Tallinnan matkan kosmetiikkatuomiset jäivät lopulta aika vaatimattomiksi. Mutta mitäpä tuosta, hyvä vain. Tajusin juuri, että touko-kesäkuun interreil-reissulta tuomani Alterra- ja Alverde-tuotesäkit odottavat nekin edelleen lähempää tuttavuutta kanssani ;)

Tää oli pakko. Teenkö jotain kolmella Natura Siberican tyrnishampoolla? En tietenkään, mutta haluan selvittää mitä eroa noilla on. Tuo oranssitekstinen "For normal and dry hair" -versiohan oli yksi viime vuoden suosikkituotteitani ja ihanimpia shampoolöytöjä vuosikausiin.

Onneksi nämä ovat halpoja ja perhepiiristäkin löytyy iloisia vastaanottajia tyrniherkuille :) Tällä kertaa tuli selvitettyä myös Kaubamajan ja Rimin välinen hintaero: Oblepikha-shampoo maksaa Kaubamajassa 6,90€ ja Rimissä 5,49€. Rimissä (ainakin siinä sataman vieressä olevassa) tosin on todella suppea Natura Siberica -valikoima, joten jos halajaa suorittaa perusteellista NS-shoppailua, se kannattaa hoitaa jossain muualla kuin Rimissä.

White Cedar -shampoo sujahti sekin ostoskoriin koska a) rakastan seetrin tuoksua ja b) mulla on tällä hetkellä meneillään kova hinku testailla erilaisia volyymishampoita. Ja c) nää on halpoja, kuten sanoin. White Cedar maksoi 5,70€.

Vihdoin pääsen tutustumaan myös Joik'iin.

Greippi-mandariinivartalovoiteen ja pienen balsamipurkin saimme Joik-esittelystä, Ruusunmarja-vehnänalkiokasvovoiteen ja tyrnikasvoveden ostin itse. Tuo Tyrni-vesi vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, siinä on aika runsaasti öljyä (eikä lainkaan alkoholia) joten se voisi olla potentiaalinen hyvä hoitovesi; kuin kasvovesi + kasvoöljy yhdessä. Raporttia seuraa kuten voitte arvata. :)

Mimesis-liikkessä meille pidettiin kahden merkin esittelyt, ja saimme kummaltakin merkiltä kotiinviemisiä.

TurBliss-tuotteet pohjautuvat tuhatvuotiseen virolaiseen turpeeseen ja yksinkertainen sarja sisältää vain turvenaamioita ja muutaman hoitoveden. Saimme lahjaksi hoitoveden ja valinnaisen naamion. Mielenkiintoisesti; tämä naamio ei saa kuivua iholla, sillä kuivuminen estää vaikuttavien aineiden, joista mainittavimpana humiinihappo, imeytymisen. Tämän vuoksi naamion pintaa on kostutettava vaikutusajan aikana kasvosuihkeella (pelkkä vesikin käy) jos naamio uhkaa kuivua liikaa. Jännä juttu. Yleensähän turve- ja savinaamioiden annetaan kuivua kauttaaltaan.

Meille kerrottiin, että Viron maaperän turpeen humiinihappopitoisuus on yli 40%, kun Suomessa se on vain jotain 20% kieppeillä, vai olikohan 12%. Siksi Viron turve on kuulema kosmeettisessa käytössä tehokkaampaa kuin Suomen. Itse kuulin koko humiinihaposta nyt vasta ensimmäistä kertaa. Sarjan edustajan mukaan happo stimuloi mm. kollageenin tuotantoa ja on yleisesti ottaen "nuorentava", solujen uusiutumista buustaava ainesosa.

Signe Seebid (Signen saippuat) -merkiltä, jonka sympaattinen perustaja oli itse paikalla kertomassa sarjasta, saimme lahjaksi heidän suosituimman tuotteensa eli appelsiinivartalokuorinnan sekä kookosminttu-jalkavoiteen.

.

Sain muuten kuulla hurjan mielenkiintoisen faktan Viron kosmetiikkateollisuudesta: Virossa on enää vain yksi (!!) ns. normikosmetiikan valmistaja (Orto) ja kaikki muut paikalliset kosmetiikkayritykset, joita on runsas 40 jos nyt oikein muistan, valmistavat luonnonkosmetiikkaa...! Mieletöntä! :) Meillä on Suomessa melkein päin vastoin. En nyt tietenkään sano että "normikosmetiikan" valmistuksen kuuluisikin vähentyä, mutta trendi Virossa vain on sangen mielenkiintoinen.

Luonnonkosmetiikan suosio on ajanut sen viimeisenkin normikosmetiikan valmistajan muokkaamaan tuotevalikoimaansa luonnolliseen suuntaan, ja Orton sarjoihin kuuluu teidänkin monen tuntema Puhas Loodus. Puhas Looduksen luonnollisuusprosentti on tällä hetkellä kuulema n. 95%, ja Orton tavoitteena on tehdä sarjasta jossain vaiheessa sertifioinnin kriteerit täyttävä.

Miehellekin tuli tällä kertaa tuliainen. En juuri koskaan muista mies-ressua kun olen kosmetiikkashoppailemassa vaikka kyllähän hänkin ilahtuu uusista puteleista. Kunhan ne kuuluvat hänen hyväksymiensä merkkien piiriin...! :D ^_^ Tigi on yksi niistä.

Entäs tämä... Hahhah. Vähän pitää taas nauraa itselleen. Mun on pitänyt jo tosi pitkään ostaa Lushin Seanik-palashampoo testiin, ja nyt sen sitten olisi saanut Virosta halvalla. Ja tiedättekö - mä en jaksanut lähteä Tallinnan Foorumiin sitä hakemaan. Voi hyvää päivää. Lauantai-iltana teki mieli vain levätä hotellihuoneessa pitkän ja ohjelmantäyteisen päivän jälkeen, kun illalliseen oli vain tunti aikaa. Hyvin olisin hotellimme vieressä sijaitsevaan Foorumiin ehtinyt, mutta ei vain jaksanut.

Sunnuntaiaamu oli varattu shoppailulle - ja en mä sitten ehtinyt enää Foorumiin kun halusin lähteä aamulla samoilemaan vanhankaupungin kujille ja melkein tuli kiire Kaubamajaankin.

Kun palattiin eilen Helsinkiin marssin sitten Asematunnelin Lushiin ja ostin Seanikin kalliilla Suomen hinnalla. Prkl. 13,50€.

Tällaisia tuliaisia Tallinnan reissulta. Raportteja käyttökokemuksista seuraa.

Päivän look. Näyttää vähän kalpealta, huulipunaa kiitos. (Ja väriä tyveen kiitos!!! Värjäysaika maanantaille :))

Hiukset ylös. Välillä ihmettelen miksi olen niin kiintynyt pitkiin hiuksiini kun haluan aina pitää ne kiinni.

Luomilla sävyjä Cliniquen Plum Seduction -paletista sekä MACin Beautiful Iris ja Seedy Pearl. Violetissa rajauksessa E.l.f.in tummaa liilaa ja Meksikosta saamaani vaaleaa hohtavaa liilaa + pieni turkoosi efekti Essencen Crystal eyelinerilla.

Epätarkentunut kuva kynsistä :p Joiden violetti osuus meni pilalle koska päätin hetken mielijohteesta vaihtaa jo valitsemani Rimmelin violetin hippulakan Color Clubin lastulakkaan. En ole käyttänyt sitä yli vuoteen ja koostumus oli mennyt ihan mönjäksi. Paksu, hitaasti kuivuva mömmö liuotti alla olevan värilakan ja lastut levittyivät totta kai kaikkea muuta kuin tasaisesti ja niinpä olen nyt Tallinnan matkalla kevyesti ruttuisilla möykkykynsillä. :) Noo, kukas niitä läheltä katsoo :)

Essien Mint Candy Apple, Color Clubin Covered In Diamonds, Rimmelin Sparkle Every Day jota mun piti laittaa ja Natural Coden Fairy Tale.

