Huulipunaviikko päättyy nudebeigeen.
Nude on se huulipunasävy, jota käytän eniten. Tämä ihan vain siksi, että yhdistän smoky eyes -meikkiin aina nudehuulet. Useimmiten käytän kuitenkin nuderoosaa tai vaaleanpunaista, sillä sain 90-luvulla lievän yliannostuksen beigeä.
Tänään nudehuulien parina ei kuitenkaan nähdä savusilmiä, vaan kamelin, beigen ja ruskean sävyillä tehty pehmeä silmämeikki.
Huulipuna on Lancômen L'Absolu Rouge sävyssä 250, Beige Mirage.
...
Meikkipohja on Lancômen Teint Idole Silky Mat sävyssä 01. Poskipuna Laveran nr. 2.
Silmämeikki tehty Diorin Elegante-paletilla ja rajaukset Rimmelin Lynx-paletin tummanruskealla.
Ajattelin, että nyt huulipunaviikon jälkeen voisin aloittaa meikkivoideviikot.
Olen niin koukussa mineraalimeikkipohjaan, että suoraan sanottuna hieman välttelen meikkivoiteiden testausta töissä. En vain pääse siitä mihinkään, että minusta on jotenkin "ällöä" sutia voidemaista meikkipohjaa naamaan, kun ohut ja kevyt mineraalipuuteri tuntuu niin ihanan olemattomalta ja hengittävältä. Homma on kuitenkin niin, että kyetäkseni vertailemaan eri meikkivoiteita asiakkaille, minun pitäisi kokeilla niitä. Melkein kaikkia myymälän meikkivoiteita olenkin kokeillut kerran tai pari, mutta kaikkihan me tiedämme ettei yksi kerta kerro koko totuutta.
Päätinkin nyt, että testaan yhtä meikkivoidetta aina viikon kerrallaan, niin saan siitä kokonaisvaltaisemman käsityksen. Mitään kuvia en projektista tänne aio laittaa, sillä meikkipohjaa on lähes mahdoton saada kuvattua järkevästi niin, että kuvissa näkyisi mitään eroa. Voisin kuitenkin kirjoittaa joka viikon lopulla blogiin pienen raportin siitä, miltä kokeiluvuorossa ollut meikkivoide on minusta tuntunut. Odotan myös mielenkiinnolla, miten ihoni reagoi siihen, etten tule käyttämään mineraalimeikkipohjaa varmaan pariin kuukauteen. Jos olo käy sietämättömäksi, niin otan kyllä välipäiviä! ^_^
Tänään huulilla yksi lempparipunistani, aniliininpunainen MAC Gladiola. Ja koska ollaan koko viikko katseltu samaa tylsää everyday-lookkiani, niin tänään päässä myös vihreää. En kuitenkaan sentään mennyt peruukki päässä töihin. :)
St. Patrick's Day, anyone?
...
Gladiola ilmestyi osana MACin Dame Edna -kokoelmaa.
....
...
Silmämeikissä edelleen yksinkertaisilla linjoilla; liikkuvalla luomella MACin Vellum ja luomivaossa MACin Vibrant Grape jonka reunoja pehmennetty MACin Swishillä. Rajaus Santen musta eyeliner ja ylimääräinen "sakara" BeYu'n sinivioletilla eyelinerilla.
Meikkipohja tuttuun tapaan Lily Lolo ja poskilla henkäys Make Up Storen Luxyry-poskipunaa.
Otsaryppybongareiden iloksi kulmia nosteltiin taas oikein urakalla! ^_^
Tänään huulilla pehmeää helmiäispinkkiä ja luomilla liilaa ja jäistä vaaleanpunaista.
Huulipuna Laveran # 14 Soft Pink. Luomilla Pure Luxen Ultimate Pink Ice ja Amethyst, rajaus BeYu'n Dip Eyeliner # 26.
Helmiäinen on koostumus, josta pidän huulipunissa vähiten. Jotenkin se asettuu harvoin huulille kauniisti, ja tuntuu usein kuivemmalta kuin creme-huulipunat.
Poskilla Make Up Storen Luxury-poskipuna. Ostin tämän heinäkuun lopussa, ja käytin nyt ensimmäistä kertaa.
