Nyt sitten vihdoin tuloksia kuudelta panelistiltamme, jotka testasivat Acorellen ihokarvan kasvua hidastavia tuotteita parin kuukauden ajan. Tuotteet lupaavat hidastaa karvan uudelleenkasvua ja säännöllisellä käytöllä karvan luvataan myös muuttuvan hentoisemmaksi ja vaaleammaksi. Testissä oli mukana voiteet kasvoille ja vartalolle sekä deodorantti. Yhtä tuotetta testasi kaksi henkilöä.
Kuva: Shutterstock
Tässä vielä kertauksena panelistien "karvatiedot" ^_^ :
Vartalovoide:
Rva Melli (karvoitus “hyvin tummaa, pitkää ja paksua luokkaa villisianharjas”)
Heidi (vaalea karvoitus, on miettinyt valoimpulssihoitoa ja myös kasvoissa kasvaa hormonikarvoja)
Kasvovoide:
Nan (hormonikarvoitusta kasvoilla)
Immu (tummia karvoja kasvoilla hormonaalisista syistä)
Deodorantti:
Nannana (herkästi sheivauksesta ärtyvät kainalot, vahaa 2-3 viikon välein)
Mohn (epiloi kainaloitaan säännöllisesti, minkä kokee tuskallisena ja haluaa pidentää epilointikertojen väliä)
Testissä heikoiten menestyi vartalovoide, joka ei tuottanut luvattuja tuloksia kummallekaan testaajalle. Heidi mietti, että testitilanne mahdollisesti aikaansai sen, että hän kiinnitti karvoihin tavallista enemmän huomiota ja oikein odotti niiden kasvua, jolloin tuntui siltä että ehkäpä karvat tosiaan kasvoivat hitaammin. Heidi kuitenkin lisää, että voisi ostaa tuotteen jos siitä olisi hajustamaton versio.
Rva Melli ei huomannut "villisianharjastensa" vaalenevan tai muuttuvan hennommiksi, vaan ihokarvat kasvavat yhä jäykkinä ja tummina takaisin. Sen sijaan karvojen takaisinkasvu on hidastunut, mutta Rva Melli epäilee sen johtuvan enemmänkin siitä, että hän vaihtoi tuotteen käytön yhteydessä sheivauksesta sokerointiin.
Huomattavasti paremman vastaanoton saivat kasvovoide ja deodorantti, joista etenkin kasvovoiteella saatiin selviä tuloksia aikaan. "Kaikenkaikkiaan mahtava tuote, tätä on saatava lisää!" tiivistää nimimerkki Immu kokemuksiaan.
Voide koettiin erittäin miellyttäväksi käyttää, mutta tuubipakkaus sai satikutia huonosta annostelunokastaan. Nan ei huomannut vaikutusta karvojen vaaleuteen tai paksuuteen, mutta takaisinkasvu hidastui ja Nan saattoi pidentää karvojenpoiston välistä aikaa. Immu puolestaan havainnoi kaikki luvatut vaikutukset ja huomasi selvän eron jo reilun viikon päästä tuotteen käytön aloituksesta. "Karvojen kasvu hidastui, häiritseviä ihokarvoja kasvoi selvästi vähemmän ja karvat olivat hentoisia. (...) Pinsettien ja sokerointiaineen kanssa ei tarvinnut läheskään niin usein olla tekemisissä."
Kuulostaa hyvältä! :)
Myös deodorantti sai varsin positiivista palautetta. Sekä Nannana että Mohn kokivat deodorantin tehokkaana ja miellyttävänä käyttää ja se piti hien hajun poissa erinomaisesti. Nannana ei havainnut vaikutuksia kainalokarvoihin, mutta Mohn raportoi karvojen kasvavan nyt hentoisempina ja tuntuvan ja näyttävän erilaisilta. "En ole tuntenut tarvetta epiloida kainaloitani tämän reilun kuuden viikon aikana. Toki karvat ovat kasvaneet jo sen mittaisiksi, että syytä olisi mutta kainalot tuntuvat silti siltä, kuin kainalokarvat olisivat lyhyemmät kuin mitä ne ovat ja niitä olisi vähemmän."
Täydelliset testitulokset panelistien kaikkine vastauksineen löydät täältä. :)
Kiitokset Ekovistalle testimahdollisuuden tarjoamisesta. Acorellen tuotteita saa hyvinvarustetuista luontaistuotekaupoista kuten Ruohonjuurista, Ekoloista ja Lifeista sekä nettikaupoista kuten Hyvinvoinnin Tavaratalo ja Ecodeal. Lista jälleenmyyjistä löytyy täältä.
Olen tullut ulkonäkötietoisemmaksi.
Siksikö, että kirjoitan blogia jossa julkaisen kuvia kasvoistani?
En. Tai ehkä silläkin on ollut vaikutusta. Mikään ei nimittäin tee sinua tietoisemmaksi kasvojesi jokaisesta poimusta, kurtusta, läiskästä ja huokosesta kuin oman naamataulun tuijottaminen Photoshopissa päivästä toiseen. Helkkari, ennen blogin aloittamista en edes tiennyt että minulla on niin paljon verisuonia silmissä! Tai että vasen leukaperäni on kulmikkaampi kuin oikea.
Se ei kuitenkaan ole pääasiallinen syy ulkonäköhuoliini. (Ja laittakaa tuo "huoliini" hyvin pehmeisiin lainausmerkkeihin.)