.

Lukijamatkatunnelmia:

Hei - täältähän löytyy hengenheimolaisia :)

.

Istuin junassa matkalla Helsinkiin kun äidiltä tuli viesti:

"Jos voit, tuo mulle Virosta Nurmen jalkaraspisaippua ja vihreä huopasaippua. Maksan takaisin. Innostuin blogisi perusteella! :) Kivaa lukijamatkaa sulle + muille."

Äiti... ^_^

Nyt: hyvää yötä.

...ehkä unen kannalta haasteellinen yö edessä käytävältä kuuluvan möykän tason perusteella... Onneksi sain yhdeltä matkalaiselta korvatulpat. ;)

*

Tänään esittelyssä Nurme, pieni virolainen luonnonkosmetiikkaa valmistava perheyritys.

Sopii hyvin tunnelmiin kun huomenna suuntana on Tallinna! :) Törmäsin Nurmeen viime keväänä Tallinnan Telliskivi-keskuksessa sijaitsevassa myymälässä ja panin tuotteiden söpön habituksen heti merkille. Kuinka ollakaan, viime syksynä sain kuulla Laveran maahantuojalta NHS:ltä, että he ovat ottaneet Nurmen talliinsa. Nyt Nurmea saa siis myös Suomesta.

Nurmen konstailematon tuotevalikoima rakentuu saippuoiden ja öljyjen ympärille, ja mukana on myös muutama voidemainen ja vesimäinen tuote. Kaikki tuotteet on käsintehty.

Nurmen perustaja Marit Tiits summaa merkin filosofiaa näin: "Nurmen arvot ovat fyysistä ja henkistä tyytyväisyyttä sekä elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Uskomme, että voidaksemme elää onnellista ja aktiivista elämää, on kuunneltava kehoa. Hyvä terveys alkaa huolehtimalla itsestään, nauramalla paljon ja nauttimalla elämästä! Ja se on juuri sitä, mitä haluan tarjota kaikille Nurme-tuotteiden kautta."

Voin kyllä allekirjoittaa tuon hyvän terveyden reseptin, ei pidä olla vakava! Kannattaa nauraa paljon, itselleenkin! ^_^ Tai tehdä jotain sellaista joka saa muut nauramaan :)

Nimi 'Nurme' tulee viron sanasta nurm, niitty.

Sain NHS:ltä valtavan tuotesetin testattavaksi. Settiin kuuluu kamomillakasvovesi, mango- ja kookos -body butterit, greippivartalokuorinta, greippivartaloemulsio, avokadoöljy ja saippuoita.

Aloitetaan vartalonkosteuttajista: Mango Body Butter ja Coconut Butter For Hair And Body.

Mango-vartalovoi (22,90€ / 200 ml) on se marmeladi, jonka kuvaa vilautin blogissa joulukuussa. Jos tämä ei näytä syötävältä niin en tiedä mikä näyttää ;) Koostumus tosin sulaa lämpimässä kylpyhuoneessa pian juoksevammaksi.

Mangovoi tuntuu iholle levittäessä juuri siltä miltä näyttää - kuin hieroisi ihoonsa marmeladia. Yllättävästi tuote on lähes tuoksuton. Purkin avatessa oikein odottaa jotain runsaan hedelmäistä tuoksua mutta ei. Mango Body Butter ei sisällä pelkästään mangoa vaan on sekoitus mangonsiemenvoita, aprikoosiöljyä, manteliöljyä, oliiviöljyä, auringonkukansiemenöljyä ja beetakaroteenia, joka tuo voille keltaisen värin.

Mangovoi osoittautui ihotyypilleni aivan liian raskaaksi öljycocktailiksi, minkä vuoksi tuntuu hömöltä ylipäänsä kirjoittaa siitä arvio. Jos arvostelee täysin ihotyypilleen sopimattoman tuotteen, niin eihän tuotteen "haukkumisessa" ole oikein järkeä. Minun iholleni mangovoi ei imeytynyt käytännössä lainkaan, ja sitä oli vaikea levittää. Muruinen koostumus vaati kunnon työstämistä ennenkuin se edes näennäisesti katosi ihoon, mutta lopputulema oli se, että sain lopulta pyyhkiä parin tunnin kuluttua ylimääräiset voit pois ihon pinnasta koska se ei imeytynyt mihinkään. Sanoisin siis, että Nurmen mangovoi sopii aivan erityisen rutikuivalle iholle.

Coconut Body Butterin (19,65€ / 200 ml) koostumus on aivan erilainen. Se on purkissa kiinteää, niinkuin käsittelemätön kookosrasva aina on noin alle 25 asteen lämpötilassa. Kun kookosvoita ottaa käteen, se lähtee sulamaan ihon lämmön vaikutuksesta ja on pian ihan nestemäistä. Kookosöljy levittyy iholle notkeasti ja helposti ja imeytyy paljon paremmin kuin mangovoi. Se tuntuu mangovoita huomattavasti ohuemmalta.

Hiuskokeilut kookosvoin kanssa ovat vielä kesken ja niistä tulee erikseen juttua. Olen aiemmin käyttänyt vain fraktioitua kookosöljyä joka on koostumukseltaan erilaista kuin käsittelemätön kookosöljy.

Greippi-sokerikuorinta (18,65€ / 250 g) on rakenteeltaan yllättävän kuivaa. Kun sitä ottaa lusikalla purkista tuote tuntuu kuin hiekalta. Se sisältää öljyjä niinkuin sokerikuorinnat yleensäkin, mutta Nurmen kuorinnassa öljyä on todella vähän ja sen tuntee vasta kun tuotetta huuhtelee iholta. Levityksen helpottamiseksi kuorinta kannattaa sekoittaa kämmenellä ensin veteen tai öljyyn, jos haluaa vielä hoitavamman kuorinnan.

Vaikka sokerirakeet tuntuvat iholla aika karkeilta, on kuorintatulos lopulta miedon tuntuinen. Sokerirakeet tietysti myös sulavat iholla lämmön ja veden vaikutuksesta, jolloin niillä ei ylipäänsä ehdi "hinkata" ihoa niin pitkään että kuoriva vaikutus olisi voimakas. Öljyt jättävät iholle hieman rasvaisen tunteen josta kaikki eivät varmasti pidä, mutta ei huolta, öljy imeytyy ihoon nopeasti kun on pyyhekuivannut ihon ja iho tuntuu hoidetulta ja kosteutetulta. Pakkauksessa suositellaankin, ettei ihoa enää kuorinnan jälkeen pestäisi saippualla että öljyt saisivat jäädä iholle vaikuttamaan.

Yleinen huomio purkkiin pakatuista vartalotuotteista: purkit ovat toki kauniin näköisiä ja totta kai myös tarkoituksenmukainen pakkausmuoto paksuille tai ei-nestemäisille tuotteille, mutta on ne kyllä hankalia käyttää. Annostelu on pakko tehdä lusikalla (itse en ainakaan kynsien puolesta saa kunnolla kaivettua purkeista tavaraa, ja se tuntuu epähygieniseltäkin), ja sokerimuruja ja voilänttejä on ympäri kylppäriä.

Kannet pitää mielellään myös aina pyyhkiä vedestä suihkun jälkeen, sillä purkkiin sisälle päässyt vesi nopeuttaa tuotteen pilaantumista.

