Nyt on taas niin monia kivoja juttuja vireillä että jos tätillä olisi insta-tili niin sinne olisi tänään ilmestynyt kuva Sannista ja #innoissaan. :)

Toivottavasti pääsisin jo viikonloppuna kertomaan teille yhdestä koko syksyn työn alla olleesta jutusta..! :)

Joo, tiedän että tällaiset salamyhkäilyvihjaukset on ankeita, ei vain malttaisi enää olla hiljaa..! :)

Myös seuraavat asiat ilahduttavat:

* Join juuri kauden ensimmäisen glögin.

* Sain neljän kuukauden juurikasvun värjättyä ja hiukset freesattiin muutenkin taas asteen viileämmiksi.

* Anoppi oli ostanut pihkavoiteen mun blogijutun takia! Siis mahtavaa että anoppi ylipäänsä lukee mun blogia (terveisiä sinne maalle <3) mutta että hän vielä innostuu ostamaan jotain mun suosituksesta :D Ja pihkavoide oli kuulema toiminut erinomaisesti pitkään vihoitelleen haavan parantajana!

* Sain vihdoin päivitettyä iPadin käyttöjärjestelmän ja Ruutu toimii taas ja voin katsoa Vain Elämää -jaksoja kuntosalin juoksumatolla :D

* Syksy on ihanaa aikaa! Kreikassa on ihanaa mutta niin on Suomessakin! :)

. . .

Kuvien meikki:

Silmät: Urban Decay Naked Smoky -paletin sävyt Slanted, Dagger, Combust ja Thirteen

Meikkipohja: Garnier BB-voide + Lumene Sun Radiance Skin Tone Perfector

Poskipuna: Tarte Exposed

Huulipuna: Dior Rouge Dior #298 Beige Rita

Tiedätte, että olen eyeliner-tyttöjä.

"Signature"-lookkiini kuuluu siipimäinen rajaus, siksi eyeliner. Joko nestemäinen tai voidemainen/geelimäinen.

Näistä kahdesta voidemainen on ehdoton suosikkini, johtuen sen paremmasta hallittavuudesta nestemäiseen verrattuna. Juuri tätä asiaa haluan tänään valottaa :) Mikä tekee voidemaisesta eyelinerista paremman nestemäiseen verrattuna?

(Voidemaisia eyelinereita kutsutaan alalla itsepintaisesti geelimäiseksi, vaikka ne eivät todellakaan ole geelimäisiä. Koostumus on hyvin samanlainen kuin voidemaisissa luomiväreissä, ehkä aavistuksen jäykempi.)

Voidemaisen eyelinerin ainoa miinus nestemäiseen verrattuna on (minun mielestäni) sivellin, joka on hankittava erikseen ja kuljetettava erillään itse eyelinerista. Lisäksi se on pestävä jokaisen käytön jälkeen.

Nestemäinen on kieltämättä nopeampi käyttää kun sivellin on mukana pakkauksessa.

MUTTA. Nestemäinen koostumus asettaa tietyt haasteensa.

Koska koostumus on sanalla sanoen märkä, sitä on vaikeampi hallita kuin voidemaista.

Ongelma #1: Märkä eyeliner leviää helposti luomella, jopa tottuneella meikkaajalla.

Tässä kuvassa vähän liioittelin leviämisefektiä räpyttelemällä silmää heti rajauksen laiton jälkeen, mutta näin voi käydä hyvin helposti. Ihan näin pahasti nestemäinen eyeliner ei minulla joka kerta tahri, mutta joudun aina pitämään silmää hetken kiinni kesken meikkauksen jotta rajaus kuivuu, muuten se karkaa luomen juonteisiin ja vekkeihin.

Myös siiven häntää on vaikeampi saada siistin teräväksi voidemaiseen verrattuna, koska nestemäinen koostumus luonnollisestikin leviää herkemmin eikä "jää aloilleen".

Märkyyttä voi vähentää pyyhkimällä nestemäisen eyelinerin sivellintä pullon suuhun ennen iholle vientiä, mutta tällöin menettää myös osan pigmentistä. Tämä on nestemäisen eyelinerin ongelma #2: pigmentin epätasainen sekoittuminen nesteeseen.

Pulloa täytyy aina muistaa ravistaa ennen käyttöä, ja siltikin jälki on usein epätasaista. Sivellintä on dipattava purkkiin monta kertaa jotta saa tasaisen värisen/peittävän jäljen. Ja joka dippauksella tulee taas lisää nestettä = märempi tulos, pidempi kuivumisaika, leviämis/tahriintumisvaara.

Voidemaisessa eyelinerissa koostumus on stabiili ja pigmentti on sekoittunut tasaisesti voiteeseen. Saat joka dippauksella saman verran pigmenttiä.

Tässä rajaus voidemaisella eyelinerilla.  Ero on aika selkeä.

Vasen silmäluomeni on vielä oikeaa epätasaisempi ja iho on ripsirajassa hyvinkin "vekillä". Epätasaisuus ei näy kun luomi on meikitön, mutta rajaus paljastaa ihon poimut heti. Minun on hyvin vaikea tehdä vasempaan silmääni täysin tasaista rajausta, ja nestemäisellä se on lähes mahdotonta.

Voidemaisella tulos on huomattavasti parempi. Voide ei karkaa poimuihin niinkuin neste, ja saan rajasta suoremman.

Voin myös täyttää voidemasisella eyelinerilla luomen poimujen aikaansaamat kolot rajauksessa. Nestemäisellä se ei onnistu.

Jos teilläkin on poimuiset tai juonteiset luomet tai olette muuten vain kokeneet ongelmia nestemäisen rajauksen kanssa, suosittelen kokeilemaan voidemaista. Kynä tietysti sotkee kaikkein vähiten, mutta se on myös kömpelömpi eikä sillä saa yhtä tarkkaa ja terävää rajausta kuin nestemäisillä ja voidemaisilla.

Tussi on toinen hyvin tarkkaan tulokseen yltävä rajaustuote ja helpommin hallittava kuin perinteiset dipattavat nestemäiset, mutta se toimii ihanteellisimmin (nuorella) tasaisella iholla. Se ei täytä poimuisen luomen koloja yhtä nätisti kuin voidemainen, joka jäykemmän laatunsa puolesta asettuu poimujen päälle tasaisemmin kuin ohuemman ja nestemäisen laadun tussi.