Odotan, että vanhenen. Joka aamu kun katson peiliin, odotan näkeväni sen. Iän. Ja onhan se jo alkanut näkyä, vaikka kuinka haluan uskotella voivani näyttää ikuisesti 2-kymppiseltä.
Olen 33. Minulla ei juurikaan ole vielä ryppyjä, joita useimmat meistä pitävät ensimmäisenä ikääntymisen merkkinä. Kurtistelen jatkuvasti otsaani, minkä ansiosta minulla on ollut otsassa ilmejuonteet jo teini-ikäisestä. Mutta ne eivät häiritse minua.
Minulla on myös silmien ympärillä pigmenttiläiskiä. Ne kertovat tarinaansa auringonpalvojan elämästäni. Huulteni ympäristö pigmentoituu nykyään samantien kun vilautan naamaani terassilla toukokuun auringossa. Nämä asiat vaivaavat minua jonkin verran. Mutta niitä voi vielä yrittää peittää.
Nyt olen huomannut jotain, mikä on saanut minut huolestumaan. Näytän väsyneeltä. Todella, todella väsyneeltä. Ja korvissani kaikuvat Biothermin mainoksen sanat, "Häivytä väsymyksen merkit - ennenkuin ne muuttuvat ikääntymisen merkeiksi." Onko tämä nyt sitten vihdoin sellaista väsymystä, joka ei haihdukaan enää nukkumalla kunnon yöunet? Onko tämä sitä väsymystä, joka kertoo että ihoni ja kasvoni ovat tosiaankin eläneet jo kolmekymmentäkolme vuotta?
Tätä väsymystä en voi nukkua pois. Se on vain hyväksyttävä. Tummat varjot silmien ympärillä syvenevät. Iho ohenee. Ja eivätköhän ne harakanvarpaatkin ala pikkuhiljaa ilmestyä silmäkulmiin. Ennen pitkää pääsen omakohtaisesti testaamaan anti-wrinkle-voiteita, joihin niin skeptisesti suhtaudun. Ehkä tulee vielä päivä, jolloin todella toivon niiden toimivan.
Tiedän hyvin, että kuulostan pinnalliselta ja huoleni mitättömiltä. Sitä ne varmasti ovatkin. Ja toki myönnän olevani pinnallinen. Mutta se, joka väittää, ettei kiinnitä huomiota ulkonäköönsä ja toivo edes joskus näyttävänsä paremmalta / pirteämmältä / hoikemmalta / muodokkaammalta / pidemmältä jne, ei puhu totta.
En ole mielestäni ruma, en kaunotarkaan. Pidän persoonallisuudestani, joka tekee minusta mielestäni kivan näköisen. Ikä on tuonut itsevarmuutta, joka on pyyhkinyt pois teini-iän klassiset kompleksit. Mutta nyt ikä alkaa tuoda jotain muutakin.
Tapahtuuko se tänä vuonna? Vai vasta kymmenen vuoden kuluttua? Kun alan näyttää vanhalta.
* * *
Miten te suhtaudutte ulkonäköönne? Oletteko sujut kroppanne ja naamataulunne kanssa, vai aiheuttaako jokin piirre jatkuvasti huolia? Pyrittekö vaikuttamaan ongelmakohtiin meikin tai vaatteiden kautta?
Vai onko ulkonäöstä märehtiminen "so last season"?
Aihe on minusta sen verran kiinnostava, että tein siitä myös pienimuotoisen kyselyn. Käykää vastaamassa, käyn tulokset läpi blogissa n. kuukauden kuluttua.
P.S. Olen liian turhamainen jotta kykenisin julkaisemaan niitä pahinta väsymystä dokumentoivia kuviani. :( Sen voin rehellisesti sanoa. Blogissa voin edelleen pitää yllä itse määrittelemääni kuvaa itsestäni.
"Your friendly neighbourhood" kosmetiikkahörhönne on palannut. Aiheena tänään ryppyvoiteiden sokkotesti, ja kuvituksena - ihan vain kiusaksenne - Sannilaisen lomakuvia. Ei niitä purkkeja aina jaksa katsella. Samalta ne näyttää. :)
Minua kiinnosti testata leikkimielisesti miten koehenkilöt kokevat kolme eri tyyppistä ryppyvoidetta. Yksi voiteista maksaa lähemmäs 200 euroa, kaksi muuta taas ovat parin kympin kieppeillä mutta toinen on perus "markettikosmetiikkaa" ja toinen luonnonkosmetiikkaa. Tuntuuko kallis voide ylellisemmältä tai erottuuko luonnonkosmetiikan voide joukosta koostumukseltaan? En kertonut koehenkilöille voiteista mitään muuta kuin että ne ovat aikuiselle iholle tarkoitettuja.
A = L'oreal Age Perfect
B = Dior Capture Totale
C = Weleda Pomegranate
Koehenkilöinä toimivat anoppini, äitini sekä parhaan ystäväni äiti. Kaikki ikänsä puolesta voiteiden kohdeyleisöä.
Koehenkilö 1 (kuivahko, veltto ja pigmenttiläikikäs iho):
A - rasvaisin, ei imeytynyt yhtä hyvin kuin muut. Tuntui silti miellyttävimmältä kolmesta.
B - voimakas tuoksu joka ei haihtunut nopeasti. Koostumus tuntui jollain tapaa hieman rakeiselta.
