Tuotearvostelussa tänään liettualaisen Uoga Uogan mineraalimeikkejä.

Minulle tämä tulee aina olemaan ööga-ööga... ^_^ En tiedä miksi. Uoga on liettuaa ja tarkoittaa marjaa.

Sain Uogan meikkejä kokeiltavaksi Biodelly-verkkokaupalta. Tuotteet on valmistettu 100-prosenttisesti luonnollisista raaka-aineista, mutta eivät 100-prosenttisesti mineraaleista. Mineraalipuuterissa ja poskipunissa on mineraalien lisäksi ainesosia kuten riisijauhetta, allantoiinia ja magnesiumstearaattia.

Meripihka on Uoga Uogan erityisainesosa, jota en ole ainakaan vielä kuullut käytettävän muissa mineraalikosmetiikkasarjoissa. Uoga Uogan teettämien tutkimusten mukaan meripihkahappo on todella antioksidanttista, ja ilmeisesti jauhetussa meripihkassa, jota tuotteet sisältävät, on sama ominaisuus. Googlailin vähän ja meripihkahappoa käytetään hapettumisenestoaineena myös elintarvikkeissa. Lisäksi meripihkahappo on antibakteerista ja tulehdusta vähentävää. Uoga Uogan meikeissä käytetty meripihka on Itämerestä.

(En muuten päässyt täyteen selvyyteen siinä lasketaanko meripihka mineraaliksi, Wikipedian mukaan kyllä mutta monien muiden sivujen mukaan ei. No, ehkä selviämme ilman tätä tietoa :D)

Yleisesti sarjan herättämistä mielikuvista; ihastuttava ja persoonallinen. :)

Merkin on perustanut liettualainen naiskaksikko Jovita Vyšniauskienė ja Lena Sokolovska. Kuten naapurimaa-Viron Nurme ja Signe Seebid, Uoga Uoga on pieni perheyritys jossa kaikki tuotteet tehdään käsin. Pidän kovasti pakkausten ulkonäöstä sekä kielestä ja tyylistä, jolla sarja puhuttelee asiakkaitaan. Lukekaa vaikka About Us -sivun jutustelua merkin kotisivulta. Pakkauksien söpöt pikkurunot ovat Lenan ja Jovitan itse kirjoittamia.

Jovita ja Lena

Kuva: Kosmetikos dnr

Saamassani lahjapakkauksessa oli mukana saatekirje, joka alkaa näin;

"Hello. We can imagine you now staring at this little Uoga Uoga box and thinking, 'So what?' Well, while you're asking yourself that, some magic is happening inside the box. You can doubt it and that's ok. Everybody does that at first. But you know, believing in miracles never killed anyone."

:)

Sain testiin mineraalipohjan sävyssä 632 Champagne (kuvauksen mukaan "light, warm, yellowish shade") sekä näytteen sävystä 635 Captured Ray of Sun ("medium light, neutral shade").

Kuten swatch-vertailukuvasta voi nähdä, Champagne ei oikeastaan ole yhtään kellertävä verrattuna muihin lämpimiin sävyihin. Päinvastoin, se on muiden rinnalla jopa hitusen punertava. Sävysyvyydeltään se on tummempi kuin normaalisti talvella käyttämäni mineraalipohjan sävy (viime vuosina Flow Kosmetiikan Peach), mutta asettuu iholleni ihan nätisti vaikuttamatta liian tummalta. Captured Ray of Sunia en vielä kokeillut, koska se on selvästi päivettyneemmälle iholle.

Lily Lolon Warm Peach (lämmin) ja ennen niin pitkään käyttämäni Blondie (neutraali) ovat minulle nykyään liian vaaleita, ihoni muututtua pysyvästi tummemmaksi. BM:n Fairly Light'kin on vähän siinä ja siinä että näytänkö sen kanssa liian kalpealta.

(Näin käy kun pakkaa mineraalipurkin mukaan matkalle ja unohtaa sulkea purkin lävikön)

Uoga Uogan mineraalipohja on sekoitus mineraaleja sekä lisäaineita kuten allantoiinia, riisijauhetta ja magnesiumstearaattia. Inci kokonaisuudessaan: mica, titaanidioksidi, sinkkioksidi, magnesiumstearaatti, kaoliini, allantoiini, jauhettu meripihka, riisijauhe, silica, rautaoksidit (pigmenttejä).

Uogan mineraalipohja tuntuu ihollani kuivemmalta kuin muut mineraalipohjat. Arvelen, että kokemus johtuu puuterin kosteutta ja talia imevistä ainesosista (kaoliini, riisi, silica).

Uoga Uoga on kehittänyt mineraalipohjansa kaikille ihotyypeille sopiviksi, mutta incin perusteella ja oman ihoni kokemuksella sanoisin, että Uogan pohja sopii parhaiten hieman rasvoittuvalle ja kiiltelyyn taipuvalle iholle. Kun sekoituksessa on useampi absorboiva aine, sanoo tämän tädin maalaisjärki, että koostumus on pakostikin iholla kuivempi kuin sellainen koostumus, jossa niitä ei ole.

Myös poskipunissa on saman tyyppinen, kuivahko koostumus, ja jauhepohjakin on aivan sama. Poskipunan ja meikkipohjan inci eroaa vain käytettyjen pigmenttien osalta.

Sain kokeiltavaksi kaksi Uoga Uogan poskipunaa: viileän That Real Rose -sävyn (light, cold rose shade) ja lämpimän Peachy-sävyn (light, warm peach shade). Kuvassa kasvoilla Champagne-mineraalipohja ja That Real Rose -poskipuna. That Real Rose muistuttaa sävyltään hieman Lily Lolon lemppariani, klassisen kaunista ruusun punaa Ooh La La'ta, mutta Uogan koostumus jää kakkoseksi Lololle.

Uogan poskipunien kuivahko laatu Loloon verrattuna tulee mielestäni kuvassa hyvin esiin.

Mineraalikoostumukset ovat niin jänniä; ne ovat luonnostaan jauhemaisia, mutta kaikki eivät silti tunnu iholla jauhoisilta ja jätä kuivan näköistä pintaa. Uoga Uogan koostumukset tuntuvat olevan tätä jauhoisempaa laatua. Kun Loloa ottaa ripauksen hyppysiin ja hieroo ihoon, se ikäänkuin "sulaa" ihoon kun taas Uoga pyörii iholla jauhoisena. Jokin reseptiikassa tekee sen, ettei jauhe vain asetu iholle yhtä nätisti ja tasaisesti kuin toisten kokeilemieni mineraaliposkipunien.

Vaikka Uoga Uoga sympaattiselta merkiltä vaikuttaakin, niin omalla kohdallani on todettava, etteivät sarjan mineraalimeikkien koostumukset toimi ihollani ihan parhaalla mahdollisella tavalla. (Harmi ettei Uogan ihon- ja hiustenhoitosarjaa saa Suomesta, olisi ollut mukava esitellä merkkiä laajemminkin. Nyt arviosta jää negatiivinen kuva vain koska juuri meikit eivät olleet mun ihon juttu.)

Olisi kiinnostavaa kuulla kokemuksia rasvoittuvaihoisilta, josko Uogan mineraalipohja toimisi heillä paremmin kuin esimerkiksi Lily Lolo, Idun ja Flow, jotka eivät sisällä absorboivia ainesosia.

Tässä kuvassa iholla Peachy-poskipuna.

Purkissa kauniin heleältä näyttävä Peachy on ihollani aavistuksen tunkkainen ja kadottaa raikkautensa. Pigmenttiä on runsaasti ja koska koostumus levittyy helposti epätasaisesti, kannattaa annostelun kanssa olla tarkkana.

Kummassakin kuvassa huulilla Uoga Uogan Wind Catcher -huulikiilto, joka on sarjan suosituin huulikiilto. Persikkaisen beige sävy sopiikin varmasti monelle ja on superhelppo arkisävy neutraalien tai lämpimien meikkien kaveriksi.

Pidän huulikiillon kosteuttavasta koostumuksesta joka pysyy huulilla keskimääräistä paremmin - luonnonkosmetiikan huulikiilloilla on taipumus kadota huulteni pinnalta nopeasti, koska kuivat huuleni kirjaimellisesti imaisevat niiden hoitavan, kasviöljyihin pohjautuvan koostumuksen. Luonnonkosmetiikan huulikiillot eivät myöskään ole yhtä tahmeita kuin synteettiset, ja tahmeus edesauttaa kiillon pysymistä. Minkä miellyttävyydessä voittaa, sen yleensä kestossa menettää huulikiiltojen kohdalla.

Testipaketissa oli myös Uoga Uogan kabukisivellin.

Sivellin on mallia pitkävartinen, ja täytyy sanoa, että olen nykyään enemmän näiden pitkävartisten kuin "töppö"vartisten ystävä.

Uogan sivellin on synteettistä materiaalia ja tiheydeltään juuri sopivan napakka. Harjapää on kooltaan aika pieni ja siro tehden siitä erinomaisen valinnan etenkin pienikasvoisille. :)

Tässä vertaus Idunin kabukiin, joka on kooltaan medium-luokkaa ja materiaaliltaan taklonia. Idunin kabuki on Uogaa pehmeämpi ja ylellisemmän tuntuinen. Uogan etu on napakkuus, eli sillä voi tarpeen vaatiessa "pakata" meikkipohjaa iholle peittävämmin.

*

Summa summarum:

- Peittävyydeltään keskivahva mineraalimeikkipohja, mielestäni suunnilleen samaa luokkaa kuin Lily Lolo

- Jättää ihon hyvin mattaiseksi verrattuna moniin mineraalipohjiin, vaikka micaa sisältääkin. Pienen hohteen erottaa kun jauhetta swatchaa kämmenselkään mutta kasvoilla tulos on mielestäni lähes täysin matta.

- Jos ihosi rasvoittuu helposti eivätkä kokeilemasi mineraalipohjat ole pitäneet ihosi kiiltoa kurissa, Uoga Uoga saattaa olla ratkaisu.

.

Hintatietoja:

Mineraalipohja 8 g / 24,90€. Näytekoko 0,7 g / 3,90€

Poskipuna 4 g / 16,90€

Huulikiilto 3 ml / 11,90€

Kabuki 16,90€

Viime viikonloppuna toteutui Suomessa ensimmäisenä laatuaan blogilukijamatka – Karkkipäivän lukijamatka Tallinnaan. Matkatoimisto Pohjolan Matka lähestyi minua idean tiimoilta viime keväänä, ja alun perin syksyksi suunniteltu matka ajoittui lopulta talvisesongille tammikuuhun.