Kaipaatko lisätietoa? :) Kattava juttu erilaisista eyelinereista täällä.

*

Tutorialini erilaisiin silmänrajauksiin:

Osa 1: Perusteet

Osa 2: Tehosteita

Osa 3: Näyttäviä rajauksia

Taas näitä mun spontaaneita ideoita! ^_^ Voi olla ettei kukaan ennätä näin lyhyellä varoajalla, mutta kokeillaan onnea.

Löytyisikö Tampereelta luovaa meikkitaiteilijaa ja/tai body paint -artistia, jolta liikensi aikaa tunti tai pari tämän viikon lauantaina eli Pyhäinpäivänä muuan projektiin?

Ajankohta olisi akselilla aamupäivä-iltapäivä, riippuen Sinun aikataulustasi.

Kuva ei liity projektiin, kunhan heitin jotain kuvitukseksi ;)

Luvassa näkyvyyttä Karkkipäivä-blogissa - jos sellainen siis sattuisi kiinnostamaan :)

Voin toki yhteistyön onnistuessa mutta näkyvyyden ei-kiinnostaessa jättää taiteilijan anonyymiksikin toiveiden mukaan :)

Jos olet etsimäni henkilö, ota yhteyttä osoitteeseen karkkipaiva (at) hotmail.com niin kerron lisää.

*

P.S. Olen ihan unohtanut ilmoittaa Carmex-arvonnan voittajat :) Carmex-huulirasvat lähtevät seuraaville lukijoille:

Roosaa, Kaisu, Tepsu, Camilla, Aahoo, Pilvi, Jansku ja mussu.

Voittajiin on otettu yhteyttä maanantaina. Kaikista muista olen kuullut mutta Camilla - kurkkaatko sähköpostiisi (myös roskapostifiltteriin ;))

Nopea ja helppo metallisen hohtoinen iltameikki Urban Decayn Naked Smoky -paletilla.

Näyttävä, mutta samalla "kiltti" meikki kiitos voimakkaasti valoaheijastavien sävyjen. Meikkiin käytettiin yhtä mattaista ja kolmea hohtavaa sävyä.

Marianna ennen ja jälkeen meikin.

Ennen-kuva on aika sähäkkä sekin, kiitos Urban Decayn Matte Revolution Bittersweet-huulipunan, jota Marianna on käyttänyt päivittäin saatuaan Urban Decay -paketin. Neito rakastui punaan sen verran lujaa että annoin hänen pitää sen - sopii Mariannalle ehdottomasti paremmin kuin minulle :)

Käytin meikkiin sävyjä Whiskey (matta tummanruskea), Radar (hohtava kaakaonsävyinen keskiruskea), Dirtysweet (pronssinen toffee) ja High (hohtava shampanja).

Marianna oli oikeassa - Smoky-paletin sävyt häivyttyvät toisiinsa kuin itsestään. Uskon, että jopa vasta-alkaja saa näillä sävyillä kauniin tuloksen aikaiseksi. :) Ainakin kun pysyttelee hohtavissa sävyissä joiden kanssa ei juuri ole vaaraa liian terävistä varjojen kulmista.

Mistä tunnistaa laadukkaan luomivärin? 1. Se on pigmenttinen. 2. Sen koostumus levittyy kauniisti. 3. Se tarttuu ihoon. (On tosiaan olemassa huippupigmenttisiä sävyjä, jotka eivät kuitenkaan kunnolla tartu kiinni ihoon, jolloin luomiväri lähtee kävelemään siveltimen mukana kun yrität häivyttää. Erittäin turhauttavaa.)

Koostumuksen "fiilis" on makuasia, mutta itseäni miellyttävät eniten lähes voidemaisilta tuntuvat, erittäin pehmeästi levittyvät laadut. Urban Decaylla on paljon tällaisia luomivärejä, ja tähän mennessä testaamistani Smoky-paletin sävyistä valtaosa kuuluu tähän kategoriaan ja täyttää kaikki laadukkaan luomivärin kriteerit. On niin fantastista, kun alat huiskia luomiväriä iholle, ja se vain pysyy siinä, häivyttyen kauniin utuiseksi, kuin sulaen naapurisävyyn...

Mariannalla oli pohjustuksena MACin voidemainen Paint Pot -luomiväri sävyssä Bare Study.

Levitin luomivakoon banaanivarjostuksen Smoky-paletin mattaisella tummanruskealla Whiskey-sävyllä. Se näyttää hieman hohtavalta johtuen hohtavasta Bare Study -pohjustuksesta.

Seuraavaksi levitin luomen ulkonurkkaan viistovarjon keskiruskealla, kimalteisella Radar-sävyllä.Sipaisin sävyä myös kevyesti luomivakoon Whiskeyn päälle.

Yleensä teen toisinpäin, eli levitän keskitumman sävyn luomivakoon ja tummimman sävyn luomen ulkonurkkaan. Nyt halusin kuitenkin piirtää Mariannan luomivaon selkeästi esiin, ja mattainen (tummempi) sävy toimii tehtävässä paremmin kuin valoaheijastava.

Kolmantena vaiheena levitin lopulle liikkuvalle luomelle pronssista Dirtysweet-sävyä. Sävy näyttää luomella vaaleammalta kuin paletissa, tai ehkä se johtuu vain kontrastista Mariannan syvänruskeisiin silmiin.

Dirtysweet on erittäin hohtava, metallinen sävy. Mariannan suosikki. Ei ihme, juuri tällaisia sävyjä on niin helppo vain sipaista koko luomelle ja ne näyttävät upeilta yksinään ilman mitään varjostuksia. "Meikkitumpelon" luottosävyjä :)

Seuraavaksi sipaisin ihan luomen sisänurkkaan aavistuksen shampanjan sävyistä High-sävyä, joka on toiseksi vaalein paletin sävyistä.

Tykkään lähes kaikissa meikeissä lisätä vaalean korostuksen luomen sisänurkkaan. Smoky-paletin vaalein sävy Thirteen on mattainen, eikä olisi sopinut tähän meikkiin. Mattainen korostus muuten hohtavassa meikissä näyttäisi oudolta eikä oikein toimisi.

