Mun piti viime kevään aikana tehdä teemaviikko vihreällä alarajauksella, mutta projekti jäi puolitiehen ja päätin nyt julkaista kansioon kertyneet kuvat yhdessä postauksessa.

Vihreä kuuluu violetin ohella lempparisävyihini luomiväreissä (sivupalkin tunnisteluettelon väritageistakin sen hyvin huomaa..! ^_^), mutta ikävä kyllä se on samalla minulle niitä vähiten sopivia sävyjä. Räikeän vihreät sävyt luomilla saavat kasvojen ihon näyttämään ihan sairaan kelmeän väriseltä.

Ratkaisu: käytän vihreää usein vain alaluomella. Näin meikki ei kokonaisuudessaan ole "liian" vihreä. Vihreän voi yhdistää melkein mihin väriin tahansa ylä/alaluomitekniikalla. Tässä viisi erilaista meikkiä vihreällä alarajauksella.

1. Vihreää & violettia. Tässä meikissä leikitään myös matta vs. kiiltävä -efektillä yläluomen sävyjen ollessa täysin matat ja alaluomen sävyn voimakkaan helmiäinen.

Yläluomella vaaleaa violettia IsaDoran Blooming Spring -paletista, Inglotin violettia (en muista numeroa) ja rajaus Indeliblen geelilainerilla, sävy Venomous. Alaluomella vihreää Blooming Spring -paletista.

2. Vihreää ja harmaata. Hyvin neutraali meikki.

Yläluomella platinan ja harmaan sävyjä muistaakseni Diorin Silver Goddess -paletista ja alaluomella vihreää Smashboxin Beauty To Go -paletista.

3. Vihreää ja kultaista. Simppeli meikki ilman varjostuksia.

Koko luomella YSL:n Golden Sands ja rajaus tehty Lumenen vihreällä kynällä (aivan ihana sävy, olen tästä aiemminkin blogissa maininnut ja harmi että sävy viimeisimmässä uudistuksessa vaihdettiin tylsemmäksi vihreäksi).

4. Vihreää ja korallia. Tästä meikistä oli kasvokuva Toukokuun meikkejä -postauksessa.

Yläluomella Coastal Scentsin Coral, Mad Mineralsin Big Apple ja L'orealin Natural Peach, alaluomella vihreää IsaDoran Delirious -paletista.

5. Vihreää, ruosteenruskeaa & luumuista violettia. Tämä meikki taisi olla sarjassamme "kokeilin vain yhdistää sävyt jotka sattuivat olemaan paletissa vierekkäin". Aika erikoinen yhdistelmä, ja näyttääpä syksyiseltä etenkin tuon raikkaan korallin alapuolella.

Yläluomella MACin Trax ja MACin Antiqued, alaluomella MACin Humid ja sisärajaus Indeliblen geelilainerilla, sävy Forest.

Mitäs mieltä vihreästä alaluomella tai meikissä ylipäänsä? Mikä meikeistä oli eniten mieleenne (tai miksei vähitenkin? ^_^)?

Pyörän voi keksiä vain kerran. Ja tietyt meikki- & kauneus”totuudet” eivät koskaan muutu. Oletteko huomanneet lukevanne lehdistä vuodesta toiseen samoja artikkeleita ihonhoidosta ja meikkinikseistä?

Tajuan kyllä, että joka vuosi jutut lukee myös joukko uutta kohdeyleisöä, ja olenhan itsekin joskus ollut 12-vuotias ja kuullut ensimmäistä kertaa että ihoa olisi hyvä kuoria säännöllisesti. Jollekulle tieto on aina uutta. Ja osa meistä kaipaa välillä muistutustakin perusasioista.

En siltikään voi välttää haukotusta kun naistenlehdet esittelevät jokakesäisiä nudemeikkiohjeitaan tai antavat vinkkejä kestävälle meikkipohjalle. ”Voit levittää ihon sävyistä luomiväriä koko luomelle ja harjata ripsiin yhden kerroksen maskaraa.” Aijaa? ”Huulimeikin kestoa voi lisätä rajaamalla huulet.” Ihanko totta?

Entäpä oletteko huomanneet vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvät kauneudenhoidon standardiartikkelit? Jos ette, niin kiinnittäkääpä huomiota mitä lehdissä neuvotaan joka kevät ja syksy. Yllättäen ohjeet niin talven kuin kesänkin kuluttamalle iholle ovat lähes samat.

Talven jälkeen: ”Kirkasta pimeän vuodenajan ja pakkasten samentama ihosi kuorinnalla ja valmista hipiäsi kesään syväkosteuttavalla naamiokuurilla. Vaihda päivävoiteesi kevyempään ja meikkivoiteesi ohuempaan.” Kesän jälkeen: ”Uudista auringonpaahtaman ihosi pinta tehokkaalla kuorinnalla ja palauta ihon kosteus ravitsevilla kosteusnaamioilla. Valmista iho talveen päivittämällä kevyet kosteusemulsiot suojaavampaan, täyteläisempään voiteeseen ilmojen viilentyessä.”

Oli vuodenaika tai tilanne mikä hyvänsä, aina suositellaan kuorintaa ja naamioita. Kesälle sitten ne kevyemmät kosteusvoiteet ja talvelle tanakammat…. Olenkohan kuullut tämän joskus aiemminkin..? Ei mutta niinhän se vain on että ihonhoito ja perusehostus eivät ole niin kuin esimerkiksi vaatemuoti joka vaihtuu joka sesonki. Muotitoimittajien ei tarvitse kahtena syksynä peräjälkeen nostaa esiin samoja asusteita ja trendivärejä. Kaneusreporttereilla on tylsempää… Onneksi on sentään catwalkien inspiroimat trendimeikit ja eri merkkien kausilookit!