Grapefruit Body Lotionissa (18,75€ / 150 ml) on ohut koostumus, joka kuitenkin on sen verran rasvainen että riittää kosteuttamaan kuivaakin ihoa. Voiteiden koostumuksia on välillä tosi vaikea kuvailla, mutta tätä kuvaisin ilmaisulla ei-samettinen. Tiedätte, kun monia vartaloemulsioita sanotaan samettisiksi, jolloin yleensä puhutaan täyteläisestä, kuohkeasta koostumuksesta. Nurmen greippivartalovoide on ohut ja jopa litkumainen, mutta silti rasvainen. Jännä. Ehkä tässä kohtaa voisi jopa sanoa, että koostumus "kotitekoisen" tuntuinen. Mikä voi olla myös symppis juttu ;D

Voide jättää ihon pinnan hieman tahmeaksi. Arvelen, että kuivemmalla iholla sellaista ei ole havaittavissa.

Voiteen "latvatuoksu" (jos nyt vartalotuotteiden tuoksuistakin voi tällaista ilmaisua käyttää) on raikkaan hedelmäinen, mutta pohjatuosu "paksumpi" ja yrttisempi. Sellainen perinteisen luonnonkosmetiikkamainen.

Avokadoöljyn (16,35€ / 100 ml) kerrotaan sopivan erityisesti ikääntyneelle, karhealle ja kuivalle iholle ja hoitamaan auringonpolttamaa ihoa. Öljy on täyteläisehköä, ja jättää selvästi rasvaisemman tunteen iholle kuin esimerkiksi Ceridalin öljy.

Avokadoöljyä voi käyttää myös hiusten ja päänahan hoitoon. Aion talven ja kevään aikana testailla ison läjän erilaisia öljyjä ja teen joskus loppukeväästä öljyille omistetun postauksen. Avokadoakaan en ole vielä ehtinyt hiuksiin kokeilla.

Vuohenmaitosaippua (7,35€ / 100 g) - todella miellyttävän tuntuinen, vaahto on pehmeää ja kermaista. Saippua itsessään on tarpeeksi jämäkkä että sitä on miellyttävä käyttää (vs. ylipehmeät löllösaippuat jotka kuluvat tosi nopeasti). Selvästi vähemmän kuivattavan tuntuinen kuin normisaippua. Tykkään! Tuoksu hyvin mieto, hädin tuskin havaittava.

Supervaahtoava kookossaippua (7,35€ / 100 g) - rakenteeltaan kovempi kuin vuohenmaitosaippua ja todellakin vaahtoaa runsaammin kuin saippuat keskimäärin. "Raskaan lian irrotukseen", pakkauksessa lukee. Ihan mitään moottoriöljykäsiä en ole päässyt saippualle näyttämään joten en pysty ottamaan kantaa kunnon lian irrotukseen. ;) Ihana perussaippua runsaan vaahdon ystäville!

Entäs nämä! Niin söpöt!

Huopasaippuan (13,60€ / 60 g) idea on se, että saat saippuan ja "pesusienen" samassa paketissa. Huopakuoren ansiosta saippuan voi myös käyttää loppuun saakka, yleensähän kukaan ei jaksa enää niitä pieniä loppumuruja ja lituskoja ja heittää ne menemään.

Pinta on huovutettua saarenmaalaista lampaanvillaa. Kun saippua on kulunut loppuun, huopakuoren voi käyttää vaikka kasvosienenä tai keittiön pintojen pyyhkimiseen.

Myönnän, että itse olen suihkugeelien käyttäjä, mutta olisihan palasaippua tietysti kaikkein ympäristöystävällisin valinta. Miettikää mikä määrä muovijätettä tulee suihkugeelien pakkauksista... Niin kuin tietysti kaikesta kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikkaa ostamalla tulee sentään ostaneeksi kierrätetyistä ja/tai maatuvista materiaaleista valmistettuja pakkauksia.

Kuoriva jalkasaippua (10,50€ / 150 g), eli itse asiassa lempeä jalkaraspi ja saippua yhdessä! :)

Tämä on hauska idea; saippua on koostumukseltaan niin jäykkä että sillä voi raspata jalat! Karheaa kuorimapintaa tuovat maahohkakivi ja mantelinkuorijauhe.

Ainoa kokeilemani Nurmen kasvotuote on Kamomilla-kasvovesi   (tai joo, avokadoöljyä voi myös käyttää kasvoille mutta se on iholleni liian raskasta siihen tarkoitukseen.)

Kamomilla-kasvovesi (11,45€ / 100 ml) on ihana. Jättää ihon tosi mukavan ja raikkaan tuoksuiseksi vailla tuotetuntua. Alkoholiton. Olen käyttänyt tätä niin paljon että pullo on kulunut jo puolilleen kuvan otosta. Tykkään käyttää tätä myös silmien aamuraikastajana ihanan Liz Earlen Eyebrightin loputtua. (Jep, varmasti mikä tahansa kasvovesi sopisi tähän hommaan mutta jostain syystä toiset silti tuntuvat silmän alueella miellyttävämmiltä kuin toiset. Joku psykologinen juttu kenties. En jaksa analysoida, suihkin vain tyytyväisenä :))

Nurmen valikoimaan kuuluu myös ihania, miedosti tuoksuvia soijavahakynttilöitä (24,70€). Soijakynttilä palaa 30-50 % kauemmin ja 90% puhtaammin kuin parafiinikynttilä. Nurmen kynttilöiden paloaika on 30-40 tuntia.

Nurmen käsintehdyt kynttilät sisältävät tuoksuaineena eteerisiä öljyjä, ja kerrankin voi todeta, että tuoksuainetta on laitettu todella miedosti. Nurme-kynttilöiden tuoksu on hyvin hienovarainen, "Lush"-tason tuoksuvahvuuden diggarit eivät varmaan haistaisi mitään... ;)

*

Taas on vastaamattomia kommentteja odottamassa. Koitan ehtiä vastaamaan ripsaripostauksen kommenttien kysymyksiin illan aikana. Tiedätte että vaikka joskus menee aikaa, mä vastaan aina kommentteihin jätettyihin kysymyksiin. Ja jos unohtuu / jää välistä niin saa hihkaista ja muistuttaa :) Tarkoituksella en jätä kenenkään kysymyksiä huomiotta.

Tänään arvostelussa neljä ripsaria. Miksi samassa postauksessa? Siksi, että olen käyttänyt niitä samaan aikaan ja ajattelin, että itse asiassa on havainnollistavampaa esitellä maskara niin että sen ominaisuuksia voi samalla verrata toisiin. Olen itse huomannut, että ripsarien yksilölliset ominaisuudet tulevat paljon paremmin esiin kun käyttää useampaa samaan aikaan. Ennenhän olin tosi laiska ripsareiden kokeilija ja minulle testiin lähetettävät maskarat unohtuivat useimmiten laatikoihin nukkumaan. Otin uuden käyttöön vasta kun edellinen oli loppumassa.

Viime vuoden aikana olen mielestäni tsempannut hyvin ripsariarvostelujen kanssa! :D Otin tavoitteeksi opetella käyttämään useampaa maskaraa kerralla jotta voin myös kertoa täällä mielipiteitäni vähän tiuhempaan, ja oppi on mennyt perille.

Tässä siis taas yksi ripsiväriarvostelu, var så goda.

Arvioinnin kohteena L'Orealin Volume Million Lashes Feline, Lancômen Hypnôse Doll Eyes, Idun Mineralsin Silfr ja Maybellinen The Colossal Go Chaotic.

Ryhmä ei ole tarkoituksella L'Oreal-konserni-painotteinen, tajusin vasta kuvaa ottaessa että kolme maskaraa on samasta firmasta. Pahoittelut jos joku pitää tätä epäasiallisena, kyseessä on puhdas sattuma.

Kertaus on opintojen äiti, eli tällainen on oma ripsilaatuni; minulla on hennot, harvat ja taipuisat ripset. Maskara pysyy niissä erinomaisen hyvin eikä koskaan rapise ja hyvin harvoin leviää - ehkä silloin jos lumihiutaleita tarttuu ripsiin. Mutta ei usein silloinkaan.

