Jo kaksi vuotta jatkunut uskollisuuteni Schwarzkopfin Blonde Spray -vaalennussuihkeelle tuli päätökseensä tällä viikolla, kun töissä hiusvärihyllyjä järjestäessäni keksin yhtäkkiä että minunkin täytyy päästä kokeilemaan tätä uutta, kaikkialla rummutettua Garnierin Olia-väriä.

Palasin töistä Olia kassissani. Ostin sävyn 10, Kirkas vaalea. Eli Olian kaikkein vaalein sävy.

Oma luonnollinen sävyni on n. 7:n  luokkaa, mutta vaikka en koskaan värjäisi hiuksiani, näkyy seiska käytännössä vain tyvessä. Aurinko vaalentaa hiuksiani niin tehokkaasti, että ne ovat aina olleet pituuksista 9-10:n asteen sävyiset, silloinkin kun en vuosikausiin värjännyt hiuksiani.

Viimeiset kaksi vuotta olen käsitellyt tyveäni vain puoli astetta kerrallaan vaalentavalla Blonde Spraylla, ja se on pitänyt juurikasvun nätisti kurissa. Kuvassa näkyy noin kahden kuukauden tyvikasvu, viimeksi tein käsittelyn maaliskuussa.

Nyt halusin sitten mainosten uhrina kokeilla tätä uuteen öljyteknologiaan pohjautuvaa Oliaa. Ja vähän houkutti pitkästä aikaa saada sellainen kunnon kirkkaanvaalea tyvi.

Olian väripohjassa on peräti 60% öljyjä. Öljyn kerrotaan auttavan viemään hiusväriä syvemmälle hiuskuituihin - ilman ammoniakka. Väite pitää paikkansa, tuotteessa ei ole ammoniakkia ja öljy todella tehostaa värin imeytymistä hiukseen -  mutta: jotta hiuksiin saadaan kestävä väri, on hiussuomut kuitenkin ammoniakin puutteessa avattava jollain muulla emäksellä. Öljyt eivät suomuja avaa. ;)

Oliassa tällaisia emäksiä ovat etanoliamiini ja 2,4-diaminofenoksietanoli hci. Moni peruskuluttaja pitää ammoniakkia jonain suurena mörkönä (ihan niinkuin silikoneja, parabeeneja ja sulfaattejakin), mutta on hyvä huomata, että tosiasiassa harva allergisoituu ammoniakille. Sen ikävin puoli on pistävä haju. Etanoliamiini haisee vähemmän kuin ammoniakki, mutta on iholle jopa ärsyttävämpi kuin "iso, paha ammoniakki".

Markkinointistooreista ja niiden välittämistä mielikuvista kiinnostuneena kiinnitin huomioni Olian suomalaisilla nettisivuilla lukevaan väitteeseen kukkaisöljyistä. Itse pakkauksessa teksti on tässä muodossa: "Värivoide sisältää 60% öljyjä, mm. luonnollisia kukkaisöljyjä". Aivan, muun muassa kukkaisöljyjä.

Nettisivuilla väite on muuttunut muotoon "60% kukkaisöljyjä". Incistä voimme lukea, että värivoiteen suurin yksittäinen raaka-aine ja öljypohjan muodostaja on parafiiniöljy, jolla ei tokikaan ole kukkasten kanssa mitään tekemistä. Kukkaöljyjäkin koostumuksesta löytyy, mutta ne ovat vasta loppupäässä. Pitoisuus on muutaman prosentin luokkaa, sillä ne sijoittuvat incissä tolueeni-2,5-diamiinin jälkeen, jota ei saa käyttää kosmetiikassa yli 4% pitoisuutena.

No, tämä on varmasti monen mielestä ihan vain lillukanvarsiin tarttumista, mutta minulle markkinointilauseiden syynääminen on suurta viihdettä. :) Niiden maailma on loputtoman kiehtova. Haluan vielä korostaa, että sillä ei Olian tapauksessa ole mitään merkitystä, onko käytetty öljy peräisin petrokemian tuotteista vai kasveista. Öljy kuin öljy - teho on tässä tapauksessa sama. Mutta luodessa markkinointimielikuvia kuulostaa "kukkaisöljy" tietysti paremmalta kuin "mineraaliöljy" - eikö totta? ;)

Noniin. Mutta nyt sitä väriä päähän!! :D

Yleensä hiukseni on aina värjännyt siskoni (paitsi ei sen jälkeen kun löysin Schwarzkopfin Sprayn jota on helppo suihkia ominkin avuin), mutta tällä kertaa hänellä ei ollut aikaa. Käännyin sitten Mr. Karkkipäivän puoleen. Kai nyt mieskin osaa väriseoksen toisen päähän levittää?

