Kumpiko meikki? :)

Kerron myöhemmin mistä on kysymys ^_^

Sinivihreä?

...vai pronssi-kulta-kupari?

.

Päätin tässä samalla taas esitellä Canonin ja Olympuksen värientoiston eroa. Kuvien sävyjä ei ole käsitelty ollenkaan, ero on aikamoinen. Olympus toistaa sävyt todella värikylläisinä, ja esimerkiksi tässä pronssimeikissä Olympuksen versio on se, miltä meikki näytti livenä. Canonin kuvassa sävyt ovat haalistuneet puoleen todellisuudesta. Tähän olen jo vuosien varrella Canonin kanssa tottunut, ja siksi säädänkin kuvien sävyt aina kohdalleen jälkikäteen. Olympus säästää aikaa, kun tätä ei tarvitse tehdä!

Tosin, on Olympuksen värikylläisessä jäljessä joissain tilanteissa haittansakin. Esimerkiksi iho on kuvissa usein liian punakka. Olympus näyttää tykkäävän etenkin punertavien ja kellertävien sävyjen voimistamisesta. Esimerkiksi meillä kotona kuvatessa meidän ovet, jotka ovat todellisuudessa punertavan ruskeat, näyttävät Olympus-kuvissa punaisilta.

Tämä kuva on Olympuksella.

Ja tämä Canonilla.

.

Sille lukijalle papukaijamerkki joka arvaa vielä minkä merkin tuotteilla meikit on tehty! :)

Se tapahtui vihdoin.

Voitteko uskoa? Kaikkien näiden vuosien aikana minulta ei ole koskaan hajonnut yhtäkään meikkiä. Siis ihan muruiksi säpäleiksi tuusannuuskaksi.

Until now.

Löysin meikkipussistani rakkaimman poskipunani, Rimmelin Santa Rosen, tämän näköisenä.

Mutta tiedättekös mitä? Murheen sijaan minut valtasi ilostus! Jessss! Vihdoin viimein pääsen kokeilemaan sitä! Puuterimeikin eheyttämistä alkoholilla...! :)

Olette lukeneet tästä korjauskikasta jo sadoilta sivuilta netissä. Varmaan 90 prosentille teistä tämä ei ole mitään uutta. Mutta sallikaa minulle tämä ilo jakaa kanssanne mun kaikkein ensimmäinen korjausoperaatio!! :) Ja ehkä joku 12 ihmistä saattaa jopa kuulla tästä nyt ekaa kertaa! (No okei, todennäköisesti ei mutta mä haluan silti jakaa tämän - The Resurrection of Santa Rose. :))

Hajonneen puuterimaisen meikkituotteen ehjäksi saattamiseen ei tarvita muuta kuin alkoholia. En tiedä käykö puuhaan ihan rehellinen viinakin, mutta useimmat käyttävät desinfiointiainetta. Alkoholipitoisuuden tulee olla mahdollisimman korkea.

Palaset murskataan pieneksi jauheeksi.

Alkoholia sekoitetaan joukkoon pienissä erissä. Minulla Septidinin imeytyminen poskipunamuruihin kesti yllättävän kauan, sain hämmennellä jauhomuruseosta varmaan 10 minuuttia ennenkuin se alkoi muuttua kosteaksi mönjäksi.

Alkoholia tarvitsee lisätä vain sen verran että muodostuu tasainen, ei-liian-märkä voidemainen seos.

Minä painelin pintaa talouspaperilla toivoen saavani aikaiseksi paperissa olevan pisaranmallisen kuvion, mutta tuloksena oli vain tuollaisia pyörylöitä... Oh well. :)

Jätin poskipunan kuivumaan yön yli.

Ja nyt se on jälleen ehjä! :)

 . . .

Terkut Viking Amorellan kahvilasta, meitsin osoitteena on tänään Maarianhamina. Suomi-roadtrippiin hulahti sen verran "markkaa" että nyt on käytävä taas vähän tienaamassa Ahvenanmaalla! :)

P.S. Ai niin, tällaisen sähköpostiini tipahtaneen viestin voisin vielä välittää: Hyvinvoinnin Tavaratalossa oli näin jälkijunassa bongattu juttuni Laveran Caribbean Spirit -meikistä, ja sieltä halutaan tarjota Karkkipäivän lukijoille 10% alennus lookin tuotteista. Koodilla KARKKI saa siis 10 prosenttia alennusta Caribbean Spirit -meikeistä 31.8.2013 saakka.

TÄSTÄ HYVINVOINNIN TAVARATALOON JA CARIBBEAN SPIRIT -TUOTTEISIIN

Piti ihan tarkistaa milloin oikein kirjoitin blogiin tästä maskarasta, ja sehän oli toukokuussa 2012. Eli yli vuosi sitten. Ja tuon vuodentakaisen postauksen aikaan olin jo käyttänyt kyseistä maskaraa parisen kuukautta.

Ystävät, tämä maskara on minulla edelleen lähes päivittäisessä käytössä. Koska se vain ei tunnu loppuvan ja on muuttunut kuukausi kuukaudelta melkein vain paremmaksi. Joo, saa yökkäillä. Minähän en todellakaan ole koskaan "kunnioittanut" näitä maskaroiden hygienia"sääntöjä" ja annan piut paut kolmen kuukauden käyttöajoille. Minä käytän hyväksi havaitsemaani ripsaria niin kauan kuin siinä sielu pihisee, ja joskus jopa elvytän kuivahtanutta loppua silmämeikinpoistoaineella...! Kyllä, niin pimeä minä olen. :) Vaikkei ripsareista tosiaan ole puutetta.

Kyseessä on Yves Rocherin Sexy Pulp Ultra-Volume Mascara.

Toki massa alkaa nyt jo lähennellä loppuaan, mutta se ei vain millään muutu kuivaksi ja rapisevaksi.

Sexy Pulp ei tee ripsistä enää näin elinkaarensa loppumetreillä paksuja ja "seksikkäitä", mutta piirtää ne esiin tosi kauniisti ja erotellusti. Ja näkeekö joku paakkuja? Ei paakuta ei!

Ainoa asia joka estää Sexy Pulpia saamasta sitä Täydellisen Maskaran titteliä on hieman liian kookas harja minun silmieni kokoon. En ulotu sisänurkan ahtaan kulman ripsiin ilman että muhkea harja tökkää nenänvarteen tai kulmaluuhun.