Olen havahtunut pohtimaan tätä vakioartikkelien toistumista kirjoittaessani silloin tällöin editorial-juttuja Indiedaysin etusivulle. ID:n päätoimittajan tilatessa minulta juttuja olen usein päätynyt vastaamaan, ”Mutta minähän olen jo kirjoittanut sellaisen viime vuonna…” johon päätoimittaja naurahtaa takaisin että ”Kuules Sanni, tällaista se journalismin maailma on.” Ja tiedänhän minä sen. Hän on tietysti ihan oikeassa ja minä en vain osaa nähdä asiaa ammattitoimittajan näkökulmasta. Minun täytyisi oppia sujahtamaan kirjoittajana eri rooliin kun teen editorial-materiaalia.

Tykkään hurjasti kirjoittamisesta, ja blogiympäristö on minulle se kaikkein luontevin ”media”. Tämähän on tosiaan vähän kuin oma lehteni jota toimitan, ja täällä kirjoittamistani ohjaa halu tehdä juttuja joista itse kokisin saavani hyötyä/kiinnostavaa tietoa/naurunpirskahduksen tai hymynkareen arjen keskelle. Jos olisin fiksu, kierrättäisin vanhoja suosituimpia postauksiani. Minun kannattaisi epäilemättä kirjoittaa aika ajoin uudelleen jutut vaikkapa eri muotoisten silmien meikkauksesta, klassisesta smoky-meikistä, vanhojen tansseihin sopivasta juhlameikistä tai silmien rajauksesta. Mutta en tee niin.

On tietysti melko lailla mahdotonta pitää monta vuotta kauneusblogia sivuamatta koskaan samaa asiaa useamman kerran, mutta punaisena lankana on koko ajan ollut pyrkimys välttää itsensä toistamista. Niinpä olen vähemmän fiksu ja linkkaan smoky- & juhlameikkien kyselijöille vanhoja postauksiani. Eikä Karkkipäivässä tulla koskaan neuvomaan kuinka ihon saa joka kevät kuulaaksi kuorinnalla. Siitä voitte lukea naistenlehdistä.

Kerroin teille kynsieni murheellisesta tilasta maaliskuussa.

Silloin kynnet näyttivät tältä.

Kesäkuussa tilanne on tämä.

TehoPii & Kalkki+D-kuurilla oli selvästi vaikutusta, ja aion jatkaa lisäravinteiden syömistä. Odottelen juuri iHerbistä tilausta joka sisältää teidän lukijoiden suosittelemia lisäravinteita kuten biotiinia, MSM:ää ja silicaa.

Hoitolakan vaihdoin OPIsta Rejuvacote-nimiseen lakkaan jonka sain Charming Nailsilta. CN puolestaan oli saanut sen arvosteluun Cesarsshopista, mutta arveli että minun kärsineet kynteni olisivat lakalle parempi testialusta. :) Rejuvacoten pitäisi olla OPIn Nail Envyn veroinen huonokuntoisten kynsien korjaaja ja amerikkalaisen Nail Pro -lehden lukijat valitsivat sen vuoden 2012 parhaaksi kynnenhoitotuotteeksi.

Lakka on tuntunut oikein hyvältä ja se on myös erinomainen aluslakka pidentäen värilakan kestoa. En kuitenkaan osaa sanoa miten paljon Rejuvacotella on ollut osuutta kynsieni tämänhetkiseen kuntoon, kun olen syönyt samanaikaisesti TehoPiitä.

Kynsiöljynä minulla on tällä hetkellä Viva La Divan vehnänalkioöljy.

Kynnet ovat saavuttaneet hyvin pituuttakin, ja olen jopa (kenties monen teistä iloksi ^_^) viilannut niitä lyhyemmiksi.

Tässä nudelakkaus BeYu + Yves Rocher.

BeYu'n harmaaseen taittavalla nudelakalla saa hyvän ja tasaisen cremepohjan, ja päälle vedin kerroksen läpikuultavaa Rocheria joka toi lakkaukseen hohtavanbeigen pinnan.

Viimeisin lakkahankintani on IsaDoran kesäkokoelmasta; Surfers Paradise.

.

Tulee näyttämään törkeän hyvältä ruskettuneella iholla...! Jos vain tänä kesänä ehtii väriä pintaan saadakaan....

Juhannuskynnet järvessä. :) Dependin #222.

Kuvissa ei näy oikeanpuoleista kättäni, jonka keskisormen kynsi on ikävä kyllä edelleen heikossa hapessa. Se murentui jälleen viimeksi juhannuksena. :( Vaikka kynnet ovat selvästi hyötyneet kevään tehohoidosta, ne ovat edelleen kaukana suurimman "kukoistuksensa" ajoista.

Äitini muuten kertoi etteivät hänen kyntensä ole koskaan kokeneet tehokkaampaa kuuria kuin Kiinan matka. Kahden viikon matkan jälkeen kynnet olivat kuulema uskomattoman vahvat ja sileän tuntuiset ja kasvaneet reilusti pituutta. Vaikutuksen täytyi johtua ilmastosta. Pitäisiköhän kokeilla...? ;)

Ensin myötätunnon sana teille lukijoille: tiedän kuinka tylsää on lukea samoista tuotteista blogi toisensa perään. :/ Samat tuotelähetykset kolahtelevat yhden sun toisenkin bloggaajan postiluukusta ja sitten lukijat altistetaan tuotteen X kuville ja arvosteluille joka paikassa. Itse pyrin välttämään ihan hurjan monessa blogissa esiintyneistä tuotteista kirjoittelua koska se on, no, tylsää. Mutta nyt tulee juttua jo useammassa blogissa näkyneistä puteleista, pahoitteluni ja toivottavasti jaksatte silti lukea. ^_^

Eli testissä siis itseruskettajia. Ymppäsin mukaan viime vuoden keväällä testaamani Rocherin ruskettajan niin saadaan vertailuun kolme eri tyyppistä tuotetta; suihke, vaahto ja voide. Neljäs tuote on kasvoille.

