Vaikka viihdyn 3-kymppisenä, joudun tunnustamaan, että joka vuosi se aina vähän kirpaisee. Vanheneminen nimittäin. Täytän tänään 32, ja se kuulostaa minusta erittäin aikuiselta. 32-vuotias on vielä nuori, mutta koen itse olevani vielä nuorempi. ^_^

Luen lehdestä juttuja 32-vuotiaista, ja heillä on jo liuta lapsia, omakotitalo rakennettuna ja aikuisen ihmisen kokenut ja tyyni ilme kasvoillaan. Tiedän, tiedän, nämä ovat klisheitä. Mutta he tuntuvat silti niin kaukaisilta, kun ajattelen itseäni. Koska minulle tulee se ilme kasvoille? Koska minä alan artikuloida tasaisesti ja rauhallisesti? Milloin ostan beigen trenssitakin ja pashminahuivin? Ja koska vaihdan raidalliset lapaseni nahkahansikkaisiin?

En varmasti ole ainoa 3-kymppinen, joka miettii näitä juttuja ja kokee pientä anti-aikuistumiskriisiä. Välillä pohdiskelen, että onkohan minussa jotain biologisestikin pielessä, kun ei mitkään vauvakellot kilkata enkä osaisi kuvitellakaan, että minulla vielä (!) olisi lasta. Olenhan niin nuori! ^_^ Yritän olla ajattelematta sitä, että elämä viuhuu ohi niin kauhean nopeasti. Lapsena kesälomakin oli hurjan pitkä aika, mutta nyt ei enää voi miettiä, että "no onhan mulla aikaa vaikka ensi vuonna..." Ensi vuosi ja sitäkin seuraavat tulevat ihan justiinsa. Jos aikoo ja haluaa tehdä jotain, suunnitelmat pitää toteuttaa mielellään nyt eikä huomenna. Minua stressaa vanhenemisessa se, että enää ei voi odottaa loputtomiin. On vain tehtävä.

No mutta menipä tämä synttäripostaus nyt synkäksi! Se ei ollut ihan tarkoitus. Olen kuitenkin mieluummin 3-kymppinen kuin 2-kymppinen, kyllä tämä on ihan mukava ikä. Kaikki iät ovat mukavia. Kun vaan vuosi venyisi vaikka 730 päivään... ^_^

Kuva muuten on parin viikon takaisista Indiedaysin kuvauksista, ja sen on ottanut blogikollegani Veera. Kuvaan saatiin mielestäni ikuistettua mahtavasti Karkkipäivän henki! :)

Edit. Kiitoksia paljon kaikille onnitteluista! <3 Paras lahja tänään oli kuitenkin se, kun sisareni O yllättäen soitti...! Olin niin iloinen että itketti. En ole kuullut hänen ääntään vuoteen.

Katsokaapas tätä!

Meille näytettiin Biothermin uutuuskoulutuksessa temppu, joka vakuutti ainakin minut antioksidanttien vaikutuksesta kosmeettisissa valmisteissa. Kouluttaja halkaisi omenan, ja levitti toiselle puolikkaalle antioksidanttiseerumia. Toinen puoli jätettiin käsittelemättä. Tunnin kuluttua voitelematon omenanpuolisko oli muuttunut ruskeaksi, kun taas seerumilla käsitelty puolikas oli yhä vaalea ja tuoreen näköinen.

Mitä ovat antioksidantit? Kemiallisesti ne ovat yhdisteitä, jotka estävät toisten yhdisteiden hapettumista. Kosmetiikassa niitä käytetään säilöntäaineina, mutta myös ihoa hoitavina ainesosina. Niiden olisi tarkoitus siepata vapaita radikaaleja, ennenkuin ne ehtivät aiheuttaa ihosoluille hapettumistuhoa. Paula Begounin kirjassa on mukavan havainnollinen ja yksinkertaistettu kuva asiasta meille, jotka emme niin ymmärrä kemiallisia reaktioita.