C- voimakkain tuoksu, mutta haihtui nopeasti. Ei kommentteja koostumuksesta.
Koehenkilö 2 (ohut, kuiva ja paikoin erittäin kuiva iho):
A - mieto, puhdas tuoksu. Sopivan paksua, levittyi ja imeytyi helposti. Vaikutti riittoisalta ja kosteutti hyvin.
B - miellyttävä tuoksu, tuoksui joltain tutulta markettituotteelta. Aluksi kiristävä tunne, mutta imeytyi helposti. Ei kovin riittoisaa, piti laittaa enemmän kuin A:ta jotta kosteusteho olisi sama.
C - tuoksui kynttilänvahan ja lyijykynän sekoitukselta. Koostumus ohutta lirua. Imeytyi nopeasti, mutta kosteustehot eivät riittäneet.
Koehenkilö 3 (normaali iho, ryppyjä ja kimmoisuuden puutetta):
A - tuoksuton, koostumukseltaan paksuhko mutta hyvin levittyvä ja imeytyvä. Arkinen, persoonaton.
B - täyteläisempi, kosteuttavampi, miedosti tuoksuva. Miellyttävän tuntuinen. Haalean vaaleanpunainen väri tuo mieleen mummon alusvaatteet.
C - koostumukseltaan ohuin, lähes lirua. Imeytyi ihoon välittömästi, jätti sileän tunteen. Miedosti lääkeyrttinen tuoksu antoi tuotteelle luonnetta. Pidin tästä eniten.
Koehenkilö 3 teki myös oma-aloitteisesti arvion voiteiden hintaluokasta, ja veikkasi A:n olevan halvin ja B:n kallein. Niinkuin ovatkin.
Testi ei tietysti sinällään kerro paljoakaan, kun koehenkilöitä oli vain kolme, mutta oli minusta mielenkiintoinen ja tyydytti uteliaisuuttani. ^_^ Halvin eli L'oreal ei näyttänyt yhtään häviävän Diorin luksusvoiteelle. Odotin Weledan voiteen kirvoittavan kommentteja poikkeavuutensa perusteella (valitsin testiin tarkoituksella hyvin perinteisen luonnonkosmetiikkavoiteen koostumuksen), mutta koehenkilöt tuntuivat lähinnä kiinnittävän huomiota sen ohuuteen.
Koehenkilöt saivat voiteista vain pienet näytteet jotka riittivät ehkä viikon käyttöön per voide. Olisi kyllä ollut erityisen mielenkiintoista kuulla heidän kommenttinsa voiteiden pitkäaikaisvaikutuksista täyden purkin jälkeen. Kiinteyttääkö parin sadan voide paremmin kuin parin kympin? Olisiko minunkin äitini iho selvästi heleämpi ja napakampi "kunnon" ryppyvoidekuurin jälkeen? (Hän käyttää normaalisti edullisia peruskosteuttavia päivävoiteita ilman mitään extra-tehoja.)
* * *
Sen voin muuten kertoa, vaikkei se tähän testiin liitykään, että anoppini huomasi ihossaan eron käytettyään purkin Clarinsin Vital Light -seerumia. Normaalisti hän käyttää Lumenen tuotteita. Anoppi on hyvä testihenkilö kun hän ei (oman äitini tavoin) ole juuri lainkaan kiinnostunut kosmetiikasta eikä ymmärrä purkkien tai niiden sisältöjen päälle hölkäsen pöläystä. Annoin hänelle koulutuksesta saamani Vital Light -purkin, ja arvelin ettei hän välttämättä edes ymmärrä mitä seerumi on. Niinpä vain parin kuukauden kuluttua anoppi ilmoitti että haluaisi mielellään ostaa "täyden purkin sitä seerumiainetta". (Hän luuli 30 ml:n purkin olevan näytekoko, eikä ylipäätään ymmärtänyt että aine on huomattavasti Lumenea tyyriimpää.) Kuultuaan, että samankokoinen pullo maksaa itse asiassa 99 euroa, hän tuli toisiin ajatuksiin. ^_^ Mutta yhä vain kun tapaamme, hän muistaa mainita kuinka iho tuntui ihan erilaiselta kun hän käytti Vital Lightia. Mielenkiintoista!
.
Pyrähdin lomailemaan eteläisemmille leveysasteille, ja blogi päivittyy seuraavan kerran runsaan viikon päästä.
Loman jälkeen blogissa luvassa mm. viimeisimpien huulipunahankintojen ihailua (kyllä, sorruin taas puniin), uusien luonnonkosmetiikkameikkien esittelyä ja Acorelle-"ihokarvapaneelin" testitulokset. Tulokset eivät ehtineet helmikuulle niinkuin lupailin, sillä yksi panelisti sai testituotteensa runsaasti myöhässä. Odottelemme edelleen hänen raportointiaan.
Kuvituksena yhden sävyn liila lempparimeikkini, toteutettu MACin Beautiful Iris -luomivärillä ja IsaDoran Lilac Tulle -huulipunalla. Poskilla Cliniquen Iced Lotus -poskipuna. Aina ei tarvitse kikkailla sen kummemmilla varjostus- tai rajaustaidonnäytteillä, yhden sävyn meikkikin voi olla kaunis ja tehokas.
.
.