Olen kyllä joidenkin testikertojen jälkeen ollut oikea kävelevä itserusketuskatastrofi ranteiden ja käsivarsien kohdalta. Arvatkaa oliko nolo mennä töihin myymään itseruskettajia käsivarret läikillä? :D Vaikutin varmaan tosi ammattilaiselta.... Yhtä kämmenselkäfiaskoa jouduin peittelemään meikkivoiteellakin...! Kertokaa minulle, te itseruskettaja-maestrot, millä ihmeellä käsivarsien sisäpinnan ja etenkin ranteet & kämmenselät saa käsiteltyä niin että tulos on tasainen? Kun kädet on pakko pestä voiteen levityksen jälkeen, millä estää ranteiden ja kämmenselkien raidoittuminen?

LOVEA Itseruskettava suihke. Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa porukassa edustaa Lovea, jonka raaka-aineista 100% on luonnollisia. Olen ihmetellyt miksei monillakaan luonnonkosmetiikkafirmoilla ole valikoimassaan itseruskettajia, kun rusketuksen aikaansaava aine DHA:han on mitä luonnollisin aine eli sokeri  (sitä syntyy kasvi- ja eläinkunnassa sokeriaineenvaihdunnan välituotteena). "Normikosmetiikkaan" DHA:ta valmistetaan kuitenkin useimmiten synteettisesti.

Tuoksu: alkoholi on incissä ensimmäisenä, ja sen haistaa. Voimakkaahko tuoksu jossa voi aistia gardenian kun alkoholin ensipuraisu on haihtunut.

Tuntu: suihke jää ikävä kyllä iholla vähän tahmeaksi.

Tulos: tasainen, luonnollisen sävyinen rusketus kaikkialla muualla paitsi käsivarsissa, ja yhtenä testikertana suihkin ainetta piiikkaisen liian innokkaasti kainaloiden alueelle - tuloksena läikkä-deluxe.

LUMENE Natural Bronze Itseruskettava vaahto. Vaahtomaista "itsaria" (kiitos nauruista, Tanja) en ole ennen kokeillutkaan, ja kokemus osoittautui erittäin positiiviseksi.

Tuoksu: raikas, ei perinteisellä kookos/gardenia-linjalla. Tuoksussa ei erotu yhtään DHA = kaikin puolin miellyttävä.

Tuntu: vaahto on kermavaahtomaisen pehmeää ja liukasta, tuntuu mukavalta iholla, levittyy notkeasti ja imeytyy nopeasti. Kuivuu hetkessä!! Ei jätä minkäänlaista pintatuntua, siitä extrasuuret plussat.

Tulos: tasainen, kaunis ja luonnollinen rusketus - paitsi käsivarsien sisäpinnalla. Kollegatkin kehuivat tämän päivetyksen väriä.

YVES ROCHER Itseruskettava emulsio. Tätä kokeilin pari kertaa jo viime vuonna, sitten se jäi kaappiin koska itseruskettajat eivät vain ole mun juttu.

Tuoksu: tiraré eli gardenian kukka täälläkin - mutta Yvesin voiteessa läpi tunkee myös DHA:n tuttu makea tuoksu.

Tuntu: kosteuttava, nopeasti imeytyvä emulsio. Porukan kosteuttavin.

Tulos: suhteellisen tasainen ja luonnollinen tämäkin, tosin ei ehkä ihan yhtä tasainen kuin kilpasiskonsa. Käsivarret jäävät jälleen läikikkäiksi - tosin vika taitaa olla levittäjässä eikä tuotteissa.

LUMENE Natural Bronze Itseruskettava kasvovoide.

Tuoksu: raikas ja miellyttävä.

Tuntu: koostumus on kevyt ja geelivoidemainen, imeytyy nopeasti ja jättää ihon miellyttävän sileäksi. Riittää kosteuttamaan yksinään ei-kuivaa ihoani. Koostumus vaikuttaa jonkun verran epästabiililta, sillä melkein joka kerta kun tuubia puristaa tulee ensin ulos pelkkää vettä ja sitten vasta voidetta.

Tulos: mieto, luonnollinen päivetys, hyvin samaa luokkaa kuin säännöllisesti käyttämäni Yvesin kasvoruskettaja. Ei jätä rajoja, voi levittää huoletta varomatta sen kummemmin kulmakarvoja kuin hiusrajaakaan (ainakaan minulla ei rajoja ole jäänyt kertaakaan). Tykkäilen tästä kovasti, varmasti tulee käytettyä loppuun viimeistään sitten kun Yves-purkki on saatu tyhjäksi.

Tässä yhden testikierroksen jälkiä.... Läntti oli kuvanottohetkellä jo ehtinyt vaalentuakin, aluksi se oli vielä hirveämpi. Kun heräsin käsi tämän näköisenä, yritin hulluna kuoria ihoa ja liuottaa sitä öljyssä toivoen että sävy vähän tasoittuisi, mutta turha luulo.... Työkaveri vinkkasi että sitruuna vaalentaa ihoa, ja niinpä laitoin seuraavana yönä pahimman väriläiskän päälle laastarin jonka tyynyyn olin imeyttänyt sitruunamehua. (Saa nauraa...!) Kun aamulla repäisin laastarin, lähti väri kyllä teippikohdista, mutta ei tyynyn kohdalta.... Aaargh!!