Mukana meitä oli kauneusteemaisella matkalla lopulta 40 lukijaa + seuralaista, sekä minä ja Pohjolan Matkan Riikka.

Tänään vuorossa läjäpäin kuvia ja tunnelmia matkalta.

Juttu on pitkä, mutta lukekaa vaikka osissa viikonlopun aikana :) Pidän viikonlopun blogivapaata ja uutta matskua tulee sitten ensi viikolla.

Matkaan lähdettiin perjantaina Helsingistä M/S Baltic Queen –laivalla. Kokoonnuimme laivan yökerhoon nauttimaan tervetuliaiskuohuvat ja siinä vähän jutusteltiin ja tutustuttiin ja käytiin läpi matkaohjelmaa. Minua kiinnosti tietysti tietää mistä päin osallistujat olivat tulleet, ja kauimpaa saapunut lukija oli Oulusta. Skål pohjoiseen!

Lauantaiaamuna enemmän tai vähemmän hyvin nukkuneet karkkipäiväläiset kokoontuivat Tallinnan satamassa odottavaan Pohjolan Matkan bussiin. Meluisasta yöstä ja lyhyistä unista huolimatta tunnelma oli iloinen ja pirteä.

Kuskimme Markku ja Tallinnan paikallisoppaamme Riina toivottivat meidät tervetulleiksi.

Matkalaiset yllätettiin jo aamutuimaan virolaisilla lahjaterveisillä – NHS Oy lahjoitti Karkkipäivän lukijamatkalaisille ihanat Nurmen saippuat.

Penkeillä selailtiin Nurmen esitettä ja kuulin takaani pohdintaa hiussaippuasta – siitä minulla oli tytöille heti pitkät stoorit jaettavana.

Kosmetiikasta tuli todellakin höpöteltyä matkan aikana vähintäänkin tarpeeksi! :) Ajatelkaa mikä tilaisuus kosmetiikkafriikeille – koko viikonloppu samanhenkisessä seurassa eikä kukaan pyörittele silmiään kun intoilet käsikuorinnasta tai fiilistelet silmät ummessa jalkavoiteen tuoksua. Eräs osallistuja totesikin jo tervetulodrinkeillä, että hän on odottanut matkaa kuin kuuta nousevaa koska tuttavapiirissä ei ole ketään kenen kanssa jakaa kosmetiikkaintoilut. Tänä viikonloppuna oli lupa jauhaa purkeista ja voiteista niin paljon kuin sielu sieti. :) Mutta kyllä me paljon muustakin juteltiin. :)

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli ostoskeskus Solaris ja siellä viime keväänä avattu, pelkästään Virossa valmistetulle luonnonkosmetiikalle tai semiluonnonkosmetiikalle (Puhas Loodus, Natura Siberica) omistettu ihana Pillerkaar-myymälä.

Liikkeen omistaja Jüri Paltser toivotti meidät tervetulleeksi ja kertoi liikkeen edustamista merkeistä ja luonnonmukaisen kosmetiikan suosiosta Virossa.

Juuri Paltserilta sain kuulla, että Virossa on enää vain yksi ainoa normikosmetiikan valmistaja, kaikki loput kosmetiikkayritykset tuottavat luonnonkosmetiikkaa. Pelkästään Pillerkaarissa on yli 30 virolaista merkkiä myynnissä. (Natura Siberica on venäläinen merkki mutta osa sen valmistuksesta on lisensoitu Viroon, ja Pillerkaar myy näitä Virossa valmistettuja Natura Siberica –tuotteita.)

Värikkäässä myymälässä riitti hypisteltävää.

Pillerkaar-vierailun yhteydessä meille pidettiin myös maan suurimman luonnonkosmetiikkamerkki Joikin esittely.

Saimme kuulla, että Joikin tarina on alkanut aikoinaan soijavahakynttilöistä. Tänä päivänä Joikin valikoima kattaa niin kasvojen- kuin vartalonhoitotuotteet.

Erityistä ihastusta matkalaisissa aiheutti Joikin käsikuorinta, joka katosi hyllyistä sellaista vauhtia että Paltser joutui hakemaan varastosta lisää.

Pillerkaar vaikutti saavan lukijoiden varauksettoman ihastuksen ja jono kassalle oli pitkä…

Päädyimme myös Pillerkaarin Facebook-sivulle: "Hullud järtsud Pillerkaares" ^_^

*

Seuraavaksi bussimme suuntasi Kalamajan alueelle Telliskivi-keskukseen, jossa ohjelmassa oli vierailu Mimesis-liikkeeseen kera kahden tuotemerkin esittelyjen ja lounastauko.

Mimesis-liike vastaa tyyliltään suunnilleen Suomen Ruohonjuurta, eli myynnissä on niin kansainvälisiä kuin kotimaisia luonnonkosmetiikkamerkkejä. Mimesiksen valikoimassa on virolaisten merkkien lisäksi mm. Cattieria, Dr. Hauschkaa ja Laveraa.

Valtava ryhmämme täytti puolitettunakin koko pienen Mimesis-liikkeen. Meidät oli jaettu kahteen ryhmään ja toisella puoliskolla oli vapaata aikaa tutustua Telliskiven pikku putiikkeihin samalla kun toinen puoli kuunteli esittelyjä.

TurBlissistä kerroinkin jo Tallinnan tuomiset -postauksessa, kyseessä on siis tuhanvuotiseen turpeeseen perustuva sarja jonka valikoimassa on ainoastaan kasvonaamioita ja hoitovesiä.

Kaikissa naamioissa on pohjana samaa turvetta, ja valituilla yrteillä ja uutteilla naamioihin on lisäksi saatu eri ihotyyppejä hyödyttäviä vaikutuksia, kuten ihohuokosia supistavia rasvoittuvalle iholle tai kiinteyttäviä ikääntyvälle iholle. Erilaisten yrttien vaikutuksista ihoon saimmekin kuulla hieman enemmän iltapäivän workshopissa.

Signe Seebid –merkin perustaja Signe valloitti suloisella olemuksellaan ja kertoi perheyrityksen työllistävän tällä hetkellä 5 henkilöä. Jokaisella on oma tehtävänsä: yksi pakkaa ja tarroittaa, yksi kuljettaa tuotteet jälleenmyyjille ja muutama valmistaa tuotteita. Kaikki tuotteet valmistetaan käsin pienessä tehtaassa Tallinnassa.

Sympaattinen tuotesarja koostuu erilaisista voiteista, saippuoista, vartalokuorinnoista ja kylpymaidoista. Myydyin tuote on appelsiinivartalokuorinta jonka tuoksu nosti heti veden kielelle.

Signen sarjassa aromaterapialla on tärkeä merkitys, ja tuotteiden tuoksut on tarkkaan mietitty tuomaan terapeuttisia elämyksiä. Sarjaan kuuluu myös puhtaita eteerisiä öljyjä. Kuvassa nuuhkuttelun kohteena kookosminttujalkavoide, jonka saimme Signeltä myös lahjaksi.

.

Mielenkiintoisesti, Virossa luonnonkosmetiikan sertifikaatit eivät nauti kuluttajien keskuudessa kovin suurta kiinnostusta, ja sertifikaatteja tärkeämpiä asiakkaille ovat eri mediatahojen tuotteille myöntämät palkinnot. Signe, samoin kuin Pillerkaar-myymälän Jüri, korostivat esimerkiksi Cosmpolitan-lehden antamien tunnustusten tärkeyttä, ja tällaisen tunnustuksen saaminen on virolaiselle kosmetiikkayrittäjälle suuri kunnia. Monista tuotteista löytyykin palkinnoista kertovia tarroja.

Lounas nautittiin hajaantuneena eri paikkoihin, itse liityin F-Hooneeseen suuntaavan seurueen kylkeen.

Ruoan laatu ei taaskaan pettänyt, ja hintataso on tosiaan jotain sellaista joka tekee suomalaisen hyvin onnelliseksi. Pöydässämme päiviteltiin mm. 5,80€ hintaista laskua isosta keittolautasellisesta ja tukevasta salaatista. Itse riehaannuin tilaamaan pöperöä peräti 11,80 eurolla jolla sain kaksi niin ruokaisaa annosta että jaksoin hädin tuskin syödä loppuun.

Seuraava kohteemme oli Harmoonikum-keskus Viimsin kartanossa, noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tallinnan keskustasta. Harmoonikum on kylpylä-hoitola jossa järjestetään tilauksesta myös luonnonkosmetiikan työpajoja.

Odotin jostain syystä luokka- tai neuvotteluhuonemaista tilaa, mutta meidät toivotettiin tervetulleeksi kodikkaan olohuonemaiseen tilaan jossa takkatuli loimusi ja vanhanaikaisen näköiset sohvat ja nojatuolit kutsuivat istumaan ja rentoutumaan. Tarjolle oli katettu yrttiteetä ja voileipiä.

Harmoonikumin emäntä ja workshopin vetäjä Ene Lill valmistaa itse 100-prosenttisesti luonnon raaka-aineista valmistettua kosmetiikkaa jota myy Harmoonikumissa.

Keräännyimme pitkän pöydän ympärille ja saimme heti alkuun kuulla hieman pahoitteluja siitä, että opetustilanne on Harmoonikumille vähän haasteellinen ryhmämme ollessa niin suuri. Normaalisti workshopissa käy kuulemma maksimissaan noin 15 hengen ryhmiä.

Tulisimme valmistamaan yksinkertaisen kasvokuorinnan sekä kasvoöljyn, ja Ene demonstroisi meille hoitovoiteen valmistuksen. Emme voineet itse valmistaa voidetta, sillä sen valmistus vaatii lämpölevyn käyttöä eikä sellaisia olisi riittänyt kokoisellemme ryhmälle.

Ene aloitti kertomalla workshopiin valittujen öljyjen ja yrttien vaikutuksista. Tässä vaiheessa opetustilanteen haasteet kävivät selväksi, itse en harmillisesti kuullut puoliakaan mitä Ene puhui. Opetus myös eteni liian nopeaan tahtiin jotta kaikki olisivat ehtineet pysymään perässä siinä mitä kulloinkin oli tarkoitus tehdä.