Seuraavaksi häivytin varjostuksen reunat. Parhaiten tähän olisi sopinut lähes ihonvärinen, vain kevyesti valoaheijastava sävy, mutta sellaista ei Smoky-paletissa ole. Niinpä sekoitin High'ta ja Dirtysweetia ja häivytin niillä. Jälleen, Thirteen olisi toiminut huonosti sen ollessa mattainen. Se olisi "katkaissut" meikin metallisen hohtavan kokonaisuuden.

Nyt meikki näytti tältä.

Sävykartta.

Joo tuo mun geelikynnen kasvuraja on karsee! :D Mä niin tiedän. No, nyt se on fiksattu ;)

Taivuttelin kädellä Mariannan päätä oikeaan kulmaan katoavan valon suhteen - meikkasimme ja kuvasimme kilpaa laskevan auringon kanssa :).

Jännästi, viileä Bittersweet-huulipuna näyttää kuvissa sopivan lämpimän silmämeikin pariksi. Livenä ne näyttivät aika kamalalta yhdistelmältä.

Seuraavaksi Marianna putsasi huulimeikin ja tein hänelle superpikaisen meikkipohjan (aurinkolaskeeaurinkolaskee-täytyy-vielä-ehtiä-ottaa-luonnonvalossa-kuva-koko-meikistä-apuaaa).

Meikkipohjaan käytin jotain Mariannan meikkipuuteria (olisiko ollut Clarinsin) ja poskipunaa (Avonin?), jota Marianna ei kuulema itse osaa koskaan käyttää koska pitää sävyä outona. Minusta se sopii hänelle aivan mahtavasti! Kuten alta voi todeta :)

Huulipuna on sekin Avonin.

Halusin meikkiin jonkun nuden punan, mutta sellaista ei tullut Urban Decayn lähetyksen mukana. Kummatkin Smokyn mukana tulleet punat ovat kirkkaita ja räväköitä.

Sellainen meikki siitä tuli :)

.

Kuinkas moni on jo leikkinyt kotona omalla Naked Smokyllaan? :)

.

* * Minun palettini on saatu blogin kautta * *

Hieman haikeana jätin eilen illalla saariston taakseni, vaikka melkein yhtä suurella ilolla kohtasin aamulla Pireuksen sataman ja Ateenan.

Reissun viimeinen rantapäivä Santorin Red Beachilla

Jaoin muuten laivalla hytin kiinalaisnaisen kanssa - hän pesi hytissä kaikki vaatteensa alusvaatteita myöten ja ripusti ne kuivumaan ympäri hyttiä :) Mielenkiintoinen kokemus tämäkin... etenkin kun mikään ei todellakaan kuivu hytin kosteahkossa ilmassa. :)

Syksyn Kreikka-turneeni alkaa lähennellä loppuaan, ja on aika pikkuhiljaa palailla arkeen kauneuspainotteisena bloggaajana.

Yhdistelmään matkailu + kauneus sopii hyvin vinkata MeNaiset-lehdessä tällä viikolla ilmestyvästä jutusta (edit. juttu ilmestyykin vasta 29.10., mun väärinymmärrys ;D), johon minua haastateltiin aiheesta "Budjettimatkailu, Kreikan kohdevinkit ja matkakosmetiikka". Voisikohan olla enempää minulle sopiva alue? ^_^

Jutusta ilmestyi pieni versio MeNaisten nettisivuilla jo viikonloppuna, sen voi käydä lukemassa täällä.

Hahah - "huippubloggari" ^_^

On muuten jotenkin hauskaa, että vaikka Karkkipäivä on jo vuosia kuulunut Suomen luetuimpiin kauneusblogeihin (ja huomaan, että vaatimattomana pohjoismaalaisena on vaikea kirjoittaa tällaista "ääneen"), niin vasta nyt, kun Karkkipäivä palkittiin Suomen parhaana kauneusblogina, minua tituleerataan "huippubloggarina" ja alan saada onnittelevia yhteydenottoja ja tuotetarjouksia firmoilta, joista en ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Tuntuu, etteivät monet alan tahot oikein seuraa kauneusblogeja ja tunne sceneä, ja vasta virallisella "pränikällä" on merkitystä.

*

Haluan muuten jakaa teille yhden ehkä vähän erikoisen kosmetiikkavinkin, joka tosin liittyy enemmän lääketuotteisiin. Mutta lääkevoidekin on kosmetiikkaa :)

Kerroin teille reissun alussa matkakosmetiikastani, ja mukana pilkahti pikkuinen purkki johon olin kaapinut Kuopion torimarkkinoilta ostettua pihkavoidetta.

Tuo voide on osoittautunut aivan mielettömäksi haavojen parantajaksi!!

Ja miksi tykkään siitä niin paljon? Sehän on mitä puhtainta luonnonkosmetiikkaa, täysin luonnollinen tuote!

Olen aika haava-altis ihminen, ja joku kohta ihossa on auki harva se viikko. Kuumissa olosuhteissa haavat ja nirhaumat voivat helposti tulehtua ja alkaa märkiä, ja haluankin reissussa pitää huolen, ettei näin pääse tapahtumaan. Pelkkä desinfiointi ei riitä.

Minun piti kirjoittaa pihkavoiteesta jo aikaisemmin, sen osoitettua vaikuttavan tehonsa jo reissun ensimmäisellä viikolla.

Olin onnistunut muutamaa päivää ennen reissuun lähtöä höyläämään juustoraastimella oikein mukavan viipaleen irti vasemman käteni pikkurillistä - en voinut edes katsoa haavaa kun se oli niin syvä ja ällön näköinen. Sisareni oli hiljattain ostanut markkinoilta pihkavoidetta, ja ehdotti, että kokeilisin sitä haavan hoitoon.

Otinkin tahnaa mukaan pikku purkkiin. Jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen tulehdus laski ja haavan verestävä pinta oli kuivunut (oltuaan auki 3-4 päivää). Iho sulkeutui kokonaan seuraavien parin päivän aikana ja viikon kuluttua en tarvinnut enää laastariakaan suojaamaan "kuoppaa".

Eilen sattui sitten oikein tyypillinen hiekkarantaonnettomuus, eli astuin terävään kiveen niin että yhden varpaan pää viiltyi nätisti auki.

Huuhtelin haavan, ja vaikka ihoon oli tullut kunnon palkeenkieli, ei haavaan koskenut yhtään ja olin rannalta palattua jo unohtanut koko haavan. En laittanut laastaria enkä desinfioinut. Kyllähän tuollaiset sulkeutuvat nopeasti itsestään.