Mutta muuten yksi parhaista ripsareista joita olen koskaan käyttänyt. Todellinen yllättäjä.

Joinain päivinä käytän Sexy Pulpia yksinään, mutta useimpina päivinä hyödynnän sen tekemän kauniin "pohjatyön" ja kerrostan päälle toista maskaraa saadakseni tummemmat ja tuuheammat ripset.

Maybellinen The Rocket on edelleen suosiossa, tosin tämän maskaran massa ei pysty kilpailemaan Sexy Pulpin kestokoostumuksen kanssa. Sain The Rocketin käyttöön maaliskuussa, ja vaikka sillä saa edelleen ihanan mustat ja paksut ripset, niin massa paakuttaa jo selvästi. Sitä voi lisätä vain muutaman nopean kerroksen tai tuloksena on klimppiripset.

.

Onko joku teistä tutustunut Yves Rocherin Sexy Pulpiin? Harrastatteko eri maskaroiden ominaisuuksien yhdistelyä ja kerrostusta?

Reissuun mukaan ottamani pieni matkahiuskiinne loppui eilen. Ravistelin purkkia hölmistyneenä ja epäuskoisena. "Nytkö tämä jo loppui..?"

Minulla oli tunne, että olin hankkinut pullon ihan juuri. Kun aloin muistella asiaa, tajusin, että pikku-Herbinan ostosta on kuitenkin vierähtänyt jo runsas puolitoista vuotta. Ostin sen Bernerin putiikista marraskuussa 2011. Ei nyt mikään ihan nopea kulutusvauhti 75-milliselle purkille. Ihan nauratti oma reaktioni. Ja nyt tuntuu luksukselta päästä ostamaan uusi matkakiinne "näin pian"...! ^_^

Kuulun ihmisiin, jotka muotoilevat hiuksiaan niin harvoin, että yksi (normaalikokoinen) hiuskiinnepullo kestää monta vuotta. Tämä ei ole vitsi: minulla on nyt kolmas täysikokoinen hiuskiinnepullo menossa sitten vuoden 2004.  Siksi hämmästyin, kun matkakokoinen pulloni loppui muka "nopeasti".

Tästä tulikin mieleeni kysyä teiltä, kuinka kauan teillä keskimäärin kestää yksi hiuskiinne? Kulutatteko montakin pulloa vuodessa? Ymmärrykseni mukaan hiuksiaan muotoileva keskivertonainen käyttää kiinnettä vähintään kerran päivässä. Minä käytän pari suihkausta viikossa tai kahdessa. Välillä menee kuukausikin etten käytä kertaakaan mitään muotoilutuotteita.

Te jotka muotoilette hiuksianne säännöllisesti, montaako eri tuotetta käytätte tähän proseduuriin?

* * *

Sitten, saanko esitellä... - sopivasti kun ollaan tässä viime päivinä juteltu Kiehl's-jutun kommenttiboksissa tuoksuista - ....mun matkatuoksu. :) Ei suinkaan mikään hienostunut hajuvesi, vaan ainoa omistamani julkkistuoksu: Jennifer Lopezin Deseo..! (Jonka muuten sattumalta ostin samana päivänä Berneriltä Herbina-lakan kanssa.)

Tykästyin Deseoon alunperin sen puuterisen kookoksisuuden ansiosta, ja halusin sen kesätuoksuksi. Ihmeellisesti Deseon virallinen tuoksukuvaus ei mainitse kookosta lainkaan, mutta useimmat tuoksun arvostelleet haistavat kookoksen - eli ei mun nenä varmaan ihan sekaisin ole :)

Deseon viralliset tuoksunuotit:

Alku: Bambunlehti, yuzu, freesia, bergamotti

Sydän: appelsiininkukka, mimosa, ruusupelargonia, tähtijasmiini

Pohja: patsuli, santeli, myski, tammisammal

Hassua on se, että nyt kun vihdoin korkkasin Deseon (joo, avasin pakkauksen vasta nyt), huomaan etten enää niin välitäkään tuoksusta. Vaikka en haluaisi leimata kaikkia julkkistuoksuja halvoiksi ja epähienostuneiksi, niin kyllä tässä Deseossa vain on aistittavissa sellainen tietty julkkistuoksuihin yleensä yhdistämäni halpa ja synteettinen imelyys. Olin ihan pettynyt kun laitoin tuoksua ensimmäistä kertaa sunnuntaina. Tässäkö olikin se ihana kookosherkkuni? Vai onko tuoksumakuni ehtinyt muuttua parissa vuodessa..? Sekin on tietysti mahdollista.

Tänään taisin vieläpä ruiskauttaa sitä pikkuisen liikaa, ja nyt on pieni päänsärky jo kehittymässä. Saattaa olla että Deseo jää lepäämään loppumatkan ajaksi.

Mikähän siinä muuten on, että 99% julkistuoksuista on imeliä tai vähintään hyvin makeita..? Minulle ei tule mieleen kuin Jennifer Anistonin nimikkotuoksu joka on pehmeämpää, miedompaa sorttia. Tuleeko teille mieleen muita..?

Aaaaahurrurrurrurrr.... Kosmetiikkakissa kehrää taas mielissään!

Tuoksukokoelmani (a.k.a My Personal Guilt Trip.....) on jälleen lisääntynyt viime aikoina ihanilla jäsenillä, ja esittelen nyt viimeisimmän niistä intoa ja ihastusta puhkuen!

Kiehl's Fig Leaf & Sage.

Muistatteko kun sain - - ehm, ostatutin miehelläni Venetsiassa minut vietelleen Kiehl'sin Vanilla & Cedarwood -tuoksun? Törmäsin tuolloin Kiehls'in Aromatic Blends -tuoksusarjaan ensimmäistä kertaa, ja tykästyin kerralla jokaiseen neljään tuoksuun. Vanilja & Seetri vei minut mukanaan ensihetkestä ja se oli vain pakko saada, mutta muut sarjan tuoksut ovat vetäneet minua tasaisin väliajoin takaisin Kiehls'in liikkeisiin tuoksuttelemaan, huokailemaan ja pelaamaan loputonta "entten-tentten-minkä-näistä-hankin-seuraavaksi" -peliä.