Harmoonikumille jätettiinkin tästä jo palautetta ;)

Kuvassa valmistuu kasvokuorinta kaurahiutaleista, vehnäleseistä, riisijauheesta sekä neljän yrtin sekoituksesta: kehäkukka, laventeli, siankärsämö ja matara. Ainekset sekoitetaan luonnonjogurttiin tai rasvaiseen maitoon. Seosta voi käyttää sekä kuorintana että naamiona, naamiona se jätetään iholle 15 minuutiksi.

Olisin toivonut saavani workshopista enemmän irti ja syvällisempää tietoa vaikuttavista aineista, mutta oli tämä ”askartelupajakin” ihan mukava kokemus. :)

Jotain uuttakin siellä opin, kuten sen, että viinirypäleensiemenöljy on erinomainen pohjaöljy kasvoöljyille neutraaliutensa vuoksi. Aikaisemmissa yhteyksissä muistan jo kuulleeni, että viinirypäleensiemenöljy on pienimolekyylistä ja siten iholla miellyttävän tuntuista ja nopeasti imeytyvää.

Pellavansiemenöljystä kerrottiin, että sillä on voimakkaasti ihoa uudistava vaikutus, ja sitä on käytetty jo muinaisista ajoista palovammojen hoitoon. Porkkana- ja hampunsiemenöljy taas ovat vahvasti antioksidanttisia ja suojaavat ihoa vapailta radikaaleilta. Minun kasvoöljyyni tuli vaikuttavaksi aineeksi hamppua ja tuoksuksi valitsin appelsiinin ja geraniumin.

Workshoppiin osallistuneet: sain Riinalta hänen lupaamansa tiivistelmän workshopin sisällöstä resepteineen, se löytyy täältä.

Kasvovoide valmistui näin:

Voiteeseen valitut vaikuttavat aineet eli yrtit laitettiin hautumaan kuumaan veteen (kuin valmistettaisi teetä) eli niistä tehtiin uute.

Voidepohja muodostui mehiläisvahasta, jojobaöljystä ja kookosrasvasta, myös porkkanaöljyä lisättiin tuomaan antioksidanttista vaikutusta. Ene kertoi, että mehiläisvaha toimii myös emulgaattorina eli edesauttaa vesi- ja öljyfaasien sekoittumista toisiinsa. Mehiläisvahaa ei saa kuumentaa yli 60-asteiseksi tai sen bioaktiiviset aineet häviävät.

Osa yrttiuutteesta sekoitettiin rasvapohjaan (sekoitussuunta on pidettävä samansuuntaisena) ja seokseen lisättiin tuoksuaineeksi mintun ja greipin eteerisiä öljyjä. Sitten yksinkertainen voide oli jäähtymistä vaille valmis.

Seoksen jäähdyttyä ja saostuttua tulos oli tällainen:

Kiinnostavaa, tämäkin oli tavallaan uutta. Olen kuvitellut, että tämän näköiset jähmeät, vahamaiset voiteet ovat aina salvoja eli vedettömiä koostumuksia, mutta tässä seoksessa oli vettä kasviuutteen muodossa. Kyseessä on siis water-in-oil emulsio, yleisimpien kaupoissa myytävien voiteiden ollessa oil-in-water-emulsioita. Vaikka voide näyttää jähmeältä ja paksulta, se tuntui iholle levittäessä yllättävän raikkaalta ja ohuelta.

Workshopin päätteeksi tarjottiin vielä rahkapiirakoita, ei tällä matkalla ainakaan ihmisille päässyt nälkä tulemaan. :)

*

Harmoonikum oli päivän viimeinen viralliseen ohjelmaan kuuluva pysäkki, ja Viimsistä ajelimme takaisin keskustaan hotellillemme.

Tässä vaiheessa itselläni oli ollut suunnitelmissa lähteä ostoksille (en koko päivän aikana ostanut mitään kun keskityin kuvaamaan ja juttelemaan), mutta huoneeseen päästyä laiskotus otti vallan. Hain aulasta ilmaisen (!) kahvin ja vajosin nojatuoliin juttelemaan miehen kanssa puhelimessa.

Kello tuli pian 18 ja oli aika valmistautua illalliselle. Meikin fiksaus iltakuntoon: vedetään tummat sisärajaukset ja sutaistaan vähän varjostusta vanhan päälle :D Toimii aina. :)

Meitä lähti yhteiselle illalliselle 19 hengen poppoo. Ravintolaksi löytyi pitkällisen varauskarnevaalin jälkeen paljon kehuttu Von Krahli Aed.

(Tiedoksi suurille ryhmille: monet tallinnalaisravintolat eivät ota vastaan yli 10 hengen seurueiden varauksia, vaan näin suurten ryhmien varaukset täytyy varmistaa jonkun matkanjärjestäjän kautta. Tulipahan tämäkin opittua.)

Saimme Von Krahlin alakerrasta oman kodikkaan, tunnelmallisen nurkkauksen jossa ilta sujui rentoon tahtiin höpötellessä ja toistemme (ja omia) annoksia ihaillen ja syöden.

Ei voi kuin taas suoda kehut tällekin tallinnalaisravintolalle, kauniita ja maistuvia annoksia hintaan joka ei pahoita kenenkään mieltä.

Kyllä Tallinnaan vain kelpaa tulla niin syömään kuin kosmetiikkashoppailemaan!

Palasimme kauniin lumisen vanhankaupungin halki hotellille vatsat täynnä ja mielet lämpiminä. Ainakin itselläni oli tosi iloinen olo, sellainen kuin olisin juuri viettänyt iltaa vanhalla kaveriporukalla.

Välitän vielä kerran kiitokset kaikille matkalle osallistuneille, oli tosi mukava tutustua teihin ja kivaa että tehtiin päivästä yhdessä niin hauska ja onnistunut!

Erityiskiitokset matkan ideoinnista vastanneelle Pohjolan Matkan Piialle! <3

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lukijamatka vol. 2 olisi hyvinkin toteutumassa jonain kauniina päivänä. ^_^

P.S. Jotkut osallistujat kysyivät saako minulta matkalla otettuja kuvia - laittakaa minulle sähköpostia niin laitan teille linkin Dropbox-kansioon josta saatte kaikki kuvat :)

P.P.S. Mun mobiililaajakaista ei toimi tällä hetkellä kunnolla Ahvenanmaalla ja siksi kommentteja on jäänyt jonkun verra odottamaan. (Tämänkin postauksen jouduin kirjoittamaan Maarianhaminan kirjastossa...) Katsotaan suostuuko yhteys toimimaan edes muutaman minuutin illalla niin saisin parit kysymykset vastattua :)

Tallinnan matkan kosmetiikkatuomiset jäivät lopulta aika vaatimattomiksi. Mutta mitäpä tuosta, hyvä vain. Tajusin juuri, että touko-kesäkuun interreil-reissulta tuomani Alterra- ja Alverde-tuotesäkit odottavat nekin edelleen lähempää tuttavuutta kanssani ;)

Tää oli pakko. Teenkö jotain kolmella Natura Siberican tyrnishampoolla? En tietenkään, mutta haluan selvittää mitä eroa noilla on. Tuo oranssitekstinen "For normal and dry hair" -versiohan oli yksi viime vuoden suosikkituotteitani ja ihanimpia shampoolöytöjä vuosikausiin.

Onneksi nämä ovat halpoja ja perhepiiristäkin löytyy iloisia vastaanottajia tyrniherkuille :) Tällä kertaa tuli selvitettyä myös Kaubamajan ja Rimin välinen hintaero: Oblepikha-shampoo maksaa Kaubamajassa 6,90€ ja Rimissä 5,49€. Rimissä (ainakin siinä sataman vieressä olevassa) tosin on todella suppea Natura Siberica -valikoima, joten jos halajaa suorittaa perusteellista NS-shoppailua, se kannattaa hoitaa jossain muualla kuin Rimissä.

White Cedar -shampoo sujahti sekin ostoskoriin koska a) rakastan seetrin tuoksua ja b) mulla on tällä hetkellä meneillään kova hinku testailla erilaisia volyymishampoita. Ja c) nää on halpoja, kuten sanoin. White Cedar maksoi 5,70€.

Vihdoin pääsen tutustumaan myös Joik'iin.

Greippi-mandariinivartalovoiteen ja pienen balsamipurkin saimme Joik-esittelystä, Ruusunmarja-vehnänalkiokasvovoiteen ja tyrnikasvoveden ostin itse. Tuo Tyrni-vesi vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, siinä on aika runsaasti öljyä (eikä lainkaan alkoholia) joten se voisi olla potentiaalinen hyvä hoitovesi; kuin kasvovesi + kasvoöljy yhdessä. Raporttia seuraa kuten voitte arvata. :)

Mimesis-liikkessä meille pidettiin kahden merkin esittelyt, ja saimme kummaltakin merkiltä kotiinviemisiä.

TurBliss-tuotteet pohjautuvat tuhatvuotiseen virolaiseen turpeeseen ja yksinkertainen sarja sisältää vain turvenaamioita ja muutaman hoitoveden. Saimme lahjaksi hoitoveden ja valinnaisen naamion. Mielenkiintoisesti; tämä naamio ei saa kuivua iholla, sillä kuivuminen estää vaikuttavien aineiden, joista mainittavimpana humiinihappo, imeytymisen. Tämän vuoksi naamion pintaa on kostutettava vaikutusajan aikana kasvosuihkeella (pelkkä vesikin käy) jos naamio uhkaa kuivua liikaa. Jännä juttu. Yleensähän turve- ja savinaamioiden annetaan kuivua kauttaaltaan.

Meille kerrottiin, että Viron maaperän turpeen humiinihappopitoisuus on yli 40%, kun Suomessa se on vain jotain 20% kieppeillä, vai olikohan 12%. Siksi Viron turve on kuulema kosmeettisessa käytössä tehokkaampaa kuin Suomen. Itse kuulin koko humiinihaposta nyt vasta ensimmäistä kertaa. Sarjan edustajan mukaan happo stimuloi mm. kollageenin tuotantoa ja on yleisesti ottaen "nuorentava", solujen uusiutumista buustaava ainesosa.

Signe Seebid (Signen saippuat) -merkiltä, jonka sympaattinen perustaja oli itse paikalla kertomassa sarjasta, saimme lahjaksi heidän suosituimman tuotteensa eli appelsiinivartalokuorinnan sekä kookosminttu-jalkavoiteen.

.