Hiukan emmittyään herra Karkkis sitten lopulta suostui operaatioon.

....mutta eikö Olian värjäyshanskoja ole tarkoitettu miesten käsille...? :D ^_^

Ei tosi, kyseessä oli vain toiseen hanskaan sattunut virhe, mutta ensin nauratti että eikö muka miesten ole tarkoitus käyttää Oliaa lainkaan... :P Toinen hanskoista meni siis misterin käteen ihan normaalisti, mutta toisen saumat piti leikata saksilla että sen sai jotenkin sormien ympärille. Kun kotoa ei löytynyt muitakaan muovihanskoja.

Ja näin mennään! :) Hyvinhän se sujui! Vasta kun väri oli laitettu, muistin että olisihan meillä ollut sellainen värjäyssutikin...

Väri laitetaan kuiviin hiuksiin ja se todella tuntui siltä kuin olisi levittänyt hiuksiin öljyä. Minun hiuksiin, vaikka pitkät ovatkin, riitti yksi pakkaus oikein hyvin. Minusta pakkauksessa oli tavallista enemmän ainetta, pitääköhän se paikkansa..?

(Kuinka moni teistä muuten pystyy laittamaan kotivärin päähän yksinään? Miten te näette laittaa taakse?)

Ja tässä sitten tulos ja vertailua lähtötilanteeseen.

Sanalla sanoen: ei tuo hiuksisto nyt ihan hirveästi muuttunut. :) Tyvi toki kirkastui, mutta pituuksien käsittely oli itse asiassa vähän turhaa... Pituudet oli ehkä sitä ysin luokkaa, eikä asteen kirkastus niissä niin kummoisesti näy.

Tässä vertailukuvassa varmasti valo vaikuttaa siihen, että before-kuva on lämpimämmän sävyinen. Tai no oli ne ehkä vähän kultaisemmat ennen Olia-käsittelyä. Oliassahan ei ollut mitään taittosävyä. Yleensä tykkään valita jonkun kultaan/hunajaan taittavan sävyn, mutta tällä kertaa sellaista ei ollut valikoimassa.

Waaaa! :)

Tässä vielä parit kuvat tältä aamulta, sävy näkyy näissä minusta hyvin totuutta vastaavana. Eli kaunis, luonnollinen sävy tuo Olian kymppi. Ei niin vaalea mitä odotin, mutta toisaalta tällaiset luonnolliset sävyt ovatkin enemmän mun juttu.

Jos kymppi on vielä näin naturelli, niin millä numerolla niitä tosivaaleita platinasävyjä muuten merkataan...?

Värjääjämaestro ja Värjätty. <3

.

Loppuun totean vielä sellaista, että vaikkei ammoniakin puute itsessään tee Oliasta sen hellävaraisempaa, niin öljypohjalla hiusväristä on kuitenkin saatu huomattavasti hoitavampi kuin "peruskestoväristä". 60% öljyä on paljon, ja se tarkoittaa sitä, että ammoniakin korvaavia emäksiä on perinteistä kestoväriä paljon vähemmän. Pienempi pitoisuus emäksiä yhdistettynä öljyyn tekee kokonaisuutena Oliasta hellävaraisemmin hiussuomuja avaavan ja hoitavan värin.

Eli ihan positiivinen tuttavuus tämä Olia. Jepulis. :)

Enpäs ole tämäntyyppistäkään juttua koskaan blogiin kirjoittanut, mutta nyt täytyy vain kirjoittaa. Oikeastaan tuntui melkein "kansalaisvelvollisuudelta" jakaa tämä tarina ettei kenellekään muulle käy samanlaista pettymystä.