(Vein Barcelonassa Luisinkin Kiehl'sille moneen otteeseen ja altistin hänet Aromatic Blends -vertailuilleni. Ette usko mutta Luis ihastui myös yhteen tuoksuista...! Hänen suosikkinsa oli Appelsiininkukka & Litsi. Liikutuin kun Luis paljasti kuljettaneensa taskussaan yhden Orange Flower & Lychee -tuoksulla saturoidun tikun että voisi nuuhkutella sitä kotonakin... ^_^)

Kun löydän jotain oikein ihanaa, haluan jakaa sen aina teidänkin kanssanne. Koska Aromatic Blendsit eivät jättäneet minua rauhaan, ja aloin muutenkin kiinnostua tästä minulle aiemmin tuntemattomasta kulttimerkistä, otin yhteyttä Suomen Kiehls'iin ja kysyin kainosti olisiko mahdollista saada järjestää lukijoilleni tuoksuarvonta.

Viime viikolla sitten pääsinkin vierailulle Helsingin Kämp Gallerian Kiehl's -myymälään, ja minut tutustutettiin kahvin äärellä Kiehl'sin maailmaan perusteellisesti. (Kiehl'sin liikkeissä saa aina kahvia! :) Liikkeestä löytyy nojatuolilla ja erikoiskahvikoneella varustettu nurkkaus jonne voi istua nauttimaan kupposen ja fiilistelemään liikkeen New York -tunnelmaa. Ja ei, sinun ei tarvitse ostaa mitään saadaksesi kaffetta. ^_^)

Sain mukaani tuoksuvan arvontapalkinnon lisäksi kassillisen Kiehl's tuotteita sekä Aromatic Blend -tuoksun. Valitsin persoonallisen Viikunan ja Salvian, joka on samalla vihreän yrttinen ja aromaattisen makea. Minulla ei ole tuoksukokoelmassani mitään tänne päinkään olevaa tuoksua, ihana omintakeinen lisäys perheeseen! :)

Fig Leaf & Sage - viikunanlehteä ja salviaa Ranskan Provencesta yhdistettynä bergamotin, sitruunan ja timjamin vivahteisiin.

Vanilla & Cedarwood - viettelevä yhdistelmä Ugandan vaniljaa ja seetripuuta ripauksella iiristä ja täyteläistä ambraa.

Tällaisella satsilla lähden tutustumaan Kiehl'siin. Mukaan valittiin mm. Kiehl'sin tärkeimpiä "core"-tuotteita kuten Midnight Recovery -seerumi, C-vitamiiniseerumi sekä Creamy Eye Treatment. Pyysin myös yhden tuotteen Kiehl'sin ekosertifioidusta linjasta, Acai'sta.

Omistan heinäkuun näiden testailuun ja raportoin kokemuksista sitten elokuussa! :)

Myös mies sai oman testiduon. :) "Aaa, lentskari!"

Kiehl's tunnetaan näytteistään, joita liikkeissä jaetaan mielellään ja avokätisesti. Kiehl'sillä ei ole lainkaan perinteistä mainosbudjettia, eikä mainostus kuulu yrityksen filosofiaan. Näytteet ovat heidän mainoksensa. Sinne vain siis rohkeasti tutustumaan tuotteisiin ja pyytämään näytteitä! Kiehl'sin kosmetologit tekevät paikan päällä myös ilmaisen ihoanalyysin.

Mutta nyt siihen teitä kiinnostavimpaan osuuteen.... :)

Sain arvottavaksi setin, joka sisältää kaikki neljä Aromatic Blend -tuoksua...!

Kelpais mullekin! :) Ehkä ihanimpia arvontapalkintoja mitä olen koskaan saanut teille!

Pakkauksessa on neljä 10 ml:n suihkepulloa.

Orange Flower & Lychee - eksoottinen yhdistelmä appelsiininkukkaa ja litsiä ripauksella hunajaa ja Marokon ruusua.

Nashi Blossom & Pink Grapefruit - jännittävä yhdistelmä japanilaista Nashi-kukkaa ja vaaleanpunaista greippiä inkiväärillä terästettynä, soijamaidon ja myskin vivahteiden pehmentäessä tuoksua.

Vanilja-Seetrin ja Viikuna-Salvian tuoksukuvaukset löytyvät ylempää tekstistä.

Osallistuaksesi arvontaan, kerro minulle mikä tai mitkä ovat kaikkien aikojen lempituoksusi, ja miten löysit sen/ne. Millainen tarina tuoksuun liittyy? Jätä viestiin sähköpostiosoitteesi sille merkittyyn kenttään.

Osallistumisaikaa on ensi keskiviikkoon (3.7.2013) klo 21.00 saakka. Onnea arvontaan!

Kesälookkia pukkaa taas! :)

Tällä kertaa asialla on Lavera. Turkoosi on kesälookeissa ah-niin-tuttu väri ja täältä se löytyy tälläkin kertaa. :) Lookin sävyt ovat koralli, turkoosi ja beigekulta.

Kuvan meikkiin käytetty:

Lily Lolo In The Buff -mineraalipohja

Lavera Suntouched-aurinkopuuteri

Kahden poskipunan sekoitus: Zuii Mango ja Yves Rocher Couleurs Nature Teint Rosé

Lavera Coral Divine -huulipuna

Lavera Coral Flower -huulikiilto

Lavera Golden Bay -luomiväri

Lavera Laguna Blue -luomiväri

Indelible Chocolate Mousse -geelieyeliner

IsaDora Inliner Kajal Blonde

Yves Rocher Sexy Pulp -ripsiväri

Lavera Hazel Blonde -kulmakarvageeli

Nyt on sanottava että en ihan lämpene tuolle lookin promokuvan silmämeikille, mutta makuja on monia. Itse tuotteet ovat tosi kivat! Sain lookin testiin Laveralta.

Lookissa ilmestyi neljä uutta tuotetta; luomivärit Golden Bay ja Laguna Blue, aurinkopuuteri Suntouched ja huulikiilto Coral Flower. Coral Flower ei ole livenä noin punainen kuin kuvassa, vaan sellainen hillitympi korallinpunainen, tosi kaunis ja mehukas sävy (näkyy hyvin todenmukaisena ylimmässä meikkikuvassa).

