....nimimerkille terhi!! Paljon onnea! :) Voittajalle on lähetetty sähköpostia.

Olitte muuten jättäneet aivan mielettömästi hyviä kysymyksiä Stephan Øienille! En olisi edes itse keksinyt noin paljon kiinnostavaa kysyttävää, teistä oli paljon apua! :) Valikoin neljän A4:n verran kysymyksiä, oli niin paljon hyviä että oli vaikea seuloa.... Epäilemättä ehdin kysyä haastattelun aikana vain murto-osan. Mutta toivotaan että saan mahdollisimman moneen vastauksen...!

Tapaan Stephanin tänään, palaan raportin kanssa heti kun ehdin!

P.S. Valitettavasti mulla ei ollut eilen aikaa vastata kuin muutamaan hassuun seerumipostauksen kommenteissa esitettyyn kysymykseen, mun äiskä on parhaillaan vierailulla ja olen keskittynyt hänen emännöintiinsä. :) Vastailen loppuihin kysymyksiin myöhemmin kun taas ehdin.

Yksi parhaita ihonhoidon vinkkejä mitä olen työni kautta omaksunut on kosteusseerumin lisääminen kasvojenhoitorutiiniin. Tästä on apua etenkin siinä tapauksessa, kun iho syystä tai toisesta kaipaa lisäkosteutta, mutta et halua käyttää täyteläisempiä voiteita. Seerumin kautta iho saa runsaasti lisäkosteutta - ilman täyteläisemmän voiteen mahdollisesti tuomaa rasvaista pintaa ja huonompaa imeytyvyyttä. Esimerkiksi sekaiholla paksummat voiteet harvemmin edes imeytyvät kunnolla, sillä pintakuivuudesta kärsivältä sekaiholta ei puutu rasvaa, vaan kosteutta.

Jos ihoasi siis kiristää mutta et halua vaihtaa suosikkipäivävoidettasi tuhdimpaan, kokeile lisätä alle seerumi! Saatat yllättyä. :)

Moni mieltää seerumin edelleen pelkäksi anti age -tuotteeksi jota käytetään korjaamaan ikääntymisen merkkejä. Valtaosa seerumeista löytyykin tuon kategorian sisältä, mutta markkinoilla alkaa olla ilahduttavan paljon myös kaiken ikäisille tarkoitettuja kosteusseerumeita, joiden tehtävä on ensisijaisesti tuoda lisäkosteutta. Moni jättää seerumin kaupan hyllyyn myös hinnan tähden, seerumit ovatkin litrahinnaltaan kosmetiikan arvokkaimpia pisaroita.

Itse suhtauduin seerumeihin pitkään vähän varauksella, mutta parin viime vuoden aikana olen oppinut käyttämään niitä. Esimerkiksi tänä talvena olen joutunut turvautumaan kosteussuihkekikkaani todella harvoin, sillä meikkipohja ei ole näyttänyt yhtään hilseilevältä. Olen käyttänyt seerumia päivittäin päivävoiteen alla.

Tässä postauksessa esittelen neljä silikonitonta kosteusseerumia eri hintaluokista. Valitsin nimenomaan silikonittomia, sillä en itse kuulu tämän keinotekoisen siloefektin ystäviin, ja ennen kaikkea silikoniyhdisteet vievät mielestäni turhaan tilaa niiltä kosteuttavilta raaka-aineilta.

Aloitetaan lempparistani.

REN Max Moisture 30 ml

RENin kosteusseerumi on koostumukseltaan ohuen emulsiomainen. Se tuntuu kokeilemistani seerumeista kaikkein riittoisimmalta, ja pieni pisara leviää koko kasvoille. Ensifiilis on helpottava, kuivuuden tunnetta välittömästi lieventävä. Tuntuu sileältä (vaikkeikaan silikonimaisella tavalla) ja katoaa ihoon nopeasti. Ei jätä iholle mitään "jälkifiilistä".

