä kuuluu.
Toimittajan kokemukset ovat varsin positiivisia, ja hän kertoo seikkaperäisesti miten iho käyttäytyy kokeiluviikkojen edetessä. Sain artikkelista jopa vinkin, nimittäin Acorellen ruusudeodorantin.

Teille muuten minulta vinkkinä, että Kickseissä on koko luonnonkosmetiikkavalikoima -20% syyskuun loppuun saakka. Tiedän, että monet tilailevat varmaan Weledaa ja Hauschkaa halvemmalla netistä, mutta esim. Estelle & Thildiä ei saa nettikaupoista. Ja ei, tämä ei ole mikään Kicksin tai E&T:n sponsoroima mainostus, vaan mä vain symppaan Estelle & Thildiä niin että haluaisin useampien tutustuvan sarjaan. Pieni merkki suurien varjossa!
Ainiin. Arvatkaa mitä? :)
Nyt kun syyskuu ja Uuden Mustan kuuden vaatteen haaste on pyörähtänyt käyntiin, en malta olla kirjoittamatta vielä muutamaa riviä asiasta. Katsoin äsken Yle Areenasta pätkän Aamu-TV:stä jossa Pupulandian (aina niin suloinen!) Jenni, Uuden Mustan Terhi ja Vihreät Vaatteet -blogin Anniina puhuvat haasteesta. Keskustelu herätti minussa hämmennystä. Voitte ymmärtää, millainen juntti olen, kun en millään lailla voinut samaistua keskustelijoiden "huolen"aiheisiin.

6 vaatetta / 30 päivää. Mikä tästä yhtälöstä tekee niin haastavan? Keskustelussa nousi esiin mm. se, "pystyykö ihminen olemaan tyylikäs, vaikka hänellä on koko ajan sama kolttu päällä?" Samoin haasteellista on uusien yhdistelmien luominen, kun käytössä on vain kuusi vaatetta.
Käsitän, että en ymmärrä tyttöjen keskustelua, koska en ilmaise itseäni vaatteilla. Minulle vaatteet ovat pelkistetyimmillään vain sitä, että saan jotain lämmintä päälle. Totta, lämmitän itseäni mieluummin nätillä, yksivärisellä ja tyköistuvalla neuleella kuin kirjavalla, 90-luvun alun XXL-kokoisella perunasäkkivillapaidalla, mutta siihen vaatetietoisuuteni sitten jääkin. Minulle riittää se, että päälläni olevat vaattet ovat neutraaleita, siistejä sekä vartaloni malliin ja vuodenaikaan sopivia. Ajatus siitä, että miettisin joka päivä erilaisia asukokonaisuuksia, on vieras. Olen usein miettinyt, mikä minussa on vialla, kun en ole kiinnostunut muodista. Mutta ei minussa ole mitään vialla. Muoti on itseilmaisun väline, ja minä ilmaisen itseäni muilla tavoilla.

Kertokaahan, eikö ihminen todellakaan voi olla tyylikäs, jos hänellä on joka päivä sama paita päällä? Jos paita itsessään on tyylikäs, miksi se muuttuu tyylittömäksi päivittäisellä käytöllä? Ihan hullua, että vaatteet voivat määritellä meitä näin! Hullua, että on tuhansittain ihmisiä, jotka ihan ahdistuvat siitä jos eivät saa pukea joka päivä päälleen eri vaatteita kuin edellisenä päivänä.
Yhdellä parhaista kavereistani (miespuolinen) on lempivaate. Vihreät sammarit. Hän käyttää niitä lähes koko ajan, vaihtaen välillä ehkä ruskeisiin sammareihin tai silloin tällöin peräti farkkuihin. En ollut kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, sillä sammarit istuvat niin hyvin hänen tyyliinsä. Kunnes eräänä päivänä kaveri otti asian itse puheeksi. Hänellä on kuulema neljä paria samoja vihreitä samettihousuja. Minua hymyilytti, sillä lailla positiivisesti. Aivan loistavaa.
Sammarikaverini on suosittu ja sosiaalinen heppu ja trendikkäässä työssä, eikä kenellekään tulisi mieleenkään pitää häntä tyylittömänä vaikka hän saapuukin bileisiin aina samoissa vaatteissa. Vaatteet eivät tee tyyliä, vaan ihminen niiden sisällä.
Minulla ei ole muodikkaita vaatteita, ja tälläkin hetkellä olen pitänyt samaa H&M:n violettia neuletta viikon. Se on ihan ok. Myös se on ok, että jollekulle toiselle vaatteet ovat intohimo ja persoonallisuuden jatke. En silti anna Uuden Mustan kaltaisten muotihaasteiden uskotella, että samaan vaatteeseen pukeutuminen on jotenkin erikoinen uhraus, ja että on haasteellista näyttää hyvältä siinä samassa violetissa neuleessa päivästä toiseen. Give me a break!

Ostin tänään Gina Tricotista kaulahuivin. Kääreen. Shaalin. Vai mikä ihme tämä on. Olen käyttänyt sitä jo näin monella tavalla! :) *
*) Huumoria.
Karkkipäivässä alkaa tänään uusi sarja; Kuukauden idoli. Koska Karkkipäivä on kosmetiikkahössötyksen lisäksi myös hyvän mielen blogi, haluan esitellä teille asioita, ihmisiä tai eläimiä jotka tuovat minulle hyvää mieltä tai ovat muuten vain esiin nostamisen arvoisia. Arjen idoleita.
Syyskuun idolina esittelen teille sympaattisen TV-sankarin, JIM-kanavalta tutun chihuahuan Kenraali Panchon.

Laittakaahan taustalle soimaan ohjelman leppoisasti svengaava tunnusmusiikki, johon jää koukkuun.
[youtube https://www.youtube.com/watch?v=RXglUSPHk94&fs=1&hl=fi_FI&color1=0x402061&color2=0x9461ca]

Kenraali Pancho & Pojat Pohjoiskalotilla on ehkä sympaattisimpia TV-ohjelmia mitä olen nähnyt. Näyttelijät Kari "Hissu" Hietalahti ja Tommi Korpela samoilevat Pohjoiskalotilla Hissun chihuahuan Panchon johdolla ja kalastavat. Ohjelmassa on kiireetön tempo, eikä yhden jakson aikana välttämättä ehdi tapahtua mitään. Pojat yrittävät saada kalaa Panchon katsellessa vierestä. Välillä nappaa, välillä ei. Ihanaa, että tehdään tällaisiakin ohjelmia joissa tärkeintä on vain oleminen. Tulee sellainen "takaisin luontoon" -olo, tekisi mieli pakata teltta ja vaellusbuutsit autoon ja ajaa kauas Lappiin. Ja yrittää ehkä jopa laittaa matoa onkeen. :)

Jos vaadit, että seuraamallasi TV-ohjelmalla on joku juoni, älä katso Panchoa ja poikia. Jos taas etsit hymyn huulille tuovaa, leppoisaa ja mielen stressistä tyhjentävää syysiltojen seuraa, keitä mukillinen teetä ja avaa televisio tiistaisin klo 22.00 JIM-kanavalta. Uuden tuotantokauden jaksot alkavat 28. syyskuuta. Ensimmäisen kauden jaksoja voi katsoa Ruutu.fi'ssä.

Jokohan sitä kissakalaa tulisi...?