Haava antoi kuulua itsestään sitten aamuyöllä. Heräsin laivan hytissä kuumottavaan kipuun oikeassa nimettömässä varpaassani, ja kun sytytin valot, näin verta vuotavan, palloksi turvonneen varpaan. Siihen koski ihan tajuttomasti. Okei, oli sittenkin päässyt tulehtumaan.

Kiinalaisnainen alapunkassa ihmetteli varmasti, mitä kummaa vaalea hyttikumppani puuhaa aamuyöllä kello 03.00 sytyttäessäni valot ja alkaessani kaivaa matkalaukun uumenista kosmetiikkapussia. Huuhtelin haavan ja odotin että se lakkasi vuotamasta. Sitten levitin päälle paksun kerroksen pihkavoidetta, hieroin sitä palkeenkielen sisäänkin, ja laitoin päälle laastarin.

Kun kolme tuntia myöhemmin heräsin laivan saapuessa Pireukseen, oli varpaan turvotus laskenut ja kipu tyystin poissa.

Siis niin mahtava aine tämä pihka!!

Kirjoittelen juttua AthenStyle-hostellin aulassa odotellessa, että pääsen varsinaiseen majapaikkaani.

Mukava paikka, antoivat mun keittää omat kahvitkin hostellin keittiössä vaikka en ole paikan asiakas :)

Olen kyllä ollut tietoinen pihkan antimikrobisista vaikutuksista, mutta aiemmin voide on ollut minulle tuttu ainoastaan Viivi-koiran suupielen ihottuman hoitajana.

Jos etsitte hyvää luonnonmukaista vaihtoehtoa apteekin antibakteerisille haavavoiteille, se on tässä: pihkavoide.

Merkkejä on markkinoilla useita, omaanikaan en muista, mutta pihkavoiteita löytää luontaistuotekaupoista tai verkkokaupoista kuten Luontaistuotteet.net.

Löysin netistä kauneusblogikollegani Glitz & Glam -Minnan kirjoittaman tosi hyvän jutun pihkavoiteista, jos lisätieto kiinnostaa, käykää lukemassa juttu täällä.

Minna kirjoittaa, että lääketiedekin tunnustaa pihkavoiteen tehokkaat vaikutukset, ja lääkärit käyttävät sitä jopa tulehtuneiden leikkaushaavojen hoitoon. Pihkaa on käytetty iho-ongelmien hoitoon jo vuosisatoja, mutta en tiennyt, että myös virallinen lääketiede käyttää sitä.

Haavojen ja ihottumien lisäksi pihkavoiteella voi hoitaa mm. aknea, paiseita, hiertymiä, arpia, herpestä, palovammoja ja hyönteisten puremia. Jälkimmäisiin olen itsekin käyttänyt pihkavoidetta matkalla - ne penteleen aggressiiviset kreikkalaishyttyset...

Tällainen vähän erilainen vinkki tänään :) Mutta varmasti yleishyödyllinen - nirhaumia saa joskus meistä jokainen. Tulehtuneista sellaisista on minulla monet, arpien vahvistamat muistot... Esim. joka kerta oikeaa polvea katsoessani muistan, kuinka kaaduin Prahassa kesällä 1995... Ei ollut haavavoiteita tuolloin plakkarissa. ;)

John Frieda -shampoopostausta tehdessä tuli mieleen, että olisi hauska idea käydä läpi "Tulevat Tuotearvostelut" -kansioni kuvia ja niitä tuotteita, jotka eivät sitten (tai ainakaan toistaiseksi) päätyneetkään blogiin.

Tässä niitä nyt tulee :) Frieda-postauksessa siis kerroin, että minulla on koneella tuotearvosteluille omistettu kuvakansio, jonne kokoan melkein viikoittain kuvia arvosteluaan odottavista tuotteista. Jotkut tuotteet kuvaan heti ennen kuin olen edes kokeillut niitä, koska joistain tulee sellainen fiilis että "Näistä varmasti kirjoitan!" No, kirjoitus saattaa kuitenkin jäädä. Tai ainakin venyä useilla kuukausilla, jopa vuosilla.

Aloitetaan vanhimmista.

Kansion vanhimmat kuvat on otettu kesäkuussa 2013, ja niissä on Yves Rocherin tuotteita.

Luminelle-linjan luomivärejä.

Muistelen, että minun piti kertoa näiden olevan hinta-laatusuhteeltaan hyviä halpismeikkejä (Luminellethan ovat YR:n halvimpia meikkejä). Näitä olen siis käyttänytkin, jo monta vuotta ennen tätä kuvissa näkyvää viimeisintä pakkausuudistusta.

Sävyistä minun oli tarkoitus nostaa erityisesti esiin tuo vasemman yläkulman persikan sävy.

Vinkkejä persikansävyisiin luomiväreihin kysellään usein. Kyseinen Luminelle-sävy, #21 Peche Nude, toimii erinomaisesti myös poskipunana.

Tästä Rocherin Cure Solutions -antioksidanttiseerumista minun piti kirjoittaa, että tykkään sen koostumuksesta kovasti, vaikka siinä onkin silikonia. Se ei ole sellainen perinteinen supersilikonisen liukas seerumi, vaan oikein raikas ja kaiken kaikkiaan tosi miellyttävän tuntuinen iholla.

En tiedä onko kyseinen seerumi enää edes YR:n valikoimassa... En ainakaan löydä sitä Rocherin sivuilta.

(Nuo Luminelle-luomivärit ainakin ovat vielä olemassa ;))

Tässä kuvassa ideana oli näyttää, että Rocherilla on nykyvalikoimassaan hyvin samankaltainen poskipunasävy kuin vanha suursuosikkini Luminellen Roosa. Rakastan tuota vanhaa, soikeassa hylsyssä olevaa vaaleaa roosan sävyä niin, että ostin niitä kolme jemmaan kun sävy lopetettiin.

Lokakuussa 2013 olen kuvannut Laveran Volume-shampoon ja hiuksiin jätettävän hoitoaineen.

En koskaan kokeillut näitä, ja olen muistaakseni sittemmin antanut tuotteet eteenpäin sisarelleni. Syy testaamattomuuteen oli se, etten pitänyt Laveran hiustuoteuudistuksesta. Koska Repair & Care -sarjan shampoo ja hoitis tuntuivat jo todella epähoitavilta, arvelin, ettei Volume ainakaan voi missään nimessä toimia hiuksissani paremmin.