REN on niin sanottua semi-luonnonkosmetiikkaa ja käyttää tuotteissaan korkealaatuisia kasvipohjaisia raaka-aineita. Max Moisturen inci on lyhyt ja pakattu tehokkailla pehmentäjillä ja kosteuttajilla. Kokoonpanosta löytyy glyserolia, kasvipohjaisia öljyjä, fosfolipidejä, betaiinia ja hyaluronihappoa. REN on ikävä kyllä jutun seerumeista kallein yli 60 euron hinnallaan. (Tämä on harmi siksi, kun mieluiten aina suosittelisin tuotteita joihin itsellänikin olisi varaa.)

LUMENE Arctic Aqua 2 in 1 Skin-Perfecting Moisture-Booster 35 ml

Lumenen kosteus-buusteri puolestaan tekee hämmästyttävän poikkeuksen hinnallaan - tuubi kustantaa alle 15 euroa. Oletettavasti tämä näkyy myös raaka-ainevalinnoissa. Kosteutuksen lisäksi tuote lupaa tasoittaa ihon pintaa ja luoda hyvän pohjan meikille. Koostumus on geelimäinen. Ensifiilis: ei niinkään syväkosteuttava vaan raikastava. Jättää ihon nahkeaksi niinkuin useimmat geelimäiset koostumukset ennen imeytymistään. Ihon pinta tuntuu napakalta.

Tasoittavana ja kosteutta sitovana ainesosana biosaccharide gum-1, joka muodostaa ihon pintaan kosteutta sitovan, silottavan kalvon. Ei niin sileä tuntu kuin silikonissa, mutta ainesosan etuna on luonnollisuus. Muuten inci on todella simppeli ja aika "peruskamaa", muut pääasialliset kosteuttajat ovat glyseroli, butyleeniglykoli ja peg-40 hydrattu risiiniöljy. Yli 90% ainesosista tulee kuitenkin luonnosta.

Itse pidän Lumenen fiiliksestä ihollani vähiten, mutta se kuitenkin hoitaa hommansa eli helpottaa ihon pintakuivuutta.

MAKE UP STORE Hydra Serum 30 ml

Yllätyin, kun Make Up Storeltakin löytyy kosteusseerumi, ja vieläpä ilman silikonia. Koostumus on fluidimainen ja hieman ohuempi kuin RENin Max Moisturessa. Ensifiilis: kosteuttava. Imeytyy ihoon hujauksessa eikä jätä kalvomaista tunnetta niinkuin Lumene.

Ainesosiltaan MUSin seerumi ei ole kovin vakuuttava. Kärjessä on kosteuttajana perus-glyserolin lisäksi synteettinen propylheptyl caprylate, ja näiden jälkeen tulee liuta (niinikään synteettisiä) kalvonmuodostajia ja emulgaattoreita. Joukossa pilkistää sentään hyaluronihappo. Reseptiin on heitetty myös silikaa joka pakkaustekstin mukaan "vähentää hienoja juonteita ja ryppyjä".

Kun vertaa MUS Hydra Serumin inciä RENiin, on ero kuin Norjalla ja Etiopialla. Mutta - kosteuden tunne ja jälkifiilis iholla ovat lähes yhtä hyviä. Pinta jää MUSilla hitusen mattaisemmaksi silikan ansiosta. Itse uskon että pitkässä juoksussa RENin kaltainen ainesosacocktail hoitaa ihoa tehokkaammin, mutta MUS fiksaa sekin välittömän lisäkosteuden oikein miellyttävästi. Hydra Serumin hintaa en valitettavasti tiedä.

KORRES Wild Rose Face and eye serum 30 ml

Korresin seerumia kokeilin ensimmäisen kerran noin vuosi sitten lempparini Estelle & Thildin Rose Otto -seerumin loputtua. Lähdin etsimään tilalle toista silikonitonta, mahdollisimman luonnollista seerumia. Luonnonkosmetiikan puolella seerumeita on edelleen aika vähän, joten "jouduin" kääntymään semi-luonnollisten merkkien puoleen. (Näihin aikoihin löysin myös RENin Max Moisturen.)