Sain muuten kuulla hurjan mielenkiintoisen faktan Viron kosmetiikkateollisuudesta: Virossa on enää vain yksi (!!) ns. normikosmetiikan valmistaja (Orto) ja kaikki muut paikalliset kosmetiikkayritykset, joita on runsas 40 jos nyt oikein muistan, valmistavat luonnonkosmetiikkaa...! Mieletöntä! :) Meillä on Suomessa melkein päin vastoin. En nyt tietenkään sano että "normikosmetiikan" valmistuksen kuuluisikin vähentyä, mutta trendi Virossa vain on sangen mielenkiintoinen.

Luonnonkosmetiikan suosio on ajanut sen viimeisenkin normikosmetiikan valmistajan muokkaamaan tuotevalikoimaansa luonnolliseen suuntaan, ja Orton sarjoihin kuuluu teidänkin monen tuntema Puhas Loodus. Puhas Looduksen luonnollisuusprosentti on tällä hetkellä kuulema n. 95%, ja Orton tavoitteena on tehdä sarjasta jossain vaiheessa sertifioinnin kriteerit täyttävä.

Miehellekin tuli tällä kertaa tuliainen. En juuri koskaan muista mies-ressua kun olen kosmetiikkashoppailemassa vaikka kyllähän hänkin ilahtuu uusista puteleista. Kunhan ne kuuluvat hänen hyväksymiensä merkkien piiriin...! :D ^_^ Tigi on yksi niistä.

Entäs tämä... Hahhah. Vähän pitää taas nauraa itselleen. Mun on pitänyt jo tosi pitkään ostaa Lushin Seanik-palashampoo testiin, ja nyt sen sitten olisi saanut Virosta halvalla. Ja tiedättekö - mä en jaksanut lähteä Tallinnan Foorumiin sitä hakemaan. Voi hyvää päivää. Lauantai-iltana teki mieli vain levätä hotellihuoneessa pitkän ja ohjelmantäyteisen päivän jälkeen, kun illalliseen oli vain tunti aikaa. Hyvin olisin hotellimme vieressä sijaitsevaan Foorumiin ehtinyt, mutta ei vain jaksanut.

Sunnuntaiaamu oli varattu shoppailulle - ja en mä sitten ehtinyt enää Foorumiin kun halusin lähteä aamulla samoilemaan vanhankaupungin kujille ja melkein tuli kiire Kaubamajaankin.

Kun palattiin eilen Helsinkiin marssin sitten Asematunnelin Lushiin ja ostin Seanikin kalliilla Suomen hinnalla. Prkl. 13,50€.

Tällaisia tuliaisia Tallinnan reissulta. Raportteja käyttökokemuksista seuraa.

Päivän look. Näyttää vähän kalpealta, huulipunaa kiitos. (Ja väriä tyveen kiitos!!! Värjäysaika maanantaille :))

Hiukset ylös. Välillä ihmettelen miksi olen niin kiintynyt pitkiin hiuksiini kun haluan aina pitää ne kiinni.

Luomilla sävyjä Cliniquen Plum Seduction -paletista sekä MACin Beautiful Iris ja Seedy Pearl. Violetissa rajauksessa E.l.f.in tummaa liilaa ja Meksikosta saamaani vaaleaa hohtavaa liilaa + pieni turkoosi efekti Essencen Crystal eyelinerilla.

Epätarkentunut kuva kynsistä :p Joiden violetti osuus meni pilalle koska päätin hetken mielijohteesta vaihtaa jo valitsemani Rimmelin violetin hippulakan Color Clubin lastulakkaan. En ole käyttänyt sitä yli vuoteen ja koostumus oli mennyt ihan mönjäksi. Paksu, hitaasti kuivuva mömmö liuotti alla olevan värilakan ja lastut levittyivät totta kai kaikkea muuta kuin tasaisesti ja niinpä olen nyt Tallinnan matkalla kevyesti ruttuisilla möykkykynsillä. :) Noo, kukas niitä läheltä katsoo :)

Essien Mint Candy Apple, Color Clubin Covered In Diamonds, Rimmelin Sparkle Every Day jota mun piti laittaa ja Natural Coden Fairy Tale.

.

Lukijamatkatunnelmia:

Hei - täältähän löytyy hengenheimolaisia :)

.

Istuin junassa matkalla Helsinkiin kun äidiltä tuli viesti:

"Jos voit, tuo mulle Virosta Nurmen jalkaraspisaippua ja vihreä huopasaippua. Maksan takaisin. Innostuin blogisi perusteella! :) Kivaa lukijamatkaa sulle + muille."

Äiti... ^_^

Nyt: hyvää yötä.

...ehkä unen kannalta haasteellinen yö edessä käytävältä kuuluvan möykän tason perusteella... Onneksi sain yhdeltä matkalaiselta korvatulpat. ;)

*

Tänään esittelyssä Nurme, pieni virolainen luonnonkosmetiikkaa valmistava perheyritys.

Sopii hyvin tunnelmiin kun huomenna suuntana on Tallinna! :) Törmäsin Nurmeen viime keväänä Tallinnan Telliskivi-keskuksessa sijaitsevassa myymälässä ja panin tuotteiden söpön habituksen heti merkille. Kuinka ollakaan, viime syksynä sain kuulla Laveran maahantuojalta NHS:ltä, että he ovat ottaneet Nurmen talliinsa. Nyt Nurmea saa siis myös Suomesta.

Nurmen konstailematon tuotevalikoima rakentuu saippuoiden ja öljyjen ympärille, ja mukana on myös muutama voidemainen ja vesimäinen tuote. Kaikki tuotteet on käsintehty.

Nurmen perustaja Marit Tiits summaa merkin filosofiaa näin: "Nurmen arvot ovat fyysistä ja henkistä tyytyväisyyttä sekä elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa. Uskomme, että voidaksemme elää onnellista ja aktiivista elämää, on kuunneltava kehoa. Hyvä terveys alkaa huolehtimalla itsestään, nauramalla paljon ja nauttimalla elämästä! Ja se on juuri sitä, mitä haluan tarjota kaikille Nurme-tuotteiden kautta."

Voin kyllä allekirjoittaa tuon hyvän terveyden reseptin, ei pidä olla vakava! Kannattaa nauraa paljon, itselleenkin! ^_^ Tai tehdä jotain sellaista joka saa muut nauramaan :)

Nimi 'Nurme' tulee viron sanasta nurm, niitty.

Sain NHS:ltä valtavan tuotesetin testattavaksi. Settiin kuuluu kamomillakasvovesi, mango- ja kookos -body butterit, greippivartalokuorinta, greippivartaloemulsio, avokadoöljy ja saippuoita.

Aloitetaan vartalonkosteuttajista: Mango Body Butter ja Coconut Butter For Hair And Body.

Mango-vartalovoi (22,90€ / 200 ml) on se marmeladi, jonka kuvaa vilautin blogissa joulukuussa. Jos tämä ei näytä syötävältä niin en tiedä mikä näyttää ;) Koostumus tosin sulaa lämpimässä kylpyhuoneessa pian juoksevammaksi.

Mangovoi tuntuu iholle levittäessä juuri siltä miltä näyttää - kuin hieroisi ihoonsa marmeladia. Yllättävästi tuote on lähes tuoksuton. Purkin avatessa oikein odottaa jotain runsaan hedelmäistä tuoksua mutta ei. Mango Body Butter ei sisällä pelkästään mangoa vaan on sekoitus mangonsiemenvoita, aprikoosiöljyä, manteliöljyä, oliiviöljyä, auringonkukansiemenöljyä ja beetakaroteenia, joka tuo voille keltaisen värin.

Mangovoi osoittautui ihotyypilleni aivan liian raskaaksi öljycocktailiksi, minkä vuoksi tuntuu hömöltä ylipäänsä kirjoittaa siitä arvio. Jos arvostelee täysin ihotyypilleen sopimattoman tuotteen, niin eihän tuotteen "haukkumisessa" ole oikein järkeä. Minun iholleni mangovoi ei imeytynyt käytännössä lainkaan, ja sitä oli vaikea levittää. Muruinen koostumus vaati kunnon työstämistä ennenkuin se edes näennäisesti katosi ihoon, mutta lopputulema oli se, että sain lopulta pyyhkiä parin tunnin kuluttua ylimääräiset voit pois ihon pinnasta koska se ei imeytynyt mihinkään. Sanoisin siis, että Nurmen mangovoi sopii aivan erityisen rutikuivalle iholle.

Coconut Body Butterin (19,65€ / 200 ml) koostumus on aivan erilainen. Se on purkissa kiinteää, niinkuin käsittelemätön kookosrasva aina on noin alle 25 asteen lämpötilassa. Kun kookosvoita ottaa käteen, se lähtee sulamaan ihon lämmön vaikutuksesta ja on pian ihan nestemäistä. Kookosöljy levittyy iholle notkeasti ja helposti ja imeytyy paljon paremmin kuin mangovoi. Se tuntuu mangovoita huomattavasti ohuemmalta.

Hiuskokeilut kookosvoin kanssa ovat vielä kesken ja niistä tulee erikseen juttua. Olen aiemmin käyttänyt vain fraktioitua kookosöljyä joka on koostumukseltaan erilaista kuin käsittelemätön kookosöljy.

Greippi-sokerikuorinta (18,65€ / 250 g) on rakenteeltaan yllättävän kuivaa. Kun sitä ottaa lusikalla purkista tuote tuntuu kuin hiekalta. Se sisältää öljyjä niinkuin sokerikuorinnat yleensäkin, mutta Nurmen kuorinnassa öljyä on todella vähän ja sen tuntee vasta kun tuotetta huuhtelee iholta. Levityksen helpottamiseksi kuorinta kannattaa sekoittaa kämmenellä ensin veteen tai öljyyn, jos haluaa vielä hoitavamman kuorinnan.

Vaikka sokerirakeet tuntuvat iholla aika karkeilta, on kuorintatulos lopulta miedon tuntuinen. Sokerirakeet tietysti myös sulavat iholla lämmön ja veden vaikutuksesta, jolloin niillä ei ylipäänsä ehdi "hinkata" ihoa niin pitkään että kuoriva vaikutus olisi voimakas. Öljyt jättävät iholle hieman rasvaisen tunteen josta kaikki eivät varmasti pidä, mutta ei huolta, öljy imeytyy ihoon nopeasti kun on pyyhekuivannut ihon ja iho tuntuu hoidetulta ja kosteutetulta. Pakkauksessa suositellaankin, ettei ihoa enää kuorinnan jälkeen pestäisi saippualla että öljyt saisivat jäädä iholle vaikuttamaan.

