Erilaisista eyelinereista puhuttiin jo vähän Silmän rajaus osa 1 -postauksessa, mutta tänään ajattelin jutella niistä vähän enemmän. Eyeliner on niin klassinen tuote, että ansaitsee oman postauksensa.
'Eyeliner' on vakiintunut tarkoittamaan nestemäistä rajaustuotetta, vaikka itse asiassahan sana tarkoittaa mitä tahansa silmänrajaustuotetta. Jotkut merkit kutsuvatkin myös kyniä eyelinereiksi. Puhekielessä eyeliner on kuitenkin aina nestemäinen. Eyelinereita on monenlaisia.
1. Dip-eyelinerit
Dipattavat eyelinerit lienevät se tunnetuin ja yleisin eyeliner-muoto. Applikaattori on yleensä kovahko ja huopakärkinen, ja se dipataan säiliössä olevaan väriemulsioon. Joissain harvoissa dip-eyelinereissa, kuten Diorin pikkutarkassa Style Linerissa, on sivellinpää.
Dip-eyelinerin suurin heikkous on sen sotkevuus. Applikaattori nappaa itseensä useimmiten liikaa nestettä, joka sitten leviää luomella rajausta tehdessä. Kärki kannattaakin aina pyyhkäistä ensin kädenselkään ennen silmäluomelle vientiä. "Niistämisestä" huolimatta ainakin minä saan melkein aina dip-eyelinerilla hieman epäsiistin ja "vapisevan" näköisen jäljen.
2. Tussieyelinerit
Tussieyelinereita ei tarvitse dipata mihinkään, ja ne ovat nimensä mukaisesti kuin väritusseja. Nämä ovat helpoimpia aloittelijalle. Tussista ei lähde märkää jälkeä, eikä rajaus leviä yhtä helposti kuin dippiversion kanssa. Toki tussinkin kanssa täytyy käsi pitää vakaana. Tusseja on nykyään saatavilla kolmessa eri koossa; IsaDoran valikoimasta löytyy pikkutarkka Fine Liner ja tosipaksu Bold Tip Liner, ja esimerkiksi Lancômelta perinteinen keskipaksu. Maybellinella oli ennen ihan huippu tussilaineri, mutta menivät pöljät sen lopettamaan.
3. "Lötkö"eyelinerit
Tämä ei sitten tosiaankaan ole mikään virallinen nimitys, vaan keksin sen ihan itse. :) Mutta se kuvaa hyvin tämän tyyppisiä eyelinereita. Nämä ovat myöskin tavallaan tusseja, ja pää on huopamainen, mutta toisin kuin jäykät tussit, lötköeyelinerin pää on joustava ja -- no, sanalla sanoen lötkö. :) Pää on myöskin paksumpi kuin tusseissa, ja jälki nestemäisempää. Mä en ole oikein osannut päättää mitä mieltä näistä olisin. Lötköeyelinereita ovat mm. kuvassa näkyvät L'orealin Superliner ja Lancômen Artliner. Esimieheni vannoo Artlinerin nimeen ja pitää sitä maailman parhaana eyelinerina.
4. Geelieyelinerit
Kuten on jo aiemmin monesti tullut todettua, geelieyelinerien nimi voisi paremminkin olla "voidemainen eyeliner". Silti purkeissa lukee aina "gel eyeliner".
Geelilainerit ovat mielestäni kaikkein helpoin - ja paras - tapa tehdä kaunis ja intensiivinen rajaus - ja niin lähelle ripsirajaa kuin mahdollista. Kynällähän ei tunnetusti pääse ihan ripsen tyveen, ja moni valittaa siitä kun rajauksen ja ripsien väliin jää kuin tyhjä kohta. Geelilainerilla minimoit tämän ongelman. Otat rajausvoidetta pienenpieneen siveltimeen, jonka harjakset pääsevät huomattavasti lähemmäs ripsen tyveä kuin kynä tai tussikaan. Voidemainen rajaustuote on paljon helpommin hallittavissa kuin nestemäinen, sillä se ei heti lähde leviämään luomella kun kosket siveltimellä ihoon. Jälki on skarpimpaa kuin kynällä, mutta pehmeämpää kuin tussilla. Siipirajausten ulkonurkat on maailman helpoin tehdä voidemaisella rajauksella!
