Pyörän voi keksiä vain kerran. Ja tietyt meikki- & kauneus”totuudet” eivät koskaan muutu. Oletteko huomanneet lukevanne lehdistä vuodesta toiseen samoja artikkeleita ihonhoidosta ja meikkinikseistä?

Tajuan kyllä, että joka vuosi jutut lukee myös joukko uutta kohdeyleisöä, ja olenhan itsekin joskus ollut 12-vuotias ja kuullut ensimmäistä kertaa että ihoa olisi hyvä kuoria säännöllisesti. Jollekulle tieto on aina uutta. Ja osa meistä kaipaa välillä muistutustakin perusasioista.

En siltikään voi välttää haukotusta kun naistenlehdet esittelevät jokakesäisiä nudemeikkiohjeitaan tai antavat vinkkejä kestävälle meikkipohjalle. ”Voit levittää ihon sävyistä luomiväriä koko luomelle ja harjata ripsiin yhden kerroksen maskaraa.” Aijaa? ”Huulimeikin kestoa voi lisätä rajaamalla huulet.” Ihanko totta?

Entäpä oletteko huomanneet vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvät kauneudenhoidon standardiartikkelit? Jos ette, niin kiinnittäkääpä huomiota mitä lehdissä neuvotaan joka kevät ja syksy. Yllättäen ohjeet niin talven kuin kesänkin kuluttamalle iholle ovat lähes samat.

Talven jälkeen: ”Kirkasta pimeän vuodenajan ja pakkasten samentama ihosi kuorinnalla ja valmista hipiäsi kesään syväkosteuttavalla naamiokuurilla. Vaihda päivävoiteesi kevyempään ja meikkivoiteesi ohuempaan.” Kesän jälkeen: ”Uudista auringonpaahtaman ihosi pinta tehokkaalla kuorinnalla ja palauta ihon kosteus ravitsevilla kosteusnaamioilla. Valmista iho talveen päivittämällä kevyet kosteusemulsiot suojaavampaan, täyteläisempään voiteeseen ilmojen viilentyessä.”

Oli vuodenaika tai tilanne mikä hyvänsä, aina suositellaan kuorintaa ja naamioita. Kesälle sitten ne kevyemmät kosteusvoiteet ja talvelle tanakammat…. Olenkohan kuullut tämän joskus aiemminkin..? Ei mutta niinhän se vain on että ihonhoito ja perusehostus eivät ole niin kuin esimerkiksi vaatemuoti joka vaihtuu joka sesonki. Muotitoimittajien ei tarvitse kahtena syksynä peräjälkeen nostaa esiin samoja asusteita ja trendivärejä. Kaneusreporttereilla on tylsempää… Onneksi on sentään catwalkien inspiroimat trendimeikit ja eri merkkien kausilookit!

Olen havahtunut pohtimaan tätä vakioartikkelien toistumista kirjoittaessani silloin tällöin editorial-juttuja Indiedaysin etusivulle. ID:n päätoimittajan tilatessa minulta juttuja olen usein päätynyt vastaamaan, ”Mutta minähän olen jo kirjoittanut sellaisen viime vuonna…” johon päätoimittaja naurahtaa takaisin että ”Kuules Sanni, tällaista se journalismin maailma on.” Ja tiedänhän minä sen. Hän on tietysti ihan oikeassa ja minä en vain osaa nähdä asiaa ammattitoimittajan näkökulmasta. Minun täytyisi oppia sujahtamaan kirjoittajana eri rooliin kun teen editorial-materiaalia.

Tykkään hurjasti kirjoittamisesta, ja blogiympäristö on minulle se kaikkein luontevin ”media”. Tämähän on tosiaan vähän kuin oma lehteni jota toimitan, ja täällä kirjoittamistani ohjaa halu tehdä juttuja joista itse kokisin saavani hyötyä/kiinnostavaa tietoa/naurunpirskahduksen tai hymynkareen arjen keskelle. Jos olisin fiksu, kierrättäisin vanhoja suosituimpia postauksiani. Minun kannattaisi epäilemättä kirjoittaa aika ajoin uudelleen jutut vaikkapa eri muotoisten silmien meikkauksesta, klassisesta smoky-meikistä, vanhojen tansseihin sopivasta juhlameikistä tai silmien rajauksesta. Mutta en tee niin.

On tietysti melko lailla mahdotonta pitää monta vuotta kauneusblogia sivuamatta koskaan samaa asiaa useamman kerran, mutta punaisena lankana on koko ajan ollut pyrkimys välttää itsensä toistamista. Niinpä olen vähemmän fiksu ja linkkaan smoky- & juhlameikkien kyselijöille vanhoja postauksiani. Eikä Karkkipäivässä tulla koskaan neuvomaan kuinka ihon saa joka kevät kuulaaksi kuorinnalla. Siitä voitte lukea naistenlehdistä.

Erinäiset tahot tekevät hiustuotteiden vähennysprojektini mahdottomaksi.