Yleinen huomio purkkiin pakatuista vartalotuotteista: purkit ovat toki kauniin näköisiä ja totta kai myös tarkoituksenmukainen pakkausmuoto paksuille tai ei-nestemäisille tuotteille, mutta on ne kyllä hankalia käyttää. Annostelu on pakko tehdä lusikalla (itse en ainakaan kynsien puolesta saa kunnolla kaivettua purkeista tavaraa, ja se tuntuu epähygieniseltäkin), ja sokerimuruja ja voilänttejä on ympäri kylppäriä.

Kannet pitää mielellään myös aina pyyhkiä vedestä suihkun jälkeen, sillä purkkiin sisälle päässyt vesi nopeuttaa tuotteen pilaantumista.

Grapefruit Body Lotionissa (18,75€ / 150 ml) on ohut koostumus, joka kuitenkin on sen verran rasvainen että riittää kosteuttamaan kuivaakin ihoa. Voiteiden koostumuksia on välillä tosi vaikea kuvailla, mutta tätä kuvaisin ilmaisulla ei-samettinen. Tiedätte, kun monia vartaloemulsioita sanotaan samettisiksi, jolloin yleensä puhutaan täyteläisestä, kuohkeasta koostumuksesta. Nurmen greippivartalovoide on ohut ja jopa litkumainen, mutta silti rasvainen. Jännä. Ehkä tässä kohtaa voisi jopa sanoa, että koostumus "kotitekoisen" tuntuinen. Mikä voi olla myös symppis juttu ;D

Voide jättää ihon pinnan hieman tahmeaksi. Arvelen, että kuivemmalla iholla sellaista ei ole havaittavissa.

Voiteen "latvatuoksu" (jos nyt vartalotuotteiden tuoksuistakin voi tällaista ilmaisua käyttää) on raikkaan hedelmäinen, mutta pohjatuosu "paksumpi" ja yrttisempi. Sellainen perinteisen luonnonkosmetiikkamainen.

Avokadoöljyn (16,35€ / 100 ml) kerrotaan sopivan erityisesti ikääntyneelle, karhealle ja kuivalle iholle ja hoitamaan auringonpolttamaa ihoa. Öljy on täyteläisehköä, ja jättää selvästi rasvaisemman tunteen iholle kuin esimerkiksi Ceridalin öljy.

Avokadoöljyä voi käyttää myös hiusten ja päänahan hoitoon. Aion talven ja kevään aikana testailla ison läjän erilaisia öljyjä ja teen joskus loppukeväästä öljyille omistetun postauksen. Avokadoakaan en ole vielä ehtinyt hiuksiin kokeilla.

Vuohenmaitosaippua (7,35€ / 100 g) - todella miellyttävän tuntuinen, vaahto on pehmeää ja kermaista. Saippua itsessään on tarpeeksi jämäkkä että sitä on miellyttävä käyttää (vs. ylipehmeät löllösaippuat jotka kuluvat tosi nopeasti). Selvästi vähemmän kuivattavan tuntuinen kuin normisaippua. Tykkään! Tuoksu hyvin mieto, hädin tuskin havaittava.

Supervaahtoava kookossaippua (7,35€ / 100 g) - rakenteeltaan kovempi kuin vuohenmaitosaippua ja todellakin vaahtoaa runsaammin kuin saippuat keskimäärin. "Raskaan lian irrotukseen", pakkauksessa lukee. Ihan mitään moottoriöljykäsiä en ole päässyt saippualle näyttämään joten en pysty ottamaan kantaa kunnon lian irrotukseen. ;) Ihana perussaippua runsaan vaahdon ystäville!

Entäs nämä! Niin söpöt!

Huopasaippuan (13,60€ / 60 g) idea on se, että saat saippuan ja "pesusienen" samassa paketissa. Huopakuoren ansiosta saippuan voi myös käyttää loppuun saakka, yleensähän kukaan ei jaksa enää niitä pieniä loppumuruja ja lituskoja ja heittää ne menemään.

Pinta on huovutettua saarenmaalaista lampaanvillaa. Kun saippua on kulunut loppuun, huopakuoren voi käyttää vaikka kasvosienenä tai keittiön pintojen pyyhkimiseen.

Myönnän, että itse olen suihkugeelien käyttäjä, mutta olisihan palasaippua tietysti kaikkein ympäristöystävällisin valinta. Miettikää mikä määrä muovijätettä tulee suihkugeelien pakkauksista... Niin kuin tietysti kaikesta kosmetiikasta. Luonnonkosmetiikkaa ostamalla tulee sentään ostaneeksi kierrätetyistä ja/tai maatuvista materiaaleista valmistettuja pakkauksia.

Kuoriva jalkasaippua (10,50€ / 150 g), eli itse asiassa lempeä jalkaraspi ja saippua yhdessä! :)

Tämä on hauska idea; saippua on koostumukseltaan niin jäykkä että sillä voi raspata jalat! Karheaa kuorimapintaa tuovat maahohkakivi ja mantelinkuorijauhe.

Ainoa kokeilemani Nurmen kasvotuote on Kamomilla-kasvovesi   (tai joo, avokadoöljyä voi myös käyttää kasvoille mutta se on iholleni liian raskasta siihen tarkoitukseen.)

Kamomilla-kasvovesi (11,45€ / 100 ml) on ihana. Jättää ihon tosi mukavan ja raikkaan tuoksuiseksi vailla tuotetuntua. Alkoholiton. Olen käyttänyt tätä niin paljon että pullo on kulunut jo puolilleen kuvan otosta. Tykkään käyttää tätä myös silmien aamuraikastajana ihanan Liz Earlen Eyebrightin loputtua. (Jep, varmasti mikä tahansa kasvovesi sopisi tähän hommaan mutta jostain syystä toiset silti tuntuvat silmän alueella miellyttävämmiltä kuin toiset. Joku psykologinen juttu kenties. En jaksa analysoida, suihkin vain tyytyväisenä :))

Nurmen valikoimaan kuuluu myös ihania, miedosti tuoksuvia soijavahakynttilöitä (24,70€). Soijakynttilä palaa 30-50 % kauemmin ja 90% puhtaammin kuin parafiinikynttilä. Nurmen kynttilöiden paloaika on 30-40 tuntia.

Nurmen käsintehdyt kynttilät sisältävät tuoksuaineena eteerisiä öljyjä, ja kerrankin voi todeta, että tuoksuainetta on laitettu todella miedosti. Nurme-kynttilöiden tuoksu on hyvin hienovarainen, "Lush"-tason tuoksuvahvuuden diggarit eivät varmaan haistaisi mitään... ;)

*

Taas on vastaamattomia kommentteja odottamassa. Koitan ehtiä vastaamaan ripsaripostauksen kommenttien kysymyksiin illan aikana. Tiedätte että vaikka joskus menee aikaa, mä vastaan aina kommentteihin jätettyihin kysymyksiin. Ja jos unohtuu / jää välistä niin saa hihkaista ja muistuttaa :) Tarkoituksella en jätä kenenkään kysymyksiä huomiotta.

Tänään arvostelussa neljä ripsaria. Miksi samassa postauksessa? Siksi, että olen käyttänyt niitä samaan aikaan ja ajattelin, että itse asiassa on havainnollistavampaa esitellä maskara niin että sen ominaisuuksia voi samalla verrata toisiin. Olen itse huomannut, että ripsarien yksilölliset ominaisuudet tulevat paljon paremmin esiin kun käyttää useampaa samaan aikaan. Ennenhän olin tosi laiska ripsareiden kokeilija ja minulle testiin lähetettävät maskarat unohtuivat useimmiten laatikoihin nukkumaan. Otin uuden käyttöön vasta kun edellinen oli loppumassa.

Viime vuoden aikana olen mielestäni tsempannut hyvin ripsariarvostelujen kanssa! :D Otin tavoitteeksi opetella käyttämään useampaa maskaraa kerralla jotta voin myös kertoa täällä mielipiteitäni vähän tiuhempaan, ja oppi on mennyt perille.

Tässä siis taas yksi ripsiväriarvostelu, var så goda.

Arvioinnin kohteena L'Orealin Volume Million Lashes Feline, Lancômen Hypnôse Doll Eyes, Idun Mineralsin Silfr ja Maybellinen The Colossal Go Chaotic.

Ryhmä ei ole tarkoituksella L'Oreal-konserni-painotteinen, tajusin vasta kuvaa ottaessa että kolme maskaraa on samasta firmasta. Pahoittelut jos joku pitää tätä epäasiallisena, kyseessä on puhdas sattuma.

Kertaus on opintojen äiti, eli tällainen on oma ripsilaatuni; minulla on hennot, harvat ja taipuisat ripset. Maskara pysyy niissä erinomaisen hyvin eikä koskaan rapise ja hyvin harvoin leviää - ehkä silloin jos lumihiutaleita tarttuu ripsiin. Mutta ei usein silloinkaan.

Ripsivärin suoritukseen vaikuttaa luonnollisestikin käyttäjän ripsien laatu, ja tässä on yksi syy miksi pidän itse ripsariarvosteluita aika tylsinä. Ripsari näyttää käyttäjänsä silmissä siltä, millaisen pohjan henkilön ripset sille luovat. Hento- ja harvaripsisen on mahdoton taikoa millään megadeluxevolumexpress-maskaralla tuuheaa ripsistöä, koska hänellä ei ole pohjaa sille. Minun ripseni ovat tätä laatua, minkä vuoksi ripsivärikuvani ovat aina nuivia.

Kaikissa kuvissa L'Orealin Felineä lukuunottamatta yksi kerros maskaraa.

L'Oreal Volume Million Lashes Feline

Viimeisin tulokas Million Lashes -linjassa. Million Lashes tunnetaan hyvin erottelevista ja samalla tehokkaasti volyymia rakentavista harjoistaan. Minä olen tykännyt kaikista kokeilemistani Million Lashes -maskaroista, suosikkini on edelleen se alkuperäinen.

Feline-versio lupaa taivuttaa ripsiä erityismuotoillun harjansa avulla.

Felinen koostumus on omaan makuuni vähän liian kostea, mutta tykkään harjasta ja massan kerrostuvuudesta. Ensimmäisen kerroksen (kuvassa) teen harjan pidempipiikkisellä puolella, joka erottelee ripset.