Pastellit kuuluvat kevääseen <3
Schrammek BB-voiteet, osa 2 olkaa hyvä. :)
Ensimmäisessä osassa tutustuttiin klassiseen 50-luvulla kehitettyyn BB-voiteiden "isoäitiin", eli paikallisesti käytettävään, tulehdusta lievittävään Blemish Balmiin. Nyt esittelyssä balmin pikkusisko, eli Perfect Beauty Fluid.
En saanut selville milloin tämä tuote on lanseerattu, mutta ilmeisesti aika hiljattain, vallitsevan BB-huuman keskellä. Perfect Beauty Fluid (kutsumme sitä tästä eteenpäin PBF:ksi) on ohuempi ja kosteuttavampi kuin Schrammekin perus-BB, ja on siis suomeksi sanottuna sävyttävä päivävoide. Tarkoitettu levitettäväksi iholle suoraan puhdistuksen jälkeen korvaamaan kosteusvoide. Voiteessa on suojakerroin 7.
PBF:ssa on monia samoja vaikuttavia aineita kuin klassisessa BB:ssäkin, eli myös tätä versiota voi perustellusti kutsua ihoa rauhoittavaksi ja tulehdusta hillitseväksi voiteeksi. PBF:ia on kahta versiota, normaalille ja kuivalle iholle sekä epäpuhtaalle ja seka/rasvaiselle iholle. Erikoisesti, nämä kaksi eri versiota ovat myös erisävyiset: normaalin ihon voide on sävyltään Beige, epäpuhtaan ihon taas vaaleampi Ivory.
Incit ovat lähes identtiset muutaman aktiiviaineen erolla. Kummallekin yhteiset vaikuttavat aineet ovat:
I Ravitsevat, kosteuttavat ja pehmentävät ainesosat:
II Peittävät, sävyttävät ja himmeää pintaa tuovat ainesosat:
III Rauhoittavat ja tulehdusta hillitsevät ainesosat:
Lisäksi Beigessä on ukonkaurauutetta jonka vaikutuksista ihoon en löytänyt mitään muuta kuin sen ympäripyöreän "skin conditioning" -funktion. Ivoryssä on heinäratamoa (antimikrobinen) ja natriumsalisylaattia (lievittää tulehdusta). Kummassakin on myös silikoniyhdiste ihan incin kärjessä.
Testasin itse normaalin ihon voiteen ja annoin sekaihon version näytteet Kosmetiikkapaneelin Annalle ja Tanjalle.
Kokemukseni PBF Beigestä:
- Vaikka voide on nimensä mukaisesti ohutta fluidia, sen koostumus on hassun kuivakka ja "jähmeä"
- Levittyy jähmeämmin kuin esimerkiksi Garnierin BB tai Schrammekin klassinen BB
- Tekee mattaisemman ja aavistuksen peittävämmän pinnan kuin Garnier
- Jää helposti näkyviin hiusrajaan ja kulmakarvojen kohdalle, koostumus ei täysin sulaudu ihoon kuivakkuutensa vuoksi
- Jää ikäänkuin näkyviin ihon pinnalle, näyttää meikkimäiseltä
- Ei tunnu kovin kosteuttavalta
- Sävy ei sovi kovin vaaleaihoisille
Otsalla sävyä Beige ennen häivytystä, näette sävyeron omaan ihooni.
Tanjan kokemus PBF Ivorystä:
- Tosi riittoisa
- Hyvin peittävä, voisin käyttää meikkipohjan sijasta
- Käytin kosteusvoiteen päällä, en luottanut kosteustehoihin
- Hyvä sävy vaaleaihoiselle
- Jätti kauniin, kuulaan pinnan.
- Kiinnitin irtopuuterilla, mutta iho kiilteli parin tunnin kuluttua
Annan kokemus PBF Ivorystä:
- Huomio kiinnittyi ensimmäiseksi voiteen voimakkaaseen tuoksuun, kuin "parfymoitua"
- Ei peittänyt tarpeeksi (tosin ihoni on tällä hetkellä huonossa kunnossa)
- Kosteutti riittävästi
- Tuntui aika perus-sävyttävältä kosteusvoiteelta
Eli summa summarum: pidin itse enemmän Schrammekin klassisesta Blemish Balmista. Perfect Beauty Fluid -versioissa on myös ihan hyviä raaka-aineita ja ne ovat ehdottomasti hoitavampia kuin vaikkapa Garnier, mutta rehellisesti sanottuna pidän Garnierin BB-voiteen koostumuksesta enemmän. Jännä juttu; vaikka Garnier on paksumpaa, se levittyy notkeammin ja sulautuu ihoon paljon paremmin. Tuntuu myös kosteuttavammalta, ainakin minun ihollani. Epäpuhtaan ja ongelmaihon omaava hyötyy varmasti enemmän Schrammekin kaltaisista versioista, normaalihipiäisenä taas valitsisin sävyttävän päivävoiteen sen perusteella mikä tuntuu iholla miellyttävimmältä.
Kun tekee sitä työtä mitä minä teen, ei koskaan enää tarvitsisi ostaa yhden yhtä naamarasvaa. Tai oikeastaan paljon mitään muutakaan kosmetiikkaa. Kun tähän lisää vielä bloggauksen kautta saamani testituotteet, on tilanne se, että en ehtisi käyttää kaikkia haltuuni saamia purkkeja vaikka rasvaisin niillä itseni päästä varpaisiin joka päivä.