Korresin Villiruusu-sarjan seerumi lupaa kosteutuksen lisäksi myös kirkastaa ihoa ja pehmentää juonteita. Kyseessä ei ole vielä mikään varsinainen anti age -tuote, mutta tuotteesta hyötyy parhaiten noin 25+ iho.

Koostumus on geeli-fluidimainen ja ensifiilis todella kosteuttava. Korres Wild Rose on kokeilemistani seerumeista ainoa, joka ei hulahda ihoon hetkessä. Seerumin imeytyessä ihofiilis on samalla nihkeä mutta miellyttävä. Ihoa ei ala kiristää usean minuutinkaan jälkeen seerumin levittämisestä, vaikka päälle ei laittaisi heti voidetta. Tuotteessa lukeekin, että sitä voi käyttää myös yksinään.

Inci on pitkä kuin nälkävuosi ja 77,6% ainesosista on luonnollisia. Ykkösenä veden jälkeen on hamamelis-vettä, jota jotkut haluavat vältellä. Kärjessä on sekä synteettisiä (pentyleeniglykoli, butyleeniglykoli) että kasvipohjaisia (glyseroli, dicaprylyl carbonate) kosteuttajia. Itse en välttämättä ymmärrä kilometri-incien perustelua, kun valtaosa ainesosista on niin pikkiriikkisellä pitoisuudella ettei niillä ihon hoidon kannalta ole mitään merkitystä. Suosin siis lyhyitä incejä aina kun mahdollista - mutta tätä Wild Rose -seerumia käyttäisin mielelläni. Voi kun hintakin vain olisi inasen edullisempi - seerumi kustantaa vajaa 50 euroa.

.

Lumenen, RENin ja Korresin seerumeihin olen tutustunut työni kautta, Make Up Storen seerumin sain blogin kautta.

Miten Karkkipäivän lukijat suhtautuvat seerumeihin? Kuinka moni käyttää seerumia - kuinka moni taas ei koskaan kokeillutkaan? Laitoin aiheesta myös uuden sivupalkkikyselyn. :)

Noukitaanpas vaihteeksi yksi pidempään esittelyä odotellut tuoteihastus. Tai pitkään ja pitkään, puteli on ollut hallussani vasta viime syksystä ja jotkut tuotteet odottavat runsaan vuodenkin ennen blogiin päätymistä.

Shampoon sain Korresin tehtaalta Ateenassa kun vierailin siellä viime syyskuussa.

Aloe & Dittany on tarkoitettu normaaleille hiuksille, ja Korresilla olisi minulle paremminkin sopivia shampoita kuten Almond & Linseed (kuiville ja vahingoittuneille), Sunflower & Mountain Tea (värjätyille) ja Rice Proteins & Linden (hennoille ja hauraille hiuksille). Ensin olin siis vähän että "tjaahhh..." Itse kun en koskaan ostaisi normaalien hiusten shampoota koska ne eivät yleensä ole erityisen hoitavia.

Aloe & Dittany kuitenkin sopii minulle. :) Se mainostaa olevansa "gentle shampoo with mild cleansing and conditioning agents, ideal for everyday use". Hellävaraiselta se tosiaan tuntuu, eikä hiuspohja jää narskuvaksi. Hoito-ominaisuuden tuntee huuhteluvaiheessa, kun sormet hujahtavat hiusten läpi helposti ja pituudet tuntuvat "esiselvitetyiltä".

Olen vaativa tyyppi hiustenhoitotuotteideni suhteen. Shampoon täytyy olla hoitavaa, mutta kuitenkin sen verran pesevää että tyvi tuntuu selvästi puhtaalta eivätkä hiukset mene päätä pitkin jo samana iltana. Pesevä mutta ei takuttava, hiuksia alustavasti selvittävä, pehmeästi vaahtoava hyväntuoksuinen shampoo jonka koostumus on juuri sopivan viskoosi. Siinäpä mun Täydellinen Shampoo. Aloe & Dittany tulee aika lähelle.