Onneksi itserusketus irtoaa nopeasti ja viiden päivän kuluttua minun ei enää tarvinnut yrittää piilotella kättäni töissä. ^_^

Onko teillä jakaa jotain hauskoja "itserusketus gone horribly wrong" -juttuja? :)

P.S. Kropparuskettajista voiton vei kirkkaasti mousseversio eli Lumene! Ei minusta kuitenkaan koskaan tulisi itseruskettajan rutiinikäyttäjää (muualle kuin kasvoihin), sen takaa vähintään aamuisin ilmassa leijuva DHA:n lemu. Sillä vaikka "itsari" ei iholle levittäessä tuoksuisikaan DHA:lle, muodostuu haju kyllä yön aikana kun voide alkaa vaikuttaa iholla. Oli tuote sitten mikä hyvänsä - edes paksulla lompakolla ei voi ostaa täysin hajutonta itseruskettajaa.

* * *

P.P.S. Mikrobloggaus reaaliajassa: arvatkaa mitä juuri kolahti postiluukusta? No Lumenen BB-voide. Kuka yllättyi tästä tuoteuutuudesta? ^_^ Jaksaako kuluttaja vielä innostua BB-uutuuksista...? Jäämme mielenkiinnolla tarkkailemaan Lumenebeebeen vastaanottoa. Luuletteko että BB-buumin huiput on jo koettu vai voisiko Blemish Balmin kulta-aika olla Suomessa vielä edessäpäin..? Syksyllähän markkinoille on hivuttautumassa vielä ainakin Cliniquen BB, ja tuskin jää viimeiseksi.............

Vierailin viime viikolla mammalomailevan ystäväni Suvin luona. Pikku-prinssin tapaamisen lisäksi ohjelmassa oli meikkausta. Nyt piristettäisiin äippää pienellä makeoverilla!

Suvi kertoi ettei ollut meikannut neljään viikkoon. Mietin tekisinkö Suville perinteisen ns. kauneusmeikin vaiko jonkun hauskan väripläjäyksen. Mukaan otettu 120 sävyn Manly-paletti antoi ainakin valinnanvaraa. Kun Suvi sanoi että saan vapaat kädet, päädyin jälkimmäiseen.

...mutta pitikö kuitenkin mennä valitsemaan ne vihreät...! ^_^ Kirkkaissa vihreissä on kohdallani se "ongelma", että ne vetävät minua hullun lailla puoleensa vaikka eivät sovi juuri kenellekään. Eivät minullekaan, ja silti maalaan usein luomilleni juuri tämäntyyppisen yhdistelmän.

Suvi-parka. Ennenkuin meikki oli siistitty lopulliseen muotoonsa oli vihreää varissut ympäri naamaa ja Suvin ilme oli kaikkea muuta kuin piristynyt kun hän katsoi välillä peiliin. Vihreähän sai mamman ihan sairaan näköiseksi! :P

Noo, kun meikki oli lopulta valmis, totesimme yhdessä nauraen että mätsäsihän silmämeikki sentään pikku-prinssin pöksyihin...!

Suvin kasvoilla Lily Lolon pohja Barely Buff, poskilla Lily Lolon poskipuna Beach Babe ja huulilla Diorin huulikiilto Apricot Syrup.

Olen meikannut Suvi-kaunokaista aiemminkin, mm. hänen häihinsä viime vuonna. Alla muutama kuva meikeistä, joiden sävyt ovat todellakin enemmän Suvia itseään.

Suvin sävytys on sen verran neutraali että hänelle sopivat sekä vähän viileämmät (ylempi kuva) että lämpimämmät (alempi) meikkisävyt. Kunhan väreissä pysytellään maanläheisissä ruskeissa, kultaisessa, persikassa ja roosassa.

Diorin Earth Tones -paletin oliivinvihreä vielä menee...

Seuraavalla makeover-kerralla taidan pysytellä näissä turvallisen neutraaleissa valinnoissa. :)

Allekirjoittanut vieraili viime perjantaina elämässään ensimmäistä kertaa Hyvinkäällä. :)

Sain joku aika sitten yhteydenoton suomalaiselta Flow Kosmetiikalta (ääks, kielipoliisi minussa haluaisi vimmatusti laittaa tuohon väliviivan...! ^_^). Minulle tarjottiin kokeiltavaksi yrityksen tuotteita, mutta koska hukun jo valmiiksi testituotteisiin keksin itse paremman idean. Mitäpä jos tulisin tutustumaan Flow'n pieneen tehtaaseen Hyvinkäälle? Minua on aina kiinnostanut päästä seuraamaan kosmetiikan valmistusta ja tutustua kosmetiikan "tekniseen" puoleen. Flow'lta toivotettiin minut tervetulleeksi.

Flow'n myymälä Hyvinkään kauppakeskus Willassa.

(Ja jos joku fiksu siellä taas pyörittelee silmiään kun Karkkipäivä "alentuu" tällaiseen räikeään mainostukseen niinkuin Lustans-hoitolan yhteydessä, niin voin kertoa että tähän juttuun minulla meni matkoineen, lounaineen, kuvien käsittelyineen ja kirjoituksineen yhteensä 41,97 euroa ja 10 tuntia, ja sain palkkioksi nolla euroa,  roppakaupalla kiinnostavaa, ammattitaitoani kasvattavaa informaatiota ja ilon jakaa juttu teidän kanssanne. :))

Flow Kosmetiikka markkinoi itseään ennen nimellä Vihreä Kosmetiikka, ja se on suomalaista luonnonkosmetiikkaa. Flow ei ole ostanut merkille sertifikaattia, mutta kaikki raaka-aineet täyttävät eurooppalaiselta luomukosmetiikalta vaadittavat kriteerit.