Golden Bay on aivan i-h-a-n-a, superhohtava vaalea beige, luonnonkosmetiikan serkku L'Orealin suursuosikilleni Golden Beigelle. Koostumus on hienojakoinen, pehmeä ja peittävä. Erinomainen hohtaviin korostuksiin. Laguna Blue on satiininen, vähemmän hohtava mutta pigmenttirikas aavistuksen vihertävä turkoosi. Ei sellainen superkirkas vaan enemmänkin vähän harmahtava, "kiltin puoleinen" turkoosi. :)

Suntouched on kellertävä, matta aurinkopuuteri. Itselleni sopii paremmin perusvalikoiman sävy Sunlight, jonka pohja on Suntouchediin verrattuna punertava. Suntouched'kin sulautuu kasvoilleni ihan mukavasti kun sen laittaa kevyesti, mutta parhaiten se menee ehdottomasti selkeän lämpimälle, kellertävälle iholle.

Versio 1 yläluomen rajauksella.

Versio 2 sisärajauksella ja alaluomen sävyllä.

Ja kameravertailua! :) Minäkin olen hypännyt "Olympus-bandwagoniin" ja saanut testiin Pen Lite -sarjan minijärkkärin, ja olen muuten aika tohkeissani! :) Useampikin blogikollega on minulle Penistä intoillut, enkä enää yhtään ihmettele.  Pen toistaa värit todella kauniisti ja värikylläisesti mikä säästää aikaa etenkin meikkikuvien käsittelyssä. Lisää juttua Penistä tulossa myöhemmin! <3 Vuosien Canon-uskollisuuteni on nyt koetuksella......

Sarjassamme "ai-mulla-on-tällainenkin", löysin yhdestä meikkilaatikostani Laveran sävytetyn kulmakarvageelin. Piti ihan googlata että milloin tällainen on ilmestynyt, kun en yhtään muistanut milloin olen tämän edes saanut. ^_^

Kyseessä on (ilmeisesti kevään aikana ilmestynyt) sesonkituote, ja kylläpäs onkin muuten hyvän sävyinen! Toivottavasti tämä päätettäisiin jättää valikoimaan, näitä neutraalin harmaanruskeita kulmakarvasävyjä ei mielestäni koskaan voi olla markkinoilla liikaa. :) Sävyjä on vain yksi; Hazel Blonde.

En tykkää itse levittää sävytettyä kulmageeliä maskaraharjan muotoisella applikaattorilla, sillä kulmani ovat niin harvat että ne vaativat pikkutarkemman työkalun. Maskaraharja-applikaattori sopii paremmin tuuheille kulmille joissa ei ole väritettäviä koloja. Minä annostelin geeliä viistoon kulmakarvasiveltimeen ja levitin sillä.

.

Tässä kuvassa meikki ilman huulikiiltoa, halusin näyttää miten kauniin luonnollinen puna Laveran Coral Divine on yksinään. Kuvassa sävy ei ole niin korallinen vaan näyttää viileämmältä, livenä kuvailisin sävyä pehmeäksi ruusukoralliksi. Coral Divinea saatiin ihailla jo viime syksyn Natural Glow -lookissa, jonka kuvasin ihanaisen Mian kasvoilla.

Coral Divinen (ja Laveran huulipunien ylipäänsä) koostumus on mukavan rasvainen ja kosteuttava, olematta kuitenkaan liian pehmeä "butterpuna" tai läpikuultava kiiltopuna.

.

EDIT 10.7. Hyvinvoinnin Tavaratalosta tuli viestiä: Koodilla KARKKI saa 10% alennusta Caribbean Spirit -meikeistä 31.8.2013 saakka. Pääset Hyvinvoinnin Tavarataloon tästä.

.

Ainiin, sellaistakin minun on pitänyt kertoa että Laveraa saa nykyään myös Prismoista! :)  Prismoissa myydään Laveran edullisinta Basis Sensitiv -linjaa, johon kuuluu perushygieniatuotteita hammastahnasta deodoranttiin ja kasvovoiteista putsareihin. Kivaa että supermarkettienkin luonnonkosmetiikkatarjonta lisääntyy! Myös Born To Bio on ilmestynyt Prismoihin.

.

Ja sitten vielä Got2b "liian seksikkäiden" :D  tuotepalkintojen voittajat. Onni suosi nimimerkkejä Emma ja marika.t. Voittajiin on otettu yhteyttä! :)

Piiiitkästä aikaa tutorialia! Katsoin, että edellisestä tuto-postauksesta on vierähtänyt jo puoli vuotta, eli nyt on todellakin jo korkea aika laittaa step-by-step-meikkijuttua ulos.

Tässä teille siis meikkitutorial kesän lempisävyilläni eli vihreällä, keltaisella ja korallilla.

Call me boring, mutta tykkään aina ja ikuisesti yhdistää vihertäviin silmämeikkeihin persikkaiset tai koralliset huulet. :)

Look on toteutettu Make Up For Everiltä saamillani meikkituotteilla, lukuunottamatta poskipunaa (sillä poskipuna jäi uupumaan testipaketista).

Silmämeikissä kullankeltaista ja kahta eri vihreää ja mattavaaleaa kulmaluulla.

Rajauksena yksi MUFE-lemppareistani, ihanan kimmeltävä Aqua Liner sävyssä Diamond Lagoon Green.

 Silmämeikkiin käytetyt sävyt.

1. Pohjustin luomen Eye Primella ja levitin luomelle ulkonurkkapainotteisesti vedenkestävää, vihreää Aqua Shadow -kynää #8E voimistamaan päälle tulevia sävyjä.

2. Levitin sisänurkkaan kullankeltaista luomiväriä, #10 Yellow Gold.

3. Levitin luomen keskelle voimakkaan helmiäistä limenvihreää sävyä, # 304 Diamond Lime

4. Levitin luomen ulkonurkkaan kevyesti ulospäin kolmiomaisesti tummanvihreää sävyä # 84 Bronze (! omituinen nimi - sävy on ainakin allekirjoittaneen silmään aivan ehdottomasti vihreä eikä pronssi!)

Kulmaluulle levitin ihonsävyistä mattavaaleaa luomiväriä (tätä nappia en enää saa irti paletista niin en voi tarkistaa sävyn numeroa).

5. Tein yläluomelle rajauksen vedenkestävällä Aqua Linerilla, sävy # 4 Diamond Lagoon Green. Todella, todella ihana tuote ja sävy!