Here's the deal: meille opetettiin kosmetiikan kemian tunnilla, että antioksidantit eivät vaikuta iholla. Ne eivät kuulema ehdi vaikuttaa, sillä ne hapettuvat itse heti, kun joutuvat kontaktiin hapen kanssa. Opettajamme oli sitä mieltä, että antioksidantit vaikuttavat elimistössämme myönteisesti ainoastaan ravinnon kautta, ja että kosmetiikassa niiden vaikutus on lähinnä säilönnällinen. Niinpä olin itse koulutukseni jälkeen hyvinkin skeptinen kaikkea antioksidanteilla mainostettavaa kohtaan.

Luettuani Paula Begounin kirjoituksen antioksidanteista, aloin hieman epäillä koulussa kuulemaani. Biotherm-kouluttajan omenatesti viimeistään vakuutti minut. Kyllä antioksidanteilla on jotain vaikutusta ihoon. Okei, eihän omena ole  sama asia kuin iho, mutta reaktio kertoo sen, että antioksidantit todella estävät hapettumisreaktioita ulkoisestikin. Toistin itse kokeen kotona, ja tulokset näette alla!

Leikkasin puolueettomasta omenasta (heh) viisi viipaletta. Sivelin yhdelle puolikkaalle Oliv'in antioksidanttivoidetta, yhdelle Aqualan L:ää ja yhdelle Weledan Mantelivoidetta. Viidennelle palalle suihkutin Oliv'in kasvovesisuihketta, jonka senkin pitäisi olla kevyesti antioksidanttinen. Aqualan L ja Mantelivoide toimivat kokeessa verrokkivoiteina. Niissä ei ole antioksidanttisia vaikutuksia. (Valitettavasti tämä ensimmäinen kuva jäi epätarkaksi, kun kuvanottohetkellä oli vielä hämärää.)

Tässä viipaleet tunnin kuluttua. Kuva puhuu puolestaan. Antioksidanttivoiteella käsitelty lohko on lähes muuttumaton, muut ovat hapettuneet rusehtaviksi.

Jos omenan pinta on säilynyt näin hyvin, niin luulisi antioksidanttien suojaavan myös ihoani? Ihohan ei luonnollisestikaan hapetu yhtä rajusti kuin omenat, mutta vapaat radikaalit ja niiden aiheuttama rappeuttava vaikutus iholle ovat fakta.

Tässä omenat velä kahden tunnin kuluttua.

Kosteussuihkeella käsitelty omena ei puolestaan selvinnyt. Tässä tuotteessa ei siis ole antioksidantteja riittävää määrää estämään hapettumisreaktiota.

Jätin omenaviipaleet pöydälle työpäivän ajaksi, ja kun palasin kotiin 9 tunnin kuluttua, olivat kaikki lohkot ruskeita. Koko päivää antioksidanttien suoja ei siis kestä, mutta todistetusti joitain tunteja kuitenkin.

Mitäs sanotte tästä testistä?

Päätinkin nyt, että teen saman testin kaikille myymälämme antioksidanteilla itseään mainostaville voiteille. Saas nähdä, minkä tehot riittävät pisimmälle!

Olen jälleen tutustunut itselleni uuteen luonnonkosmetiikkamerkkiin. Kyseessä on Saksassa 80-luvun alussa perustettu Primavera, joka kutsuu itseään yhdeksi luonnonkosmetiikan pioneereista. Yritys on ensimmäisten joukossa aloittanut  yhteisökaupan itsenäisten viljelijöiden kanssa ympäri maailmaa. Primavera käyttää niin paljon luomutuotettuja ainesosia kuin mahdollista, ja tuotteet on NaTrue-sertifioitu. Tällä hetkellä tuotteista 46% on saanut korkeimman mahdollisen, eli kolmen tähden NatTrue-sertifikaatin. Yritys ei myöskään testaa tuotteitaan eläimillä, eikä käytä eläimillä testattuja ainesosia tai tee kauppaa sellaisten alihankkijoiden kanssa, jotka käyttävät eläinkokeita. (Päätin nyt tuoda näitä eläinkokeettomuus-juttuja esille kun tästä oli hiljattain puhetta kommenttiboksissa.)

