Taas tarkastellaan uutuutta by Max Factor. Sanonpahan suoraan, että tämä tuote ei herättänyt omaa kiinnostustani sen vertaa, että olisin siitä blogissa lähtenyt kirjoittamaan ellei muutama lukija olisi sitä kovasti toivonut. Joten kyllä täällä kuunnellaan lukijoiden toiveita! :)
Kyseessä on huulitussi, Lipfinity Lasting Lip Tint. "Lip Tint päihittää keveydellään perinteisen huulipunan, joka saattaa tuntua luonnottomalta huulillasi. Se ei huulipunan tavoin jää kerrokseksi huulillesi vaan imeytyy niiden ylimpiin kerroksiin - tuloksena suudelmankestävä huulimeikki!" kerrotaan Max Factorin sivuilla. Miltä tussi sitten tuntuu?
No, juuri siltä mitä ajatteletkin. :) Kuin värittäisit huuliasi tussilla. Kokeilin vaaleinta sävyä, Pink Petal, ja levitin sitä kaksi kerrosta. Jäljestä oli vaikea saada tasaista, sillä tussin vedot näkyivät selvästi. Lopulta huuleni näyttivät lähinnä siltä, että olisin syönyt mustikoita. :) Luulen, että tulos voisi olla tasaisempi huulilla, joiden oma sävy on tummempi. Omat huuleni ovat lähes värittömät.
Jälki näyttää kuvassa tasaisemmalta kuin mitä se todellisuudessa oli. En nyt sanoisi, että tussi on täysi huti, mutta itse en kaipaa tällaisia "marjahuulia". Jonkun toisen huulilla tämä varmaan toimiikin. Omat huuleni kaipaavat huuliväriltä kuitenkin myös kosteutta ja täyteläisyyttä, joten päädyin laittamaan Pink Petalin päälle tavallista huulipunaa. Pohjustuksena Lip Tint toimikin paremmin.
Sävyvalikoimassa voisi olla parantamisen varaa. Kaikki sävyt, jopa vaalein ja kynässä hennon vaaleanpunaiselta näyttävä, ovat huulilla keskitummia tai tummia ja hyvin, no, marjaisia. Heleät ja esimerkiksi trendikkääseen koralliin taittavat sävyt puuttuvat.
* * *
Ai niin. Kokeilin sitten tänään Smoky Eye Effect -kynän sävyä Indigo Mist. Teillä on varmaan tuoreessa muistissa, mitä mieltä Smoky Eye Effecteistä olen. Tämä sävykombo oli pakko päästä testaamaan silkan outoutensa takia.
Tässä sävyt levitettynä Max Factorin ohjeiden mukaan. Sävy-yhdistelmä ei itse asiassa näytä luomilla niin mahdottomalta kuin kynässä. Ei tämä nyt mikään kaunis yhdistelmä ole, mutta mielenkiintoinen. Paremmalla koostumuksella meikki voisi toimiakin jossain bileissä.
Tässä meikki "häivytettynä". Tällä kertaa en jäänyt odottamaan meikin kasautumista luomivakoon, vaan poistin sen saman tien kokeilun suoritettuani.
Mutta ettei nyt tulisi ihan Factorin "lynkkausfiilis" tähän blogiin, niin muistuttelen, että rakastan Max Factorin maskaroita, ja luomiväritkin ovat tylsästä sävyvalikoimastaan huolimatta tosi hyviä. Ja Masterpiece Colour Precision -voideluomivärit pysyvät luomilla (toisin kuin rasvaiset Smoky Eye't), ja ovat loistavia pohjustajia. Suosittelen kokeilemaan vaikka vaaleanbeigeä Pearl Beige -sävyä, joka sopii pohjustukseksi minkä tahansa sävyisen silmämeikin alle.
"We can't stop here! This is bat country!"
Huhtikuun idoli on elokuva Fear And Loathing In Las Vegas. Minun ultimate-suosikkileffani.
Fear and Loathingia on vaikea kuvailla. Se pitää vain nähdä. Joko diggaat sitä ihan täysillä ja hoet koko loppuelämäsi sitaatteja kuten "As your attorney I advice you to take a hit out of the little brown bottle in my shaving kit". Tai sitten et voi käsittää mitä nerokasta on kahden tunnin psykedeelisessä huumesekoilussa, ja pidät elokuvaa groteskina paskana (pahoittelen kielenkäyttöäni).