Ripsivärin suoritukseen vaikuttaa luonnollisestikin käyttäjän ripsien laatu, ja tässä on yksi syy miksi pidän itse ripsariarvosteluita aika tylsinä. Ripsari näyttää käyttäjänsä silmissä siltä, millaisen pohjan henkilön ripset sille luovat. Hento- ja harvaripsisen on mahdoton taikoa millään megadeluxevolumexpress-maskaralla tuuheaa ripsistöä, koska hänellä ei ole pohjaa sille. Minun ripseni ovat tätä laatua, minkä vuoksi ripsivärikuvani ovat aina nuivia.

Kaikissa kuvissa L'Orealin Felineä lukuunottamatta yksi kerros maskaraa.

L'Oreal Volume Million Lashes Feline

Viimeisin tulokas Million Lashes -linjassa. Million Lashes tunnetaan hyvin erottelevista ja samalla tehokkaasti volyymia rakentavista harjoistaan. Minä olen tykännyt kaikista kokeilemistani Million Lashes -maskaroista, suosikkini on edelleen se alkuperäinen.

Feline-versio lupaa taivuttaa ripsiä erityismuotoillun harjansa avulla.

Felinen koostumus on omaan makuuni vähän liian kostea, mutta tykkään harjasta ja massan kerrostuvuudesta. Ensimmäisen kerroksen (kuvassa) teen harjan pidempipiikkisellä puolella, joka erottelee ripset.

(Otin kaikki postauksen kuvat tänä aamuna. Feline-demokuva oli viimeinen, ja tässä vaiheessa tuo yksi ripsi lähellä sisänurkkaa kääntyi itsepäisesti toiseen suuntaan. En saanut sitä suoristettua millään. Muissa kuvissa se on suorassa. :))

Volyymia lisään harjan lyhempipiikkisellä puolella, joka pakkaa maskaramassaa todella tehokkaasti.

Maskaran plussat: aina luotettavaa, minulla toimivaa Volume Million -laatua. Pidän kovasti muovisista, erottelevista harjoista. Tykkään myös Volume Million hylsyn kaulan annostelijasta, joka "niistää" liiat maskarat pois harjasta.

Maskaran miinus: lähtee huonosti irti. Vesiliukoiset ripsarit takertuvat minulla ripsiin harvoin, mutta Feline istuu joinain päivinä yhtä tiukassa kuin Lumenen Blueberry Curl, jota en myöskään saa kunnolla irti.

Lancôme Hypnôse Doll Eyes

Sain tämän maskaran töistä ehkä viisi vuotta sitten, en enää pysty muistamaan milloin. Ja se korkattiin vasta viime syksynä. (Joo, mähän kerroin että mulla on maskarahäiriö.) Jeppis.

Odotin ripsarin olevan kuivahtanut, mutta vielä mitä, pelittää oikein hyvin. Massa on toki kuivempaa kuin tuoreissa ripsareissa on, mutta käyttäytyy ripsissä oikein nätisti. Kaikki Hypnôse-linjan maskarat lupaavat tuuheutta, Doll Eyes lupaa muistaakseni myös viuhkamaisuutta ja erottelevuutta. Miltä nyt nuken ripset näyttävät :)

Doll Eyesin kartiomainen kuituharja ei näytä sellaiselta josta yhtään tykkäisin, mutta jännästi se kuitenkin tuntuu toimivalta ja Doll Eyes on itse asiassa suosikkiripsarini postauksen maskaroista.

Minusta harja ei näytä erottelevalta, mutta se kuitenkin erottelee ripseni parhaiten tästä joukkiosta. Arvelen, että siihen vaikuttaa myös massan sopiva kosteusaste. Liian märkä tai "tahmea" maskara ei erottele optimaalisesti vaan liimaa ripsiä yhteen, Doll Eyesin voidemainen koostumus sekä sopiva annostelu (maskaraa ei tule harjaan liikaa) takaavat nätin erottelevuuden. Ripsari myös kerrostuu tosi hyvin paakkuuntumatta.

Maskaran plussat: erottelee hyvin, kerrostuu hyvin, ei klimpitä ripsiä. Harjan kapea kärki on tosi hyvä alaripsien ja sisänurkan meikkaamiseen. Lähtee helposti meikinpoistoaineella.

Maskaran miinus: Hinta. En itse maksaisi ripsarista neljää kymppiä koska halvemmallakin saa tosi hyviä. Edit. Sorry, muistin hinnan väärin, Lancômen ripsarit maksaa 33€. No, ei sekään ole halpa, mutta kipurajalla :)

Maybelline The Colossal Go Chaotic

En mielestäni ole jemmaillut tätä ripsaria kovinkaan kauaa, mutta en enää löydä sitä Maybellinen sivuilta. Liekö siis enää myynnissäkään? Nooh, Maybellinen julkaisutahdilla se ei toisaalta olisi yllättävää ;) Täytyyhän vanhoja lähteä tieltä aina kun tulee uutta tilalle.

Olikohan tämän maskaran tarkoituksena luoda kaoottiset ripset..? Ainakin se luo helposti sotkua, kiitos isohkon harjansa ja annostelijan puutteen hylsyssä. Hylsyn kaula ei niistä harjaa ulosvedettäessä, ja harjassa on kerralla aika paljon kosteaa massaa joka levittyy hieman sotkuisesti. Nimi tietysti kertoo, ettei maskaraa olekaan kehitetty siististi eroteltu ripsirivistö mielessä. :)

En oikein tiedä millaiselle kohdeyleisölle "kaoottinen" maskara sopii, mutta minä en tähän oikein ihastunut. Harja on silmiini liian iso ja leveä ja märkää massaa tulee kerralla liikaa. Hylsykään ei puhuttele. Mä olen tälle maskaralle liian vanha? ^_^

Maskaran plussat: en oikein keksi plussia. No, ei tämä kuitenkaan klimpitä tai "hapsuta" ripsiä, mutta sotkua tulee silti liian helposti harjan osuessa silmäluomeen ja kulmaluuhun.

Maskaran miinukset: väärän mallinen harja minulle, hylsyn "kaulurin" puute.

Idun Minerals Silfr

Idunin ripsiväri lupaa pidentää ja erotella ripset. Jälkimmäinen toteutuu, pidentämisestä minulla ei ole toistaiseksi kokemusta maskaroiden maailmassa Imjun Fiberwig -maskaraa lukuunottamatta. Eikä sekään onnistunut pidentämään kuin muutaman ripsen. Näytti hassulta. :)

Jokainen ripsivärihän yleensä pidentää ripsiä aavistuksen sillä tekniikalla, että kun maskaraa harjaa useamman kerroksen ja antaa kerrosten/vetojen välillä kuivahtaa, tarttuu edellisen kerroksen päähän pieni nokare ripsarimassaa. Näin ripsen päähän saa pikkuisen pituuslisän. Minun ripsissäni noita ripsen päähän tarttuneita massanökäreitä näkee usein kuvissakin. Mutta varsinainen todella selkeä pidentäminen tapahtuu kuiduilla, ja tämä teknologia taas ei toimi minulla.

Silfr-maskaran massa on kuivahkoa jo tuoreena, minkä vuoksi ripsari toimii minulla parhaiten vain yhdellä kerroksella. Toinen kerros levittyy hapsuisesti ja "pörröisesti" ja kohta ripset alkavat liimaantua yhteen. Massan kuivuus ei kuitenkaan ole sellaista, että maskara tuntuisi menneen pilalle ja kuivahtaneen ennen aikojaan. Koostumuksellisesti Silfr ja Lancômen Hypnôse Doll Eyes kuuluvat "jähmeämpään", kuivempaan luokkaan ja Maybelline Go Chaotic ja L'Oreal Volume Million Feline taas nestemäisempään.