Inciä katsomalla en ihan osaa päätellä mikä ainesosa A & D:ssa selvittää ja silottaa hiusta, sillä ihan kärjessä ei ole mitään kalvonmuodostajia. Pesevinä ainesosina on tehokkaasti pesevän sodium laureth sulfaten lisäksi käytetty kuuden miedosti puhdistavan tensidin cocktailia. Jos shampoon pesuteho tulee pelkästä sls:stä ja/tai muista voimakkaista tensideistä, se voi olla kuivattavaa. Toki myös sls:n pitoisuus vaikuttaa siihen onko shampoo hellävarainen vai voimakas.

Luonnonkosmetiikkaa tämä shampoo ei ole, mutta siitä on Korresin filosofian mukaisesti jätetty pois yleisimmät ns. kyseenalaiset kemikaalit kuten mineraaliöljy, silikoni, parabeenit ja ftalaatit. Korresin tuotteissa on raaka-ainetietoista kuluttajaa haluttu palvella laittamalla selkeä YES/NO-taulukko valmistukseen ja koostumukseen liittyvistä faktoista. Luonnollisten raaka-aineiden pitoisuus ilmoitetaan prosenttina joka taukukon alussa.

Minulla heräsi Aloe & Dittanyn myötä kiinnostus muitakin Korresin hiustuotteita kohtaan, mutta jälleen pelkään ettei yksi elämä riitä kaiken kiinnostavan testaamiseen... Onko lukijoilla kokemuksia Korresin hiustuotteista?

Noukitaanpas vaihteeksi yksi pidempään esittelyä odotellut tuoteihastus. Tai pitkään ja pitkään, puteli on ollut hallussani vasta viime syksystä ja jotkut tuotteet odottavat runsaan vuodenkin ennen blogiin päätymistä.

Shampoon sain Korresin tehtaalta Ateenassa kun vierailin siellä viime syyskuussa.

Aloe & Dittany on tarkoitettu normaaleille hiuksille, ja Korresilla olisi minulle paremminkin sopivia shampoita kuten Almond & Linseed (kuiville ja vahingoittuneille), Sunflower & Mountain Tea (värjätyille) ja Rice Proteins & Linden (hennoille ja hauraille hiuksille). Ensin olin siis vähän että "tjaahhh..." Itse kun en koskaan ostaisi normaalien hiusten shampoota koska ne eivät yleensä ole erityisen hoitavia.

Aloe & Dittany kuitenkin sopii minulle. :) Se mainostaa olevansa "gentle shampoo with mild cleansing and conditioning agents, ideal for everyday use". Hellävaraiselta se tosiaan tuntuu, eikä hiuspohja jää narskuvaksi. Hoito-ominaisuuden tuntee huuhteluvaiheessa, kun sormet hujahtavat hiusten läpi helposti ja pituudet tuntuvat "esiselvitetyiltä".

Olen vaativa tyyppi hiustenhoitotuotteideni suhteen. Shampoon täytyy olla hoitavaa, mutta kuitenkin sen verran pesevää että tyvi tuntuu selvästi puhtaalta eivätkä hiukset mene päätä pitkin jo samana iltana. Pesevä mutta ei takuttava, hiuksia alustavasti selvittävä, pehmeästi vaahtoava hyväntuoksuinen shampoo jonka koostumus on juuri sopivan viskoosi. Siinäpä mun Täydellinen Shampoo. Aloe & Dittany tulee aika lähelle.

Inciä katsomalla en ihan osaa päätellä mikä ainesosa A & D:ssa selvittää ja silottaa hiusta, sillä ihan kärjessä ei ole mitään kalvonmuodostajia. Pesevinä ainesosina on tehokkaasti pesevän sodium laureth sulfaten lisäksi käytetty kuuden miedosti puhdistavan tensidin cocktailia. Jos shampoon pesuteho tulee pelkästä sls:stä ja/tai muista voimakkaista tensideistä, se voi olla kuivattavaa. Toki myös sls:n pitoisuus vaikuttaa siihen onko shampoo hellävarainen vai voimakas.