(Otin kaikki postauksen kuvat tänä aamuna. Feline-demokuva oli viimeinen, ja tässä vaiheessa tuo yksi ripsi lähellä sisänurkkaa kääntyi itsepäisesti toiseen suuntaan. En saanut sitä suoristettua millään. Muissa kuvissa se on suorassa. :))

Volyymia lisään harjan lyhempipiikkisellä puolella, joka pakkaa maskaramassaa todella tehokkaasti.

Maskaran plussat: aina luotettavaa, minulla toimivaa Volume Million -laatua. Pidän kovasti muovisista, erottelevista harjoista. Tykkään myös Volume Million hylsyn kaulan annostelijasta, joka "niistää" liiat maskarat pois harjasta.

Maskaran miinus: lähtee huonosti irti. Vesiliukoiset ripsarit takertuvat minulla ripsiin harvoin, mutta Feline istuu joinain päivinä yhtä tiukassa kuin Lumenen Blueberry Curl, jota en myöskään saa kunnolla irti.

Lancôme Hypnôse Doll Eyes

Sain tämän maskaran töistä ehkä viisi vuotta sitten, en enää pysty muistamaan milloin. Ja se korkattiin vasta viime syksynä. (Joo, mähän kerroin että mulla on maskarahäiriö.) Jeppis.

Odotin ripsarin olevan kuivahtanut, mutta vielä mitä, pelittää oikein hyvin. Massa on toki kuivempaa kuin tuoreissa ripsareissa on, mutta käyttäytyy ripsissä oikein nätisti. Kaikki Hypnôse-linjan maskarat lupaavat tuuheutta, Doll Eyes lupaa muistaakseni myös viuhkamaisuutta ja erottelevuutta. Miltä nyt nuken ripset näyttävät :)

Doll Eyesin kartiomainen kuituharja ei näytä sellaiselta josta yhtään tykkäisin, mutta jännästi se kuitenkin tuntuu toimivalta ja Doll Eyes on itse asiassa suosikkiripsarini postauksen maskaroista.

Minusta harja ei näytä erottelevalta, mutta se kuitenkin erottelee ripseni parhaiten tästä joukkiosta. Arvelen, että siihen vaikuttaa myös massan sopiva kosteusaste. Liian märkä tai "tahmea" maskara ei erottele optimaalisesti vaan liimaa ripsiä yhteen, Doll Eyesin voidemainen koostumus sekä sopiva annostelu (maskaraa ei tule harjaan liikaa) takaavat nätin erottelevuuden. Ripsari myös kerrostuu tosi hyvin paakkuuntumatta.

Maskaran plussat: erottelee hyvin, kerrostuu hyvin, ei klimpitä ripsiä. Harjan kapea kärki on tosi hyvä alaripsien ja sisänurkan meikkaamiseen. Lähtee helposti meikinpoistoaineella.

Maskaran miinus: Hinta. En itse maksaisi ripsarista neljää kymppiä koska halvemmallakin saa tosi hyviä. Edit. Sorry, muistin hinnan väärin, Lancômen ripsarit maksaa 33€. No, ei sekään ole halpa, mutta kipurajalla :)

Maybelline The Colossal Go Chaotic

En mielestäni ole jemmaillut tätä ripsaria kovinkaan kauaa, mutta en enää löydä sitä Maybellinen sivuilta. Liekö siis enää myynnissäkään? Nooh, Maybellinen julkaisutahdilla se ei toisaalta olisi yllättävää ;) Täytyyhän vanhoja lähteä tieltä aina kun tulee uutta tilalle.

Olikohan tämän maskaran tarkoituksena luoda kaoottiset ripset..? Ainakin se luo helposti sotkua, kiitos isohkon harjansa ja annostelijan puutteen hylsyssä. Hylsyn kaula ei niistä harjaa ulosvedettäessä, ja harjassa on kerralla aika paljon kosteaa massaa joka levittyy hieman sotkuisesti. Nimi tietysti kertoo, ettei maskaraa olekaan kehitetty siististi eroteltu ripsirivistö mielessä. :)

En oikein tiedä millaiselle kohdeyleisölle "kaoottinen" maskara sopii, mutta minä en tähän oikein ihastunut. Harja on silmiini liian iso ja leveä ja märkää massaa tulee kerralla liikaa. Hylsykään ei puhuttele. Mä olen tälle maskaralle liian vanha? ^_^

Maskaran plussat: en oikein keksi plussia. No, ei tämä kuitenkaan klimpitä tai "hapsuta" ripsiä, mutta sotkua tulee silti liian helposti harjan osuessa silmäluomeen ja kulmaluuhun.

Maskaran miinukset: väärän mallinen harja minulle, hylsyn "kaulurin" puute.

Idun Minerals Silfr

Idunin ripsiväri lupaa pidentää ja erotella ripset. Jälkimmäinen toteutuu, pidentämisestä minulla ei ole toistaiseksi kokemusta maskaroiden maailmassa Imjun Fiberwig -maskaraa lukuunottamatta. Eikä sekään onnistunut pidentämään kuin muutaman ripsen. Näytti hassulta. :)

Jokainen ripsivärihän yleensä pidentää ripsiä aavistuksen sillä tekniikalla, että kun maskaraa harjaa useamman kerroksen ja antaa kerrosten/vetojen välillä kuivahtaa, tarttuu edellisen kerroksen päähän pieni nokare ripsarimassaa. Näin ripsen päähän saa pikkuisen pituuslisän. Minun ripsissäni noita ripsen päähän tarttuneita massanökäreitä näkee usein kuvissakin. Mutta varsinainen todella selkeä pidentäminen tapahtuu kuiduilla, ja tämä teknologia taas ei toimi minulla.

Silfr-maskaran massa on kuivahkoa jo tuoreena, minkä vuoksi ripsari toimii minulla parhaiten vain yhdellä kerroksella. Toinen kerros levittyy hapsuisesti ja "pörröisesti" ja kohta ripset alkavat liimaantua yhteen. Massan kuivuus ei kuitenkaan ole sellaista, että maskara tuntuisi menneen pilalle ja kuivahtaneen ennen aikojaan. Koostumuksellisesti Silfr ja Lancômen Hypnôse Doll Eyes kuuluvat "jähmeämpään", kuivempaan luokkaan ja Maybelline Go Chaotic ja L'Oreal Volume Million Feline taas nestemäisempään.

Maskaran plussat: todella hyvä, erotteleva harja. Sopivan kapea minun silmilleni. Vaikka ripsari ei lupaa volyymia, niin mielestäni jo yksi kerros jättää ripsiin kivasti massaa. Elegantti, kaunis hylsy. Aikuiseen makuun? :D

Maskaran miinus: liian pitkä varsi. Harjan varsi on niin pitkä ja kapea ja kaula-aukko niin ahdas, että joskus, kun harjaa laittaa takaisin hylsyyn, se taittuu sen sijaan että sujahtaisi sisään. En oikein osaa tätä selittää mutta harjaa on minusta hankala laittaa takaisin hylsyyn.

L'Orealin ja Maybellinen harjojen varret ovat standardipituutta, Silfr selvästi pidempi.

Vaikka lähes kaikki ripsarit näyttävät silmissäni melkein samalta, kokoomakuvasta näkee minusta hyvin, mikä ero on kuivan ja märän massan tuomalla tuloksella. Kuivat (Lancôme ja Idun) tekevät erotellumpaa jälkeä ja saavat ripset näyttämään runsaammilta, tai siis kuin niitä olisi rivissä enemmän. Märät laadut taas liimaavat ripsiä helpommin yhteen, jolloin tuloksena on vähemmän runsaan näköinen ripsistö.

Löytyikö jutun maskaroista omia suosikkeja tai kenties inhokkeja?

Muut kuin Lancômen Hypnôse Doll Eyes blogin kautta saatuja.

P.S. Huomasin että jutun otsikkoa on tosi vaikea lukea ^_^ Kimpparipsa-mitää?

Idun-herkkujen jakaminen jatkuu.

Olin swatchaillut tätä violettia kaunotarta, samoin kuin sen persikkaista sisarta jo aiemmin Idunin maahantuojalla ja apteekeissa, joten tiesin, että ne ovat aivan ihania. Swatchaus kämmenselkään ei kuitenkaan kerro luomivärin käytöksestä silmäluomella, joten vasta käyttökokemus sinetöi täydellisen ihastuksen.

Minä rakastan violettia väriä, se ei ole salaisuus. Violettien ihanuusmeikkien löytäminen on tämän vuoksi aina aivan erityinen ilon aihe. :)

(Persikkaisesta Aklejasta tulee myöhemmin oma postauksensa.)

Marmoroitu sinivioletti mineraaliluomiväri kantaa nimeä Lin. Se ei ole 100-prosenttista mineraalia kuten ei mikään puristettu meikkituote, mutta väripigmentit tulevat mineraaleista. Inci on lyhyt mikä on puhtaita ja mahdollisimman vähän allergisoivia koostumuksia etsivälle hyvä juttu: Kaolin, Mica, Zinc Oxide, Silica, Octyldodecyl stearoyl, Caprylic capric triglyceride, CI77491, CI77492, CI77891, CI77499.

Voi kuulkaas kun luomivärit voisivat aina olla tämänkaltaista laatua... Makuja on totta kai monia, mutta minun mielestäni paras laatu on juuri tällainen: rakenteeltaan pehmeä ja samettinen, ikäänkuin kevyen "voinen", kauniisti levittyvä ja kerrostuva, iholla pysyvä (= ei lähde lätkimään häivytyssiveltimen mukana) ja pigmenttinen.

Todella voimakas pigmentti eli vahva väri ei aina ole tarkoituksenmukainen, joten pigmenttisyydellä en tarkoita sitä, että sävy on aina voimakkaan värinen. Miedommankin sävyinen luomiväri voi olla pigmenttinen. Minulle pigmenttisyys tarkoittaa sitä, että sävy levittyy tasaisesti, tarttuu ihoon ja kerrostuu hyvin, ja näyttää iholla kutakuinkin siltä miltä se näyttää hylsyssä.

Tässä kuvassa Lin tapaa saman sävyperheen muita suosikkejani. Parfait Amour ja Beautiful Iris ovat mun suosikkivioletit MACiltä, Seedy Pearl taas on täydellinen häivytyssävy ja kulmaluun highlighter violeteissa meikeissä.