Tuotantotilat sijaitsevat Hyvinkään Vanhalla Villatehtaalla. Yritys työllistää viisi henkeä.

Lustansin tavoin myös täällä raaka-ainepurnukat näyttävät kuuluvan enemmänkin keittiöön. :) Flow'n käyttämät raaka-aineet tulevat osittain Suomesta ja osittain eurooppalaisista luomutukuista silloin, kun vastaavaa luomutasoista raaka-ainetta ei ole mahdollista saada Suomesta. Esimerkiksi luomualkoholia ei saa Suomesta.

Yrityksen perustaja Riitta Jänkälä aloitti toiminnan saippuoiden valmistuksella vuonna 2004. Hän oli aiemmin toiminut kampaajana ja muissa kauneudenhoitoalan töissä ja innostui eteeristen öljyjen hoitavista vaikutuksista opiskeltuaan aromaterapeutiksi. Sitrionella-nimen alla hän valmisti hoitavia saippuoita, ja alkoi pikkuhiljaa tehdä myös voiteita ja salvoja. Vuonna 2007 yritys sai nimen Vihreä Kosmetiikka, ja brändinimi vaihtui Flow'ksi keväällä 2012.

Saippua on edelleen yrityksen ydintuotteita, ja viime vuonna Flow'n tehtaalla valmistui 40 000 palaa saippuaa.

Riitta ja laborantti Viivi tarkastelevat voiteen reseptiä. Tänään valmistuu hamppuvoidetta.

Kosmetiikan valmistus on tosiaankin kuin kokkaamista.... :)

Olisikohan meikäläisestäkin tällaiseksi valkotakiksi...? ^_^

Esimerkiksi saippua valmistuu näin:

Yrtit ja rasva-aineet (kuten kookosrasva) laitetaan kattilaan ja sekaan kaadetaan lipeä. Rasva sulatetaan alle 40 asteessa ja viimeisenä lisätään eteeriset öljyt (niiden hoitavat aineet katoaisivat kuumentaessa). Saippuaseos kaadetaan muotteihin ja annetaan jähmettyä vuorokausi. Sitten saippua leikataan paloiksi ja palat jätetään lepäämään 3-4 viikoksi. Sitten ne ovat valmiit pakattaviksi.

Flow työllistää myös Riitan tyttären Suvin sekä Suvin aviomiehen. Riitta vastaa itse edelleen kaikesta tuotekehittelystä ja kaikki reseptit ovat hänen käsialaansa.

Viivi näyttää miten hamppuvoide pakataan tuubeihin. Valmiin tuotteen puhtaus varmistetaan ottamalla tuotteesta paikan päällä bakteeriviljely. Flow'n henkilökunta valvoo itse koko tuotantoprosessin alusta loppuun.

Opin päivän aikana mm. sellaista, että kosmeettisen tuotteen allergiatestaus ei suinkaan ole pakollista. (Olin itse ollut siinä uskossa että se on lain mukaan pakko tehdä.)

. . .

Kierroksen päätteeksi minulta kysyttiin, enkö kuitenkin haluaisi joitain tuotteita mukaani kokeiltavaksi. Pyysin Suvia suosittelemaan kiinnostavimpia ja suosituimpia tuotteita. Flow Kosmetiikan kaikkein myydyin artikkeli on Hamppu-turve-shampoopala, joka sopii erilaisiin päänahan ongelmiin kuten kutinaan, hilseeseen ja ärtyneeseen päänahkaan. Minulla ei kuitenkaan ole tuollaisia hiuspohjan ongelmia, joten Suvi suositteli minulle kuivien ja normaalien hiusten Kehäkukka-shampoopalaa ja vaaleita hiuksia kirkastavaa Blondi-shampoopalaa.

Shampoopalojen matkaan Suvi laittoi minulle myös Nokkos-hiushuuhtelun. Tästä kokeilusta tuleekin jännää, sillä olen vielä aivan "shampoopalaneitsyt". Asia on ollut sarjassamme "Haluan joskus kokeilla, mutta kun shampoovarastot........" ^_^

.

Tehtaanmyymälä.

Lopulta mukaani lähti sitten tällainen satsi tuotteita; Hamppu-hoitovoide, Savi & Yrtti -kasvosaippua, Kehäkukka- ja Blondi -shampoopalat, meikinpuhdistusöljy, Mustikkavoide, Kehäkukka-hiustehoitoaine, Nokkos-hiushuuhtelu, Laventeli-Shea-vartalovoi, Ruusu-kasvovesi sekä mineraalimeikkipuuteri (Flow valmistaa sellaisiakin!).

Näistä tulee arvioita myöhemmin kesän tai alkusyksyn aikana kun ehdin testailemaan niitä kunnolla. (Apua, siis meitsin elämä voisi tosiaan olla yhtä uusien tuotteiden testausta... ^_^) Etenkin shampoopalakokeilu on hyvä ajoittaa lomaan jolloin ei ole niin väliä miltä hiukset näyttävät - hiuksilla menee nimittäin jonkun aikaa tottua saippuapesuun ja ne saattavat aluksi näyttää hyvinkin lähmäisiltä.

Mutta tällaista juttua tälle sunnuntaille! Toivottavasti vierailu kosmetiikkatehtaalla oli teistä yhtä kiinnostava kuin minusta. :)

Laitoin meikkisiveltimeni järjestykseen ja ostin niille uuden "telineen". Samaan pikkuhyllyyn saan myös kasattua eniten käyttämiäni meikkituotteita niin että ne ovat koko ajan käteni ulottuvilla.