Luonnonkosmetiikkaa tämä shampoo ei ole, mutta siitä on Korresin filosofian mukaisesti jätetty pois yleisimmät ns. kyseenalaiset kemikaalit kuten mineraaliöljy, silikoni, parabeenit ja ftalaatit. Korresin tuotteissa on raaka-ainetietoista kuluttajaa haluttu palvella laittamalla selkeä YES/NO-taulukko valmistukseen ja koostumukseen liittyvistä faktoista. Luonnollisten raaka-aineiden pitoisuus ilmoitetaan prosenttina joka taukukon alussa.

Minulla heräsi Aloe & Dittanyn myötä kiinnostus muitakin Korresin hiustuotteita kohtaan, mutta jälleen pelkään ettei yksi elämä riitä kaiken kiinnostavan testaamiseen... Onko lukijoilla kokemuksia Korresin hiustuotteista?

Minulla on ensi viikolla luvassa tosi mielenkiintoinen tilaisuus, kun pääsen tapaamaan IsaDoran meikkitaiteilijaa, norjalaista Stephan Øienia. Stephan tekee minulle IsaDoran kevätlookin, minkä jälkeen saan haastatella häntä. Huijui kun jännittää vähäsen, en olekaan ennen haastatellut ketään kansainvälistä meikkitaiteilijaa..! Enkä ylipäänsä ollut ammattilaisen meikattavana elämässäni kuin pari-kolme kertaa.

Stephanin tapaamiseen liittyy jotain kivaa teillekin, sillä sain arvottavaksi setin IsaDoran Bella Vita -kokoelman meikkejä.

Settiin kuuluu pastellinen luomiväripaletti Gelato, valinnainen sävy Jelly Kiss -huulipunasta (vaihtoehtoina kuvan pinkki Ballerina, rusehtava Cappuccino tai nudebeige Biscotti), Pink Blossom -poskipuna, musta Flex Tip Eyeliner -tussi sekä Eyebrow Lifter highlighter -kynä.

Osallistut arvontaan jättämällä kommenttiboksiin kysymyksen Stephan Øienille. Mitä haluaisit kysyä IsaDoran meikkitaiteilijalta? Oletko joskus aprikoinut jotain suurten kosmetiikkabrändien meikkitaiteilijoiden työhön liittyvää..? Valitsen kysymyksistä kiinnostavimmat mukaan haastatteluun.

Osallistumisaikaa on keskiviikkoon 6.3. klo 12.00 saakka. Palkinnon toimittaa Berner Oy.

On kyllä tosi mielenkiintoista nähdä, mitä Stephan saa aikaiseksi mun pienenpieniin silmiin noilla vaalean pastellisilla sävyillä. Erottuvatko sävyt toisistaan..? Lisääköhän hän jotain varjostusväriä toisesta paletista...? Ja ennenkaikkea, miten hän meikkaa kulmakarvani...! Mun mielestä mun kulmakarvat on kaikkein hankalimmin meikattava alue ja olisi loistavaa saada ammattilaiselta joku "magic" niksi miten niistä saisi näyttävät mutta silti luonnolliset, ei-piirretyn näköiset.

Tästä ennen - jälkeen -nudemeikkikuvasta voisi päätellä, että Stephan tykkää näyttävistä kulmista....   ;)

Muistatte, kun kerroin kaksi viikkoa sitten alkaneeni uuteen suhteeseen... Enpäs tullut ajatelleeksi kuinka painavia ulottuvuuksia suhteella voisi olla, ennenkuin tuli tämä viikko.

Viittaan tietenkin Naked Skin -valoimpulssilaitteeseeni.