Maskaran plussat: todella hyvä, erotteleva harja. Sopivan kapea minun silmilleni. Vaikka ripsari ei lupaa volyymia, niin mielestäni jo yksi kerros jättää ripsiin kivasti massaa. Elegantti, kaunis hylsy. Aikuiseen makuun? :D

Maskaran miinus: liian pitkä varsi. Harjan varsi on niin pitkä ja kapea ja kaula-aukko niin ahdas, että joskus, kun harjaa laittaa takaisin hylsyyn, se taittuu sen sijaan että sujahtaisi sisään. En oikein osaa tätä selittää mutta harjaa on minusta hankala laittaa takaisin hylsyyn.

L'Orealin ja Maybellinen harjojen varret ovat standardipituutta, Silfr selvästi pidempi.

Vaikka lähes kaikki ripsarit näyttävät silmissäni melkein samalta, kokoomakuvasta näkee minusta hyvin, mikä ero on kuivan ja märän massan tuomalla tuloksella. Kuivat (Lancôme ja Idun) tekevät erotellumpaa jälkeä ja saavat ripset näyttämään runsaammilta, tai siis kuin niitä olisi rivissä enemmän. Märät laadut taas liimaavat ripsiä helpommin yhteen, jolloin tuloksena on vähemmän runsaan näköinen ripsistö.

Löytyikö jutun maskaroista omia suosikkeja tai kenties inhokkeja?

Muut kuin Lancômen Hypnôse Doll Eyes blogin kautta saatuja.

P.S. Huomasin että jutun otsikkoa on tosi vaikea lukea ^_^ Kimpparipsa-mitää?

Idun-herkkujen jakaminen jatkuu.

Olin swatchaillut tätä violettia kaunotarta, samoin kuin sen persikkaista sisarta jo aiemmin Idunin maahantuojalla ja apteekeissa, joten tiesin, että ne ovat aivan ihania. Swatchaus kämmenselkään ei kuitenkaan kerro luomivärin käytöksestä silmäluomella, joten vasta käyttökokemus sinetöi täydellisen ihastuksen.

Minä rakastan violettia väriä, se ei ole salaisuus. Violettien ihanuusmeikkien löytäminen on tämän vuoksi aina aivan erityinen ilon aihe. :)

(Persikkaisesta Aklejasta tulee myöhemmin oma postauksensa.)

Marmoroitu sinivioletti mineraaliluomiväri kantaa nimeä Lin. Se ei ole 100-prosenttista mineraalia kuten ei mikään puristettu meikkituote, mutta väripigmentit tulevat mineraaleista. Inci on lyhyt mikä on puhtaita ja mahdollisimman vähän allergisoivia koostumuksia etsivälle hyvä juttu: Kaolin, Mica, Zinc Oxide, Silica, Octyldodecyl stearoyl, Caprylic capric triglyceride, CI77491, CI77492, CI77891, CI77499.

Voi kuulkaas kun luomivärit voisivat aina olla tämänkaltaista laatua... Makuja on totta kai monia, mutta minun mielestäni paras laatu on juuri tällainen: rakenteeltaan pehmeä ja samettinen, ikäänkuin kevyen "voinen", kauniisti levittyvä ja kerrostuva, iholla pysyvä (= ei lähde lätkimään häivytyssiveltimen mukana) ja pigmenttinen.

Todella voimakas pigmentti eli vahva väri ei aina ole tarkoituksenmukainen, joten pigmenttisyydellä en tarkoita sitä, että sävy on aina voimakkaan värinen. Miedommankin sävyinen luomiväri voi olla pigmenttinen. Minulle pigmenttisyys tarkoittaa sitä, että sävy levittyy tasaisesti, tarttuu ihoon ja kerrostuu hyvin, ja näyttää iholla kutakuinkin siltä miltä se näyttää hylsyssä.

Tässä kuvassa Lin tapaa saman sävyperheen muita suosikkejani. Parfait Amour ja Beautiful Iris ovat mun suosikkivioletit MACiltä, Seedy Pearl taas on täydellinen häivytyssävy ja kulmaluun highlighter violeteissa meikeissä.

Swish on mun suosikkipinkkejä. Huurteinen, todella hohtava vaalea pinkki, sopii niin siniseen kuin punaiseenkin taittavien liilojen seuraan kuin nenä päähän.

Meikissä koko luomella Lin-luomiväri ja kulmaluulla MACin Seedy Pearl.

Lin on kauniisti hohtava sävy, ei kimalteinen eikä metallinen vaan valoaheijastavuudeltaan juuri passelin "keskivahva".

Off topic mutta itse en oikein lämpene kimallepartikkeleille vaikka helmiäisen hohdosta tykkäänkin. Kimalteet ja glitterit tuppaavat irtoamaan iholta koska ovat raskaampia partikkeleita kuin hienoksi jauhettu pigmentti, minkä seurauksena silmien alla on aina se tuttu kimaltava sotku kun meikkaa glitterluomiväreillä.

Vinkki: jos tykkää kimaltavasta meikistä, glitterinen luomivärikoostumus kannattaa taputella tahmealle pohjalle kuten juuri levitetylle voidemaiselle luomiväripohjalle, jolloin kimallepartikkelit "liimautuvat" iholle paremmin. Toinen tapa on lisätä glitter jo valmiiksi liimaavassa muodossa, eli tuputella silmämeikin päälle glittereyelineria.

Swatch-vertailu suosikkivioletteihin. (MACin jauhemainen Violet-pigmentti kuuluisi vielä tähän joukkoon, mutta en kiiressä jaksanut kaivaa Violet-purkkia esiin kun se asuu eri paikassa kuin muut MAC-luomivärini :))

Lin on sävyltään kuin juuri Parfait Amourin ja "Kauniin iiriksen" välistä.

Idunin solo-luomivärien hinta on apteekeissa muistaakseni jossain 20 euron tietämillä. Yliopiston Apteekin verkkokaupassa hinta on jälleen halvempi, en tiedä miksi he myyvät netissä Idun-sarjaa niin reippaasti halvemmalla kuin itse myymälöissä.

Eilisessä meikissä yhdistin Linin turkoosiin rajaukseen.

Kuvan hieman klimppiintyneestä ripsarista tulossa arvostelu myöhemmin. Se on Idunin Silfr, joka toimii minulla hyvin yhdellä kerroksella mutta lähtee liimaamaan ripsiä yhteen jos kerroksia lisää.

Rajauksissa H&M-kaunokaiset, Aqua Liquid Eyeliner Mint Apple ja uuden vuoden meikissä esitelty Poolside.

*

Kuka muu tykkää violetista? Kertokaas violetteja luomivärisuosikkejanne. :)

Mä voisin joskus tehdä ihan kunnon kattavan postauksen kaikista liiloista lemppareistani.

.

Pakkassuosikit-postauksen kommenttien kysymyksiin on vihdoin vastattu. :) Arvonta taas valitettavasti ei ole edistynyt, valitsin käyttää ajan mieluummin uuden postauksen eli tämän kirjoitukseen. Olen viettämässä viikonloppua Helsingissä sisareni luona joten blogille jää jälleen vähemmän aikaa. Ja taas mä selitän...!

Arvonta koittaa sitten kun on sen aika. :)

Edit. 18.1. Arvonta suoritettu :) Merkkasin voittajat postaukseen. Voittajille on lähetetty sähköpostia, tarkistattehan etenkin Hotmail-tililäiset myös roskapostifiltterin.

Ihanan poskia nipistelevän talvipäivän kävelyn inspiroimana esittelen teille tänään pakkaspäivien kosmetiikkasuosikkejani.