Seuraavat tuotteet on niinikään kuvattu lokakuussa 2013:

Born To Bion Monoi-kuivaöljy.

Elvitalin Extraordinary Oil -kuivaöljy hennoille hiuksille.

Näihin liittyy traumaattinen kokemus... Nimittäin tein näistä saman vuoden joulukuussa oman pitkän postauksen (hiusteemaviikolle), jossa käsittelin hennoille hiuksille sopivia hiusöljyjä. Ja tämä postaushan sitten katosi taivaan tuuliin kun painoin "Julkaise"-nappia.

Suutuin niin etten muista koskaan olleeni niin vihainen tietokoneelle ja katkeileville nettiyhteyksille. Enkä koskaan jaksanut kirjoittaa juttua uusiksi.

Tämän välikohtauksen jälkeen olen alkanut kirjoittaa vähänkään pidemmät jutut ensin Wordiin.

Itse asiassa Born To Bion öljy pääsikin myöhemmin blogiin toisen postauksen yhteydessä, mutta se juttu oli hyvin eri tyyppinen kuin tuo kuivaöljyjä yleisesti käsitellyt, blogipostausten taivaaseen kadonnut kirjoitus.

Joulukuussa 2013 olen ollut aikeissa kertoa Aubreyn Rosa Mosqueta -hoitoaineesta.

Sille ei sitten koskaan omistettu omaa postausta, mutta hoitoaine on vilahdellut milloin missäkin hyvistä hoitsikoista puhuvissa sivulauseissa. Viimeiset jämät Rosa Mosqueta -hoitoainetta olivat mukana tällä reissulla.

Maaliskuussa 2014 olen kuvannut Sensain Ultimate-linjan tuotteita, joita olin saanut Sensai-illassa muutamia kuukausia aikaisemmin. Testasin ensin Sensain peruslinjan tuotteita, aikomuksena testata lyhyen ajan sisällä myös tämä kalliimpi Ultimate-linja.

Purkit ovat edelleen avaamatta.

Myöskään Ella Bachéen Detox Aromatique extra-matifioivaa (onko tämä suomea? :D) emulsiota ei ole kertaakaan kokeiltu, vaikka olen sen toiveikkaasti kuvannut samaan aikaan Sensain tuotteiden kanssa.

Itse asiassa taisi olla niin, että Mr. Karkkipäivän piti testata tämä yhdessä jonkun toisen Ellan rasvoittuvalle iholle tarkoitetun tuotteen kanssa. Hänellä kun on jonkun verran rasoittuva iho, minulla taas ei lainkaan. No, kumpikaan meistä ei ole pulloon koskenut. Ehkä jonain päivänä.

Toukokuussa 2014 minun piti kertoa teille Laveran My Age -linjan nimiuudistuksesta --> nimi vaihtui Firming'iksi.

Kuvassa rinnakkain vanha My Age -voide ja uusi Firming-voide. Oli tarkoitus kertoa, että nimiuudistuksen myötä myös koostumusta justeerattiin ihan pikkuisen, mutta käytössä voide tuntuu ihan samalta (eli tosi ihanalta, My Age'han on yksi ehdottomia suosikkivoiteitani) kuin vanhakin versio.

Dr. Hauschkan tehdasvierailun jälkeen, kesällä 2014, olin halukas kertomaan teille Dr. Hauschkan ihanista, laadukkaista meikkisiveltimistä, joita ostin mukaani Saksasta. Valitettavasti siveltimiä vain ei myydä Suomessa, joten sinällään niistä oli ehkä pointitonta kertoa.

Alemmassa kuvassa halusin näyttää, että Hauschkan luomivärisivellin (mustakarvainen) on muodoltaan ja kooltaan hyvin lähellä MACin legendaarista Maailman Parasta Luomivärisivellintä #239.

Elokuussa 2014 olen kuvannut kaksi Lushin saippuaa.

Alempi näistä, aika mukavan hedelmäisen tuoksuinen (kerrankin ei liian överi ollakseen Lush), on minulla käytössä Ahvenanmaan kämpillä käsisaippuana. Nimeä en muista. Enkä ylipäänsä tiedä miksi olen tuotteet kuvannut, sillä en yleensä koe käsisaippuoita tarpeeksi kiinnostavina blogipostauksen kannalta. Näiden kohdalla olen ilmeisesti kokenut jotain nyt-aukeamatonta inspiraatiota, kun olen kuvannut saippuat jo avaamattomina.

Persikkaisen saippuan miinus on sen todellllla pehmeä koostumus. Pehmein saippua jota olen koskaan käyttänyt. Epämukavan "muovailuvahamaisen" tuntuinen käsissä.

Haa - kansiosta löytyi kuukautta myöhemmin otettu "käyttökuva" vihreästä saippuasta! :)

Muistankin, että tuo on kuoriva saippua. Mutta sitä en muista, tykkäsinkö siitä jotenkin erityisesti! :D Hahhah, mikähän näillä kuvilla on ollut ideana... ^_^ Jotain minulla on ollut aikomuksena saippuoista kertoa :)

Kuvakansiosta löytyy myös, ehkäpä suhteellisen yllättävästi, paljon MAC-tuotteita. Näistä voisi luulla, että olisin tosi innokas kirjoittamaan. Kuuluuhan MAC suurimpiin suosikkimerkkeihini. Silti tosi moni testiin lähetetty tuote on jäänyt ikuiseen odotustilaan bloginäkyvyyden suhteen.

Tykkään tästä kuvasta! :) Muistan kun otin sen ja pidin rivistöä niin herkullisen nätin näköisenä väriensä puolesta.

Näistä oli tarkoitus kirjoittaa viime syksyn Kreikan matkan aikana, kuvasin nämä juuri ennen matkalle lähtöä.

Mutta viime syksyn reissussa en jaksanutkaan kirjoittaa kosmetiikasta.

Näitä en ole koskaan kokeillut. Huulipunan annoin muistaakseni ystävälleni Milille (Mili - oliko tuo se josta tykkäsit ihan hirveästi?) ja Simpsons-huulikiilto on edelleen Hemnesin uumenissa korkkaamattomana. Niin ihana ja minun tyylinen sävy kuin se onkin.

Sculpt Superblack Lash -ripsarista sentään kirjoitin! :)

Voivoi...