Kun lähtee tekemään valoimpulssihoitoa, on käsittelyt suoritettava säännöllisesti. Ja jos jollekin käsittelyviikolle sattuu matka, niin se on sitten "tough luck" ja hoitosalkku mukaan vaan.... Täytyy sanoa, että vähän huokaisin kun tajusin, että mun on otettava tämä monen kilon laukku mukaan Ahvenanmaalle vain sitä yhtä kahden minuutin käsittelyä varten. Millekään Ryanairin käsimatkatavarareissulle tätä ei voisi kyllä kuvitellakaan ottavansa. Kun käsittelyt siis aloittaa, niin kannattaa katsoa ettei hoitoviikolle satu matkaa.

No, toivotaan että projekti on vaivan arvoinen! :) Olisi kyllä mahtava jos kesään mennessä voisin unohtaa bikinirajan huollon... Ja jos laite tekee mitä lupaa, niin varmasti aloitan muidenkin alueiden käsittelyn.

Sellaisen huomion voin myös antaa, että minusta on ainakin tuolla bikinirajalla vaikea erottaa, mihin kohtaan täsmälleen olen jo valoimpulssin ampunut. Kahta kertaa kun ei saisi samaa kohtaa yhdessä käsittelyssä valottaa...  Geelikerrokseen ei mielestäni jää käsittelyikkunasta tarpeeksi selkeää jälkeä (tai sitten mä vain säästeliäänä ihmisenä laitan tuota geeliä ihan liian vähän... :p) Vähän jänskättää, että jääköhän mulla kuitenkin sellaisia alueita joita en saa "nukutettua", jos en saa käsittelyjä ammuttua ihan vieri viereen....

Muiden laitetta testanneiden positiiviset kokemukset kuitenkin kannustaa. :) Jos tällä on muutkin onnistuneet niin kai mäkin...?

P.S. Julkaisinko mä tosiaan juuri kuvan alapäästäni...? Kaikkeen tämä bloggaaminen johtaakin.....

Idunin luomiväripaletit saivat meikäläisen innostumaan ehkäpä vielä meikkipohjaakin enemmän. Neljän sävyn paletissa on nimittäin hintalaatusuhde enemmän kuin kohdillaan!

Idunin valikoimaan kuuluu mono-, duo- ja neljän sävyn luomivärejä. Kaikki ovat "prässättyjä" puuteriluomivärejä, eivät jauhemaisia. Ne eivät siis ole 100-prosenttisesti mineraalia, sillä 100-prosenttinen mineraalituote voi olla vain jauhemaisessa muodossa. Idunin luomiväreissä on sitovina ainesosina käytetty kahta rasvamaista ainetta (octyldodecyl stearoyl stearate ja caprylic/capric triglyceride) jotka voidaan valmistaa luonnon raaka-aineista. Näiden lisäksi incissä on vain mineraaleja.

Kaikkien luomivärien laatu tuntui runsaspigmenttiseltä ja lähes voidemaisen pehmeältä. Oli todella vaikea valita minkä tuotteen ottaisin testiin, mutta lopulta päädyin hunajaiseen Brunkulla-palettiin. (Brunkulla = ruskokirkiruoho, eräs pohjoinen orkidealaji :))

Brunkullan sävyharmonia tuntui heti tutulta......

...sillä sehän on lähes identtinen Diorin iki-ihanan Sunset Café -paletin kanssa! Kummassakin paletissa on kullalla taitettu tummanruskea, persikkainen kulta, toffeinen taupe-ruskea ja vaaleanpunertava roosan sävy. Brunkullan vaalein sävy on voimakas shampanja (itse asiassa hyvin lähellä Urban Decayn Sin-sävyä), Diorissa vaalea sävy on transparentimpi.

Meikkikuvapostaus Diorin Sunset Cafésta löytyy täältä (nostalgista muuten linkittää noihin blogin vanhimpiin postauksiin vuodelta 2009, kuvatkin näyttää niin eri laatuisilta... ^_^).

Idunin eduksi on todettava, että Brunkulla on paljon pigmenttisempi ja pehmeämpi kuin Sunset Café. Jotenkin tuosta Idunin koostumuksesta on saatu oikein erityisen voidemaisen tuntuinen (epäilemättä sitovilla rasvayhdisteillä on osuutensa asiaan),  ja siveltimellä saa intensiivisen peittävää jälkeä.