Swish on mun suosikkipinkkejä. Huurteinen, todella hohtava vaalea pinkki, sopii niin siniseen kuin punaiseenkin taittavien liilojen seuraan kuin nenä päähän.

Meikissä koko luomella Lin-luomiväri ja kulmaluulla MACin Seedy Pearl.

Lin on kauniisti hohtava sävy, ei kimalteinen eikä metallinen vaan valoaheijastavuudeltaan juuri passelin "keskivahva".

Off topic mutta itse en oikein lämpene kimallepartikkeleille vaikka helmiäisen hohdosta tykkäänkin. Kimalteet ja glitterit tuppaavat irtoamaan iholta koska ovat raskaampia partikkeleita kuin hienoksi jauhettu pigmentti, minkä seurauksena silmien alla on aina se tuttu kimaltava sotku kun meikkaa glitterluomiväreillä.

Vinkki: jos tykkää kimaltavasta meikistä, glitterinen luomivärikoostumus kannattaa taputella tahmealle pohjalle kuten juuri levitetylle voidemaiselle luomiväripohjalle, jolloin kimallepartikkelit "liimautuvat" iholle paremmin. Toinen tapa on lisätä glitter jo valmiiksi liimaavassa muodossa, eli tuputella silmämeikin päälle glittereyelineria.

Swatch-vertailu suosikkivioletteihin. (MACin jauhemainen Violet-pigmentti kuuluisi vielä tähän joukkoon, mutta en kiiressä jaksanut kaivaa Violet-purkkia esiin kun se asuu eri paikassa kuin muut MAC-luomivärini :))

Lin on sävyltään kuin juuri Parfait Amourin ja "Kauniin iiriksen" välistä.

Idunin solo-luomivärien hinta on apteekeissa muistaakseni jossain 20 euron tietämillä. Yliopiston Apteekin verkkokaupassa hinta on jälleen halvempi, en tiedä miksi he myyvät netissä Idun-sarjaa niin reippaasti halvemmalla kuin itse myymälöissä.

Eilisessä meikissä yhdistin Linin turkoosiin rajaukseen.

Kuvan hieman klimppiintyneestä ripsarista tulossa arvostelu myöhemmin. Se on Idunin Silfr, joka toimii minulla hyvin yhdellä kerroksella mutta lähtee liimaamaan ripsiä yhteen jos kerroksia lisää.

Rajauksissa H&M-kaunokaiset, Aqua Liquid Eyeliner Mint Apple ja uuden vuoden meikissä esitelty Poolside.

*

Kuka muu tykkää violetista? Kertokaas violetteja luomivärisuosikkejanne. :)

Mä voisin joskus tehdä ihan kunnon kattavan postauksen kaikista liiloista lemppareistani.

.

Pakkassuosikit-postauksen kommenttien kysymyksiin on vihdoin vastattu. :) Arvonta taas valitettavasti ei ole edistynyt, valitsin käyttää ajan mieluummin uuden postauksen eli tämän kirjoitukseen. Olen viettämässä viikonloppua Helsingissä sisareni luona joten blogille jää jälleen vähemmän aikaa. Ja taas mä selitän...!

Arvonta koittaa sitten kun on sen aika. :)

Edit. 18.1. Arvonta suoritettu :) Merkkasin voittajat postaukseen. Voittajille on lähetetty sähköpostia, tarkistattehan etenkin Hotmail-tililäiset myös roskapostifiltterin.

Ihanan poskia nipistelevän talvipäivän kävelyn inspiroimana esittelen teille tänään pakkaspäivien kosmetiikkasuosikkejani.

Prologi:

Kävin iltapäivällä lyhyellä talon-ympäri lenkillä koirien kanssa ja ihailin kaunista säätä... Pikkutassut eivät valitettavasti ole huurteisten päivien ulkoilumielekkyydestä samaa mieltä ja vaativat päästä syliin 4 minuutin kuluttua. Tylsät tyypit. Palasin sisään ja istuin koneen ääreen. Olisi kyllä niin kiva mennä ulos... mutta niin paljon sähköposteja, arvonta suoritettavana, jono purkkeja kuvattavana, Tallinnan ravintolan metsästystä...

Avasin viimeksi tulleen sähköpostin. Se oli Pohjolan Matkan Piialta. Se päättyi lauseeseen, "Nyt olisi hyvä sää mennä ulos. Jos vain mahdollista, kone kiinni ja nuuskimaan raitista ilmaa :)"

Kiitos Piia. Kone meni kiinni ja menin ulos pakkasen ja auringon hellittäväksi. :)

Tässä ovat talven suosikkini. Yksi monivuotinen kestosuosikki, yksi tämän talven kestosuosikki ja kaksi ihan tuoretta tapausta.

Dr. Hauschka Hoitava Värivoide (nykyiseltä modernisoidulta nimeltään Sävyttävä päivävoide)

Olen tykännyt käyttää Hauschkan Hoitavaa Värivoidetta talvisin jo monta vuotta, nyt varmaan jo kuudes talvi menossa. Tutustuin voiteeseen aikoinani työpaikallani ja ihastuin siihen kun otin näytteen kotiin. Tämä on rasvaisin voide mikä minulla on käytössä, ja koostumukseltaan aivan erilainen kuin mikään muu lempparivoiteeni. Dr. Hauschkan luokituksen mukaan Värivoide ei edes ole erityisesti kuivan ihon voide, mutta rasvaiselta ja täyteläiseltä se todellakin minun hipiälläni tuntuu.

Voide jättää iholle selvän suojaavan tunnun, mutta ei jää kiiltelemään tahmeana. Tai no, kyllä iho tavallaan on "tahmea" verrattuna siihen pintaan minkä muut käyttämäni kevyet voiteet ja seerumit jättävät.

Voiteesta on vain yksi sävy ja se näyttää pelottavan tummalta, mutta pigmenttiä on lopulta tosi vähän ja sävy on iholla täysin läpikuultava. Voide ei tuo minkäänlaista peittoa, vain elävöittää ihon sävyä hitusen. Juuri sekin oli yksi syistä miksi alunperin ihastuin voiteeseen; olin tuolloin vielä haamunkalpea talvisin ja Hauschkan värivoiteella sain elävöitettyä ihoani huomaamattomasti. Vaikka voide on rasvainen, se sopii minulla myös mineraalimeikin alle. Tietysti annan voiteen imeytyä kunnolla ennen meikkausta.

Bonuksena tuoksu... Tämä voide tuoksuu voimakkaasti puuteriselle ruusulle joka on Hauschkan signature-tuoksu. Olen aivan koukussa tuohon tuoksuun. Tämä voide on rakkautta! Melkein harmittaa, että sitä voi käyttää vuodessa vain niin lyhyen aikaa.

RMS Beauty Oil

Tämän sain testiin juuri ennen joulua. Aluksi se tuntui hieman liian raskaalta iholleni, kyseessä ei siis ole kuivaöljy. Nyt kovien pakkasten purressa öljy on tuntunut täyteläisyydessään juuri sopivan suojaavalta ja ravitsevalta. RMS Beauty Oilin koostumus on jotain kevyen ja raskaamman öljyn väliltä, se ei ole paksua ja jätä kiiltävää pintaa mutta ei ole kuivaöljymäistäkään. Siinä on myös todella kiinnostava, vaniljaisen mausteinen tuoksu. Erikoinen ja persoonallinen. Tuoksu tuo öljyy ripauksen ylellisyyttä. Ja onhan pullokin tyylikäs.

Rasvaiset ja öljyiset tuotteet ovat iholle parempia pakkasella kuin paljon vettä sisältävät voiteet, sillä a) vesi voi jäätyä ihon pinnalla ja b) vähärasvainen voide ei jätä ihoon yhtä suojaavaa pintaa kuin rasvainen.

Itse huomaan eron selvästi: kun ulkoilen kevyellä, vesipitoisella "normivoiteellani", on ihoni illalla tai jo heti sisään tultua pinnasta kuivettunut ja kireän, epämukavan tuntuinen. Öljyllä tai Hauschkan Värivoiteella iho ei kuivu. Talven vaikutuksen huomaa muuten aamuisinkin, vaikka on juuri herännyt lämpimästä vuoteestaan eikä jäisistä olosuhteista, on iho imenyt yön aikana kaiken voiteen niin että pinta on kuin se ei olisi voidetta nähnytkään. Pintakuivuus on pahimmillaan ja tuo pienimmätkin juonteet esiin niin että kun naamaa vähän mutristaa, on näky kuin jonkun karmean ryppyfiltterin läpi katseltuna. Voidetta päälle vain taas ja äkkiä.

RMS:n tuotteista tulee muuten lisää juttua myöhemmin.

Ceridal Lipogeeli

Parasta huulille tällä hetkellä! Ah, mikä rasvainen ihanuus!

Olen koekäyttänyt Ceridalin tuotteita joulukuun puolesta välistä lähtien osana Indiedaysin ja Ceridalin kampanjaa jossa olen mukana, ja tämä voide on päätynyt hc-käyttöön. Lipogeeli on yhtä kuin vedetön "mineraaliöljyjankki". Todella paksua, tahmeaa ja rasvaista kamaa. Ihan täydellinen kuorrutus halkeileville huulille ja myös mainio kynsinauhojen pehmittäjä.

Ceridal-koejaksolla muuten sain käytännön kautta teho-oppitunnin mineraaliöljyjen eri tyyppisestä vaikutuksesta ihon kosteutuksessa verrattuna kasviöljyihin. En ole koskaan aiemmin käyttänyt näin rasvaisia mineraaliöljypitoisia perusvoiteita, ja nyt tuli konkreettisesti todettua, mikä etu niillä voi olla kasviöljyihin verrattuna.

En ole todellakaan vaihtamassa luonnonkosmetiikasta apteekin perusvoiteisiin, mutta oli kiinnostavaa havaita, että kaikesta kosmeettisesta "tylsyydestään" ja paikoin huonosta maineestaan huolimatta mineraaliöljyillä on joissain tapauksissa etunsa kasviöljyihin nähden. Mineraaliöljyt eivät imeydy ihoon toisin kuin kasviöljyt, ja muodostavat ihon pinnalle kosteuden haihtumista estävän kalvon. Ne eivät siis itsessään kosteuta tai ravitse, mutta lukitsevat kosteutta ihoon kenties tehokkaammin kuin mikään kasvipohjainen öljy. Minulla ei ole viimeisestä tieteellistä faktaa, mutta omat huuleni ovat läheisin konkreettinen esimerkki: edes paksuin sheavoi ei pysy huulillani vaan on kohta ikään kuin "kadonnut" jonnekin ja minun on taas lisättävä rasvaa, kun taas mineraaliöljypitoinen rasvaseos (joita Blistex ja Carmexkin ovat ;)) tarraa huuliin tehokkaammin eikä haihdu yhtä nopeasti.