5. Kakkueyelinerit
Kakkueyeliner on kuin luomiväri, jota otat kostutetulla siveltimellä. Kakkueyelinerilla voit itse määritellä, miten kostean rajauksen haluat. Kakkueyeliner on oikealla kosteusmäärällä yhtä helppo käyttää kuin geelieyeliner, tosin jälki on omien kokemusteni mukaan usein läpikuultavaa ja sivellintä joutuu dippaamaan edestakaisin vedessä ja kakussa monta kertaa ennenkuin tummuusase on halutunlainen. Kostuttamalla sivellintä reilummin saa massaakin mukaan enemmän, mutta tällöin on vaarana taas liika märkyys ja sotkuinen jälki.
6. "Click" eli automaattieyelinerit
Tämän luokan nimen olen taas ihan itse keksinyt, enkä tiedä millä yleisnimellä näitä voisi fiksusti kutsua. Kyseessä on kynätyyppi, jota Diorin lisäksi löytyy muistaakseni ainakin YSL:ltä. Kynän säiliöstä vapautetaan sivellinkärkeen nestettä pohjaa kiertämällä ja kliksauttamalla, kuten valokynissä. En ole itse koskaan tätä kynätyyppiä kokeillut, mutta kuvittelisin että tässäkin voisi itselläni olla hankaluuksia rajauksen "hallinnassa". Jos nestettä vapautuu liikaa, täytyy sivellintä olla taas dipattavien tavoin pyyhkimässä ja "niistämässä".
Tässä yritys demonstroida eri eyelinerien jälkeä. Dip-eyeliner ja etenkin lötköliner tekevät hieman sotkuisempaa ja märempää jälkeä, kun taas tussilla saa vakaan ja tasaisen viivan. Geelieyeliner-näyte ei oikein onnistunut tähän demoon, sillä Lancômen Ink Artliner oli totaalisen kuivahtanut purkkiinsa.
Loppuun vielä oma keksintöni käyttää dip-eyelinereita hallitummin. Keksin tämän tavan meikatessani Suvia blogin makeoveriin, kun huomasin että mustat tussi- ja geelieyelinerini olivat lopussa (lue: kuivahtaneet), ja halusin kuitenkin tehdä Suville mustan nestemäisen rajauksen. Pelkäsin sotkevani Suvin meikin Santen eyelinerilla, ja keksin sitten ottaa nestettä dippiapplikaattorista siveltimeen. Rajaus onnistui hienosti, ja sen jälkeen olen käyttänyt dip-eyelinereitani siveltimellä! Sivellin imee ylimääräisen nesteen itseensä, toisin kuin nesteen täysin kyllästämä applikaattoripää, ja jäljestä tulee yhtä siisti kuin geelilainerilla.
Millaista eyelineria te käytätte? Onko joku vannoutunut dippailija vai ihastunut lötköihin?
Biotherm lanseerasi lokakuussa uuden semi-luonnonkosmetiikkasarjan, Skin.Ergetic. Tai Skinergetic, miten sen nyt haluaa kirjoittaa.
Niin se vain on, että luonnonmukaisuus on trendinä jo niin valtava, että perinteiset kosmetiikkafirmatkin alkavat julkaista synteettisistä ainesosista vapaita tuotteita. Skin.Ergetic -sarjan päivä- ja yövoiteessa on 97,5% luonnollisia raaka-aineita, ja tammikuussa julkaistavassa seerumissa peräti 99%. Jäin ihmettelemään, miksei tuotteita ole samantien sertifioitu, mutta kai niissä on jotain mikä estää sertifioinnin. Biothermilla on entuudestaan valikoimassaan yksi luonnonkosmetiikaksi sertifioitu tuote; deodorantti.
Voiteita mainostetaan voimakkaasti antioksidanttisina, ja ne on kehitetty "väsyneille 3-kymppisille naisille". ^_^ Biothermin valikoimasta löytyy jo ennestäänkin energisoiva linja Multi Recharge, mutta ilmeisesti näiden tuotteiden ilmestyttyä naiset ovat väsyneet yhä enemmän, ja on tarvittu vieläkin tehokkaampaa herättelyä iholle. Skin.Ergetic onkin toki ainesosiltaan aivan erilainen kuin Multi Recharge, mutta saas nähdä jääkö Multi Recharge pian pois mikäli nämä hedelmäiset uutuudet otetaan innolla vastaan.
Skin.Ergetic-voiteissa on vaikuttavina aineina hedelmiä ja vihanneksia; päivävoiteessa granaattiomenaa, parsakaalia, tomaattia, omenaa ja viininrypälettä ja yövoiteessa rautamyrttiä, appelsiinia, sitruunaa, omenaa, parsaa, karpaloa, teetä ja tattaria. Aika jännät sopat! Voiteiden nimeksi olisikin voitu laittaa vaikka "The Gardener's Cocktail"..! ^_^ Nämä tehoaineet sijaitsevat kuitenkin aivan incin loppupäässä. Vaikea tietysti sanoa millä pitoisuuksilla ne vaikuttavat, voihan olla että niitä tarvitaan vain pikkiriikkiset määrät toimiakseen. (Mutta teen silti omat päätelmäni... Minua jaksaa aina kiinnostaa/ihmetyttää, miksi aidossa luonnonkosmetiikassa vaikuttavat aineet ovat incin kärkipäässä ja tavanomaisessa kosmetiikassa loppupäässä...)