Kansiossa on vielä vaikka kuinka paljon tuotteita. Ehkä teen joskus osan 2 ja näytän loputkin :)

Tai ehkä osa niistä päätyy omaan esittelyynsä, lopulta.

.

* * Kaikki jutun tuotteet ovat minulle blogin kautta lähetettyä PR-materiaalia. * *

Huomenna se tapahtuu - Urban Decayn odotettu Naked Smoky -paletti tulee kauppoihin Suomessa.

Ja - - päätyipä paletti testattavaksi tänne Kreikkaankin :)

Minulta kysyttiin muutama viikko sitten, haluaisinko kokeilla Naked Smokya ja esitellä paletin ennen sen Suomen julkaisua. Harmikseni jouduin toteamaan, että olen tuolloin Kreikassa. No, kulkeehan posti, ja harmi vaihtui iloksi paletin lennähtäessä tänne eteläisemmille leveysasteille :)

Minun piti alkuperäisen suunnitelman mukaan olla tällä viikolla jo Ateenassa, mutta niin ei sitten käynytkään kun Joonian saaret ovat pitäneet minua otteessaan odotettua pitempään.

Mutta ei "hätä" tämän näköinen, paletti postitettiin ystäväni Mariannan osoitteeseen, ja Marianna suostui pienen taivuttelun jälkeen tekemään paletista teille esittelyn. :)

Marianna oli aluksi sitä mieltä, ettei varmasti osaisi meikata Smokylla, ja pyysi minua ohjeistamaan miten sävyjä levitetään. Marianna on huulipunatyttöjä, ja hänen silmämeikkinsä on tavallisesti vain ripsiväri + mahdollisesti vaaleaa luomiväriä.

Laitoin Mariannalle linkin Smoky-tutoriaaliini, mutta kuvista päätellen nainen pärjäsi aivan loistavasti ilman mitään tutoriaaleja :)

Kuten olen aiemminkin todennut, Mariannassa olisi ainesta kauneusbloggaajaksi. :) Ihanaa heittäytymistä! ^_^

Hymyilin ajatukselle Mariannan miehestä kuvaamassa tätä kuvasarjaa. <3 Onneksi hän on mitä parhaimmalla huumorintajulla varustettu. :)

Paletin mukana tulevat ohjeet eivät ilmeisesti avautuneet Mariannalle :)

"Pitäisikö näiden perusteella osata tehdä jotain?"

Mutta höpöhöpö tuo nainen mitään ohjeita tarvitse, vai näyttääkö siltä:

Aika kiva! ^_^

Paketissa oli Smoky-paletin lisäksi kaksi kulmakarvatuotetta (Brow Beater ja Brow Tamer) ja kaksi huulipunaa (Matte Revolution sävyissä Bittersweet ja Menace). Bittersweet-huulipuna näkyy tuossa ylemmässä meikkikuvassa.

Mariannan mielestä paletin sävyt ovat hyvälaatuisia ja kauniisti levittyviä. "The colors are great", hän kirjoittaa. "In my eyes, everything goes with everything, which is perfect for someone who doesn't know their way around eye shadow."

Ainoa sävy josta hän ei pitänyt on glitterinen Armour (kuvauksen mukaan metallic silver-taupe with tonal sparkle). No, me tiedämme mitä ongelmia glitter-sävyihin voi liittyä, toiset tykkäävät, toiset eivät.

"My first try. I thought I overdid it with the dark shadow, so I tried to pass as very angry and rebellious, but ended up laughing (at myself)!"

Käytetyt luomvärisävyt: Thirteen, Combust, Armour ja Smolder.

(Esittelen paletin sävyt tarkemmin omassa postauksessani.)

Tämä on mun lempparikuva! Wow, ihan kuin jostain lehdestä! Upea Marianna!

Itse en koskaan uskaltaudu mukavuusalueeni yli ja mun meikkikuvat on aina samaa linjaa ilman mitään heittäytymisiä...

Huulipuna: Matte Revolution Bittersweet (sama meikki on muuten postauksen ylimmässä meikkikuvassa)

Luomivärit: Thirteen, Slanted, Dagger ja Black Market.

*

Marianna kertoi ihastuneensa täysin Matte Revolution -huulipunan laatuun. "Vaikka laatu on mattainen, josta aina ensimmäisenä ajattelen, että se kuivattaa huulia ja takertuu kuiviin kohtiin levittymättä kauniisti, niin tämä huulipuna ei ole lainkaan sellainen! Huulet eivät tunnu kuivilta. It is amazing!"

Marianna laittoi kuvamatskun joukossa myös tämän kuvan Bittersweet-huulipunasta illallisen jälkeen. Puna kuulema kesti ruokailun liikkumatta mihinkään :)

Kuva on niin jännän näköinen, kun en ole tottunut näkemään Mariannaa näin vahvassa meikissä. Kun joku käyttää normaalisti vain ripsiväriä, niin jo pienikin määrä tummaa luomiväriä tekee hurjan eron.

Kun viikonloppuna palaan Ateenaan, teen Mariannalle paletilla oman versioni. :)

Ja varmasti tulee itsekin vedettyä Smokyt nassuun ^_^

Suuret kiitokset Mariannalle vaivannäöstä ja ihanasta hassuttelusta! :)

.

Urban Decayn Smoky -paletti tulee myyntiin Tampereen ja Helsingin Sokoksille ja Sokoksen verkkokauppaan huomenna perjantaina 9.10.

Paletilla on hintaa 49,90€.

Tarkemmat sävyesittelyt seuraavat omassa postauksessani.

Olisikohan vihdoin aika kirjoittaa tästäkin shampoosta :)

Oikeasti, mun "Tulevat tuotearvostelut" -kuvakansio on mielenkiintoista selailtavaa. Kokoan sinne joka kuukausi kuvia uusista tuotteista joista minun on joko ehdottomasti tai mahdollisesti (riippuen ajasta ja muista aiheista) tarkoitus kirjoittaa blogiin arvostelu.

Kansio on valtava. Siellä on niin paljon tuotteita, että osan olen ehtinyt jo unohtaa - siis suunnitelman, että kirjoittaisin niistä. Tai sitten en koskaan ylipäänsä ehtinyt testaamaan tuotetta - innostuin tuotteet vastaanotettuani ja otin kuvat heti kättelyssä, mutta lopulta syystä tai toisesta en koskaan päätynyt konkreettisesti kokeilemaan tuotteita.