Diorin luomiväripaletilla on hintaa melkein 70 euroa, Idunilla 26 euroa...! Joo, Diorin paletissa on yksi sävy enemmän, mutta en mä niistä silti seitsemää kymppiä maksaisi.

Palettivalikoima.

Brunkulla on lämminsävyisen unelmapaletti. Rajauksena Laveran nestemäinen eyeliner.

Rajauskynistä valitsin vaaleannuden Sand-sävyn. Ihonsävyinen sisärajaushan on yksi mun perusjutuista meikkauksessa, ja koska näitä nuden sävyisiä kyniä ei edelleenkään ole monella merkillä valikoimassa niin esittelen mielelläni uudet tuttavuudet.

Idunin lisäksi luonnonkosmetiikan puolelta löytyy Benecosin nude-kynä, ja markettimeikeistä IsaDoran mainio Inliner Kajal sävyssä Blonde.

Brunkulla-silmämeikissä luomen sisäpuolikkaalla kultainen sävy, kyynelkanavan seudulla vaalea shampanja, luomen ulkopuolikkaalla tummanruskeaa ja luomivaossa & tummanruskean päällä toffeeta. Sisärajauksena Sand.

Huulikiilloista sävy Cornelia tuntui ehdottomasti eniten mun sävyltä. Aprikoosin sävyinen Cornelia ei sisällä helmiäistä tai kimallepartikkeleita vaan on juuri sellainen mehumainen transparentti kiilto joita käytän eniten.

Idun-huulikiillot sisältävät pohjoismaista lakkaöljyä ja sävyt tulevat puhtaista mineraaliväreistä, mutta incissä näyttäisi olevan myös synteettisiä raaka-aineita.

Cornelia lips.

. . .

Loppuun vielä havainnollistava kuva Idunin meikkipohjapurkkien mekanismista vastauksena lukijalleni Marikalle.

Minulla ei ole meikkipohjasta täyttä kokoa, joten en osaa sitä verrata esim. Lily Lolon purkin kokoon. Tuon 4 gramman koon kansi on jauheen pyörittelyyn tosiaan vähän ahtaahko, mutta toimii ok.

Aina välillä saa vihiä niin ihanista tuotteista, ettei meinaa pysyä liitoksissaan kunnes pääsee intoilemaan niistä blogiin! Whaaaa....! ^_^

Kyseessä on ruotsalainen mineraalimeikkisarja Idun Minerals, josta luin noin vuosi sitten ruotsalaisesta Kosmetik-lehdestä. Sarja teki minuun vaikutuksen, sillä se on kehitetty yhteistyössä tutkija ja dermatologian dosentti Marie Lodénin kanssa. Lodén on tullut minulle tutuksi Ruotsin mediasta, jossa häntä käytetään usein asiantuntijalähteenä kosmetiikkajutuissa, ja löytyypä kirjahyllystäni myös hänen kirjoittamansa teos kosmetiikan kemiasta.

Viime vuonna törmäsin yhtäkkiä Iduniin kaverini meikkipussissa. Haa, näitä on siis alettu myydä myös meillä päin..! Kaveri kehui tuotteet maasta taivaisiin, ja päätin, että reissuprojektin jälkeen tutustun sarjaan itsekin.

Tuumasta toimeen; otin yhteyttä sarjan maahantuojaan ja pääsin pari viikkoa sitten kuolaamaan tuotteita heidän showroomilleen.

Marie Lodénin lisäksi sarja jäi mieleeni ehdottomasti kauniiden pakkaustensa ansiosta. Kuvituksena on italialaisen taiteilija ja suunnittelija Patricia Guccin tulkinta pohjoismaisen mytologian Idun -jumalattaresta.

.

