Olen nyt pari viikkoa meikkaillut lähes joka päivä yhdistelmällä keltainen + joku muu väri. Keltaisena olen käyttänyt joka meikissä MACin ihanaa Bright Sunshine -sävyä. Keltameikkikuvia kertyi yhteensä 9 kappaletta, ja osassa 1 näemme simppelimmät, arkisemmat versiot jotka yhtä lukuunottamatta on toteutettu vain kahdella sävyllä.
Kyllä huvittaa miettiä ajatuksiani keltaisesta luomiväristä vielä vuosi sitten. Tässä postauksessa epäilen, että Bright Sunshine tulee jäämään vain myöhäisiltojen meikkikokeiluihin.... toisinpa kävi! :) On se vaan jännä miten melkein mihin tahansa sävyyn tottuu ja siitä voi alkaa tykkäämään. Keltainen on mun mielestä loppujen lopuksi tosi helppo ja "kilttikin" sävy, ja käy vaikka minkä kanssa.
Tässä teille värikimara!
1. Keltainen + turkoosi. Bright Sunshine + MAC Shimmermoss.
2. Keltainen + fuksia. Bright Sunshine + fuksiaa Diorin Rose Gipsy -paletista.
3. Keltainen + sininen. No ei toimi, tämä ei toimi. Ainakaan tällaisella "kasarisinisellä". Bright Sunshine + sinistä Diorin Myriad-paletista (häivyttyi ihan sairaan huonosti).
4. Keltainen + vaaleanpunainen + violetti. Bright Sunshine + luomivaossa MAC Swish ja luomivaon sisäkaaressa MAC Beautiful Iris.
5. Keltainen + violetti. Bright Sunshine + Inglot AMC Eyeshadow 66. Violetin geelirajauksen (Indelible Venomous) päälle vedetty Make Up Foreverin 92.
.
Ja tänään U2!
P.S. Vastaa uuteen ikäkyselyyn. Edellisen tein kesäkuussa 2009, jolloin siihen vastasi muistaakseni runsas 200 ihmistä. Lukijoita on tainnut tulla sen jälkeen lisää, joten kysely on aika uusia. :) Ikärakenne on kiinnostava juttu.
Kysymys: "Tämähän on olevinaan meikkiblogi, eikö? Miksi postaat meikkikuvia koko ajan vaan harvemmin? Kuvauksessakin lukee että blogin pääpaino on meikkauksessa ja meikkikuvissa - kannattaisiko teksti vaikka kohta muuttaa..?"
Vastaus: Ihan totta, että meikkikuvia tulee nykyään harvemmin. Totuus on, että en ole innostunut kuvien otosta enää samaan malliin kuin blogin alkuaikoina. Meikkaan tällä hetkellä mielelläni vanhoilla, hyväksi havaituilla komboilla, joita ei ole mitään mieltä kuvata blogiin yhä uudestaan ja uudestaan. Vietän myös entistä useammin päiviä täysin ilman meikkiä.
Kysymys: "Jahas. Oletpa tylsä. Aiotko sitten lopettaa meikkikuvien postaamisen kokonaan?"
Vastaus: En aio. Niitä vain tulee (ainakin tällä hetkellä) harvemmassa tahdissa kuin blogin alkuaikoina. Viimeisen viikon ajan olen ottanut kuvia keltainen-teemapostausta varten, ja aikeissa on myös tehdä meikkiä Diorin syyslookin tuotteilla, bareMineralsilla ja Estee Lauderin uusilla luomiväreillä. Olen edelleen yhtä innostunut meikkauksesta kuin ennenkin, olen vain huomannut ettei minusta ole pelkän meikkikuvablogin pitäjäksi.
Kysymys: "Okei. Saako vielä kysyä yhtä juttua?"
Vastaus: Ole hyvä vaan.
Kysymys: "Miksi laitat blogiin kuvia kynsistäsi, kun ne ovat kaikkea muuta kuin kuvaukselliset? Ja lakkauksesikin ovat tylsän yksivärisiä? Voisitko vaikka opetella koristelemaan kynsiäsi tai viilaamaan ne nätimpään muotoon?"
Vastaus: Laitan blogiin kynsikuvia esitelläkseni tiettyjen lakkojen sävyjä, en kynsiäni. Toisaalta jotkut kynsikuvat menevät karuudessaan viihteestäkin. En osaa viilata kynsiäni, olen yrittänyt ja muoto on edelleen yhtä ruma. Koristelu taas ei ole koskaan ollut minun juttuni, minulla ei riittäisi siihen aikaa eikä kärsivällisyyttä. Olen aina pitänyt eniten yksivärisistä kynsistä.
Toteamus: "Selvä. No ei tässä sitten muuta. Yritähän nyt tsempata meikkailun kanssa! Hyvää syksyä!"
Vastaus: Kiitos! Joo, yritetään.... :) Mielellään kuitenkin kirjoittelen blogia, vaikkei olisikaan aina uusia meikkikuvia.
Terv. Sanni - nyt myös meikittömänä light-versiona.
Lukijatoiveena kuva oikean käden peukalonkynnestäni. Veikkasin pituutta runsaaksi kahdeksi sentiksi, mutta mittanauha kertoikin pituudeksi 3,4 cm.