Minulle tämä aiheuttaa hieman ristiriitaisia tunnelmia. Rakastan kosmetiikkaa, sehän ei ole mikään salaisuus, mutta en ole koskaan ollut kasvovoiteiden suurkuluttaja. Ihoni ei ole kuiva, enkä esimerkiksi kesäisin välttämättä käytä lainkaan päivävoidetta (aurinkovoide ajaa saman asian ulkoilupäivinä). Yövoidetta olen käyttänyt joka ilta jo monta vuotta, mutta sellainenkin purkki kestää minulla n. 8 kuukautta.
Ennen alalle tulemista kasvovoiteiden ostotahtini oli yksi Aqualan L -tuubi parin vuoden välein (!!! ) ja pari yövoidetta n. puolentoista vuoden välein. (Ostin usein lemppariani Yves Rocherin Pure Calmillea kaksi yhden hinnalla :)) Ei siis voida suoranaisesti väittää, että minulla olisi mennyt hurjasti rahaa nassuni rasvailuun elämäni aikana.
Nyt olen kahden ja puolen vuoden aikana saanut enemmän voiteita kuin pystyn laskemaan. Minun ei enää koskaan tarvitse miettiä, että "mitähän voidetta sitä ostaisi seuraavaksi"... Se on toisaalta vähän tylsääkin.
Myyntipalkkioiden, koulutuslahjojen ja blogin kautta saatujen tuotteiden lisäksi minun pitäisi mielellään vielä kokeilla säännöllisesti myymälässämme myytäviä voiteita. Se on työnantajan näkökulmasta erittäin suositeltavaa. Yhteen näytepurkkiin mahtuu n. 5 ml voidetta. Tällainen näyte kestää minulla 1-2 viikkoa koostumuksesta riippuen. Koska myymälässä on satoja voiteita, voisin siis halutessani hoitaa naamaani pelkästään näytteilläkin, ilman että minun tarvitsisi koskaan kajota omiin purnukoihini.
A-p-u-a.
Tilanne on luonnollisestikin se, että joudun laittamaan suurimman osan saamistani tuotteista eteenpäin. Niiden käyttö säilyvyytensä aikana ei vain ole mahdollista. Mietin usein, mitä muut alan ihmiset tekevät purkkijemmoillaan..? Ehtivätkö he käyttää kaikki..? Ehkä. Olen käsittänyt, että monen normaali-ihoisenkin ihmisen hipiä imaisee yhden kosteusvoidepurkin n. kolmessa kuukaudessa. Ehkä joku todella saa käytettyä neljäkin päivä- ja yövoidetta vuodessa.... Jopa enemmänkin...?
Suurinta osaa töiden kautta saaduista voiteista en edes avaa, sillä ne ovat pääsääntöisesti ei-luonnonkosmetiikkaa. Blogin kautta saamani voiteet testaan kaikki. Tosin tässä on se etu, että saan kokeiltavakseni ainoastaan minua jo valmiiksi kiinnostavia tuotteita, joten niiden testaus on mielekästä. Siksi harmittaakin usein ihan vietävästi, kun kaapissa on avattuna monen monta tosi ihanaa voidetta, joista tietää ettei niitä ehdi mitenkään käyttää loppuun testauksen jälkeen. Tällä hetkellä minulla on vajaa 20 kasvovoidetta.
Joskus kuulee puhuttavan, että bloggaajien saamat ilmaistuotteet tai palvelut herättävät kateutta. Ymmärrän, jos muoti- ja lifestyle-bloggaajille tarjotut matkat, kauneushoidot ja vaatteet saavat jonkun toivomaan, että saisi itsekin ilmaiseksi tällaisia etuja. Minun kohdallani ei varmasti kenenkään tarvitse tuntea kateutta. :) Kulutustahdillani ei voi väittää, että mitenkään hurjasti hyötyisin taloudellisesti saamistani kosteusvoiteista.
Ainiin - mikä on vastaus otsikon kysymykseen? Vuosi sitten. Ostin helmikuussa 2011 tarjouksesta Dr. Hauschkan sävyttävän päivävoiteen ja Estelle & Thildin päivävoiteen. En siksi, että olisin tarvinnut niitä. Vaan koska tarjous houkutti. Ja nyt näyttää siltä, että en näitäkään voiteita saa käytettyä. Hauschkan parasta ennen pvm on syyskuu 2012.
Kysymys alalla olijoille: onko teillä samankaltaisia tuntemuksia "purkkikarusellista" vai saatteko kaiken töiden kautta kertyvän hyödynnettyä? Tuleeko teidän koskaan enää ostettua mitään itse?
Mitenkäs te muut, montako "naamarasvaa" tulee ostettua vuodessa?
Kuten Garnierin BB-voiteen arvostelussa kirjoitin, en ole mitenkään kovin perehtynyt BB-voiteiden historiaan. Minua kiinnosti verrata Garnierin "muka"-BB:tä niihin alkuperäisiin, hoitaviin versioihin, mutta koska en tunne yhtäkäkään ns. oikeaa BB-voidetta, en voinut tätä vertailua suorittaa.