Olen kertonut teille kuinka materialahjojen sijaan arvostan enemmän elämyslahjoja - niin saajana kuin antajanakin. Tykkään antaa lahjakortteja teatteriin tai ravintolaillallisille, paketoida omia askartelujani tai keksiä itse omia lahjakortteja kuten "Vien sinut lounaalle Kauppahalliin" tai "Talvinen hiljaisuuden retriitti mökillä kahdelle". :) Olenpa kirjoittanut kerran pienen kirjankin lahjaksi siskolleni..!

Runsas vuosi sitten törmäsin netissä loistavalta kuulostavaan sivustoon; Boxy.fi. Sivu on luotu juuri meille jotka haluavat antaa lahjaksi jotain muuta kuin tavaraa. Boxyn kautta voi ostaa satoja erilaisia elämyslahjakortteja paritanssista sieniretkeen ja aivotreeneistä avaruusmatkaan (kyllä, luit oikein). Kategorioissa löytyy; on hemmottelua, seikkailua, urheilua, kulttuuria, viihdettä, ruokaa, luontoa.... Valikoimaa selatessa oikein inspiroituu - wow, näillehän haluaisi kaikille osallistua itsekin..!

Päätin antaa miehelleni syntymäpäivälahjaksi Boxyn elämyksen. Pitkällisen mietiskelyn jälkeen (- ja budjetinkin asettaessa tietyt rajansa) päädyin valitsemaan lahjaksi Viinin & Ruoan Liitto -tastingin. Pidämme kummatkin viinistä ja ruoasta, joten arvelin tastingista olevan pidemmällä tähtäimellä hyötyä myös lahjan antajalle, kun mies tulisi kotiin uusien ruokaideoiden kanssa...! ^_^

Mies ilahtui lahjastaan kovasti.

Ensimmäinen ongelma koitti kuitenkin jo hänen yrittäessään varata elämystään. Boxyn sivuilla kerrotaan, että lahjan saaja täyttää elämyksensä aktivointikoodin ja tietonsa ja varaa elämyksen. Varauslomakkeen kohdalla ei kuitenkaan ollut mitään kohtaa missä kurssin päivämäärät olisivat käyneet ilmi. Mies soitti lopulta Boxyyn.

Boxyn asiakaspalvelija tarkisti kurssin seuraavat päivämäärät ja varasi miehelle paikan. Alright. So far so good. Hänelle annettiin osoite helsinkiläiseen ravintolaan jossa viinitastingit pidetään. Ajoimme Helsinkiin varta vasten tastingia varten ja juhlistamaan miehen synttäreitä.

Kun mies saapui ilmoitettuun elämyspaikkaansa, ei ravintolassa tiedetty kurssista yhtään mitään. Myöskään viinimaistelun vetäjäksi mainittu henkilö, joka tavoitettiin puhelimitse, ei tiennyt lainkaan että hän olisi tuona iltana ollut pitämässä mitään tastingia. Paikalla oli myös muita Boxyn kautta viinielämyksen varanneita, eli mieheni ei ollut ainoa joka oli buukattu olemattomalle tastingille.

Mies poistui luonnollisestikin erittäin kiukuissaan, ja otti heti seuraavana päivänä yhteyttä Boxyyn. Hänelle vastattiin viipymättä pahoittelevaan sävyyn ja moka myönnettiin. Boxylta todettiin, että tastingit järjestetään nykyään ihan eri ravintolassa, ja tuon kyseisen illan tasting oli joka tapauksessa peruttu. Tietoa peruuntumisesta ei miehelleni (tai näköjään muillekaan) oltu lähetetty.

Boxyn asiakaspalvelija siis ilmoitti miehelleni väärän osoitteen, eikä firma kaiken lisäksi muistanut ilmoittaa tilaisuuden peruuntumisesta. Great. Kiva ajaa Helsinkiin saakka turhaan.

Boxy ilmoitti ottavansa asiasta täyden vastuun ja palauttavansa rahat lahjan ostajalle. Myös matkakulut luvattiin korvata ja tarjota uusi viini-tasting. Mies antoi tilinumeromme ja yhteystietomme. Viikot kuluivat. Mitään ei kuulunut.