Aqua Liner -sävyissä on erilaisia finishejä (matte, iridescent ja diamond), ja diamondin jälki on niin kimmeltävää että näyttää melkein märältä...! Upea efekti! Kyseessä ei siis ole glitter-finish, vaikka jälki kimaltaakin. Verrattuna esimerkiksi Make Up Storen Glitter Eyelinereihin jälki on paljon pigmenttisempää ja peittävämpää.

6. Meikkasin kulmat vedenkestävällä, voidemaisella Aqua Brow -kulmakarvavärillä.

Totesin, että sävy #10 Light Blond olisi todennäköisesti sopinut minulle paremmin kuin minulle valittu sävy # 15 Blond. Se näyttää minulla hieman liian tummalta, ainakin omaan makuuni. Huhtikuun meikkikurssilla laitoin mallilleni Hannelle sävyä 10, joka kuvien perusteella näyttäisi sopivan minulle paremmin.

7. Viimeistelin meikin mustalla Aqua Smoky Lash -ripsivärillä. (Älkää kysykö miksi, mutta laitan ripsivärin jostain syystä aina ihan vihoviimeisenä kulmien jälkeen.)

8. Tein meikkipohjan Face & Body -meikkivoiteella. Face & Body on kestävä, kosteutta hylkivä meikkivoide, josta peräti 80% on vettä. MUFE-kurssilla opin, että Face & Body sopii erinomaisesti iholle, joka on sekä rasvoittuva että pintakuiva. F & B ei kuitenkaan ole peittävää, eli mahdollisia arpia tai ihon kirjavuutta se ei peitä. Finish on luonnollinen ja läpikuultava. MUFEn sivuilla lukee, että F & B "leaves a thin layer of powder on the skin", mutta oma kokemukseni on päinvastainen. F &B jättää ihoni todella kostean (mutta ei rasvaisen) näköiseksi, ja vaatii omaan makuuni päälle puuteroinnin.

HD-mikropuuteri on niin hienojakoista ja "hengetöntä" että se ei jätä iholle minkäänlaista puuteroidun näköistä pintaa, se vain kiinnittää meikin ja jättää ihon pinnan himmeäksi.

9. Varjostin poskiluun ja leukaperät Sculpting Kit # 2:n tummalla sävyllä. Aivan täydellinen varjostussävy, MUFEn varjostusduoja ei hehkuteta turhaan. Sävyjä on neljä erilaista.

10. Toin kasvoille väriä kahden poskipunan sekoituksella; laitoin alle Zuiin hentoisen persikkaista Mangoa (en melkein käytä mitään muuta poskipunaa tämän saatuani! ^_^) ja syvensin sävyä MACin oranssi-persikka-pinkillä Joy'lla.

Joy ja Mango

11. Tein huulimeikin MUFEn peittävällä Rouge Artist Intense -linjan huulipunalla, sävy # 39 Satin Orange Coral. Rajasin huulet värittömällä Lip Line Perfector -kynällä.

Näitä värittömiä "universal"-huulikyniä on alkanut nyt ilmestyä monillekin merkeille. Vaikka pidän niiden toimintaideaa hyvänä (-> väritön sävy sopii kaikkien huulipunien kanssa ja muodostaa huulten reunoille punan karkailua estävän barriäärin), niin mielestäni huulille, joilla on luonnostaan heikot rajat (kuten minulla), sopii tumman/kirkkaan huulipunan kanssa aina paremmin sävytetty kynä. Näin huulten muoto selkenee ja huulimeikki näyttää kaiken kaikkiaan kauniimmalta ja siistimmältä.

Valmis :)

Käytetyt tuotteet:

Silmät:

Eye Prime (29,60 €)

Aqua Show -luomivärikynä  8E Matte Green (31,75 €)

Iridescent Eyeshadow  #10 Yellow Gold (13 € - tai 3 kpl luomivärejä 25 €)

Diamond Eyeshadow #304 Diamond Lime (13 €)

Iridescent Eyeshadow  #84 Bronze (13 €)

Matte Eyeshadow # ? (vaalea) (13 €)

Aqua Liner #4 Diamond Lagoon Green (34,55 €)

Aqua Smoky Lash -ripsari (19,40 €, ei aqua)

Aqua Brow#15 Blond (33,35 €)

Kasvot:

HD Concealer #325 Natural Beige (43,70 €)

Face & Body Liquid Make Up # 32 Alabaster Beige (26,60€)

HD Powder (5g 24 €)

Zuii Mango -poskipuna

MAC Beauty Powder Blush Joy -poskipuna

Sculpting Kit #2 Neutral Light (55,45 €)

Huulet:

Lip line perfector (29,60€)

Rouge Artist Intense #39 Satin Orange Coral (35,70€)

Laitoin kerrankin mukaan myös hinnat kun niitä aina kysellään. Punaisella merkityt ovat Helsingin MUFEn remonttialehintoja.

.

Koska Make Up For Everin saatavuus Suomessa on aikamoisen heikkoa Helsingin ulkopuolella, kysyin MUFEn maahantuojalta, olisivatko he halukkaita antamaan Karkkipäivän lukijoille jonkun postimyyntitarjouksen. Helsingin MUFEltahan voi tilata tuotteita sähköpostitse, vaikkei heillä varsinaista verkkokauppaa olekaan. :) Tilaukset toimitetaan postiennakolla.

Kesätarjouksena Karkkipäivän lukijoille postikulut veloituksetta heinäkuun loppuun saakka. Tilauksen voi tehdä osoitteeseen mufe@makeupforever.fi. Ja hommahan toimii siis niin, että Make Up For Everin sivuilta voi tsekkailla kiinnostavia tuotteita, kirjoittaa nimet ja sävyt ylös ja lähettää listan Hesan Mufelle. :)

- Ja jälleen kerran, minä en hyödy teidän mahdollisista tilauksista millään lailla ;).

P.S. Hyvää juhannusta - ja hei missä ne on ne luvatut helteet? ^_^ Sanokaa hep jos teilläpäin paistaa aurinko! :D

Henkilökuvassa tapaamme tänään kaikkien meidän pikku-”paulabegounien” idolin, kosmetiikkakemistin. (Tekisi melkein mieli kirjoittaa isolla, Kosmetiikkakemisti, niin suuren arvon tämän ammatin ihmiset saavat silmissäni…!)