Pari viikkoa sitten sain kuitenkin yhteydenoton Greencos Oy:lta joka maahantuo kosmetologisarja Schrammekia. Heidän mukaansa ihotautilääkäri Christine Schrammek kehitti markkinoiden ensimmäiset, alkuperäiset BB-voiteet Saksassa 50-luvulla. Ja tämä sama, klassinen BB-voide on edelleen myynnissä. Greencosilta kysyttiin, haluaisinko tutustua alkuperäiseen BB-voiteeseen, ja arvaattekin että vastaus oli "kyllä, kiitos!" :)
Alkuperäinen Blemish Balm on tarkoitettu paikallishoidoksi punoittavalle, ärtyneelle, epäpuhtaalle, rasvoittuvalle ja suurihuokoiselle iholle. Se rauhoittaa, hillitsee tulehdusta ja hoitaa näppyjä. Schrammek kehitti voiteen kahteen tarkoitukseen; auttamaan kaikkia ihotyyppejä palautumaan Green Peel -yrttisyväkuorinnasta sekä hoitamaan epäpuhdasta ihoa.
Alkuperäinen BB-voide ei ole tarkoitettu koko kasvoille kosteustuotteeksi vaan kosteusvoiteen päälle ongelma-alueille. Alkuperäinen voide on myös saanut seuraajan; Schrammek Blemish Balm Perfect Beauty Fluid. Tämä voide on enemmän nykytrendin mukaisten BB-voiteiden kaltainen, kosteuttava ja koko kasvoille levitettävä tuote. Siitäkin sain muutaman pikkunäytteen.
Blemish Balmin tärkeimmiksi vaikuttaviksi raaka-aineiksi mainitaan:
* Sinkkioksidi (peittää, hillitsee tulehdusta, suojaa)
* Titaanidioksidi (peittää, suojaa)
* Lakritsinjuuriuute (rauhoittaa, hillitsee tulehdusta, on antibakteerinen)
* Pantenoli (kosteuttaa, joidenkin tutkimusten mukaan auttaa myös haavan parantumisessa)
Alkuperäistä Blemish Balmia on kolmessa sävyssä; Classic, Light ja Honey. Classic sulautui ihoni sävyyn parhaiten, Light oli hieman liian keltainen. Honey taas oli liian tumma. Toisaalta sävyllä ei ole niin väliä, kun käytän voidetta vain yöllä.
Kuin tilauksesta kasvoillani oli testiviikon alkaessa muutamia näppyjä. :) Muuten voiteen tehoja olisikin ollut vähän hankala arvioida. Levitin BB-voidetta iltaisin näppyjen ja punoittavien kohtien päälle illalla, ja epäpuhtaudet olivat aamulla selvästi vähemmän näkyvät. En tiedä kuivattaako tämä voide näppyjä vai miten se niitä poistaa, mutta se kuitenkin näyttää toimivan.
Voide myös peittää, eli sitä voi käyttää meikin alla antibakteerisena peiteaineena. Tuotteen hintatietoja en Greencosilta saanut, mutta googlailun tuloksena löysin tällaisia hintoja: Blemish Balm 15 ml 26€ ja 30 ml 47€. Ei mitään halpoja siis, mutta harva kosmetologisarja taitaa halpa olla.
Voiteen inci on aika pitkä, ja koska se ei varmaankaan loppujen lopuksi niin monia teistä kiinnosta kokonaisuudessaan, jaottelin merkittävimmät vaikuttavat aineet ryhmiin jotta saatte voiteen koostumuksesta ja aktiivisista aineista käsityksen.
I Ravitsevat, kosteuttavat ja pehmentävät ainesosat:
II Peittävät, sävyttävät ja himmeää pintaa tuovat ainesosat:
III Rauhoittavat ja tulehdusta hillitsevät ainesosat:
Silikonista kiinnostuneille tiedoksi, että voiteessa on myös kahta eri silikoniyhdistettä. Ei tosin ihan incin kärjessä.
Ainesosat ovat todellakin laadukkaammat ja hoitavammat kuin esimerkiksi Garnierin BB-voiteessa. Tästä voiteesta voi todeta, että se oikeasti rauhoittaa ja hoitaa punoittavaa, epäpuhdasta ihoa. Garnierin voiteessa ei ollut mitään sellaisia ainesosia, jotka tekisivät siitä poikkeavan tavallisesta, edullisesti tuotetusta sävyttävästä päivävoiteesta. Jo voidepohjien laadut Schrammekin ja Garnierin välillä ovat kuin eri planeetoilta - Schrammekissa on runsaasti luonnonöljyjä ja Garnierissa läjä heprealta kuulostavia synteettisiä pehmentimiä.
(Minusta on mukavaa, jos kosmetiikan tuotteen resepti on sellainen, että maallikkokin ymmärtää sieltä vaikuttavia aineita inciä lukiessaan. Vertaa: soybean oil, wheat germ oil, beeswax, corn oil tai isononyl isononanoate, isohexadecane, peg-20 methyl glucose sesquistearate....)
Ja tällä en nyt yritä sanoa, että Garnier on jotenkin huono. Se vain ei ole sitä, mitä alkuperäinen BB-voide on. Enkä edelleenkään pysty ymmärtämään, miksi kosmetiikkamarkkinat alkoivat nimetä sävyttäviä päivävoiteita ihotautilääkärin kehittämän hoitovoiteen mukaan. Kun niillä ei todellakaan ole oikein mitään muuta yhteistä kuin väripigmentti.