Teline on Akateemisesta kirjakaupasta ja oikeasti tarkoitettu kynien ja toimistotarvikkeiden säilytykseen. Sopii vallan hyvin meikkitilpehöörillekin! :)

Siveltimet on järjestetty niin, että vasemman puolen lokeroissa ovat eniten käyttämäni ja oikealla puolella harvemmin käyttämäni siveltimet.

Takimmaiset lokerot olivat kuitenkin makuuni vähän liian syvät siveltimille (haluan että siveltimet ovat juuri oikealla korkeudella :P), joten laitoin pohjalle muovirakeita. Rakeiden ansiosta siveltimet pysyvät nyt myös jämäkästi pystyssä.

Rakeet olivat juuri sopivan kokoisia niin etteivät ne pursua telineen raoista. Olin aikeissa ostaa rakeita Tiimarista tai jostain muusta askartelukaupasta, mutta pomoni dumppasikin minulle kilon säkin roskiin meneviä rakeita kun mainitsin suunnitelmistani. :)

Meikkinurkkaus nyt. Pöytä näytti blogikuvissa ennenkin siistiltä, mutta joudun tunnustamaan että olin "hieman" siistinyt sieltä liikoja purkkeja ja meikkikoreja ennen kuvien ottoa.... Oikeasti siveltimiä asusti pöydällä yhteensä varmaan neljässä eri purkissa ja samoin rajauskynille oli oma loota.

Korvasin pöydän reunalla ennen majailleet valkoiset korit Palaset-sarjan läpinäkyvällä pikkulaatikostolla. Valkoinen olisi ollut siistimmän näköinen, mutta halusin läpinäkyvän helpottamaan meikkituotteiden löytämistä laatikoista.

Mineraalijauhelautanenkin mahtuu kätevästi piiloon Palaset-laatikkoon. Yritän opetella pitämään meikkitavarat pois pöydältä, olen luonteeltani sellainen että jätän helposti tavaroita ajelehtimaan pinnoille ja se on ärsyttävää. :) Laatikoston kakkososasto on varattu huulipunille, joita minulle on viime vuoden aikana kertynyt hämmentävän paljon lisää.

Ennen kaikki huulipunani mahtuivat pöydän vetolaatikkoon kahteen pieneen muovirasiaan.

Sesonkituotteiden purkki.

Miltäs näyttää? Eikö ole kiva säilytysratkaisu? :) Telinekin oli tosi halpa, en muista tarkkaa hintaa mutta alle 15 euroa.

BB-voidekuume sen kuin jyllää, ja kevään aikana Suomen markkinoille on ilmestynyt kaksi selektiivistä versiota tästä hittituotteesta. Jos et tiedä mitä ovat BB-voiteet (onko joku voinut välttyä siltä...?), lue ensin tämä postaus.

Seuraavassa arviot Diorin ja Estee Lauderin BB-voiteista.

DIOR Hydra Life BB Creme SPF 30 (50 ml 65,50€)

Diorin BB-voiteesta on vain yksi sävy, joka on perusvaalealle suomalaiselle hiukan liian tumma. Minut tämä sävy saa näyttämään selvästi ruskettuneelta. Olenkin vitsaillut että Diorin BB on viime aikoina toiminut minulla kuin itseruskettavana, sävy on sen verran kaunis ja tasainen että menee päivetyksestä eikä näytä pelkästään vääränsävyiseltä meikkivoiteelta.

Ruskettuneen lookin saaminen jääkin omalla kohdallani ainoaksi positiiviseksi kokemukseksi tästä voiteesta. Voiteen kuiva, puuterinen tuntu ei ole yhtään mieleeni. Voiteen koostumus näyttää ohuelta ja notkealta kun sen pumppaa ulos pullosta, mutta kasvoille levittäessä aine onkin yllättävän jämäkkää ja kankeasti levittyvää. Sanalla sanoen; kuivaa. Vaikka BB-voiteen olisi tarkoitus korvata myös kosteusvoide, on tämän beebeen alle laitettava vähintään kosteusseerumi tai kuivemmalla ihotyypillä kosteusemulsio tai -voide. Saara Sarvas oli tullut omassa arviossaan samaan tulokseen, tosin hän oli kaiken kaikkiaan ihastunut voiteeseen tajuttuaan laittaa alle seerumia.

Vertasin mielenkiinnosta Hydra Life BB Cremeä samaisen linjan sävyttävään päivävoiteeseen (Hydra Life Pro Youth Skin Tint, arvio täällä). Ja huhheijaa että Skin Tintin koostumus tuntuu minun ihollani miellyttävämmältä kuin BB Cremen. Peittävyys on melkein samaa luokkaa, tosin BB jättää ihon tasaisemmaksi puuterisen koostumuksensa ansiosta. BB:ssä on myös korkeampi suojakerroin.

ESTEE LAUDER DayWear BB Antioxidant Creme SPF 35 (30 ml 43€)

Siinä missä Diorin BB-voide näyttää ohuelta mutta käyttäytyy iholla jähmeästi, näyttää Lauderin BB paksummalta mutta tuntuukin iholla huomattavasti Dioria notkeammalta ja kosteuttavammalta. Lauderin etuna on myös kaksi eri sävyvaihtoehtoa; Light ja Medium. Light sopii pohjoismaalaisen vaalealle iholle, ei kuitenkaan lumikki-hipiäiselle.

Lauderin BB:ssä on myös (ainakin toistaiseksi) Suomen markkinoiden korkein suojakerroin - 35. Joillekin se on tärkeää.