Pääsin haastattelemaan Sim Sensitiven kemistiä Vesa Rämöä. Kaksituntinen vilahti hetkessä ja olisin helposti voinut jututtaa Rämöä vielä toiset kaksi, tulkaten auki pöydällä olevien hiustuotepullojen ainesosaluetteloita. (Pullonkylkien syynäys – lempihommaani..! :))

Sain haastattelusta niin paljon materiaalia, että päätin jakaa jutun kahteen osaan. Tässä osassa tutustutaan yleisesti kosmetiikkakemistin ammattiin, kurkistetaan tuotekehittelyn maailmaan ja käydään läpi joidenkin yleisimpien raaka-aineiden toimintaperiaatteita ja myyttejä. Toisessa osassa käyn läpi niitä lukijakysymyksiin saatuja vastauksia, jotka eivät mahtuneet tähän juttuun.

MITEN PÄÄSEE KOSMETIIKKAKEMISTIKSI?

Monet teistä olivat kiinnostuneita kuulemaan kosmetiikkakemistin koulutuksesta ja siitä miten ammattiin pääsee, joten aloitetaan siitä.

Rämöllä on yliopistokoulutus kemian alalta ja hän valmistui maisteriksi vuonna 2000 Jyväskylän yliopistosta. Hän opiskeli soveltavaa kemiaa sivulaudatur-opintojen koostuessa orgaanisesta kemiasta. Sivuaineina Rämö luki matematiikkaa, tietotekniikkaa, tilastotieteitä ja ympäristötieteitä. Vuonna 2002 hän suoritti töiden ohessa lisensiaatin jatkotutkinnon.

Suomessa ei voi opiskella kosmetiikkakemistiksi, vaan kaikki alalla työskentelevät ovat joko itsenäisesti tai ulkomailla alalle kouluttautuneita. Tarvittavan tiedon voi Rämön mukaan opiskella työn ohessa. Vanhat työntekijät toimivat tietopankkeina ja raaka-ainetoimittajat järjestävät raaka-ainekursseja.

”Joka tapauksessa, alalle pääsee Suomessa lähinnä tuurilla”, Rämö naurahtaa. Hän kertoo ”ajautuneensa” itse kosmetiikkakemian pariin, työskenneltyään ensin kuusi vuotta lääketeollisuuden palveluksessa. Sim Sensitive on Rämön ensimmäinen työpaikka kosmetiikkakemistinä, ja hän tuli taloon vuonna 2006. Simillä työskentelee kahden kemistin tiimi, Rämön vastatessa tuotekehityksestä ja raaka-aineiden sisäänostosta Kaisa Leppälän keskittyessä pääasiassa hiusvärien ja teknisten hiustuotteiden tuotekehitykseen.

Kosmetiikkakemistin alasta haaveileville Rämö vinkkaa, että esimerkiksi kemisti-estenomi on hyvä koulutuspohja. Kemian pohjakoulutus on luonnollisestikin ehdoton, ja siihen päälle kun lisää jonkun kauneudenhoitoalan peruskoulutuksen niin on jo hyvät lähtökohdat hakea töitä kosmetiikkakemistinä.

TYÖTEHTÄVÄT

Rämön työssä jokainen päivä on erilainen. Tehtäväkenttä on todella laaja, ja päivät koostuvat tuotekehittelystä, raaka-aineostoista sekä yhteydenpidosta private label -asiakkaiden, kampaajien, yksityisasiakkaiden ja raaka-ainevalmistajien kanssa. Hämmästyn, kun kuulen että Rämö keskustelee itse suoraan asiakkaiden kanssa. Rämö nyökkää ja ymmärtää hämmästykseni – harvassa firmassa saa kemistiin tai muuhunkaan avainhenkilöön suoraan yhteyden. Kuinka moni teistä on esimerkiksi yrittänyt tavoittaa vaikkapa Goldwellin kemistiä Saksassa..?

RAAKA-AINEET JA TUOTEFORMULOINTI

Kurkataan sitten vähän syvemmälle itse raaka-aineiden ja tuoteformuloinnin puolelle. Kuuntelen kiinnostuneena, kun Rämö kertoo ainesosien matkasta tuottajalta Simin tehtaalle. Rämö ei itse ole yleensä suoraan yhteydessä valmistajiin, vaan tilaa raaka-aineet suomalaiselta tai ulkomaiselta maahantuojalta. Maahantuoja puolestaan tilaa aineet päämieheltään, eli tehtaalta X. Tehdasta X käyttävät myös monet muut firmat.

Näin ollen Simillä käytetään suurella todennäköisyydellä ihan samojen toimittajien raaka-aineita,  mitä monet suuret ranskalaiset, saksalaiset tai muut eurooppalaiset kosmetiikkafirmat käyttävät.

Kysyn, millä perusteella maahantuojat valitsevat tehdaskontaktinsa. Onko olemassa ns. ”huonompia” ja ”parempia” raaka-ainetoimittajia, ja onko eri tehtaiden tuottaman raaka-aineen laaduissa eroja? Rämö kertoo, että laatueroja toki on, mutta toisaalta ”epäilyttävät” toimittajat ovat kemikaalilainsäädännön tiukentuessa käytännössä kadonneet pelikentältä. Maahantuojat käyttävät isoja, luotettavia ja alalla asemansa vakiinnuttaneita tehtaita, joiden dokumentaatio on kunnossa.

Haluan kuulla lisää raaka-aineiden laatueroista. Saan tietää, että ainesosista löytyy eri puhtaustasoja; on farma- (lääketeollisuus) laatua, kosmetiikkalaatua ja elintarvikelaatua. Sitten on vielä ns. teknisiä laatuja.

Samalla inci-nimellä voi olla rakenteeltaan erilaatuisia ainesosia, esimerkiksi molekyylikoko vaihtelee. Näin ollen minunkin koulussa oppimani tieto siitä, että incin dimethicone on aina se sama dimethicone, ei täysin pidä paikkaansa. (Aijjai opet, vähän skarppausta…!)