Postaus on jo aika pitkä, joten säästän Blemish Balm Fluid -version esittelyn ja analyysin omaan postaukseensa. En itsekään jaksaisi lukea näin pitkiä blogijuttuja joten en rääkkää teitäkään sellaisilla....^_^
Suomeen on jälleen rantautunut uusi luonnonkosmetiikan vartalotuotesarja, ja tällä kertaa meitä lähestyy varsin mehukkaissa purkeissa ranskalainen Born To Bio.
Sarjan shampoot ja suihkugeelit on pakattu mehu/smoothie-pullon näköisiin pakkauksiin, mikä minusta on aika hauska idea. Sarjaa onkin jo esitelty useammassa kosmetiikkablogissa, ja näiden kommenteista on voinut lukea pakkausdesignin jakavan mielipiteitä.
Ovathan pakkaukset toki hieman lapsekkaan näköisiä, mutta minusta kuitenkin kivan pirteitä. Ja ovat edukseen rivissä kaupan hyllyllä - muodostavat värikkään "silmäkarkin" johon asiakkaan silmä tarttuu! :)
Sarjan nimeä pidän kyllä parantumattoman kielipoliisin ominaisuudessani hieman epäonnistuneena... "Syntynyt bioksi? Syntynyt bioamaan....?" Mitä ihmettä.... Nimi aiheuttaa minussa samanlaista huvittunutta ärtymystä kuin Be Save! joka myös edustaa huonoa kielioppia eikä tarkoita yhtään mitään.... :P Ranskalaiset voisivat vaikka alkaa nimetä sarjoja omalla kielellään kun englanti ei selvästi ole heille vahvin puoli. :)
Sain testiin Mandariinisuihkugeelin ja normaalien hiusten shampoon. Suihkugeeli on hyvää peruskamaa, tuoksuu herkulliselle ja elämystä vahvistaa tieto siitä, että mehukkaan mandariinin tuoksu on 100-prosenttisesti luonnollinen eikä synteettisesti luotu. Kuten aina luonnonkosmetiikassa :)
Shampoo on vallan erinomaista luonnonkosmetiikka-standardeilla. Koostumus on samankaltainen kuin K Pour Karité -shampoon, eli muistuttaa "normikosmetiikkaa". Ei hyytelömäistä lirua, niinkuin suuri osa luonnonkosmetiikan shampoista. Vaahtoaa hyvin mutta ei takuta hiuksia, jättää pituudet päinvastoin jopa tavallista selvemmiksi. Tällaisista shampoista tykkään! Edit 02/2013 - Nyt pidempään Born To Bion shampoota käyttäneenä on hieman muutettava mielipidettä. Tykkään shampoosta edelleenkin eikä se tosiaankaan takuta, mutta vaahtoavuus ja pesuteho ovat huomattavasti K Pour Karitéa heikompia. BTB:tä on käytettävä paljon enemmän puhtaan tuloksen saamiseksi.
Pääasiallisena pesevänä ainesosana on ammoniumlauryylisulfaatti, jonka käyttöä kaikki sertifiointitahot eivät salli. Mutta kuten K Pour Karitén ja Marilou Bion kohdalla jo aiemmin opimme, näitä "pahiksilta" kuulostavia sulfaatteja voikin valmistaa myös täysin kasviperäisesti.
(Pitäisi mennä erikseen jonnekin luonnonkosmetiikan standardit -kurssille jotta pääsisi perille näistä eri sertifikaattien periaatteista. Miksi jotkut kieltävät sulfaatit jos niitäkin kerran saa luonnosta? *ei ymmärrä*)
Kaksi muuta testiin saamaani tuotetta ovat Sensation Zen -deodorantti ja arganöljy vartalolle.
Born To Bion deodorantit ovat isoja, 75-millisiä. Meikäläisen käytössä tällainen kestää siis yli vuoden..! ^_^ Pidän Born to Bio -dödöstä enemmän kuin aiemmista luonnonkosmedödöistäni, tosin tämä on vasta neljäs laatuaan jota kokeilen. Olen nyt vihdoin sisäistänyt sen, että deodorantit eivät todellakaan pidä kainaloita kuivina, jos ne hikoavat. Olen tämän tiennyt jo "aikojen alusta", mutta silti esim. vielä Mádaran deodoranttia arvioidessani koin, että se pitäisi kainalot kuivempina kuin ilman tuotetta. No, sehän ei ole mahdollista, koska deodoranteissa ei ole hikitiehyitä tukkivia ainesosia (eli niitä monien mielestä pahamaineisia alumiiniyhdisteitä - itse en niitä pelkää).
Nyt en siis enää Sensation Zen -dödä arvioidessani odottanut, että kainalot pysyisivät yhtä kuivina kuin antiperspiranttia käyttäessä. Deodorantin tehtävänähän on pitää hien haju poissa, ei itse hikeä. Ja siinä Born To Bio onnistuu loistavasti, itse asiassa paremminkin kuin Mádara. Sarjassa on neljä eri tuoksuista deodoranttia, ja Zen Sensation tuoksuu miellyttävän miedolle vihreälle. Mahdollisesti bambulle..?
100-prosenttien arganöljy jättää ihon lievästi rasvaiseksi eikä imeydy kunnolla jos sen levittää kuivalle tai kevyesti kostealle iholle. Sovelsinkin sitten Clarinsin koulutuksessa saamaani oivallista vinkkiä (joka oli kasvoöljyille tarkoitettu mutta toimii tottakai yhtä hyvin kropallakin), eli suihkautin kämmenelle hieman kasvovettä ja sekoitin arganöljyn siihen. Kasvoveden sisältämät emulgaattorit emulgoivat öljyn, joka näin ollen imeytyy ihoon huomattavasti paremmin. Toimii! Kasvovesi-öljycocktail jättää ihon sileäksi, pehmeäksi ja - mikä tärkeintä - ei tahmeaksi.