Prologi:

Kävin iltapäivällä lyhyellä talon-ympäri lenkillä koirien kanssa ja ihailin kaunista säätä... Pikkutassut eivät valitettavasti ole huurteisten päivien ulkoilumielekkyydestä samaa mieltä ja vaativat päästä syliin 4 minuutin kuluttua. Tylsät tyypit. Palasin sisään ja istuin koneen ääreen. Olisi kyllä niin kiva mennä ulos... mutta niin paljon sähköposteja, arvonta suoritettavana, jono purkkeja kuvattavana, Tallinnan ravintolan metsästystä...

Avasin viimeksi tulleen sähköpostin. Se oli Pohjolan Matkan Piialta. Se päättyi lauseeseen, "Nyt olisi hyvä sää mennä ulos. Jos vain mahdollista, kone kiinni ja nuuskimaan raitista ilmaa :)"

Kiitos Piia. Kone meni kiinni ja menin ulos pakkasen ja auringon hellittäväksi. :)

Tässä ovat talven suosikkini. Yksi monivuotinen kestosuosikki, yksi tämän talven kestosuosikki ja kaksi ihan tuoretta tapausta.

Dr. Hauschka Hoitava Värivoide (nykyiseltä modernisoidulta nimeltään Sävyttävä päivävoide)

Olen tykännyt käyttää Hauschkan Hoitavaa Värivoidetta talvisin jo monta vuotta, nyt varmaan jo kuudes talvi menossa. Tutustuin voiteeseen aikoinani työpaikallani ja ihastuin siihen kun otin näytteen kotiin. Tämä on rasvaisin voide mikä minulla on käytössä, ja koostumukseltaan aivan erilainen kuin mikään muu lempparivoiteeni. Dr. Hauschkan luokituksen mukaan Värivoide ei edes ole erityisesti kuivan ihon voide, mutta rasvaiselta ja täyteläiseltä se todellakin minun hipiälläni tuntuu.

Voide jättää iholle selvän suojaavan tunnun, mutta ei jää kiiltelemään tahmeana. Tai no, kyllä iho tavallaan on "tahmea" verrattuna siihen pintaan minkä muut käyttämäni kevyet voiteet ja seerumit jättävät.

Voiteesta on vain yksi sävy ja se näyttää pelottavan tummalta, mutta pigmenttiä on lopulta tosi vähän ja sävy on iholla täysin läpikuultava. Voide ei tuo minkäänlaista peittoa, vain elävöittää ihon sävyä hitusen. Juuri sekin oli yksi syistä miksi alunperin ihastuin voiteeseen; olin tuolloin vielä haamunkalpea talvisin ja Hauschkan värivoiteella sain elävöitettyä ihoani huomaamattomasti. Vaikka voide on rasvainen, se sopii minulla myös mineraalimeikin alle. Tietysti annan voiteen imeytyä kunnolla ennen meikkausta.

Bonuksena tuoksu... Tämä voide tuoksuu voimakkaasti puuteriselle ruusulle joka on Hauschkan signature-tuoksu. Olen aivan koukussa tuohon tuoksuun. Tämä voide on rakkautta! Melkein harmittaa, että sitä voi käyttää vuodessa vain niin lyhyen aikaa.

RMS Beauty Oil

Tämän sain testiin juuri ennen joulua. Aluksi se tuntui hieman liian raskaalta iholleni, kyseessä ei siis ole kuivaöljy. Nyt kovien pakkasten purressa öljy on tuntunut täyteläisyydessään juuri sopivan suojaavalta ja ravitsevalta. RMS Beauty Oilin koostumus on jotain kevyen ja raskaamman öljyn väliltä, se ei ole paksua ja jätä kiiltävää pintaa mutta ei ole kuivaöljymäistäkään. Siinä on myös todella kiinnostava, vaniljaisen mausteinen tuoksu. Erikoinen ja persoonallinen. Tuoksu tuo öljyy ripauksen ylellisyyttä. Ja onhan pullokin tyylikäs.

Rasvaiset ja öljyiset tuotteet ovat iholle parempia pakkasella kuin paljon vettä sisältävät voiteet, sillä a) vesi voi jäätyä ihon pinnalla ja b) vähärasvainen voide ei jätä ihoon yhtä suojaavaa pintaa kuin rasvainen.

Itse huomaan eron selvästi: kun ulkoilen kevyellä, vesipitoisella "normivoiteellani", on ihoni illalla tai jo heti sisään tultua pinnasta kuivettunut ja kireän, epämukavan tuntuinen. Öljyllä tai Hauschkan Värivoiteella iho ei kuivu. Talven vaikutuksen huomaa muuten aamuisinkin, vaikka on juuri herännyt lämpimästä vuoteestaan eikä jäisistä olosuhteista, on iho imenyt yön aikana kaiken voiteen niin että pinta on kuin se ei olisi voidetta nähnytkään. Pintakuivuus on pahimmillaan ja tuo pienimmätkin juonteet esiin niin että kun naamaa vähän mutristaa, on näky kuin jonkun karmean ryppyfiltterin läpi katseltuna. Voidetta päälle vain taas ja äkkiä.

RMS:n tuotteista tulee muuten lisää juttua myöhemmin.

Ceridal Lipogeeli

Parasta huulille tällä hetkellä! Ah, mikä rasvainen ihanuus!

Olen koekäyttänyt Ceridalin tuotteita joulukuun puolesta välistä lähtien osana Indiedaysin ja Ceridalin kampanjaa jossa olen mukana, ja tämä voide on päätynyt hc-käyttöön. Lipogeeli on yhtä kuin vedetön "mineraaliöljyjankki". Todella paksua, tahmeaa ja rasvaista kamaa. Ihan täydellinen kuorrutus halkeileville huulille ja myös mainio kynsinauhojen pehmittäjä.

Ceridal-koejaksolla muuten sain käytännön kautta teho-oppitunnin mineraaliöljyjen eri tyyppisestä vaikutuksesta ihon kosteutuksessa verrattuna kasviöljyihin. En ole koskaan aiemmin käyttänyt näin rasvaisia mineraaliöljypitoisia perusvoiteita, ja nyt tuli konkreettisesti todettua, mikä etu niillä voi olla kasviöljyihin verrattuna.

En ole todellakaan vaihtamassa luonnonkosmetiikasta apteekin perusvoiteisiin, mutta oli kiinnostavaa havaita, että kaikesta kosmeettisesta "tylsyydestään" ja paikoin huonosta maineestaan huolimatta mineraaliöljyillä on joissain tapauksissa etunsa kasviöljyihin nähden. Mineraaliöljyt eivät imeydy ihoon toisin kuin kasviöljyt, ja muodostavat ihon pinnalle kosteuden haihtumista estävän kalvon. Ne eivät siis itsessään kosteuta tai ravitse, mutta lukitsevat kosteutta ihoon kenties tehokkaammin kuin mikään kasvipohjainen öljy. Minulla ei ole viimeisestä tieteellistä faktaa, mutta omat huuleni ovat läheisin konkreettinen esimerkki: edes paksuin sheavoi ei pysy huulillani vaan on kohta ikään kuin "kadonnut" jonnekin ja minun on taas lisättävä rasvaa, kun taas mineraaliöljypitoinen rasvaseos (joita Blistex ja Carmexkin ovat ;)) tarraa huuliin tehokkaammin eikä haihdu yhtä nopeasti.

Mineraaliöljyillekin on siis todellakin paikkansa ihonhoidossa. Ceridal-kokemuksia tulossa ensi viikolla lisää.

Lumene Bright Now 360º -silmänympärysvoide

Tämä on niin uusi tuote että en tiedä onko se vielä edes kaupoissa! Mutta ihastuin siihen heti, nimenomaan talvisilmänympärysvoiteena.