Harvinaisen väriharmoninen kokonaisuus - kun minusta on kyse. ^_^
Eilisen postauksen kommenttilaatikko täyttyi muuten mielenkiintoisesta keskustelusta, kiva kun jokut postaukset saavat lukijat kunnolla osallistumaan. :) Vastailin kommentteihin eilen puoleen yöhön saakka, siksipä tämäkin postaus siirtyi tälle illalle.
Tänään huulilla Cliniquen Long Last Soft Shine Lipstick sävy 11, Black Violet.
Sävy ei ole mielestäni millään lailla 'violet', vaan enemmänkin tumma punaruskea.
Pahoittelen erittäin epäseksikästä kuvaa, kai tääkin yritti olla jotenkin hauska.
Näin tummien huulien pariksi sopi jälleen pelkkä musta eyeliner. Vaaleaa luomiväriä sävytin hieman viileänruskealla varjostuksella.
Kasvoilla mineraalimeikkipohjan lisäksi vain varjostus Dr. Hauschkan aurinkopuuterilla sekä poskipäällä valoa tuomassa L'orealin Golden Beige -luomiväriä.
Tässä taas hieman vertailukuvaa meikittömän ja meikatun olemukseni välillä. Jopa huuleni ovat täysin värittömät. Kulmakarvatkin olisivat vielä vaaleammat, mutta niissä on hieman jäljellä kuukauden takaista kestovärjäystä.
...
Nuutuneen naturel-kuvani tarkastelu toi mieleeni "ikääntymiskriisini". En olekaan tästä aiheesta vielä blogissa kirjoittanut.
Olen sikäli onnellisessa asemassa, että 31 ikävuottani eivät vielä aivan täysin näy kasvoillani, ja useimmat ihmiset luulevat minua nuoremmaksi. Minulla ei ole juurikaan juonteita rypyistä puhumattakaan, ja ihoni on vielä suhteellisen kuulas ja kiinteä. Tai niin olen luullut.
Vaikka kuinka haluaisin uskotella itselleni jotain muuta, niin tämänkin ikinuoren "namutädin" iho alkaa väistämättä menettää kimmoisuuttaan. Yksi selkeä osoitus siitä on ihon palautuminen. Eräänä aamuna aloin melkein kirkua peilin edessä, sillä vastaan tuijotti nainen, jonka silmäkulmasta lähti poskipään yli syvät "harakanvarpaat". Mistä ne olivat siihen ilmestyneet? Hieroin ihoa kauhuissani kosteusvoiteella, ja yritin keksiä äkillisen vanhenemiseni syytä. Päivän aikana juonteet katosivat.
Kun parin päivän kuluttua sama ilmiö toistui, osasin jo yhdistää mistä rypistyminen johtui. Olin käynyt parvekkeella kuvaamassa jotain auringonpaisteessa, ja siristellyt silmiäni. Iho rypistyi silkasta mekaanisesta rasituksesta. Nuoren ihmisen iho palautuu siristelyn aiheuttamasta "ruttutilasta" sekunneissa, mutta kun iho ikääntyessä menettää elastisuuttaan, eivät rutut katoakaan hetkessä. Ihon palautuminen vie aikaa. Ilmiö korostuu ihon ollessa erityisen aliravittu tai rasittunut, esimerkiksi juuri aamuisin ennen päivävoiteen levitystä ja kesäisin voimakkaassa auringossa (-> rannalla ilmestyvät "harakanvarpaat").
On minulla muutamia muitakin merkkejä ikääntymisestä.
Nämä pienet pigmenttiläiskät silmänympärysiholla voivat näyttää jonkun mielestä naurettavan vähäiseltä syyltä huolestua, mutta itse olen alkanut taisteluun niitä vastaan. En nyt väitä että menettäisin niiden vuoksi yöuneni, mutta minua on alkanut harmittaa, että en ole aina suojannut silmänympärysihoani auringossa. Silmänympärysaurinkovoiteen keksin vasta viime kesänä, ja sitä ennen käyttämissäni aurinkolaseissakaan ei ole aina tainnut olla UV-suojaa.