Mineraaliöljyillekin on siis todellakin paikkansa ihonhoidossa. Ceridal-kokemuksia tulossa ensi viikolla lisää.

Lumene Bright Now 360º -silmänympärysvoide

Tämä on niin uusi tuote että en tiedä onko se vielä edes kaupoissa! Mutta ihastuin siihen heti, nimenomaan talvisilmänympärysvoiteena.

Pakkauksessa lukee hassua kyllä englanniksi "this lightweight treatment" - minusta voide on hyvin täyteläinen. Saattaa tietysti olla, että olen vain niin tottunut kevyempiin koostumuksiin että se vaikuttaa kokemukseen. Minun ihollani voide on ihanan runsaan tuntuinen, sellainen jota en tykkäisi käyttää lämpimällä säällä mutta juuri nyt iho tuntuu oikein huutavan tällaisten täyteläisempien koostumusten perään. Nakkasin heti Lavera-lempparini sivuun ja Lumene siirtyi tehokäyttöön.

Tuotekuvauksen mukaan Bright Now 360º -silmänympärysvoide "kirkastaa silmänympärysihoa, silottaa ikääntymisen merkkejä, auttaa vähentämään turvotusta ja tummuutta ja madaltaa juonteita." Voiteen sisältämä Beautifeye-teknologia (heh, nokkelan nimen ovat keksineet :)) auttaa kuulema myös kohottamaan veltostunutta yläluomen ihoa. Hmmm. No, jälkimmäisestä en osaa vielä sanoa mitään näin lyhyen tuttavuuden jälkeen, mutta rehellinen ja korulauseeton käyttökokemus on se, että voide vain tuntuu tällä hetkellä talven koettelemalla, haurastuneella silmänympärysihollani todella ihanalta. Se kosteuttaa ja pehmentää pintajuonteita tehokkaasti eikä jää rasvaisen näköiseksi.

Heitän tähän vielä pari öljyvinkkiä talvi-iholle:

- Nopeasti imeytyvän kuivaöljyn ystäville suosittelen helposti päivittäistavarakaupoista löytyvää L'Orealin Nutri Gold -öljyä.

- Oikein kuivaihoisen hipiä ilahtuu "rasvaisemmista" öljykoostumuksista, kokeile esimerkiksi avokadoöljyä tai arganöljyä. Kummatkin sopivat myös hiusten hoitoon ja totta kai myös vartalon iholle. L'Orealin öljy taas ei oikein sovellu hiuksille tai vartalolle käytettäväksi.

Ja vielä tämä pitää näyttää! Itse en tykkää näin kiiltävän rasvaisesta koostumuksesta silmänympäryksillä, mutta joku toinen voi tykätä, ja tällainen koostumus on kiistatta kaikkein suojaavin. Silmänympäryksillekin on saatavana vedettömiä voiteita, sellainen on ollut "iät ja ajat" Dr. Hauschkan valikoimassa, ja nyt myös kotimaisen Flow Kosmetiikan Wilderness -linjassa. (Hellyttävä tuo nimi - Silmienympärys & Huulipalsami :))

Juuri eilen vinkkasin Hauschkan balsamista eräälle lukijalle joka etsi oikein täyteläistä silmänympärysvoidetta rutikuivalle sy-iholleen. Koska satuin juuri saamaan kotimaisen vastineen testiin, niin mieluusti tuon myös sen esiin. Go sinivalkoinen jalanjälki! :)

*

Käytättekö te talvisin eri ihonhoitotuotteita kuin muuhun aikaan vuodesta? Mitkä ovat teidän talvilemppareita?

    .

Postauksen tuotteet Dr. Hauschkan Värivoidetta lukuunottamatta on saatu blogin kautta.

Arvioinnin kohteena Ogx Biotin & Collagen -shampoo sekä Ogx Macadamia Oil -hoitoaine.

Sain tuotteet lainaan kaveriltani, kun halusin testata jotain uutta mitä minulla ei itsellä ole kaapeissa odottamassa. Olen jo pitkään silmäillyt kivan näköisiä Ogx-tuotteita jenkkilehdissä, USAn matkoilla ja Sokoksella (kai näitä muuallakin myydään?). Kaverillani on näitä peräti kuusi (3 x eri linjan shampoo + hoitis).

Nappasin kokeiltavaksi tuuheutta lupaavan Biotin & Collagen -shampoon ja ultrakosteutusta lupaavan Macadamia Oil -hoitoaineen.

Olen käyttänyt viime viikot Cutrinin Colorismia jota yritän vihdoin saada loppumaan (sain sen blogin kautta jo kolme vuotta sitten ja pidin sen kun rakastuin vadelmakarkkimaiseen tuoksuun), mutta olen kyllästynyt sen jättämään lättätukkaan ja nyt kaipaan taas pesevämpää ja tuuheuttavampaa shampoota.

Olisiko Ogx Biotin & Collagen sellainen?

Ei ole, mutta älyttömän mukavan tuntuinen ja tuoksuinen shampoo joka tapauksessa. :)

Otetaanpa tähän väliin luupin alle biotiini ja kollageeni.

Biotiini on tuttu aine hiusten kasvua buustaavista lisäravinteista, mutta onko sillä mitään vaikutusta shampoon kautta päähän laitettuna? Ei tietenkään. (Lähde - vai tarvitseeko näin maalaisjärjellä pääteltävissä olevaan asiaan edes lähdettä? ^_^) Niinkuin ei kollageenillakaan, jota näkee usein etenkin anti age -ihovoiteissa. Sen molekyylikoko on liian suuri jotta se voi imeytyä ihoon, eikä se imeytyessäänkään kykenisi vaikuttamaan ihon omaan kollageenin tuotantoon. Tuuheuttavissa hiustuotteissa sen funktio on tuoda hiuksiin paksuutta kuorruttamalla hius kalvolla, jonka oletettavasti pitäisi lisätä hiusten volyymia. Toimiiko tämä sitten, on kyseenalaista ja jää kunkin yksilön todettavaksi. Itselläni vaikutusta ei ole havaittavissa.

Biotiini ja kollageeni eivät tästä shampoosta tee tuuheuttavaa, mutta muuten shampoo on oikein kiva tuttavuus. Se tuoksuu mukavan pehmeälle jo koostumus on ylellinen.

Ja mitä biotiini siis ylipäänsä tekee shampoossa? Luo markkinointistooria. Te tiedätte jo nämä jutut :) Mutta kaikki kuluttajat eivät.

Shampoon viskositeetti on todella paksu, samaa luokkaa kuin Lh-Beautyn Oliivi-shampoossa. Tästä minä tykkään!

Ei valu maahan ihan hetkessä, vaikka kämmenen kääntää ylösalaisin :)

Ogx Biotin & Collagen -shampoo tuntuu hoitavalta, toisin kuin tuuheuttavat shampoot yleensä. Sen vahvistaa ainesosalistakin. Hiukset ovat huuhdellessa selvät ja sileät. Kuivuttuaan hiukset eivät tunnu tuuheilta vaan ovat yhtä littanat kuin aina. Itselläni hoitavat shampoot jättävät hiukset käytännössä aina litteiksi, sillä hoidetuilla ainesosilla kuorrutettu ja kalvotettu tyvi ei jaksa nousta.

Kaverillani oli Biotin & Collagen -sarjan hoitoainekin, mutta kasviöljyjen ystävänä minua veti puoleensa enemmän öljyillä pakattu Macadamia Oil Conditioner.

Dimetikoni heti incin alussa ei tosin kuulostanut hyvältä. Suurina pitoisuuksina sillä on taipumus jättää hiukseni muovisen tuntuisiksi, ja näen tämän ainesosan mieluummin latvoja suojaavissa, hiuksiin jätettävissä seerumityyppisissä tuotteissa kuin kauttaaltaan hiuksiin levitettävissä, poishuuhdeltavissa hoitoaineissa.

Muuten inci pursuaa hiuksia tehokkaasti pehmentäviä öljyjä ja rasvoja kuten makadamiaa, kaakaovoita, kookosöljyä, avokadoöljyä, safloriöljyä ja hydrattua keratiiniakin, joka sitoo kosteutta ja silottaa hiuksen pintaa. Tässä olisi siis potentiaalia erinomaisesti kosteuttavaksi, silottavaksi ja pehmentäväksi hoitoaineeksi.

Koostumus (kera kynsien, hehe :D Ne livahtivat kuvaan tilaisuuden tullen ^_^) on paksu ja vanukasmainen. Selvittää hiukset tehokkaasti ja hiukset ovat huuhdellessa silkkiset. Mutta - kuivuttuaan niissä on se tylsä muovisuus, josta syytän dimetikonia. Hiukset ovat siis sileät, kyllä, ja pehmeätkin, mutta "kovalla" tavalla pehmeät, jos joku saa kiinni mitä tällä tarkoitan. Eivät karheat, vaan "muovitetun pehmeät".

Kasviöljyihin tai vaikka pelkkiin kvatteihin perustuvat hoitoaineet eivät jätä tällaista tunnetta, ja eri hoitoaineita vertailtuani olen rajannut tunteen aiheuttajan tähän tiettyyn silikoniin.

Hiukset ovat myös erittäin, erittäin sähköiset. Eli hyvän kuuloisesta incistä huolimatta hoitoaine ei toiminut minulla ihanteellisesti.

*

Kuluneen vuoden aikana olen muuten oppinut, että kasviöljyjen ohella nimenomaan kvatit (eli yleisimmin -monium-päätteiset yhdisteet) toimivat minun hiuksissani parhaiten (huomattavasti paremmin kuin silikonit) ja jättävät ne tosi hyvän tuntuisiksi. Esimerkiksi Yves Rocherin lempparihoitoaineeni Reparationin hoitoteho perustuu vain jojobaöljylle ja kahdelle kvatille, behentrimonium-kloridille ja guar hydroxypropyltrimonium-kloridille. Vain muutama ainesosa - ja NIIN pehmeä tulos! :)