Tämän päivän aiheena oleva tuote ei kuitenkaan ole sellainen, vaan olen käyttänyt shampoota jo kaksi pulloa ja tiennyt koko ajan, että tulen jonain päivänä jakamaan blogissa ihastukseni kyseiseen vaahdottareen.

John Friedan Sheer Blonde.

Tai itse asiassa, koska olen kavereilta ja töiden kautta testannut muitakin Friedan shampoita kuin Sheer Blonde -linjaa, niin sanoisin, että diggaan John Friedan shampoita ylipäänsä. Herralla on onnistunut resepti. :)

Tänään mun tekee mieli kirjoittaa kosmetiikasta! ^_^ Ei munakoisohöpinöitä tai Lefkadan "vanhan-kaupungin-kujat"-läppää. ;)

Jutussa näkyvät Friedan tuotteet olen saanut blogin kautta.

Friedan shampoot ovat ns. tavallista markettihintatason normikosmetiikkaa, eivät luonnonkosmetiikkaa eivätkä salonkituotteita. Hintavampia kuin Elvitalit ja Herbinat, mutta löytyvät ihan sieltä peruspäivittäistavarakauppamerkkien joukosta. (Ahh, näitä suomen pitkiä sanoja...)

Pesevinä ainesosina Friedassa on sulfaatteja. Tosiaan, ei siis mitään ihmeellisyyksiä perusreseptiikaltaan. Mutta, kuten me kosmetiikkafriikit tiedämme, tuotteen koostumukseen ja tehoon vaikuttaa niin moni asia ainesosacocktailissa. Yhden valmistajan hoitavaksi mainostettu sulfaattishampoo vaahtoaa runsaammin ja jättää hiukset takkuisemmiksi, samalla kun toisen taas on pesuteholtaan mieto ja tuntuu hiuksissa lähmäiseltä. Vaikka incit näyttäisivät koostuvan kutakuinkin samantyyppisistä ainesosista. (Shampoiden perusreseptiikkahan on lopulta todella yksinkertainen, ja shampoista jopa 90% on vettä...)

Osa pitkän linjan lukijoistani ehkä muistaa, että kosmetiikkafriikkeyteni on ylipäänsä aikoinaan lähtenyt, noin 11-12-vuotiaan Sannin elämässä, nimenomaan shampoista ja hoitoaineista. Niin oudolta kuin se voi kuulostaakin, minulle hiusten peseminen on samalla lailla kosmeettisesti inspiroiva ja innostava kokemus kuin vaikka meikkaaminen. Toiset vain pesevät tukkansa, minä Pesen. Vaikea selittää miten perustavanlaatuista tyydytystä oikein hyväkoostumuksellinen shampoo tai silkkisen liukkauden muodostava hoitoaine tuovat. Se on sitä friikkeyttä. :)

Friedan shampoot ovat mielestäni sairaan hyviä, koska niissä on

mitä miellyttävin vaahto.

Vaahtotyyppejä ja vaahtoavuusherkkyyttähän on monenlaista. Tämän tietävät vähemmän friikitkin hiustenpesijät ;D

Friedan shampoot vaahtoavat runsaasti jo pienellä määrällä ja vaahto on pehmeää ja kermaista. Vaahto liukuu mukavasti hiuksissa eikä takuta tyveä, sormet pääsevät liikkumaan hiuspohjassa vaivatta. (Toiset shampoot tekevät hiuksista niin karheat että sormet suunnilleen lukittuvat tyveen ja pesukokemus on kaikkea muuta kuin miellyttävä.)

Friedassa on myös kutakuinkin

täydellinen koostumus viskositeetin kannalta.

Koostumus voi viitata reseptin ainesosiin tai shampoon fyysiseen olemukseen, eli minkä näköisenä se tulee ulos purkista. Nyt puhun jälkimmäisestä. Luonnonkosmetiikan shampoiden kohdalla valitan aina lirumaisuudesta ja epätaloudellisuudesta, kun puolet aineesta valuu samantien kämmeneltä lattialle. Friedassa tämä homma on kunnossa. Shampoo on juuri sopivan paksua olematta kuitenkaan tönkköä.

Myös

pesevyys on mitä parhain.

Kokeilemani Friedan shampoot eivät mainosta itseään hoitavina, mutta niissä on erittäin toimiva pitoisuus/kombo ainesosia (mm. silikonia) jotka vähentävät pesevien ainesosien karhentavaa vaikutusta. Hiukset eivät jää syväpesevän shampoon tavoin karheiksi, eivätkä myöskään hoitavan shampoon tavoin selviksi. Balanssi on juuri sopiva, kun haluaa hyvän shampoon ilman extroja joka pesee ja jättää hiukset mukavan tuntuisiksi.

Friedan Sheer Blonde -shampoon piti muuten ensimmäisen kerran päästä mukaan Karkkipäivään joulukuussa 2013. Tuolloin vilautin Hiustuote-teemaviikollani tätä kuvaa:

Kuvassa on Mr. Karkkipäivän nesessääri. Lupasin tuolloin kertoa, mitä ihmettä Sheer Blonde -shampoo tekee tummanruskeahiuksisen mieheni kosmetiikkapussukassa, mutta en koskaan päässyt "paljastukseen". :)

Kerrotaan nyt:

Myös mieheni on tykästynyt John Friedan shampoisiin. Hänessä on ehkä jonkinlaista shampoo"friikkiä" itsessäänkin, ainakin näin olen mielessäni päätellyt miehen kuvaillessa eri merkkien vaahtojen laatuja :D (No, hänhän on kouluttautunut...) Mies tykkää napakasta, runsaasta ja pehmeästä shampoovaahdosta. John Friedassa on juuri sellainen. Tämän todettuaan mies siirsi Friedan shampoon omaan nesessääriinsä. Vaikka kyseinen shampoo on tarkoitettu vaaleille hiuksille.

Sillä tuo vaaleita hiuksia kirkastava ominaisuus...?

Ei, sitä en voi sanoa havainneeni. Eikä miehenkään hiuksissa tietenkään näkynyt Sheer Blonde -vaikutus millään lailla.