Suosittelen kokeilemaan kasvoöljyjenkin kanssa! :)
* * *
Born To Bio -tuotteet ovat ilmestyneet luontaistuotekauppoihin helmikuun alussa, ja hinnat ovat alle kympin, paitsi vartaloöljyt jotka ovat kalliimpia. Hyvinvoinnin Tavaratalossa suihkugeelit maksavat tällä hetkellä 6,95€ ja shampoot 8,90€, ja kokohan on reilu 300 ml.
Sarjassa kerrotaan bloggarin lempiluomiväreistä.
...ja taas vaivaiset 5 kuukautta kulunut edellisestä osasta... ^_^ Vauhdilla mennään!
Tämä paletti lienee tuttu blogin lukijoille melkein väsymiseen saakka; IsaDora Blooming Spring. Tänä keväänä jälleen ajankohtaisempi kuin koskaan. Edelleen kaunein ja toimivin pastellisävypaletti minkä tiedän. Olen käyttänyt Blooming Springiä blogissa todella usein, ja täältä löytyy paletin ensiesittely meikkikuvin.
MAC. Tuntuu, että MAC-lempparini vaihtelevat vähän kausittain, ja tästäkin neliköstä vaihtaisin tällä hetkellä vasemman alakulman Creme de Violetin pois. (Kuvat ovat vuoden takaisesta Suosikkiluomivärejä -koontipostauksesta.)
Swish - vasemman yläkulman jäinen marjapinkki. Ihana huurteinen sävy! Pehmeä, voimakkaan helmiäinen koostumus. Kuuluu niihin harvoihin pinkkeihin joista tykkään. Yhdistän sekä violettiin että persikkaan (esim. tähän tyyliin, vaikka tuossa ei juuri Swishiä olekaan käytetty).
Seedy Pearl - oikean yläkulman kalpea vaaleanpunainen. Tämä on outo sävy, mutta jotenkin vain todella mainio! En aluksi tykännyt Pearlista juurikaan sen kovan koostumuksen ja heikohkon pigmentin vuoksi, mutta jotenkin vaivihkaa se vakiinnutti paikkansa eniten käyttämieni luomivärien joukossa. Käytän sitä kulmaluulla lähes kaikissa violeteissa meikeissäni. Näyttää ensikatsomalta tylsältä, mutta on yllättävän uniikki vaalea sävy joka shiftaa jännästi harmaan-vaaleanpunaisena.
Creme de Violet - hyvin ristiriitainen sävy! Tämä kaveri on laadultaan ehdottomasti surkein MAC-luomivärini, ja sen koostumusluokitus (frost) on harvinaisen kaukana totuudesta. Tämä kuivakka, mattainen ja mikroglitterillä maustettu beibi ei ole frostia (= helmiäissävy) nähnytkään. Pigmenttikään ei ole paras mahdollinen, eikä sävy levity tai häivyty kauniisti. Miksi ihmeessä olen sitten valinnut sen yhdeksi suosikikseni? Sävy vain on niin täydellinen kirkas pinkkivioletti! Toivon, että joskus löydän vastaavan sävyn parempilaatuisena. Meikkikuva täällä.
Beautiful Iris - oikean alanurkan vaalea sinivioletti. THE liila. Kaunein, kaunein, kaunein violetti jonka tiedän! Lancômen Electric Dream ja Estee Lauderin edesmennyt Iris Pearl muistuttavat tätä sävyä, mutta eivät kuitenkaan pääse ihan samaan täydellisyyteen. Kevyesti vaaleanpunaiseen shiftaava Beautiful Iris on koko luomella niin kuulaan kaunis että harvoin haluan yhdistää siihen mitään varjostuksia. Meikkikuva täällä.
Expensive Pink - vasemman ylänurkan kuparipersikka. Jännä kuparinen sävy jossa itse en näe pinkin häivähdystäkään. Kaunis ja persoonallinen. Lemppareitani kun haluan saada silmien sinisyyden oikein pomppaamaan. Meikkikuva.
Amber Lights - oikean ylänurkan ruskeakupari. Todella runsaspigmenttinen, upea sävy joka Expensive Pinkin tavoin on erittäin tehokas korostamaan sinisiä silmiä. Amber Lights näkyy mm. tässä meikissä.
Shimmermoss - vasemman alanurkan turkoosi. Jos Beautiful Iris on lempiviolettini, on Shimmermoss lempiturkoosini. Upeasti sädehtivä sävy joka kuuluu kesämeikkiin kuin nenä päähän (anteeksi latteat ilmaisuni). Benecosin Amazing on tämän sävyn luonnonkosmetiikkakaksonen. Meikkikuva.
Shroom - oikean alanurkan perusvaalea. Neutraali, kevyesti hohtava ihon sävy joka sopii meikkiin kuin meikkiin. Lorkun Golden Beigen ohella eniten käyttämäni highlighter-sävy, jonka taidan saada pian loppuunkin! (En ole käyttänyt yhtäkään luomiväriä loppuun yli kymmeneen vuoteen. )