Otimme uudelleen yhteyttä Boxyyn ja lähetimme useita sähköposteja, mutta viesteihin ei enää vastattu. Lopulta kirjoitin, että joudun ottamaan yhteyttä Kuluttajansuojaviranomaiseen mikäli rahoja ei palauteta. Ei reaktiota. Yritin myös soittaa lukuisia kertoja, mutta yrityksen asiakaspalvelunumeroon ("vastaa arkisin klo 10-16") ei kukaan vastannut. Se ei tuutannut edes varattua. Hälytti vain loputtomiin.

No, eipä sitten muuta kuin yhteys Kuluttajavirastoon, ja ilmoitus menemään. Kun ilmoituksen jättämisestä oli kulunut viikko, saimme virastolta tiedon että Boxy oli luvannut palauttaa rahat. Seuraavana päivänä summa vihdoin näkyi tilillä. Meihin henkilökohtaisesti Boxy ei edelleenkään ollut missään yhteydessä, meidän reklamaatiomme (ja heidän omat lupauksensa) olivat heille ilmeisesti täysin yhdentekeviä. Ilman viranomaisen asiaanpuuttumista emme varmasti olisi koskaan nähneet rahoja.

Uskomatonta. Ostat tuotteen jota ei sitten olekaan, sinulle luvataan korvaukset ja sitten yritys katkaisee kaiken kommunikaation. Miksi he edes vaivautuivat lähettämään ylenpalttisen pahoittelevan ensiviestin vain jättääkseen asiakkaan sen jälkeen täyteen hiljaisuuteen? Millainen yritys toimii näin?

Vaikka rahat palautuivatkin (luvattua uutta viinitastingiä emme varmastikaan koskaan näe), jäi välikohtauksesta ja yrityksestä luonnollisestikin erittäin ikävä fiilis. Olin niin innoissani Boxyn löytämisestä ja mies odotti tastingiään iloisena. Ja sitten homma päättyy näin. Olo on kuin olisi lätkäisty märällä ahvenella naamaan.

Onko teillä kellään kokemuksia Boxystä? Sääli, että aivan loistavalta vaikuttava konsepti ja yritys osoittautui täysin epäluotettavaksi. Mitenkähän mahtaa käydä niiden asiakkaiden jotka ostavat tuolta vaikka sen miljoonien avaruusmatkan......

Yves Rocherin kesälook on nimeltään Retropical, ja henkilökohtaisesti olen tosi tykästynyt look-kuvan meikkiin. Tässä nähdään nyt sitä kylmän ja lämpimän yhdistämistä tavalla, josta esimerkiksi Stephan Øien puhui.

Silmämeikki näytti tutulta, eikä väriyhdistelmää toki suinkaan käytetä ensimmäistä kertaa. :) Esim. MAC on tehnyt turkoosia yläluomella/liilaa alaluomella -kombosta oman, hempeän versionsa vuoden 2009 Rose Romance-lookissaan.

Yves Rocherin lookissa jännää on se, että huomio kiinnittyy heti vahvaan silmämeikkiin, mutta kokoelman tuotteista ei löydy esimerkiksi lainkaan violettia. Violetti täytyy siis lainata jostain muualta. :) Edit. Noniin, selvisihän sitten että kokoelmassa on violetti kynä, juuri tuon alaluomen sävyinen. ;) Pressimateriaalin kuvissa kynä oli silmiini aivan eri sävyinen.

Minä tein oman versioni käänteisenä - liilaa liikkuvalle luomelle ja turkoosia alaluomelle.

Meikkiin käytetyt tuotteet (Retropical-tuotteet saatu Yves Rocherilta):

Garnier BB Cream Matta + Benecos-puuteri (iholla näkyy se pintakuivuuden korostuminen, mistä mainitsin Garnier BB Matta-postauksessa)

Lumene Mansikkavaahto-poskipuna

IsaDora Eyephoria -luomiväri 09 Amethyst

MAC Beautiful Iris -luomiväri

MAC Seedy Pearl -luomiväri

Yves Rocher Retropical-maskara sävy Bleu Outremer

Yves Rocher Retropical-huulikiilto sävy Hibiscus Rose

Yves Rocher Retropical -duorajauskynä Vert d'eau / Bleu profond

IsaDora Inliner Kajal Satin White

Tuo Lumenen Mansikkavaahto vain kestää ja kestää...! ^_^ Se kuului johonkin viiden vuoden takaiseen kesämeikkikokoelmaan eikä vaahto ole kuivunut yhtään.