Pakkauksessa lukee hassua kyllä englanniksi "this lightweight treatment" - minusta voide on hyvin täyteläinen. Saattaa tietysti olla, että olen vain niin tottunut kevyempiin koostumuksiin että se vaikuttaa kokemukseen. Minun ihollani voide on ihanan runsaan tuntuinen, sellainen jota en tykkäisi käyttää lämpimällä säällä mutta juuri nyt iho tuntuu oikein huutavan tällaisten täyteläisempien koostumusten perään. Nakkasin heti Lavera-lempparini sivuun ja Lumene siirtyi tehokäyttöön.

Tuotekuvauksen mukaan Bright Now 360º -silmänympärysvoide "kirkastaa silmänympärysihoa, silottaa ikääntymisen merkkejä, auttaa vähentämään turvotusta ja tummuutta ja madaltaa juonteita." Voiteen sisältämä Beautifeye-teknologia (heh, nokkelan nimen ovat keksineet :)) auttaa kuulema myös kohottamaan veltostunutta yläluomen ihoa. Hmmm. No, jälkimmäisestä en osaa vielä sanoa mitään näin lyhyen tuttavuuden jälkeen, mutta rehellinen ja korulauseeton käyttökokemus on se, että voide vain tuntuu tällä hetkellä talven koettelemalla, haurastuneella silmänympärysihollani todella ihanalta. Se kosteuttaa ja pehmentää pintajuonteita tehokkaasti eikä jää rasvaisen näköiseksi.

Heitän tähän vielä pari öljyvinkkiä talvi-iholle:

- Nopeasti imeytyvän kuivaöljyn ystäville suosittelen helposti päivittäistavarakaupoista löytyvää L'Orealin Nutri Gold -öljyä.

- Oikein kuivaihoisen hipiä ilahtuu "rasvaisemmista" öljykoostumuksista, kokeile esimerkiksi avokadoöljyä tai arganöljyä. Kummatkin sopivat myös hiusten hoitoon ja totta kai myös vartalon iholle. L'Orealin öljy taas ei oikein sovellu hiuksille tai vartalolle käytettäväksi.

Ja vielä tämä pitää näyttää! Itse en tykkää näin kiiltävän rasvaisesta koostumuksesta silmänympäryksillä, mutta joku toinen voi tykätä, ja tällainen koostumus on kiistatta kaikkein suojaavin. Silmänympäryksillekin on saatavana vedettömiä voiteita, sellainen on ollut "iät ja ajat" Dr. Hauschkan valikoimassa, ja nyt myös kotimaisen Flow Kosmetiikan Wilderness -linjassa. (Hellyttävä tuo nimi - Silmienympärys & Huulipalsami :))

Juuri eilen vinkkasin Hauschkan balsamista eräälle lukijalle joka etsi oikein täyteläistä silmänympärysvoidetta rutikuivalle sy-iholleen. Koska satuin juuri saamaan kotimaisen vastineen testiin, niin mieluusti tuon myös sen esiin. Go sinivalkoinen jalanjälki! :)

*

Käytättekö te talvisin eri ihonhoitotuotteita kuin muuhun aikaan vuodesta? Mitkä ovat teidän talvilemppareita?

    .

Postauksen tuotteet Dr. Hauschkan Värivoidetta lukuunottamatta on saatu blogin kautta.

Arvioinnin kohteena Ogx Biotin & Collagen -shampoo sekä Ogx Macadamia Oil -hoitoaine.

Sain tuotteet lainaan kaveriltani, kun halusin testata jotain uutta mitä minulla ei itsellä ole kaapeissa odottamassa. Olen jo pitkään silmäillyt kivan näköisiä Ogx-tuotteita jenkkilehdissä, USAn matkoilla ja Sokoksella (kai näitä muuallakin myydään?). Kaverillani on näitä peräti kuusi (3 x eri linjan shampoo + hoitis).

Nappasin kokeiltavaksi tuuheutta lupaavan Biotin & Collagen -shampoon ja ultrakosteutusta lupaavan Macadamia Oil -hoitoaineen.

Olen käyttänyt viime viikot Cutrinin Colorismia jota yritän vihdoin saada loppumaan (sain sen blogin kautta jo kolme vuotta sitten ja pidin sen kun rakastuin vadelmakarkkimaiseen tuoksuun), mutta olen kyllästynyt sen jättämään lättätukkaan ja nyt kaipaan taas pesevämpää ja tuuheuttavampaa shampoota.

Olisiko Ogx Biotin & Collagen sellainen?

Ei ole, mutta älyttömän mukavan tuntuinen ja tuoksuinen shampoo joka tapauksessa. :)

Otetaanpa tähän väliin luupin alle biotiini ja kollageeni.

Biotiini on tuttu aine hiusten kasvua buustaavista lisäravinteista, mutta onko sillä mitään vaikutusta shampoon kautta päähän laitettuna? Ei tietenkään. (Lähde - vai tarvitseeko näin maalaisjärjellä pääteltävissä olevaan asiaan edes lähdettä? ^_^) Niinkuin ei kollageenillakaan, jota näkee usein etenkin anti age -ihovoiteissa. Sen molekyylikoko on liian suuri jotta se voi imeytyä ihoon, eikä se imeytyessäänkään kykenisi vaikuttamaan ihon omaan kollageenin tuotantoon. Tuuheuttavissa hiustuotteissa sen funktio on tuoda hiuksiin paksuutta kuorruttamalla hius kalvolla, jonka oletettavasti pitäisi lisätä hiusten volyymia. Toimiiko tämä sitten, on kyseenalaista ja jää kunkin yksilön todettavaksi. Itselläni vaikutusta ei ole havaittavissa.

Biotiini ja kollageeni eivät tästä shampoosta tee tuuheuttavaa, mutta muuten shampoo on oikein kiva tuttavuus. Se tuoksuu mukavan pehmeälle jo koostumus on ylellinen.

Ja mitä biotiini siis ylipäänsä tekee shampoossa? Luo markkinointistooria. Te tiedätte jo nämä jutut :) Mutta kaikki kuluttajat eivät.

Shampoon viskositeetti on todella paksu, samaa luokkaa kuin Lh-Beautyn Oliivi-shampoossa. Tästä minä tykkään!

Ei valu maahan ihan hetkessä, vaikka kämmenen kääntää ylösalaisin :)

Ogx Biotin & Collagen -shampoo tuntuu hoitavalta, toisin kuin tuuheuttavat shampoot yleensä. Sen vahvistaa ainesosalistakin. Hiukset ovat huuhdellessa selvät ja sileät. Kuivuttuaan hiukset eivät tunnu tuuheilta vaan ovat yhtä littanat kuin aina. Itselläni hoitavat shampoot jättävät hiukset käytännössä aina litteiksi, sillä hoidetuilla ainesosilla kuorrutettu ja kalvotettu tyvi ei jaksa nousta.

Kaverillani oli Biotin & Collagen -sarjan hoitoainekin, mutta kasviöljyjen ystävänä minua veti puoleensa enemmän öljyillä pakattu Macadamia Oil Conditioner.

Dimetikoni heti incin alussa ei tosin kuulostanut hyvältä. Suurina pitoisuuksina sillä on taipumus jättää hiukseni muovisen tuntuisiksi, ja näen tämän ainesosan mieluummin latvoja suojaavissa, hiuksiin jätettävissä seerumityyppisissä tuotteissa kuin kauttaaltaan hiuksiin levitettävissä, poishuuhdeltavissa hoitoaineissa.

Muuten inci pursuaa hiuksia tehokkaasti pehmentäviä öljyjä ja rasvoja kuten makadamiaa, kaakaovoita, kookosöljyä, avokadoöljyä, safloriöljyä ja hydrattua keratiiniakin, joka sitoo kosteutta ja silottaa hiuksen pintaa. Tässä olisi siis potentiaalia erinomaisesti kosteuttavaksi, silottavaksi ja pehmentäväksi hoitoaineeksi.