En oikein osaa sanoa EL:n versiosta muuta kuin että "tuntuu ihan kivalta". Tämän alle en tarvitse erillistä kosteusvoidetta ja se peittää ja tasoittaa ihoa meikkivoiteen tavoin. DayWear-linjan tyypillinen tuoksu tuntuu voimakkaasti. Täytyy sanoa, että pidän kuitenkin edelleen eniten Garnierin BB-voiteen koostumuksesta. Lauderin, Diorin ja Garnierin välillä valitsisin Garnierin. Se on kolmikosta vähiten puuterisin ja eniten tavallisen sävyttävän päivävoiteen kaltainen. Minä en kai sitten oikein kaipaa kosteusvoiteeseeni puuterisuutta...

Markkinoille on tullut yksi apteekkiversiokin BB-voiteista, Vichyn Neovadiol Lumiere. Tätä en ole kokeillut, mutta netin arviot kertovat voiteen olevan hyvin läpikuultavaa ja tuovan iholle lähinnä tervettä hehkua varsinaisen tasoituksen ja virheiden peiton sijaan. Voiteessa ei myöskään ole lainkaan suojakerrointa,  mikä on epätyypillistä BB-voiteelle. Tuubin koko on 40 ml ja hinta 29,30. Onko joku lukijoista kokeillut Vichyn BB:tä..?

Markettipuolella markkinoita on hallinnut yksin Garnierin BB, mutta se on juuri saanut "kilpailijan" saman talon eli L'orealin Nude Magique BB Creamista (30 ml 16,90€).

L'orealin versiossa on Garnierin tavoin kaksi sävyä, mutta muuta yhteistä niillä ei olekaan. Nude Magique on enemmänkin kuin markettiversio Estee Lauderin klassisesta DayWear Sheer Tint -voiteesta. Se tulee tuubista vaaleanharmaan sävyisenä (tai vaaleana jossa on harmaita "rakeita"), mutta muuttuu ihon lämmön vaikutuksesta rusehtavaksi. Markkinointikielellä voide "imitoi ihon tekstuuria ja hehkua luoden täydellisen paljaan ihon vaikutelman". Tuotteessa on suojakerroin 12.

Nude Magique on erittäin ohutta, melkein fluidimaista, eikä sillä ole juurikaan peittokykyä. Kuten Lauderin Sheer Tint, se tuo iholle lämmintä sävyä ja tervettä hehkua ja tasoittaa ihon sävyä ehkä hitusen. Kalpealla iholla efekti muistuttaa kevyttä rusketusta.

Tätäkään en ole vielä kasvoille kokeillut, ainoastaan kämmenselälle.

Muuten, aiemmin esittelemäni alkuperäinen Schrammekin BB-voide on osoittautunut täydelliseksi näppyjen nirhaajaksi! Jos ihossa näkyy epäpuhtauksien alkua, levitän yöksi päälle Schrammekia ja iho on viimeistään parin käsittelyn jälkeen kunnossa. :) Madeiran matkalla hoidin Schrammekilla myös auringonpolttaman nenänvarren. Tulehdus laski heti!

* * *

Meidänkin hyllyjen tyhjentyessä jatkuvasti BB-voiteista voin vain hymyillen todeta, että on tämä markkinoinnin maailma sitten ovelaa. Esimerkiksi Garnierin BB-voide on ollut Suomessa ihan mieletön menestys, mutta mitäs luulette, vietäisiinkö se käsistä jos se olisi lanseerattu "sävyttävänä kosteusvoiteena"? Kaikki uusi ja erikoinen kiehtoo kuluttajaa, ja kun BB-termin ympärille kehitettiin taitava härdelli ja saatiin voide kuulostamaan joltain ihan uudelta tuotteelta - ja ennenkaikkea erottumaan joukosta, niin johan tyhjenee hyllyt. Mahtavaa! Näitä juttuja on vain niiin kiehtovaa seurata.

Tein muuten sivupalkkiin aiheen inspiroimana uuden kyselyn.

Maskaravertailua, olkaa hyvä! :)

Aivan kuten kosteusvoiteidenkin kohdalla, alalle siirtymisen ja bloggauksen seurauksena ripsivärivarastonikaan ei enää koskaan pääse hupenemaan. Ei minulla "entisessä elämässä" mitään varastoa edes ollutkaan, käytin 1-2 maskaraa kerrallaan.

Mutta nyt näitä pötkylöitä riittää.... Ajattelin, että voisin taas pitkästä aikaa tehdä maskaravertailun. Tällaiset jutut ovat minusta varsin viihdyttäviä, etenkin kun ne niin hyvin demonstroivat miten vähän ripsareilla loppujen lopuksi on eroa. Ainakin minun ripsissäni. Aiemmin olenkin kertonut, ettei esimerkiksi pidentävillä maskaroilla ole ripsissäni minkäänlaista vaikutusta. Laitoin sitten pidentävää, paksuntavaa tai erottelevaa maskaraa, on lopputulos ulkoisesti lähestulkoon aivan sama.

Kokemus "hyvästä ripsarista" syntyykin ennenkaikkea siitä, miltä harja tuntuu ja miten massa käyttäytyy levittäessä.

Löysin ripsaripurkistani myös kaksi avaamatonta, vedenkestävää maskaraa. Ne ovat Yves Rocherin Lash Plumping Mascara ja Wet'nWildin Mega Length Mascara. Koska en itse voi sietää vedenkestäviä ripsareita, laitan nämä eteenpäin. Ekat jotka huikkaa "Yves" tai "Wettis" kommenttilootassa saa maskaran.

Riviin, järjesty! :)

.

Ripset luonnontilassa.

Max Factorin Lash Extension Effect on porukan ainoa ruskea maskara. Siinä on pitkä, pehmeä polymeeriharja ja lyhyet harjakset. Yves Rocherin 360 Length on muovisen tuntuinen ja kova. Maybellinen ovaalin muotoinen harja "nuljuu" hassusti käyttäessä.