Jos pigmenttitäplissä on jotain hyvää, niin ainakin se, että nyt minulla on syy testata markkinoiden maksaläiskä- & pigmenttimuutosvoiteita. Olen käyttänyt kahta eri voidetta paikallisesti täplien päällä kesästä lähtien, ja voin kertoa etten ole ainakaan vielä havainnut minkäänlaista vaikutusta. Kokeilu jatkuu, ja siitä raportoidaan myöhemmin. Oletan, että pigmenttiä vaalentavia tai hajottavia voiteita tulee käyttää kuukausia ennen havaittavia tuloksia.
Toinen anti-aging -hoitoa vaativa kohta kasvoissani on huultenympärysiho. Ja nimenomaan ylähuulen.
Minulla oli 14-vuotiaana huultenympärysihossa joku outo, sitkeä ihottuma, jota jatkui useita kuukausia. Iho halkeili, hilseili ja välillä pahimmillaan märki. Käytin siihen hydrokortisonivoidetta, eikä kukaan terveydenhuollossa kertonut silloin kortisonivoiteen haittavaikutuksista. Pitkittynyt käyttö ohentaa ihoa, ja voi aiheuttaa pigmenttihäiriöitä. Ja minähän käytin voidetta monta kuukautta putkeen. :/
Ihottuma parani lopulta, enkä silloin ajatellut että ihoni olisi mitenkään vaurioitunut kortisonin käytöstä. Ihohan näytti ihan hyvältä. Voiteen vaikutukset alkavatkin näkyä kunnolla vasta ihon ikääntyessä.
Muutama vuosi sitten huomasin, että ylähuulen iho on todellakin ohentunut, ja sen pinta näyttää ihan erilaiselta ympäröivään ihoon verrattuna. Viime kesinä olen myös pannut merkille auringon vaikutuksen; ylähuulen iholle muodostuu auringossa muuta ihoa tummempi laikku. Iho näyttää ikäänkuin likaiselta, ja tumma läikkä tekisi mieli pestä tai pyyhkiä pois, mutta sehän ei tietenkään onnistu. Tänä kesänä huomasin kauhukseni myös, että ylähuulen iho on jo sen verran ohut, että siihen alkaa selvästi pian muodostua juonteita. Nyt on tehtävä jotain!
Onneksi töissä on laaja kirjo kaikenmaailman ryppy- ja huulivoiteita kokeiltavana, ja olenkin hoitanut ylähuulen ihoa jo useallakin eri tuotteella. En osaa vielä sanoa vaikutuksista muuta, kuin että iho ei ole ainakaan enää mennyt huonompaan suuntaan, ja syksyn tullen tummat laikutkin hälvenivät. Yksi asia on kuitenkin varmaa: ylähuuleni kuuluu jo ehdottomasti anti-aging-tuotteiden alueelle. Ihan hirveää ajatella, että minulla voisi jo muutaman vuoden kuluttua olla kreppipaperia muistuttavat huulenympärykset, ja sitä en aio sallia! Olen tietysti surullinen kortisonivoiteen tuomasta vauriosta, mutta ainakin pääsen nyt testaamaan, onko anti-aging-voiteista mihinkään.
Onko kellään lukijoilla jo kokemusta anti-aging-tuotteista? Miten ylipäänsä suhtaudutte näihin tuotteisiin?
Tänä viikonloppuna vietetään Halloweenia, mutta Halloween-bileiden sijaan minä olin juhlimassa ystäväni Dianan 40-vuotis-syntymäpäiviä. Halloween-maskin sijaan sain tehdä päivänsankarille juhlameikin. Juhlien teemana oli rock'n'roll, ja ohjeeksi meikkiin annettiin vain "det får va' en riktigt kraftig sminking", eli "saa olla oikein voimakas".
Diana ennen ja jälkeen. (Hiukset oli jo laitettu kampaajalla.) Vielä ilman juhlapukua.
Näissä päiväkuvissa kulmakarvat näyttävät järkyttävän tummilta, mutta alimman kuvan lopullisesta juhlalook-kuvasta näkee, että kulmat sopivat kuitenkin kokonaisuuteen eivätkä näytä hullummilta juhlapaikan valaistuksessa.
Diana ei meikkaa koskaan. Olen joskus aiemmin yrittänyt taivutella häntä makeoveriin, mutta hän on kieltäytynyt päättäväisesti. 40-vuotisjuhliinsa hän kuitenkin tilasi minut tekemään "kunnon meikin". :) Tämä on ensimmäinen kerta, kun Dianan kasvoilla on jotain maskaraa vahvempaa.