Elokuva sai ilmestyessään vuonna 1998 varsin ristiriitaisen vastaanoton, eikä se ollut mikään menestys lippuluukuilla. Sittemmin se sai kulttistatuksen. Eikä ihmekään. Elokuva on filmatisointi gonzo-journalisti Hunter S. Thompsonin samannimisestä kirjasta, joka on tutkimusmatka amerikkalaisen unelman kääntöpuoleen; rappioon ja paranoiaan. Vuonna 1972 ilmestynyt kirja on yksi aikansa klassikoita. Terry Gilliam onnistui siirtämään kirjan hengen valkokankaalle täydellisesti.
Elokuva kertoo toimittaja Raoul Duken (Johnny Depp) ja hänen samoalaisen asianjajansa Dr. Gonzon (Benicio Del Toro) huumeenhuuruisesta työmatkasta Las Vegasiin. Tarinassa ei ole sen kummempaa draaman kaarta tai kehitystä, ja kriitikot haukkuivatkin elokuvan juonettomaksi sarjaksi irrallisia episodeja. Sitä se onkin, mutta loistava sellainen! Elokuvan visuaalinen maailma on kerrassaan mahtava, ja tilanteet vaihtelevat hilpeästä surrealismista inhorealistiseen ällötykseen. Dialogi on legendaarista, ja soundtrack täysi kymppi. Lukuisissa cameo-rooleissa vilahtelevat mm. Christina Ricci, Cameron Diaz ja Tobey Maguire.
Elokuva on siitäkin minulle tärkeä, että se yhdistää kaksi suurinta suosikkinäyttelijääni. Depp ja Del Toro tekevät elokuvassa varmasti uransa rumimmat roolit! :) Del Toro mm. lihotti itseään 20 kg Dr. Gonzon roolia varten. En ole koskaan nähnyt häntä yhtä vastenmielisen näköisenä.
Olen nähnyt elokuvan niin monta kertaa, että voin siteerata hahmojen repliikkejä elokuvan päälle. Olen siis varsin raivostuttavaa seuraa tätä leffaa katsoessa. ^_^ Onneksi katson sitä usein samanhenkisessä seurassa. Siskoni ja miehekkeeni kuuluvat myös elokuvan faneihin, ja voimme kuorossa huutaa; "You took too much man! You took too much, too much...!"
Katso sinäkin! :)
P.S. Ja en siis missään nimessä ihannoi huumekulttuuria, vaikka tätä elokuvaa diggailenkin.
Juttusarjani luonnonkosmetiikan hiustuotesarjoista jatkuu. Kunnianhimoisena aikomuksenani on siis esitellä kaikki Suomessa myytävät luonnonkosmetiikkamerkkien hiustuotteet. :)
Tämänkertainen "jakso" esittelee Tropicain pikkuisen hiustuotelinjan. Tropicain tuotteet perustuvat puhtaaseen neitsytkookosöljyyn, jota saadaan Reilun Kaupan tukemilta viljelmiltä. Tuotteilla on Ecocertin sertifikaatti.
Valikoimaan kuuluu kolme tuotetta.
Sain kokeiltavaksi pienet näytteet Sensitive- ja Exotic -shampoista. Näistä on kummastakin sanottava yksi päällimmäisenä mieleen jäänyt kokemus; nämä haisevat aivan hirveälle. :( Kokeilin ensimmäiseksi Exotic-shampoota, ja odotin nimen perusteella jotain eksoottista tuoksua. Shampoo ei kuitenkaan todellakaan tuoksu millekään kukille ja hedelmille. En itse asiassa pysty edes kuvaamaan, mille se sitten tuoksui. Mutta pahalle.
Shampoiden koostumus oli lirun geelimäinen. Ne vaahdottuivat hyvin kun geeliä annosteli tarpeeksi ja pesivät puhtaaksi, mutta sanoisin, ettei aine ole kovin riittoisaa. 15 ml:n näytepullo ei meinannut riittää kunnolla yhteen pesuun. Ja näitä pikkupulloja muuten myydään 3,90€:n hintaan.
Pure Hair Mask koostuu vain kahdesta ainesosasta: kookosöljystä ja jojobaöljystä. Se on siis pelkkää öljyä. Tätä tuotetta en kokeillut, mutta se voisi olla erinomainen lisä toiseen hoitoaineeseen sekoitettavaksi. Kookosöljy ja jojobaöljy ovat loistavia hiustenpehmentäjiä. (Itse sekoitan aina öljyjä hoitoaineisiini.)
Mitä tuoksuun tulee, panin jo viime syksynä merkille Charming Nailsin arvostelusta, etteivät sarjan vartaloöljytkään ilmeisesti tuoksu hyvälle. Eli voiko tästä vain vetää sen johtopäätöksen, että neitsytkookosöljy tuoksuu pahalle? Vai mikähän tuon hajun aiheuttaa? Onko kellään kokemusta Tropicaista tai muista neitsytkookosöljyyn pohjautuvista tuotteista?