Koostumus (kera kynsien, hehe :D Ne livahtivat kuvaan tilaisuuden tullen ^_^) on paksu ja vanukasmainen. Selvittää hiukset tehokkaasti ja hiukset ovat huuhdellessa silkkiset. Mutta - kuivuttuaan niissä on se tylsä muovisuus, josta syytän dimetikonia. Hiukset ovat siis sileät, kyllä, ja pehmeätkin, mutta "kovalla" tavalla pehmeät, jos joku saa kiinni mitä tällä tarkoitan. Eivät karheat, vaan "muovitetun pehmeät".

Kasviöljyihin tai vaikka pelkkiin kvatteihin perustuvat hoitoaineet eivät jätä tällaista tunnetta, ja eri hoitoaineita vertailtuani olen rajannut tunteen aiheuttajan tähän tiettyyn silikoniin.

Hiukset ovat myös erittäin, erittäin sähköiset. Eli hyvän kuuloisesta incistä huolimatta hoitoaine ei toiminut minulla ihanteellisesti.

*

Kuluneen vuoden aikana olen muuten oppinut, että kasviöljyjen ohella nimenomaan kvatit (eli yleisimmin -monium-päätteiset yhdisteet) toimivat minun hiuksissani parhaiten (huomattavasti paremmin kuin silikonit) ja jättävät ne tosi hyvän tuntuisiksi. Esimerkiksi Yves Rocherin lempparihoitoaineeni Reparationin hoitoteho perustuu vain jojobaöljylle ja kahdelle kvatille, behentrimonium-kloridille ja guar hydroxypropyltrimonium-kloridille. Vain muutama ainesosa - ja NIIN pehmeä tulos! :)

Uuden vuoden aattomeikissä luomilla kultaa ja petroolia. Vai olisiko tuo enemmänkin metallista sinivihreää... Joka tapauksessa, ihana sävy, joka oli meikissä pääroolissa.

Pohjustin luomen H&M:n voidemaisella kullanvärisellä eyelinerilla (tosiaan, voidemaisten eyelinerien ja luomivärien koostumus ei usein eroa mitenkään) ja taputtelin päälle Pure Luxen kultaista mineraaliluomiväriä sävyssä Driftwood.

Ulkonurkassa hento varjostus Max Factorin toffee-taupe-sävyllä Burnt Bark. Yläluomen rajaus H&M:n superihanalla nestemäisellä eyelinerilla, sävy Poolside, ja alaluomen rajaus lähes samansävyisellä mutta tummemmalla metallinvihreällä, Sephoran Waterproof-kynän sävyllä Surfer Babe.

H&M:n Drama Eyelinerin sävy Gold Rush on oikein sellainen klassinen kunnon kulta, ei liian keltainen, patinoitunut tai vihreään taittava. Ja se on peittävä. Vaalealla iholla kultainen rajaus ei välttämättä kovin erotu, mutta voin kuvitella miten makean rajauksen tällä saisi oikein tummalle iholle.

Max Factorin Burnt Bark on vakkarisuosituksiani kun joku kysyy hyvää, edullista ja helposti saatavilla olevaa taupen sävyä. Hohtava taupe on hyvä vaihtoehto jos tykkää käyttää ruskean sävyjä meikissä, mutta kokee mattaruskean liian vahvana tai tylsänä. Myös MACin Satin Taupe on tällainen klassinen, suosittu, lähes kaikille ihonsävyille sopiva ja kauniisti häivyttyvä taupen sävy (vähän viileämpi kuin Burnt Bark), mutta se on Max Factoria heikommin saatavilla ja tuplasti (triplasti?) kalliimpi. Helppo arki-smoky syntyy levittämällä hohtavaa taupea koko luomelle ja alaluomelle, ja tekemällä tummanruskeat sisärajaukset. Vaalea highlight sisänurkkiin ja kulmaluulle. Très chic!

H&M:n uudistuneen meikkisarjan rajaustuotevalikoima on tosiaankin päheä; on nestemäistä, voidemaista, kynää ja jumbokynää varmaan yli 10 sävyssä. Ja sävyt on tosi makeita! Valikoima muistuttaa jonkun verran Sephoran oman talon merkkiä, mutta kyniä ei ole vedenkestävänä, siksi en ostanut niitä. Ostan nykyisellään kaikki rajaustuotteet vedenkestävänä, kun vesiliukoisten kanssa käy välillä vähemmän kivoja ylläreitä.

Tämäkin on näitä iän mukanaan tuomia muutoksia... Nuorempana silmät eivät vuotaneet juuri koskaan, nyt rajauksen leviäminen on ihan arkipäivää jos en ole käyttänyt wp-tuotetta.

"Mun pitäisi lauantaina tehdä goottimeikki. Anna mulle jotain meikkejä".

Näin lausui armas mieheni kuluneella viikolla, ja tuon kuullessani olin vielä hiukan epäuskoinen. "Laitat vain mustat rajaukset, se on ihan hyvä, mä annan sulle kajalin", sanoin.

Mutta kohta äijä oli tabletillaan katsomassa gothic smokey eye -tutorialeja, ja ilmoitti vakavissaan aikovansa toteuttaa meikin. No, mitäpä siinä väheksymään tai kyseenalaistamaan toisen päättäväisyyttä. :) Aikomus oli vilpitön.

Nakkasin miehen kouraan setin meikkejä ja ohjeistin pohjustuksen tärkeydestä. "Ja voit töpötellä luomelle myös kajal-kynällä että saat oikein tumman pohjan." MACin siveltimiäni en suostunut antamaan, ja mies sai pärjätä Lorkun La Palette Smokyn mukana tulevalla applikaattorilla.

Mies halusi lakata myös kyntensä, ja täysmustan lakan puutteessa tarjosin tarkoitukseen Viva La Divan mustaa glitterlakkaa. Hyvin näytti sekin kelpaavan. Oli kuulema tärkeää, että lakka olisi juhlissa katu-uskottavasti kuluneen näköinen, ja siksi lakkaus suoritettiin jo muutamaa päivää aikaisemmin.

Totta kai olisin itse mieluusti meikannut äijän, mutta olemme tänä viikonloppuna eri tahoilla. Mies menee gootti-teemaisiin bileisiin Helsingissä ja minä puolestani villasukkailen Savossa perheeni kanssa. Jep, tässä iässä sitä usein valitsee mieluummin kotoilun kuin bileet.

Tätä kirjoittaessani mies on matkalla juhliin meikkeineen. :)

Sain illan aikana kuvaviestejä meikin edistymisestä. Ja nämähän on pakko jakaa teidän kanssa :) (Sain luvan, kunhan en laita koko kasvoja.)

On taidettu paritkin videot katsoa. Täytyy emännän olla vähän ylpeä! :)

Ensimmäinen kuva. Kehotin lempeästi miestä vähän häivyttämään kulmakarvan alta.

Ja sitten näyttikin jo tältä. Ei lainkaan huono! :)

Kulmakarvat olisi tietty ollut makea meikata kunnolla muotoon, mutta se olisi jo ollut mahdollisesti turhan vaativa askel ensikertalaiselle.

"Ota vähän sitä paletin ihonväristä sävyä ja häivytä sillä varjostuksen ulkoreunoja. Mutta on tämä näinkin jo ihan tosi hieno!"

Gootti-Mr.Karkkipäivä. <3

Ja röyhelöpaitakin  päällä asiaankuuluvasti :D

Way to go kulta!

.

P.S. Kello 23.22 Hemmetti... unohdin ihan kokonaan antaa mukaan meikinpoistoaineen... Mies soitti juuri ja kysyi saako nämä irti käsisaippualla. Sori hani, voi vähän kirvellä..