Dianan kasvomeikkiin käytetty:
Silmämeikkiin käytetty:
Yleisenä huomiona totean, että L'orealin meikinalusvoide toimi Dianalla erittäin hyvin. Hieman vanhemmalla iholla joka on jo jonkun verran karhea ja epätasainen, tällainen paksu primer toimii huomattavasti paremmin kuin nuorella, sileällä iholla. Olen kokeillut tuotetta töissä itselleni ja asiakkaille muutamaan otteeseen, enkä pitänyt tuloksesta. Dianan ihon Smoothing Resurfacing Primer teki kuitenkin todella kauniiksi.
Tässä Diana vielä illan humussa. Diana halusi lookkinsa olevan niin kaukana tavallisesta sporttisesta perheenäiti-lookistaan kuin mahdollista, ja siinä onnistuttiin. Osa juhlien vieraista ei edes tunnistanut Dianaa! ^_^
Saksalaisen Santen hiustuotevalikoima on mukavan kattava, ja siihen kuuluu kaikki perustuotteet shampoista hiuslakkaan. Sante tunnetaan myös hiusväreistään.
Santen tuotteista suurimmalla osalla on BDIH-sertifiointi, ja pian varmaankin myös NaTrue, sillä Santen valmistaja Logocos on yksi NaTruen perustajajäseniä. Logocos valmistaa muuten myös mm. Logonaa ja NeoBioa. Logonan tuotteet muistuttavat minusta niin valikoimansa kuin designinsakin puolesta paljon Santea.
Shampoot:
Savea sisältävä, syväpuhdistava Lava Power -shampoo kuulostaa porukan kiinnostavimmalta. Onko kukaan sattumoisin kokeillut sitä?
Hoitoaineet:
Muotoilutuotteet:
Lisäksi valikoimaan kuuluu yhdeksän hennapohjaista hiusväriä.
Sain testattavaksi Mango 2 in 1 -hoitoaineen. Pakkausseloste kertoo näin: "Kosteuttava ja sähköisyyttä poistava hoitoaine hienoille ja kuiville hiuksille päivittäiseen käyttöön. Voidaan käyttää tehohoitona, jolloin annetaan vaikuttaa pitempään. Sisältää kosteuttavaa mangovoita, hoitavaa broccolin siemenöljyä ja nokkosuutetta."
"Broccolin siemenöljy"... hmm, eikös 'broccolille' ole ihan suomenkielinenkin sana, nimittäin parsakaali. :) Enpäs ole ennen törmännyt parsakaalinsiemenöljyyn ainakaan hiustenhoitotuotteissa. Tällä hoitoaineella on BDIH-sertifikaatti, ja liekö sitten sen "syytä", mutta tämän aineen tehot eivät riitä omalle, kuivalle tukalleni millään. Tämä on juuri niitä hoitoaineita, jotka vain katoavat hiukseen, kun alat levittää sitä. Koostumus on paksua ja täyteläistä, mutta ei liukasta. Hiukset selvittyvät tyydyttävästi, mutta tuntuvat sekä huuhdellessa että kuivuttuaan karheilta. Ja ovat sähköiset. Tuleepahan jälleen mieleen Laveran julkaisema tiedote siitä, miten luonnonkosmetiikan aineet eivät vain yksinkertaisesti riitä poistamaan sähköisyyttä ja hoitamaan käsiteltyjä hiuksia.
No mutta, ei huonoa ilman jotain hyvääkin! Mango-hoitoaine nimittäin jättää hiukset erittäin tuuheiksi. Hiukset tuntuvat paksummilta varmaankin juuri karheuden ja sähköisyyden takia. Kun hiussuomut eivät ole kunnolla sulkeutuneet, hiukset jäävät tuuheammiksi kuin sileinä.
Arvio: ihan ok hoitoaine normaaleille ja hyväkuntoisille hiuksille, erinomainen volyymia kaipaaville hiuksille. Ei riitä kuiville ja huonokuntoisille hiuksille. En huomannut vaikutuksessa mitään eroa pidin hoitsikkaa päässä sitten 3 tai 60 minuuttia.