Vähän aikaa sitten intoilin, että saan tämän vuoden aikana vihdoin shampoovarastoni loppuun ja voin ostaa uuden shampoon ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2007 (!).

Cutrin pilasi nyt kuitenkin aikeeni. Firmalta on kopsahtanut minulle kaksikin eri hiustuotepakettia kevään aikana, ja nämä tuotteet ovat "ikävä kyllä" niin hyviä että ne jäävät omaan käyttöön.

Hiljattain minulle lähetettiin myös Kevin Murphyn Full.Again -muotoiluvoide. Tämän tuotteen taidan kyllä laittaa eteenpäin, saatattepa hyvinkin saada huutaa sen itsellenne syksyllä seuraavissa Kosmetiikkahuutajaisissa.

Mutta ensin Cutrin-arvioita. En ole koskaan aiemmin käyttänyt Cutrinin tuotteita, koska imago ei ole minua juuri vetänyt puoleensa. Mutta nämähän ovat, pirhana, tosi hyviä...!

Luontoystävällinen GREEN-linja ei sisällä parabeeneja, silikoneja, väriaineita, synteettisiä hajusteita tai mineraaliöljyjä. Tuotesarja on kehitetty ja valmistettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti raaka-aineista pakkauksiin asti.

Minulle lähetettiin shampoo, hoitoaine ja tehohoito värjätyille ja kuiville hiuksille. Tuotteiden mieto tuoksu tuo minulle hassusti mieleen appelsiinisuklaan...! (Tuotekuvaus puhuu sitrus-mantelista... :p) Shampoo tuntuu hellävaraiselta ja hoitavalta, eikä pese hiuksia narskuviksi. Hoitoaineen koostumus on kevyen emulsiomainen, ja se selvittää hiukset tehokkaasti. Naamio on paksua ja muuttuu hiuksiin hieroessa kevyen moussemaiseksi. Hiukset tuntuvat huuhdellessa mukavan sileiltä ja jämäkiltä. Mitään megasilkkistä tulosta Green-tuotteet eivät tee, mutta hoitotehot ovat erittäin kiitettävät ja kokonaisfiilis hiuksissa aivan ihana. Tykkään todellakin!

SENSITIVE-linja vaikuttaa minusta hyvin samanlaiselta kuin Green, mutta hajusteettomana. Näissäkään tuotteissa ei ole parabeeneja, silikoneja, väriaineita, mineraaliöljyjä eikä myöskään alkoholia. Vaikuttavana aineena on hiuspohjaa rauhoittava orgaaninen pellavauute, sama aine jota käytetään myös Lumenen Sensitive Touch -linjassa.

Minulle lähetettiin värjättyjen hiusten shampoo, hoitoaine kaikille hiustyypeille sekä hoitosuihke kuiville ja käsitellyille hiuksille. Shampoon pesutulos on todella lempeä, muistuttaa hoitavuudessaan melkein Laveran Almond Milk -shampoota. Hiukset eivät mene yhtään takkuun vaan jäävät vaahdotuksen jälkeen jopa selviksi. Shampoon koostumus saisi tosin olla paksumpi, aine on niin nestemäistä että valuu helposti kämmeneltä lattialle.

Hoitoaine tuntuu hyvin samanlaiselta kuin Green-hoitis, ehkä vähän miedommat hoitotehot. Tuoksuton tuoksu ei ole se kaikkein miellyttävin tässä tuotteessa. Mutta muuten ei mitään pahaa sanottavaa. :) Hoitosuihketta en ole ehtinyt kokeilla.

Sitten Kevin.Murphy-kokemus.

Kevin.Murphyn Full.Again-tuotteen lehdistötiedotteessa kerrotaan lupaavasti näin:

"Full.Again on kehitetty tekemään hiukset paksumman tuntuisiksi. Tuotekehityksessä on hyödynnetty uutta teknologiaa, jossa hiuksen pintaan kiinnittyy erittäin pieniä, muovista tehtyjä viskoosikuituja. Nämä pienen pienet kuidut kiinnittyvät hiuksen keratiinikuituihin ja näin ne todella paksuntavat hiusta. Full.Again -tuotteen ansiosta ohuet hiukset tuntuvat paksuilta ja ne myös käyttäytyvät paksujen hiusten tavoin."

Etenkin tuo viimeinen lause toi hymyn huulille...! Siis käyttäytyvät kuin paksut hiukset. Miten paksut hiukset käyttäytyvät...?

Koska hiukseni ovat hentoiset, olen aikamoinen "sucker" mitä tulee tuuhentaviin tuotteisiin. Odotukset Full.Againille olivat siis kovat.

Ikävä kyllä tuote osoittautui hiuksissani flopiksi. Ensin kokeilin sitä ilman föönausta, ja se tuntui hiuksissa kuin miltä tahansa kevyesti muotoilevalta voiteelta joka korostaa vähän kiharoita. Sitten luin että tuote on lämpöaktivoituva, ja kokeilin sitä pari kertaa föönin kanssa. Yllä olevassa kuvassa on Kevinillä buustatut, föönatut hiukset. Paksut? No ei. Allaolevassa verrokkikuvassa en ole föönannut hiuksiani, ja niihin on puristeltu toista muotoiluvoidetta.