Kysyn, onko sille oikeasti perusteita, että kampaamotuotteet ovat markettituotteita kalliimpia. No, me kaikki vähänkään kosmetiikkabisnekseen vihkiytyneet toki ymmärrämme, että osansa hinnasta tekee brändi- ja imagoarvo sekä pakkausvalinnat. Ainesosatkin voivat kuitenkin olla parempia. Rämö valottaa, että markettituotteissa katerakenne on niin kapea, että valmistajan on käytännössä pakko käyttää halvempia raaka-aineita ja yleensä myös vähemmän. Kampaamotuotteiden puolella katerakenne on erilainen, ja on mahdollista käyttää enemmän ja arvokkaampia ja uudempia raaka-aineita.

Entäpä tuotereseptit, käytetäänkö kosmetiikkatuotannossa ns. perusreseptipohjia, joita vain ”maustetaan” erilaisilla vaikuttavilla aineilla toivotun lopputuloksen mukaisesti?  Rämö vastaa odotetusti, ettei pyörää aina keksitä uudestaan, ja samaa toimivaa runkoa käytetään luonnollisestikin ja muokataan tarpeen mukaan. Jokaisen tuotteen kehittely on kuitenkin itsenäinen prosessi.

SHAMPOON VAAHTOAVUUDESTA

Hiljattain Karkkipäivän kommenttiboksissa keskusteltiin shampoon vaahtoavuudesta ja vaahdon merkityksestä hiusten puhdistumiseen. Onko vaahdon määrällä todella tekemistä shampoon pesevyyden kanssa? Esitän kysymyksen Rämölle.

”Vaahdon määrä ja laatu eivät ole suoraan verrannollisia puhdistustulokseen”, Rämö sanoo. Vaahdon laatuun vaikuttavat valitut tensidit ja vaahdon stabilaattorit. On myös olemassa ns. foam boostereita. Vaahdon pysyvyyteen ja paksuuteen voidaan lisäksi vaikuttaa omilla aineillaan, esimerkiksi selluloosalla. Ilman näitä aineita shampoo olisi isokuplaista ja nopeasti lässähtävää.

Niiiin kiinnostavaa..! En tiedä teistä, mutta minä yli 20-vuotisella shampoofriikkitaustallani voisin kuunnella loputtomiin jutustelua shampoiden ominaisuuksista.

Otan esille aiheen ympäristöystävällisyys ja tensidien hajoavuus luonnossa. ”Kaikki tensidit maatuvat”, Rämö sanoo. ” Ympäristörasitus tulee kvateista ja silikoneista, ei pinta-aktiivisista aineista.” Rämö ei ylipäänsä näe, että kosmetiikkateollisuus rasittaisi ympäristöä kovinkaan merkittävästi verrattuna muihin teollisuuden aloihin.

HOITOAINEEN RAKENNE

Seuraavaksi puhumme hoitoaineista ja niiden perusrakenteesta. Hiustenhoitoaineet koostuvat antistaattisista (eli sähköisyyttä vähentävistä) ja selvittävistä ainesosista. Nämä ainesosat eivät kuitenkaan aina ole kalvonmuodostajia, Rämö vastaa, kun kysyn eivätkö selvittävät aineet ole yhtä kuin kalvonmuodostajia.

Hoitavat ainesosat toimivat seuraavilla perusperiaatteilla: korjaavat ainesosat menevät hiuksen sisään ja imevät itseensä kosteutta tehden hiuksesta kestävämmän ja joustavamman, silottavat ja antistaattiset ainesosat taas jäävät hiuksen pintaan suojaamaan ja tuomaan sitä monen kuluttajan kaipaamaa sileää tunnetta.

Hoitavan aineen kiinnittymismetodi on vastakkaisvaraus – hoitava aine on positiivisesti varautunut ja etsiytyy negatiivisesti varautuneeseen, vahingoittuneeseen kohtaan hiuksessa. Hiusfirmojen pseudo-tieteellisiltä vaikuttavat mainosgrafiikat vaurioituneeseen hiukseen liimautuvista korjaavista aineista eivät siis olekaan ihan humpuukia.

Olen kuitenkin skeptinen hiuksen sisään saakka kulkeutuvien ainesosien suhteen. BeautyBrainsistä olen oppinut, että kookos- ja oliiviöljy pystyvät imeytymään hiukseen, mutta entä muut ainesosat..? Olisiko Rämöllä antaa esimerkkiä sellaisesta? Ja onhan hänellä. Esimerkiksi aminohapot ovat niin pieniä molekyylejä, että ne mahtuvat menemään hiuksen sisään. Niillä on kosteutta sitova vaikutus.

Puhumme myös minulle niin tärkeistä kasviöljyistä. Rämö vahvistaa, että kasviöljyillä on kosmetiikassa lisäetua synteettisiin öljyihin nähden. Niihin liittyy kuitenkin myös riskinsä, ja mikrobiologinen laadukkuus on aina varmistettava. Esimerkiksi säilyvyys ei ole yhtä taattu kuin synteettisillä ainesosilla.

ARVELUTTAVAT AINESOSAT

Entäpä nämä viimeisten trendien mukaisesti ”arveluttavat”, monen kuluttajan (usein täysin perusteettomasti) välttelemät aineet? Parabeenit, silikonit, sulfaatit, tietyt hiusvärien pigmentit. Rämö toteaa, että näiden ainesosien ”paha maine” johtuu usein puutteellisesta tai vääristyneestä informaatiosta, eikä niiden välttelylle oikeasti ole mitään tieteellistä syytä.

Rämö aloittaa natriumlauryylisulfaatista (lyhennetään SLS). ”Totta kai se on ärsyttävä aine jos sitä käytetään puhtaana, mutta kosmetiikan käytössä pitoisuudet vaihtelevat välillä 2-10%.” Shampoissa ja muissa puhdistavissa tuotteissa käytetään aina muitakin tensidejä osana cocktailia, SLS ei koskaan esiinny resepteissä yksinään.

Sulfaatittomuus ylipäänsä juontaa juurensa siitä, että sulfaatittomat tuotteet säästävät hiusväriä. Värishampoissakin kuitenkin käytetään sulfaatteja, mutta niitä on usein alhaisempi pitoisuus kuin muissa shampoissa.