Liikkuvan luomen sisäpuoliskolla MAC Beautiful Iris, ulkopuoliskolla IsaDora Amethyst (tämä saatu myös blogin kautta). Kulmaluulla MAC Seedy Pearl. Alaluomella minttuturkoosia YR:n Vert d'eau / Bleu Profond -kynästä. Sisärajaus IsaDoran Satin White -kajalilla.

Toisen silmän ripsiin kokeilin lisätä sinistä Retropical-maskaraa mustan ripsarin päälle - ja näette tuloksen. Sininen ei näy mihinkään. Eli jos haluat sinisen todella näkyvän, laita alle korkeintaan vaaleaa ripsiprimeria.

Retropical Gloss on laadultaan voidemaista, peittävää ja huulilla hyvin miellyttävän tuntuista. Siinä on myös mieto, ihanan marjainen tuoksu. Kiilto ei ole yhtään tahmeaa. Eli "kärpästarra"-tyylisten tahmeankiiltävien huulikiiltojen vihaajat - kokeilkaa tällaisia pehmeän voidemaisi laatuja niin saatatte vaikka löytää itsenne tykästymästä. :)

Sävy Hibiscus Rose on herkullinen tumma vadelmapinkki.

Tuo IsaDoran superhelmiäiseen Eyephoria-sarjaan kuuluva Amethyst on myös tosi kiva luomiväri. Pehmeä ja pigmenttinen, ja jäljeltään todella metallinen.

Sinistä maskaraa en olekaan käyttänyt sitten..... seiskaluokan! ^_^

. . .

Nyt pääsen vihdoin kertomaan teille jotain joka on saanut mun vatsan kipristelemään innosta ja odotuksesta jo useamman kuukauden. :) :) :)

Kirjoitin juuri kateudesta, ja nyt on sanottava että tämä ensi viikolla häämöttävä juttu on sellainen, josta joutuisin mahdollisesti olemaan kateellinen jos lukisin siitä jostain toisesta blogista. No, nyt sattuu minullekin kerrankin jotain tällaista ja olen ihan vilpittömän iloinen omasta puolestani! (Anteeksi jos joku tästä mun suorasta ilosta nyt pahoittaa mielensä. Toivottavasti ei. En jaksa mitään perisuomalaista "ei-saa-näyttää-onneaan" -näytelmää tällä erää :))

Minut on kutsuttu tutustumaan Yves Rocherin kotikylään ja ekologiseen hotelli-kylpylään Ranskaan, La Gacillyyn.

Matkalle osallistuu bloggaajia kaikista Pohjoismaista, ja minut kutsuttiin ainoana Suomesta. Matkakumppanikseni lähtee Yves Rocherin Suomen tiedottaja Liisa Sippola ( - onneksi, tuntuisi kyllä vähän orvolta olla siellä yksinään "Suomen lippua heiluttamassa"..!). Muiden bloggaajien joukossa on mm. ruotsalainen Killer Colours -blogin Viola, joka on yksi vanhoista meikki-idoleistani...! Huijui kuinka jännää tavata hänetkin livenä..!

Matka kestää kolme päivää ja majoitumme Yves Rocherin La Grée des Landes -kylpylähotelliin. Ei näytä mitenkään kurjalta paikalta...! ^_^ Vierailuohjelmaan kuuluu mm. tutustuminen La Gacillyn kylään ja Yves Rocherin synnyintaloon, hemmottelutuokioita kylpylässä, Botanical Beauty -kasvimuseo sekä vierailu Yves Rocherin tehtaalla.

Olen matkasta niin innoissani että en osaa sitä pukea edes sanoiksi! Olenhan ollut Yves Rocher -tyttö jo 13-vuotiaasta, ja teininä ihan oikeasti haaveilin La Gacillyssa vierailusta kun katselin kuvia kylän ihanista puutarhoista Rocherin Kauneuden Vihreissä Kirjoissa. Enpähän olisi silloin voinut uskoa että joku päivä vielä oikeasti pääsen sinne...!

Olen Ranskassa maanantaista keskiviikkoon. Ette pääse välttymään matkaraporteilta, sen lupaan..! ;)