Santella on kuitenkin myös toinen hoitoaine, joka taas sitten todellakin sopii kuivalle ja kärsineelle pehkolle. Kyseessä on Brilliant Care -hoitoaine, jota minulle on suositellut ainakin pari blogin lukijaa ja muutama muukin henkilö. Uteliaana tyttösenä kävin sitten hakemassa Ruohonjuuresta näytteen Brilliant Caresta - ja olin myyty. Okei, näyte riitti vain kahteen hoitokertaan, eli mitään pidemmän ajan seurantatuloksia mulla ei ole, mutta herranjestas miten silkkisen sileiksi hiukset jäivät! Aine on aivan eri tuntuista kuin Mango-hoitis; se on ohuempaa ja levittyy liukkaammin, ja selvittää hiukset erinomaisesti.
Mutta arvatkaas mitä? Mistähän nämä tehot sitten johtuisivat.... Brilliant Carella ei ole sertifiointia. Incistä löytyy ei-sallittujen aineiden listalle kuuluva kvatti, stearamidopropyl dimethylamine, joka lienee pääosin vastuussa hoitoaineen selvitystehoista. Muita sertifioidussa luonnonkosmetiikassa kiellettyjä aineita Brilliant Care ei näytä sisältävän, ja hyvänä pehmentäjänä incistä löytyy vielä maapähkinäöljy. Minua kvatin läsnäolo ei mitenkään haittaa, ja tulen varmasti ostamaan tätä hoitoainetta tulevaisuudessa. Kysyisinkin nyt mielenkiinnosta, onko Karkkipäivän lukijoiden joukossa sellaisia luonnonkosmetiikan ystäviä, joille on tärkeää käyttää ainoastaan sertifioinnin kriteerit täyttäviä tuotteita?
...
Tällaista siis Santen leirissä, ja mukavaa että täältä paljastui yksi Löytökin. Alan tästä eteenpäin lätkäisemään vihreän Löytö-logon niiden tuotteiden kohdalle, joista pidän aivan erityisen paljon.
Oudonvärinen meikki sunnuntailta. En oikeastaan miettinyt yhtään millaista meikkiä lähdin tekemään, vaan napsin vain laatikoista värejä sattumanvaraisesti. Luomilla on keltaista, punaruskeaa, persikkaa ja violettia.
Meikkiin käytetty:
Yllättävän ok:n näköinen kokonaisuus, vaikka punaruskea ja sinivioletti eivät todellakaan ole parhaita ystäviä meikkikentällä.
Meikki on niin erikoisen värinen että en edes keksi tälle tunnistetta. Ruskea? Ei. Persikka? Ei. Värikäs? No ei oikein sitäkään.
Ensi viikolle olen kaavailemassa huulipunaviikkoa....! :)
Lokakuun alussa tuli vuosi täyteen siitä, kun aloitin työskentelyn kosmetiikkamyyjänä. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin aloitin silloin harjoitteluni, ja tammikuussa siirryin vakituiseksi työntekijäksi.
Nyt seuraa pitkähkö postaus ensimmäisen vuoden kokemuksista.
Vuosi on mennyt hurjan nopeasti. Tuntuu siltä, että olen aina kuulunut tälle alalle, mutta toisaalta myös siltä, että olen vasta ihan alussa ja opittavaa on vielä hirveästi. Liikkeessä on tuhansia tuotteita, ja minun pitäisi tuntea koko valikoima. Jokainen ymmärtää, että näin moni tuote ei tallennu mieleen vielä vuoden aikana. Mutta hyvällä mallilla ollaan....! Nyt olen aika hyvä kosmetiikkamyyjä, mutta viiden vuoden kuluttua voin olla jo erinomainen.
En myöskään ole mikään ekspertti ihonhoidossa, sillä en ole kosmetologi. Perusasiat ovat hallussa, ja niillä pärjään useimpina päivinä, kuten tässä postauksessa pohdiskelin. Mutta voin myöntää, että kun minulle eräänä päivänä tuli asiakas, joka pyysi apua miliumiensa hoitoon, jouduin ohjaamaan hänet kosmetologikollegani luokse.