Ei taida olla ihmekään, että voidepurkit kestää ikuisesti mun käytössä, kun tällainen pikkuinen näytepurkkikin riitti mulle kahdeksi viikoksi!
Päivävoidetta on kahta erilaista, geelivoide normaalille ja sekaiholle ja täyteläisempi "rich cream" kuivalle iholle. Kuitenkin myös "rich cream" on koostumukseltaan geelivoidemainen. Kummatkin tuntuvat liukkailta ja suhteellisen paksuilta, ja ne jäävät pyörimään iholle hetkeksi ennenkuin imeytyvät. Pari kollegaakin kommentoi voiteen pyörimistä. Yövoide tuntuu aavistuksen vähemmän geelimäiseltä.
Mitäs näistä sitten tykkäsin? No, geelikoostumus ei ole koskaan ollut minun juttuni, enkä siis oikein ihastu voiteisiin jo pelkästään tämän takia. Lisäksi voiteen pyöriminen iholla tuntuu hieman epämukavalta, ja kun voide lopulta imeytyy, jää silti tunne että voide jää enimmäkseen ihon pintaan. Mitenkään syväkosteuttaviksi en näitä siis sanoisi, ja kevyemmällä versiolla mun iho jää jopa hieman kiristäväksi.
"Vähentää näkyvästi väsymyksen merkkejä", pakkausteksti lupaa. Mitä ovat väsymyksen merkit? Millainen on väsynyt iho? Tiedättekö te? Sillä minä en oikein tiedä. Silmäpussit? Kalpeus? Sameus? Pitäisikö voiteen poistaa näitä hedelmäuutteiden avulla? En tiedä, mutta ihoni on samannäköinen kuin ennenkin. :) Silmänaluset yhtä tummat ja iho yhtä kalpea. Voisinkin tässä suoraan tunnustaa, että tällaiset "anti-fatigue"-voiteet ovat olleet minusta aina sangen omituinen tuotealue. Rypyn silottamisen, ihon kirkastamisen ja napakoittamisen periaatteet ymmärrän, mutta en ihon "energisointia".
Luulen, että moni kuitenkin ihastuu voiteeseen jo tuoksun perusteella. Päivävoide todella tuoksuu siltä, kuin sinne olisi puristettu tuoreita hedelmiä. Ja tuoksu on 100% luonnollinen. Yövoiteen tuoksu on hieman miedompi.
Tammikuussa ilmestyvä tuoreseerumi se vasta mielenkiintoinen tuote onkin. Kuluttaja saa itse sekoittaa vaikuttavat aineet seerumiin, ja sekoituksen jälkeen seerumi on käytettävä muutaman kuukauden kuluessa.
Vihreänturkoosi meikki viime viikolta. Tykkäsin tästä kovasti!
Otsikko tulee siitä, että yhdistän vihertäviin silmämeikkeihin aina persikkaiset posket ja huulet. Tai ei välttämättä juuri persikkaiset, mutta ylipäänsä joku oranssiin taittava sävy kuten vaikka koralli.
Kasvomeikkiin käytetty:
En tiedä näettekö te, mutta minusta tässä kuvassa näkyy hyvin miten "jähmeän" oloiseksi nestemäinen meikkivoide tekee ihoni. Näytän ihan joltain vahakabinetin asukilta.
Tykkään Diortropic-duon väriyhdistelmästä, sillä se tuo mieleen lempi-Dior-palettini Mystic Jaden pastellisen omenanvihreän ja mintun. MACin Clarity on kuin tehty näiden seuralaiseksi.
Rajasin yläluomen niin, että laitoin sisemmälle puolikkaalle kirkkaanturkoosia Electric-kynää ja ulommalle puolikkaalle metallisen vihreää Covet-kynää. Harrastan tällaisia kahden sävyn rajauksia aika usein, helppo tapa lisätä hauska värikikka meikkiin (vaikka muuten pitäisikin meikin hillittynä).
Silmämeikkiin käytetty:
Sävykaaviota taas pitkästä aikaa. Kokeneemmille meikkaajille nämä ovat varmasti vitsi, mutta palautteen perusteella moni lukija kaipaa tällaisia superperusohjeita.
