Estelle & Thild -seerumiarvonnassa onni suosi nimimerkki antsua. Seerumi lähtee mukavaksi 42-vuotissynttärilahjaksi antsulle, joka ei sanojensa mukaan nyt työttömänä kosmetiikkaan juuri satsaa. Onnittelut antsulle!
Suoritin arvonnan niin, että poimin osallistuneiden kommenttien joukosta parikymmentä vetoavinta perustelua, ja random.org arpoi voittajan näiden joukosta. Tuli taas kyllä sellainen olo, että haluaisin ryhtyä Joulupukiksi ja antaa kaikille jotain kivaa. Arvontaan osallistui todella paljon kommentteja, joissa seerumia toivottiin lahjaksi kovia kokeneelle, töissä raatavalle ja aina lapsiaan tukevalle äidille. Nämä kommentit liikuttivat aivan erityisen paljon. En kyennyt valitsemaan sitä kaikkein parasta perustelua, ja siksi random.org sai suorittaa työn puolestani.
Käyhän antsu sitten kertomassa, oliko seerumista apua..! :)
Tein tämän meikin kolme kertaa, enkä vain saanut siitä just sellaista kuin halusin.
Meikki tehty Smashboxilla ja L'orealin Persian Opulence -trion kullalla.
Pohjustin luomet Smashboxin #13:lla, joka on voidemainen rajausväri. Laitoin sisemmälle puolikkaalle luumunpunaisen #11, keskelle violetin #9 ja ulkonurkkaan hopeanharmaan #12. Koska yrityksenä oli tehdä koko meikki Smashboxilla, laitoin ensimmäisessä versiossa sisänurkkaan ja luomivaon häivytykseen mattaroosan #1 = ei toiminut yhtään. Toisessa versiossa käytin vaaleaa hopeanharmaata #4 = ei toiminut sekään.
En meinannut millään keksiä, minkä sävyn sitten käyttäisin häivytykseen. Päädyin lopulta kultaan, koska kulta + violetti on lempiyhdistelmiäni. Koska Smashboxin #7 on kuitenkin liian keltainen tähän meikkiin, luovuin Smashbox-ideasta ja lainasin kultaa L'orealin triosta. Kulmaluulla MACin Shroom. Meikki on edelleen jotenkin ontuva, koska siinä yhdistyy viileä ja lämmin, mutta kyllä mä siitä lopulta ihan tykkäsin. Tajusin myöhemmin, että mullahan olisi ollut Lorkulta kylmempikin kulta. Ensi kerralla sitten. :)
Olen Smashbox-palettiin erittäin tyytyväinen. Sävyt ovat todella runsaspigmenttisiä ja tummia tarvitsee ottaa vain hipaisu näyttävään jälkeen. Enää on kokeilematta vain sävyt #5 ja #10.
Lid Primer on hyvä sekin, mutta ei kuitenkaan hakkaa UDPP:tä. Yhtenä päivänä minulla oli luomilla pelkkä Lid Primer, ja päivän päätteeksi luomivaot kiilsivät hieman. UDPP:llä iho pysyy mattana koko päivän. Huomasin eron myös sävyjen pysyvyydessä. Smashboxin primerilla sävyt hieman haalistuvat päivän mittaan, mutta UDPP:llä meikki pysyy intensiivisenä. Ei ole Primer Potionin voittanutta! :)
Lokakuun idoli on Julia Vuoren Sika.
Voi, miten kuvailisinkaan suhdettani Sikaan? Minä haluaisin olla Sika. Sika on lämpimin, vilpittömin ja empaattisin hahmo mihin olen sarjakuvakulttuurissa törmännyt. Sillä ei ole koskaan mitään taka-ajatuksia eikä se ole ikinä ilkeä. Se suhtautuu asioihin filosofisen lempeästi ja loputtoman uteliaasti. Se ei hermostu silloinkaan, kun kaapin ovi irtoaa, se kompastuu lattialla lojuneeseen muovipussiin, kasa mandariineja vierii päälle ja tuoli tekee reiän lattiaan. Se vain maalaa kaapinoven, muovipussin, mandariinit ja tuolin punaisiksi.
Aloin seuraamaan Sikaa kun se alkoi ilmestyä Helsingin Sanomien NYT-liitteessä vuonna 1995. Jossain vaiheessa sarjakuva vaihtoi hieman konseptia, Sika muutti Ranskaan ja nimeksi tuli Pariisin Kirjeenvaihtaja. Sian ydinolemus ei kuitenkaan muuttunut, ja sen eksentrinen kaveripiiri, johon kuuluvat mm. Lehmä, Pingviini, Lapinkoira ja Mäyrä, pysyi samana.
Yksi lempi"jaksoistani" on Lapinkoiran vierailu. <3 Klikkaa kuva isommaksi.
Loppuun vielä tekstit toisesta lempparistripistäni, joka tiivistää Sian filosofian aivan erityisen hyvin.
Tunsin koputuksen oikeassa jalassani.
Takanani seisoi kissa. Se pyysi minua mukaansa.
Punavarpuset olivat lupautuneet pitelemään kissan pyykkejä, kunnes pyykkipoikia löytyy.
Varpusten jalat olivat kipeytyneet paikallaan olosta.
Kutsuin linnut jalkahauteelle. Kissa toi savea, talkkia ja kynsienhoitovälineitä sekä keitti siemenkahvit.
Varpuset lähtivät. Odotamme kortteja Intiasta.
Jos ette ole vielä tutustuneet Sikaan (oletan, että lukijoiden joukossa voi olla niin nuoria lukijoita että Sika on jäänyt heiltä löytämättä), niin suosittelen lämpimästi lainaamaan kirjastosta kokoelmakirjan Sika (1998), tai sen jatko-osan Sika ja Oikukas Sieni (2006). Tulette varmasti hymyilemään.
(Kirjakaupoista näitä ei näyttäisi enää löytyvän, painokset myyty loppuun. Sen sijaan lapsille löytyy kirjat Sika ja värit, Sika ja tunteet ja Sika ja numerot.)