Vaikka iho-ongelmat ovat tutumpia kosmetologeille, niin yhdessä asiassa olen kuitenkin parempi kuin työtoverini. Se on ainesosatietämys. Vaikka kosmetologien opintoihin kuuluu jonkun verran ainesosaoppia, ei kukaan minun työpaikallani ymmärrä ainesosista yhtään mitään, minua lukuunottamatta. Jotkut kollegani ovat tunnustaneet, että heitä ei vain kertakaikkiaan kiinnosta puteleiden tarkka sisältö. Heille riittää se tieto, mitä pakkauksessa sanallisesti kerrotaan tuotteen tehoista, siis "kosteuttaa, kiinteyttää, silottaa" jne.
Työkaverini hieman ihailevat mutta samalla myös ihmettelevät kiinnostustani incejä kohtaan. Kun tässä yksi päivä kirjoitin ylös Biothermin uuden voiteen inciä aikeenani tutkia sitä kotona, kollega nauroi että olen minä kyllä hupsu, ja ettei hän tajua miten minua voi oikeasti kiinnostaa. Toisaalta hetkeä myöhemmin hän kysyi minulta, mitkä ainesosat tekevät uudesta Bare Minerals Matte Foundationista matan, ja miten se eroaa alkuperäisestä. Siihen kysymykseen osaan kyllä vastata, vaikka en miliumien hoidosta tiennytkään! :)
Kun valmistuu kosmetologiksi, meikkitaiteilijaksi tai kosmetiikkamyyjäksi ja saa töitä kosmetiikan myyjänä, silloin se "opiskelu" vasta alkaakin. Liikkeiden laajassa tuotevalikoimassa riittää opeteltavaa. Muistan, kuinka kauhuissani itse olin ensimmäisinä viikkoina, kun katsoin loputtomilta vaikuttavia tuoksuhyllyjä. "Miten sinä voit muistaa nämä kaikki?" kysyin yhdeltä etevimmistä kollegoistani. "Kun täällä on katsellut samoja hyllyjä monta vuotta, niin huomaat kyllä että tuotteet vain jäävät mieleen..!" hän naurahti. En silloin meinannut uskoa sitä, mutta nyt tiedän, että näinhän se on.
On turha yrittää ahmia liikaa tietoa kerralla. Harjoitteluni alussa lähdin tutustumaan liikkeen valikoimaan opettelemalla joka päivä uuden sarjan. Luin merkkien koulutuskansioita, tein muistiinpanoja, vaadin työtovereita ja sarjojen konsulentteja pitämään minulle luentoja ja vietin bussimatkat nenä kiinni opintovihossani. Vaikka kuinka luin kerta toisensa jälkeen, mitä tuotteita kuuluu esimerkiksi Biothermin valikoimaan, alkoivat Biothermin purkkirivistöt käydä tutuksi vasta kun olin ollut töissä runsaat puoli vuotta. Aika tekee tehtävänsä.
Myyjillä on luonnollisestikin myös muita tapoja tutustua sarjoihin. Maahantuojat järjestävät muutamia kertoja vuodessa lyhyempiä uutuuskoulutuksia sekä kattavampia peruskoulutuksia. Uutuuskoulutuksissa käydään läpi vain kauden uudet tuotteet ja peruskoulutuksessa tutustutaan valikoimaan perusteellisesti. Uutuuskoulutukset kestävät vain muutaman tunnin ja peruskoulutukset 1-2 päivää.
Koulutukset ovat mielenkiintoisia tapahtumia. Eivät pelkästään siksi, että opimme uutta, vaan merkkien imagon tarkkailun kannalta. Minusta on hurjan kiintoisaa analysoida, millaisen fiiliksen maahantuoja haluaa meille myyjille välittää. Jokainen merkkihän haluaa, että me myisimme ja tarjoaisimme ensimmäisenä juuri heidän tuotteitaan, ja saavuttaakseen tämän tavoitteen heidän on luotava brändistään mielikuva sinä "parhaana" vaihtoehtona. Toiset merkit onnistuvat tässä paremmin kuin toiset.
Erään merkin tilaisuuksissa jo kouluttajat itse ovat päästä varpaisiin viimeisen päälle laitettuja ja kauniisiin, istuviin vaatteisiin pukeutuneita. He puhuvat hymyssä suin, elehtivät innostuneesti ja käyttävät superlatiiveja joka toisessa lauseessa. Tilaisuuksissa esitetään upeita imagofilmejä joiden tarkoituksena on luoda tunnelmaa ja vahvistaa merkin erityistä, trendikästä henkeä. Pompöösiä ehkä, mutta vaikutus? Kuulijalle tulee väkisinkin tunne, että tämä merkki on jotain aivan upeaa, - haluan välittää asiakkaillenikin palan tätä laadun ja luksuksen fiilistä.