"Kevyesti kosteuttavan vaikutuksensa ansiosta Full.Again sopii erinomaisesti myös värjätyille ja vahingoittuneille hiuksille. Se saa hiukset tuntumaan paksuilta, sileiltä ja kosteutetuilta."

Ei minulla. :( Hiukset tuntuvat lähmäisiltä ja karheilta. Juuri sellaisilta, miltä ne tuntuvat useimpien muotoilutuotteiden jäljiltä.

No, plussaa sentään siitä että kuidut ovat vesiliukoisia ja lähtevät pesussa helposti pois.

Ei tullut minusta ja Kevinistä rakastavaisia. Mutta toisten naisten kanssa hänellä on mennyt paremmin. Tsekkaa vaikka Colour Me -Ian upea tukka.

”Hips don’t lie”, sanoo Shakira. Minä voisin laulaa samaa takamuksestani.

(Ja kerron nyt heti alkuun että tämä postaus ei käsittele mitään jumppaliikkeitä vaan ihonhoitoa. ;))

Minulla ei ole koskaan ollut mitenkään erityisen kuiva iho vartalossa, mutta sääret ja reidet ovat kaivanneet säännöllistä rasvausta. Lisäksi takamuksen iho on ollut kuin eriparia muun ihon kanssa – karhea ja epätasainen. Käsite ”pehmeä kuin vauvan peppu” ei koskaan pitänyt paikkaansa ainakaan minun kohdallani.

Olen käyttänyt ennen luonnonkosmetiikkaan vaihtamista mitä voiteita milloinkin – The Body Shopia, Dermosilia, Yves Rocheria, paljon perus-Niveaakin. Rutiiniin kuului voidella iho aina suihkun jälkeen ja iltaisin. Voiteiden kosteusteho ei kuitenkaan koskaan tuntunut riittävän vuorokauttakaan – seuraavaan iltaan mennessä säärten iho oli taas vaaleiden ”kalansuomujen” peitossa.

Luonnonkosmetiikkaan siirryttyäni iho kuitenkin muuttui. Tiedän, että tämä kuulostaa nyt ihan joltain luonnonkosmetiikka”propagandalta”, mutta hyöty on ollut niin huomattava että jaksan aina siitä intoilla..! :) Kasvojen ihossa en ole havainnut mitään eroa (suurin vaikutus on epäilemättä ollut mineraalimeikeillä), mutta vartalossa todellakin.

Vartalovoidejemmani. Poistuvia Anne Lindejä tuli hamstrattua muutama kappale vuodenvaihteessa....

Säärten ja reisien kuivuus on ollut muisto vain. Iho pysyy siloisena ja pehmeänä pesujen välisen ajan, eikä kalansuomuista ole tietoakaan. Ja entäs peppu! Se on nyt sileä ja tasainen, ihan eri nahka kuin kolme vuotta sitten. ”Ass don’t lie…!” Oikeasti, mikään aiempi voide ei ole vaikuttanut tuohon ongelmaihoalueeseen.

Mikä luonnonkosmetiikan voiteissa sitten oikein tehoaa? En keksi muuta selitystä kuin sen, että korkeat pitoisuudet aitoja kasviöljyjä pystyvät pureutumaan pehvan paksuun ihoon ja pehmentämään sen. Tavallisen kosteusvoiteen ja luonnonkosmetiikan tuotteen eronahan on se, että tavallisessa kosteusvoiteessa on useimmiten mineraaliöljyjä ja silikoniyhdisteitä, kun taas luonnon tuotteissa on pelkkiä aitoja kasviöljyjä.

Estelle & Thildin vartalovoide tekee ihon kaikkein pehmeimmäksi <3

Mineraaliöljy ja silikonit muodostavat ihon pinnalle silottavan ja pehmeän tuntuisen kalvon, joka estää kosteutta haihtumasta ihosta. Kasviöljyt taas imeytyvät ihoon, ja ravitsevat ihoa syvemmältä. Kummatkin siis kosteuttavat, mutta eri tavoilla. Minun ihooni kasviöljyihin pohjautuvat emulsiot näkyvät tehoavan huomattavasti tavallisia voiteita paremmin. Yleisestikin kuivalle iholle suositellaan aina kasviöljyjä mineraaliöljyjen sijaan.

Lisäksi luonnonkosmetiikan vartalovoiteissa minuun vetoavat aidot, herkulliset tuoksut.

Joskus muinoin ihmettelin Virven vartalovoideobsessiota, mutta nykyään ymmärrän häntä vähän paremmin...! ^_^ Ihan yhtä paljon en kropparasvoja lotraa kuin Virve, mutta nyt voiteilla on merkitystä. Peppu sen varmisti.