Max Factor Lash Extension Effect.

Lupaus: "Antaa hetkessä ammattilaisen tekemiä ripsenpidennyksiä muistuttavan lopputuloksen."

Kokemus: Ei pidennä sen kummemmin kuin mikään muukaan maskara. Ei klimpitä yhtään, tosin ei kerrostukaan vaan lähinnä vain värjää ripset. Tekee siistit, ohuet ripset.

Yves Rocher 360 Length Mascara.

Lupaus: "Jopa 65% pidemmät ripset. Pallomainen harja tavoittaa jopa lyhimmät ja ohuimmat silmänurkkien ripset."

Kokemus: Hyvä, erotteleva maskara. Ei pidennä. Harja voisi olla pehmeämpi.

Maybelline One By One Volum' Express.

Lupaus: "Röyhkeän runsaat ripset ilman paakkuja".

Kokemus: Tekee hieman paakkuista jälkeä. Perusmaskara, ei herätä mitään erityisiä tunteita.

Bare Mineralsin Flawless Definition Volumizing -maskarassa on iso, paksu ja tiheä kuituharja. Muistuttaa hiukan Diorin Diorshow'ta. Yves Rocherin Sexy Pulpissa on myöskin paksu, keskeltä kapeammaksi leikattu (minulle tulee tästä mieleen ampiainen..!) ja pörröinen kuituharja. Benecosin maskarassa on hyvin perinteinen spiraaliharja.

Bare Minerals Flawless Definition Volumizing.

Lupaus: "Eksklusiivinen NutriPlump-yhdiste turvottaa ripsiä dramaattisesti jopa 600% tehden ripsistä ennenkuulumattoman paksut ja runsaat."

Kokemus: Suuri harja on omaan silmänmuotooni vähän liiankin suuri ja sotkee luomivaon. Ei paakuta. Ei tee sen runsaammaksi kuin muutkaan volyymimaskarat. Ihan ok, perushyvä ripsari.

Yves Rocher Sexy Pulp Ultra-Volume.

Lupaus: "Muotoilee ripset kauniisti ja antaa maksimaalista volyymia ilman paakkuja."

Kokemus: Suuri harja tekee vaikeaksi yltää ihan ulkonurkan ripsirajaan. Koostumus "kostea" ja voidemainen, ei paakkuunnu. Erotteleekin ihan mukavasti. Yksi tämän hetken lemppareita.

Benecos Super Long Lashes.

Lupaus: "Runsaspigmenttinen ja pidentävä ripsiväri joka hoitaa ripsiä ja levittyy kauniisti".

Kokemus: Spiraaliharjat eivät ole omaan makuuni, mutta Benecosin ripsari pelittää ihan kivasti. Ei kuitenkaan tuo mitään lisäpituutta. Tuoreena maskara tuntui liian "vesimäiseltä" eikä kerrostunut (yleinen ongelma luonnonkosmetiikan ripsareissa), mutta nyt vanhennuttuaan massa on tiheämpää ja kerrostuu tuoden volyymia. Jälki hieman paakkuista johtuen siitä että maskara ei enää ole ihan tuoretta.

Lavera Volume Mascaran kartion muotoinen harja on pienehkö ja hyvin perinteiseen tyyliin leikattu. IsaDoran uutuusmaskara Precisionissa on kaikkein pienin harja mitä olen koskaan nähnyt (Diorin uusimman New Look Mascaran ohella). Kumisessa harjassa on erittäin lyhyet harjakset ja se sopii pienimmillekin silmille. L'orealin False Lash Telescopikin harja on muun Telescopic-linjan tyyliin "kalju" ja askeettinen, tosin harjasrivejä on tässä enemmän kuin perus-Telescopicissa.

Laveran maskarasta löytyy meikkuva mm. täältä. Minusta se on Laveran paras maskara. En ottanut nyt uutta kuvaa kun tajusin että ripsarihan on jo tosi vanha ja unohtunut purkkiin muiden sekaan, heitin sen menemään.

IsaDora Precision Mascara.

Lupaus: "Kapea harja tavoittaa jokaisen ripsen tarkasti ja vaivattomasti. Luonnollisia ja synteettisiä vahoja yhdistelevän koostumuksen avulla saat aikaan tarkasti erotellut, pitkät ja näyttävät ripset ilman sotkua."

Kokemus: Kuva ei näytä sen kummemmalta kuin muutkaan, mutta tämä on minun tämän hetken THE maskarani! Kirkkaasti paras maskara mitä olen tänä vuonna kokeillut. Pikkuruinen harja nysäharjaksineen ei näytä vakuuttavalta volyymintuojalta, mutta tämä ripsiväripä kerrostuukin aivan upeasti! Kuvassa maskaraa on poikkeuksellisesti vain yksi kerros (muissa kuvissa kaksi kerrosta), ja tulos on jo sillä noin hyvä. Tarkkuusharja on aivan täydellinen pienelle ja ahtaalle silmälleni, tämä erottelee todellakin ilman sotkuja ja ulottuu hentoisimpiinkin ripsiin ja massan saa harjattua aivan tyvestä kärkeen saakka. Parhautta!!!

Ja sitten vielä Lorkun uutuus.

L'oreal Telescopic False Lash.

Lupaus: "Uuden koostumuksen mikrokuidut tuovat ripsille teleskooppimaista pituutta."

Kokemus: Lisäpituudesta ei jälleen tietoakaan. Miten ihmeessä nämä kuidut eivät vain toimi minun ripsissäni..?? Tekee hieman paakkuista jälkeä, ei mikään suosikkimaskarani.

 * * * *

Mitäs sanotte? Huomaatteko ripsareissa selkeitä eroja kuvien perusteella? Minä en. :)