Edit. Koska niin monet lukijat ovat järkyttyneet, niin lisätään tähän vielä tieto että kynteni ovat aina lakatut, eikä tätäkään kauhusapelia näe kukaan normaalisti naturel-tilassa. Paitsi nyt tässä kuvassa, joka ilmeisesti olisi pitänyt jättää julkaisematta. ^_^
Kävin maanantaina luonnonkosmetiikkahoitolassa nauttimassa Dr. Hauschkan rentouttavasta kasvohoidosta. Edellisestä kosmetologivierailusta onkin kulunut jo yli 10 vuotta....! Tätä hemmotteluhetkeä ei muuten sponsoroinut Dr. Hauschka (jos joku niin kuvitteli), vaan lystin kustansi sisareni palkkiona viikottaisesta koirien hoidosta. Kiitokset siis myös chihuahua-mussukoille!
Rentouttava hoito kesti 1,5 tuntia, ja siihen kuului jalkojen kylvetys, jalkojen ja käsivarsien kevyt hieronta, ihon syväpuhdistus, kasvojen lymfastimulaatio, ampulli, naamio ihotyypin mukaan, dekoltee-niska-hartia-hieronta, päivävoide ja monilihasvenytys. Olisin varmasti nukahtanut jo jalkojen hieronnan aikana, mutta en malttanut olla kyselemättä kosmetologilta hänen urastaan, valinnasta päätyä Dr. Hauschkaan ja hänen ajatuksistaan luonnonkosmetiikasta yleensä. Olen vain niin mielettömän kiinnostunut kaikesta...! :) Kosmetologi sanoikin, että harvemmin tulee juteltua näin paljon asiakkaan kanssa hoidon aikana, kun useimmat haluavat rentoutua ja nukahtavat.
Hoidossa käytetyt tuotteet olivat minulle tuttuja jo työni kautta, mutta ihan kaikkia en ollut aikaisemmin kokeillut. Ihoni syväpuhdistettiin puhdistusvoiteella (kostean hiekan näköinen, jauhettuun mantelipohjaan tehty voide) ja ihanan lymfastimulaation jälkeen kasvoihin hierottiin Ihokuuri N:n ampulli. Hauschkalla on kaksi 28 päivän ampullikuuria; normaalin ihon (N) ja herkän ihon (S). Kuureja käytetään tehohoitona muutaman kerran vuodessa ja ne ovat erityisen hyödyllisiä siirryttäessä normikosmetiikasta Hauschkaan, kun iho on tarkoitus totuttaa rasvattomaan yöhoitoon. Hauschkalla on myös muita ihokuureja erityistarpeisiin (mm. puberteetti-iholle sekä herkästi tulehtuvalle iholle), mutta niitä myyvät vain kosmetologit.
Kuva Dr. Hauschkan sivuilta
Lymfastimulaatio oli minulle ennalta tuntematon toimenpide. Kosmetologi stimuloi ihon sidekudoksen nestekiertoa rytmisin liikkein hellävaraisten kädenkosketusten ja pehmeiden siveltimien avulla. Siveltimet tuntuivat iholla jännältä (ensin kysyinkin että "mitä sun sormille oikein tapahtui," kun en tajunnut että ne vaihtuivat siveltimiin) ja niiiiiin rentouttavalta... tässä vaiheessa oli kyllä lähellä etten lähtenyt nukkumatin matkaan, mutta uteliaisuus piti minut kuitenkin hereillä.
Lymfastimulaation jälkeen iholle levitettiin herkän ihon naamio, joka tuoksui miellyttävästi kamomillalle. Naamion vaikuttaessa kosmetologi hieroi dekoltee-alueen sekä niskan ja hartiat. Lopuksi iholle laitettiin Kevyt Ruusuvoide (light-versio klassisesta ruusuvoiteesta), ja kosmetologi venytti jalkani ja käteni niin että ne elpyivät puolentoista tunnin makoilun jälkeen.
Hoidon aikana kosmetologi ehti myös tutkia ja analysoida ihoni, ja sain kuulla että ihoni on normaali ja erittäin hyvässä kunnossa. (Jee! :)) Poskipäillä iho on ohuempaa ja suonet hieman kuultavat läpi. Juttelimme hoidon aikana ihonhoitorutiineistani, ja kerroin mm. että en itse juuri koskaan käytä naamioita, koska en koe että ihoni niistä mitenkään hyötyy. Kosmetologi oli sitä mieltä että teen aivan oikein kun kuuntelen ihoni tarpeita, ja että on turha laittaa mitään hoitotuotteita jos iho ei niitä kaipaa.
Henkilökohtainen Dr. Hauschka ihonhoito-ohjelmani näyttäisi tältä:
Olin jo aikaisemmin arvioinut itse aika hyvin minulle sopivat Hauschka-tuotteet, ja sävyttävän päivävoiteen lisäksi olenkin tykännyt eniten juuri Kevyestä Ruusuvoiteesta. Vähän harmittaa kun Hauschkalla ei ole vaahtoavaa puhdistustuotetta, joihin olen niin koukussa.
Kaikenkaikkiaan oli kyllä ihana käydä hoidossa, ja tästä pitäisi tehdä edes vuosittainen tapa. Pitäisi vaan buukata erikseen aina kaksi aikaa - yksi kyselyyn ja yksi rentoutumiseen...! ;)