Toisen merkin tilaisuudessa valkoisiin labratakkeihin pukeutuneet kouluttajat säästelevät hymyjään, valkokankaalle ei vyörytetä taiteellisia filminpätkiä eikä tuotteita hehkuteta kolmanteen potenssiin. PowerPoint-esitykset ovat värittömiä ja sisältävät vain tarkoituksenmukaisen tiedon. Asiallista, kyllä. Informatiivista, kyllä. Mutta kumpiko tilaisuus jättää meille halun myydä tuotetta? Psykologisesti mielenkiintoista!
Ehkä antoisinta ensimmäisen vuoteni aikana on ollut vakioasiakkaiden saaminen. Vaikka olen vasta myyjän "raakile", uran alkutaipaleella ja edessä paljon kehittymistä, olen saanut muutamia asiakkaita jotka haluavat asioida vain minun kanssani. Se on jotenkin todella liikuttavaa ja tulen siitä mielettömän iloiseksi. Minulla on myyjänä aika persoonallinen tyyli, olen varmasti aika lailla tuttavallisempi ja rennompi - ja ennenkaikkea puheliaampi - kuin monet kollegani, ja tiedän ettei se sovi kaikkien asiakkaiden makuun. Toisaalta ne, joiden makuun se sopii, palaavat mielellään uudestaan palveltavakseni. Parhaat asiakkaani puhuttelevat minua etunimellä ja käyvät välillä liikkeessä vain tervehtimässä minua. Kun kuulee asiakkaan sanovan ystävälleen, että "Tämä myyjä on oikea löytö!", tietää olevansa oikealla alalla. Ja töihin saapuu aamuisin hymy huulilla.
Liikkeessämme kävi hiljattain Make Up Storen meikkitaiteilija esittelemässä tulevaa Frozen Diamond -lookkia. Hän loihti meikit Frozen Diamondin hengessä myös minulle ja kollegalleni. Tässä kuvia minun meikistäni.
Meikkiin käytetty:
.
Kasvomeikki:
.
Kulmakarvat on taas vaihteeksi niin surkean huonosti meikattu että pilaa koko meikin ilmeen. Ja kulmakarvathan olin tietysti itse taiteillut. :/ Huomaa, että ne kaipaisivat vähän vahaa tai geeliä pysyäkseen muodossa. Välillä kun katson mun kulmakarvoja niin alkaa ihan naurattaa, että näillä taidoilla sitten pidetään jotain meikkiblogia.... ^_^
Edellisen kerran olin meikkitaiteilijan käsittelyssä kesäkuussa.
...
Täytyy muuten mitenkään postauksen aiheeseen liittymättä sanoa muutama sana Lancômen uudesta Teint Miracle -meikkivoiteesta. Minähän en tunnetusti tykkää nestemäisistä meikkivoiteista, ja jopa niiden kokeilu on minulle hieman vastenmielistä. (Tiedän, tämä on todella outoa!) Uutuudet täytyy kuitenkin testata, ja Teint Miracle yllätti kauniilla ja kestävällä pinnallaan. Tulos on mielestäni hieman meikatumman näköinen kuin mineraalimeikkipohjalla (niinkuin melkein kaikki perinteiset meikkivoiteet), mutta jotenkin todella kaunis ja kuultava. Teint Miraclen mainoslausehan kuuluu, että iho säteilee valoa "kuin sisältäpäin". Tätä en nyt välttämättä allekirjoita, mutta joka tapauksessa pidän tästä meikkivoiteesta, ja sitä tulee varmasti suositeltua asiakkaille. Pinta kuivuu samettiseksi, eikä päälle tarvitse puuteria. Peittävyys on hyvä, ei mikään läpikuultava vaan mielestäni vähintään keskivahvasti peittävä. Meikkasin tällä eilen lievän couperosan omaavaa asiakasta, ja iho tasoittui täysin. Ihan vaan tiedoksi teille, joita meikkivoiteet kiinnostavat. :)