Yleisestikin joudun kokemukseni puitteissa olemaan sitä mieltä, että vaaleita hiuksia kirkastavat shampoot (pigmenttiä sisältäviä hopeashampoita lukuunottamatta) ovat ihan höpöhöpöä. Kamomilla, sitruuna, mitä ainesosia niissä nyt onkaan. Minun hiuksissani vaikutukset ovat aina olleet nolla. Ei tule kiiltoa, ei tule kirkkautta. En tiedä mitä hiuksissa lopulta pitäisi näkyä..? Koska shampoot eivät pysty varsinaisesti vaalentamaan hiuksen omaa pigmenttiä, miten jonkun sitruunauutteen tuoman 0,001% sävynkirkastuksen voisi edes silmillä havaita..?

John Friedan Sheer Blonde Go Blonder -shampoo lupaa kirjaimellisesti vaalentaa hiusta kamomillan ja sitruunan avulla: "Gradually lighten blonde hair for a brighter, sun-kissed look" "Lighten blonde hair by up to 2 shades" (!!!). Ei ole mahdollista, Mr. Frieda. Incistä kiinnostuneet löytävät ainesosaluettelon täältä.

Sheer Blonde Highlight Activating Shampoo taas lupaa "amplify golden tones for nourished highlighted blonde hair". Eli ei käytännössä oikeastaan mitään? Vahvistaa kultaista sävyä vaaleissa hiuksissa?

Hightlight Activating Shampoo on kehitetty tummemmille vaaleille hiuksille kuin Go Blonder. Inci löytyy täältä. Ainoa ainesosa, joka edes etäisesti voisi liittyä kultaisen sävyn buustaukseen, on reseptissä käytetty kosmetiikan väriaine caramel. Mutta se ei ole väriaine, joka voisi tarttua hiukseen hopeashampoon sinisen pigmentin tavoin. Caramel-väriä käytetään kosmetiikassa tai elintarvikkeissa värjäämään itse tuotetta.

Eli hiusten sävyyn liittyvät lupaukset voimme heittää romukoppaan, mutta eipä niillä väliäkään.

Shampoona tuotteet ovat loistokamaa. :)

Ja vain sillähän on loppupeleissä eniten merkitystä kun haluamme pestä hiuksia :) Väriä voi buustata sitten ihan omilla aineillaan.

*

Ahh, olipas muuten tosi kivaa pitkästä aikaa höpistä kosmetiikasta ihan kunnolla :)

Vähän niinkuin "ryöstin" inspiksen tähän aiheeseen Mustaa Kajalia -blogin Heidiltä, joka kauneusbloggaajien Facebook-ryhmässä kyseli, tietääkö kukaan sellaista pumppupulloon pakattua silmänympärysvoidetta, joka annostelisi voidetta sopivan määrän.

Tämä on ihan validi ihmettelyn aihe. Pumppupulloissa ulos sylkeytyvän voiteen määrää on yleensä hyvin vaikea kontrolloida, ja pullot tööttäävät pihalle tyypillisesti aivan liian suuren määrän voidetta silmänympärysihon tarpeisiin. Sy-ihollehan suositellaan laitettavaksi noin nuppineulan pään kokoinen pallura voidetta.

Pumppupullot ovat hygieenisyytensä puolesta erinomainen pakkausvalinta mille tahansa kosmetiikkatuotteelle. Mutta juuri sy-iholle tarkoitetuissa tuotteissa ne ovat epätaloudellisia.

...valmistajan kannalta kenties kivakin juttu - voide loppuun nopeasti - uusi tilalle nopeasti ;D

Minulla on ollut käytössä tosi vähän pumppupulloon pakattuja sy-voiteita. Täällä Kreikassa minulla on mukana yksi - se ihkuttamani EkoPharman Tyrni-silmänympärysvoide. Kuten aiemmin kerroin, päädyin alunperinkin läträämään sitä kasvoille, kun pumppumekanismi annostelee voidetta aivan liikaa pelkän sy-ihon tarpeeseen. Yksi pumppaus riittää enemmän kuin hyvin koko kasvoille.

Voide on nyt ollut minulla päivittäisessä käytössä kuukauden. Ja se on kohta lopussa. :(

EkoPharmalle ei arvostelussani paljoa huomautettavaa löytynyt C-vitamiiniseerumin pakkausta lukuunottamatta, olen ollut tuotteisiin niin tyytyväinen, mutta nyt tekee mieli vähän ärähtää silmänympärysvoiteen epätaloudellisuudesta. Kuuluuko 15 ml voiteen todellakin kulua loppuun runsaassa kuukaudessa? Arvioin, että tämän hetkinen jämä riittää enää viikoksi. Käytän voidetta yhden pumppauksen päivässä, joskus kaksi.

Jos voide olisi pakattu tuubiin, se epäilemättä riittäisi huomattavasti pidempään. Ei tietenkään kokokasvokäytössä, jolloin sitä puristaisi ulos koko kasvoille menevän määrän kerrallaan, mutta puhun nyt pakkauksen "väkisin" tarjoamasta kerta-annoksesta. EkoPharman silmänympärysvoiteen pakkaus ei juuri jätä käyttäjälleen mahdollisuutta kuluttaa sitä hitaammin.

Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia kosmetiikkapakkausten kanssa? Onko kohdalle sattunut pakkauksia, jotka väkisin tuuttaavat ulos tarpeettoman suuren määrän?

Kauneusbloggaajien Facebook-ryhmässä käytiin Heidin aloitteesta pitkä keskustelu sy-voiteista ja pumppupakkauksista. Keyword:Love -blogin Jonna mainitsi Patykan pumppupullon esimerkkinä niistä harvoista pumppupakkauksista, joissa annostelun säätely on mahdollista. Totta, Jonna on oikeassa. Patykan sy-voide on ainoa minunkin mieleeni tuleva säätelyherkkä pumppupakkaus, korkin joustomekanismi mahdollistaa myös hellän painamisen. :)

Myös Bernard Cassiere ja L300 mainittiin muiden kaubeusbloggaajien taholta järkevästi toimivina pumppukorkkeina.

Off topic, myös matkasilmämeikinpoistoaineeni on loppumassa. (Cliniquen pulloon pakattu) Garnierin misellivesi osoittautui siis sekin epäriittoisaksi. En olisi mitenkään uskonut että 50 ml voisi loppua kuukaudessa - kun poistettavana on vain helposti liukeneva ripsari ja rajaus. Böö.

*

P.S. Tuliko kukaan hyödyntäneeksi syyskuun EkoPharma-tarjousta Treen Sokoksella...? Olen utelias :)