Parabeeneista Rämö sanoo samaa mitä olen kuullut lukuisilta muiltakin kosmetiikka-ammattilaisilta; tieteellisiin tutkimuksiin perustuen parabeenit ovat turvallisia. Niiden teho ja turvallisuus ovat säilöntäaineista eniten tunnettuja. Kosmetiikkateollisuus kuitenkin seuraa kuluttajia – vaikka saataisiin kuinka ehdottoman luotettavaa tietoa parabeenien turvallisuudesta, on moni kosmetiikkafirma päättänyt vähentää parabeenien käyttöä kuluttajatrendin mukaan.

Hiusvärien ”pahiksesta”, parafenyleenidiamiinista (PPD), Rämö toteaa seuraavaa: kestohiusvärejä ei pystytä formuloimaan ilman ppd:tä tai sen korvaavia, yhtä lailla mahdollisesti allergisoivia väripigmenttejä. Näin ollen jos haluaa värjätä hiuksensa, ottaa aina riskin.

Hän kuitenkin jatkaa tarkentaen, etteivät hiusvärit todellisuudessa allergisoi tänä päivänä yhtään sen enempää kuin 50 vuotta sitten. Hiusvärit ovat päinvastoin muuttuneet kuluttajaa ajatellen turvallisemmiksi. Koska hiusten värjäys kuitenkin on kokonaisuudessaan lisääntynyt, myös herkistymistapaukset ovat lisääntyneet. Vaikutelma herkistymisten lisääntymisestä johtuu myös siitä, että kokonaistietomäärä liikkuu nykyään niin nopeasti. Kun Selma-täti Oulaisista sai 80-luvulla allergisen reaktion, hän kertoi siitä ehkä kahdelle kaverilleen. Kun joku tänä päivänä saa reaktion, tieto leviää netissä kulovalkean tavoin ja siitä tietää hetkessä 5000 ihmistä.

Niinpä niin. Ja juuri tästä ilmiöstä johtuvat mm. parabeenien ja silikonien mustamaalaus.

. . .

Kello on kaksitoista ja itse kunkin lounasmahat alkavat murista. On aika laittaa haastattelu pakettiin. Kiitän Vesa Rämöä joka on todella kärsivällisesti ja ystävällisesti vastaillut kysymyksiini.

*

Myöhemmin ilmestyvässä osassa käyn vielä läpi kysymyksiä kuten kosmetiikka ja raskaus, UV-suoja-aineet, eläinkokeet ja ryppyvoiteet. Edit. Linkki osaan 2.

Kuvat Sanni ja Sim Sensitive.

Näin kävi!

No okei - ei kaikki kosmetiikkani. Vain saunan lauteilla olevat jemmat.

Kylpyhuoneessamme, ja jostain syystä etenkin saunan puolella, on vuoden ympäri paljon lämpimämpää kuin muualla asunnossa. Kesäaikaan lämpötilat nousevat lähes trooppisiin lukemiin. Olen jo aiemmin miettinyt että sauna ei näillä spekseillä todellakaan ole ihanteellinen säilytyspaikka kosmetiikalle, mutta en ole keksinyt minne muuallekaan ryppäät varastoisin.

Kun joku aika sitten löysin saunasta pilalle menneen Sanctumin käsivoiteen (yhyy, se oli niiiiin hyvää...!), tajusin että nyt pitää asialle tehdä jotain. Putelini eivät yksinkertaisesti säily saunan lämpötilassa. (Saunassa on siis lämmintä vaikkei sitä ole lämmitetty ;))

Ratkaisu löytyi keittiöstä.

Ulkoseinää vasten olevat seinäkaapit ovat useimmiten asuntojen viileimpiä tiloja, niin myös meillä. Keittiön kaapit ovat talvisin lähestulkoon kellarin asteissa, ja näin ollen lämpötilaltaan aivan erinomaisia kosmetiikan säilyvyyden kannalta.

Hulluahan se tietysti on varastoida voiteita ja suihkugeelejä keittiötarvikkeiden sekaan, mutta en enää halua kohdata Sanctum-voiteen kohtaloa...!

Ja niin sitten vain raivaamaan kattiloiden, pakasterasioiden ja kakkuvuokien sekaan tilaa kosmetiikkajemmoille! Siellä se pilkottaa, toinen pehmeäreunaisista kosmetiikkakoreistani.

Mr. Karkkipäivän popcorn-mausteet ovat saaneet uusia naapureita vartalovoiteista, sokerivahasta, kasvonaamioista ja suihkugeeleistä. :) Siellä ne asuvat sulassa sovussa.

Tällä postauksella halusin myös muistutella teillekin, kuinka tärkeää on säilyttää kosmetiikkaa oikeassa lämpötilassa - ja tietysti mieluiten valolta suojattuna. Kaikki kosmetiikka ei toki pilaannu niin nopeasti kuin luonnonkosmetiikka (mitä Sanctum on), mutta altistuessaan pidempään korkeille lämpötiloille alkaa voiteen kuin voiteen kemiallinen rakenne muuttua ja usein seurauksena on vesi- ja öljyfaasien erottuminen toisistaan.

Myös hajuveteni ovat muuttaneet. :)

Ennen käyttötuoksuni asuivat kylpyhuoneen kaapeissa (eivät sentään saunassa - kaapeissa on vähän viileämpää kuin muualla kylppärissä), ja "vaihtopenkillä"  olevat tai käyttöönottoa odottavat avaamattomat tuoksut alhaalla kellarin varastossa.

Kellarijengi on edelleen samassa osoitteessa, mutta kylpyhuoneen tuoksut muuttivat makuuhuoneen senkkiin vaatteiden sekaan.

Nyt ne asuvat farkkujen kyljessä. :)

Täältä saan käyttötuoksut käsiini nopeasti ja helposti, ja ne säilyvät valolta suojassa. Makuuhuoneessa on myös viileämpää kuin muualla asunnossa koska pidämme siellä jatkuvasti ikkunaa auki. Lämpötilan vaihtelun rinnalla valo on oikeastaan suurin pahis hajuvesille, valo voi pilata tuoksun kemikaalit jo muutamassa kuukaudessa jos pullo on jatkuvasti alttiina voimakkaalle valolle, oli se sitten luonnon- tai lampun valoa.

Kemppariosastojen voimakkaassa valaistuksessa hajuvesitesterit voivat mennä pilalle parissa kuukaudessa.

Miten te säilytätte kosmetiikkaanne? Oletteko tulleet ajatelleeksi miten paljon valo ja lämpö vaikuttavat etenkin tuoksuihin?