Sain kokeiluun näytekoot Neroli Cassis -kasvojenhoitosarjasta ja Ginger Lime -vartalonhoitosarjasta.

Neroli Cassis -sarja on tarkoitettu normaalille ja kuivalle iholle. Vaikuttavina aineina toimivat eteerinen neroliöljy, joka ravitsee kuivaa ja hilseilevää ihoa, ja mustaherukansiemenöljy, jonka rasvahapot sitovat ihoon kosteutta. Incin kärjestä löytyy jojobaöljyä, karvasmanteliöljyä, karpalon mehua ja pajunkuoriuutetta.

Kokeilusettiin kuului ohuehko Protective Lotion, täyteläinen Replenishing Cream, puhdistusemulsio sekä kasvovesi. Yleisesti totean tuotteista, että sarjan tuoksu on jotenkin vanhanaikainen, eikä niin omaa nenääni miellyttävä. Näistä tuotteista ihastuin Protective Lotioniin, ja sitä voisin ostaa itselleni. Voide imeytyy nopeasti, sopii hyvin meikin alle ja tuntuu muutenkin todella miellyttävältä. Kosteustehot riittävät näin talvellakin mainiosti minun normaalille pintakuivalle iholleni.

Paksumpi Replenishing Cream sopi omassa käytössäni yövoiteeksi. Puhdistusemulsio jätti kasvoille kevyesti rasvaisen jälkitunteen, eli sopii selvästi kuivalle iholle. Kasvovesi tuntuu hyvältä peruskamalta, ei jätä iholle mitään jäännettä ja hoitaa hommansa. :)

Ginger Lime eli inkivääri-lime -sarjan tuoksu on sekin jotenkin ei-moderni, tosin kuitenkin ihan miellyttävä. Käsivoiteessa se toimii parhaiten ja on mukavan pirteä. Tuoksu on voimakas, ja töissäkin esimies aina huomauttaa että "nyt sulla on taas sitä inkiväärikäsivoidetta!" kun tulen kädet rasvattuna tauolta. Käsivoide onkin näistä suosikkini, ja se kulkee mukana käsilaukussa. Imeytyy nopeasti eikä jätä iholle tahmeaa tai kalvomaista tunnetta.

Suihkugeeli vaahtoaa runsaasti ja on mukavan tuntuinen. Fuidimaisesta vartalovoiteesta en taas niin tykännyt, sillä pidän itse enemmän täyteläisemmistä vartalovoiteista. Minusta tuntuu, että joudun annostelemaan näitä ohuempia enemmän, ja tämäkin 30 ml:n kokeilupullo riitti ehkä viiteen rasvauskertaan. Jos pidät Dr. Hauschkan vartalovoiteiden koostumuksesta, pidät tästäkin.

Primavera vaikuttaa kokonaisuutena mielenkiintoiselta ja luonnonmukaisuuden ja kestävän kehityksen arvoille omistautuneelta yritykseltä, joskin profiililtaan hieman vanhanaikaiselta. Tuotelinjat ovat yksinkertaiset, ja esimerkiksi kasvojen kosteusvoiteita on vain neljä. Merkin kotisivut ovat mielestäni erityisen laadukkaat ja antavat selkeästi ja kattavasti tietoa niin luomuviljelijäkumppaneista kuin tuotteissa käytetyistä ainesosista ja sertifioinneistakin.

Primaveraa myy Suomessa ainakin Ruusupuu-nettikauppa, ja muut jälleenmyyjät löytyvät täältä.