Minusta tuotteet näyttävät ylellisiltä, ja odotin myös hinnan olevan sen mukainen. Yllätyin, kun sarja onkin hinnoiteltu kilpailijoitaan edullisemmaksi. (Ja kilpailijoilla tarkoitan tässä yhteydessä muita tavarataloissa, hoitoloissa tai apteekeissa myytäviä ns. "palvelusarjoja", en nettikauppojen itsepalvelusarjoja jotka luonnollisestikin ovat kaikkein halvimmat.)

Meikkipohjan (9g) hinta on 42,95€, poskipunan 36,50€, huulikiillon 20,95€ ja luomiväripaletin 26€. Siveltimet kustantavat 11-24€.

Sain valita testiin muutaman perustuotteen, ja mukaan lähti meikkipohja sävyssä Freja, maapuuteri sävyssä Midsommar, poskipuna sävyssä Lingon, luomiväripaletti sävyssä Brunkulla, huulikiilto sävyssä Cornelia ja kajal sävyssä Sand.

En vain lakkaa ihastelemasta pakkausten ulkonäköä...! Nämähän ovat kuin pieniä taideteoksia.

Vertailua kahden muun tällä hetkellä käytössäni olevan sävyn kanssa. Frejan määritelmä on "lämmin vaalea", ja se on toisiksi vaalein Idunin sävyistä. Frejaan verrattuna BM:n Fairly Light on selvästi pinkimpi ja Flow'n Peach taas oranssimpi ja tummempi.

Freja on kellertävämpi kuin mikään aiemmin käyttämäni mineraalipohjan sävy, ja ensikokeilulla vaikutti siltä että se olisi myös hitusen liian vaalea. Käytän säännöllisesti kevyttä itseruskettavaa, ja tämän vuoksi Flow'n Peach on ollut minulle tänä talvena se sopivin sävy. Nyt pidin tarkoituksellisesti itseruskettavasta taukoa ja normaaliin talvi-ihon sävyyni Freja sulautuu täydellisesti.

Alla vaihe vaiheelta Idun-meikkipohja Freja + maapuuteri Midsommar + poskipuna Lingon.

Älkää hämääntykö kuvasarjan kahden ylimmän kuvan sävyeroa, mineraalipohja saa ihon usein näyttämään kuvissa todellisuutta vaaleammalta titaanidioksidin ansiosta.

Idunin meikkipohjat ovat 100-prosenttisesti mineraalipohjaisia ja sisältävät micaa, sinkkioksidia, titaanidioksidia ja kolmea eri rautaoksidia (väriaineita). Myös maapuuteri ja poskipuna ovat 100-prosenttisesti mineraalia.

Moni teistä on varmasti erityisen kiinnostunut kuulemaan peittävyydestä. Minun kokemukseni on, että Idun on herkemmin "kerrostuvaa" kuin esimerkiksi Lily Lolo tai Flow, ja tuo täten peittävämmän pohjan. Yhdellä kerroksella ihoni on todella luonnollisen meikittömän näköinen, mutta kahdella-kolmella kerroksella meikkiä tulee minun tarpeisiini jo liikaa. Enemmän peittoa kaipaavalle tämä on varmasti vain hyvä uutinen. :)

Pinta jää hyvin kuulaaksi ja valoaheijastavaksi, jopa lähelle Bare Minerals Originalin tasoa. BM Original'han jättää ihon selkeän hohtavaksi sisältämänsä vismuttioksikloridin ansiosta, mutta tätä ainesosaa ei Idun taas sisällä. Idunin hohde tulee pelkästään micasta. Ja kuten vierailullani Flow Kosmetiikan tehtaalla opin, on micaa hyvin monenlaista laatua, osan ollessa mattaisempaa ja osan kiiltävämpää. Voi selvästi havaita, että Idunin käyttämä mica on kiiltävämpää kuin vaikkapa Lily Lolon ja Flow'n.

Idunin tyylikäs starttikitti.

Kitti maksaa 59€ ja siihen kuuluu meikkipohja (4 g), maapuuteri (3,8 g), pitkävartinen kabukisivellin, poskipunasivellin ja meikkilaukku. Siveltimien mukana tulee tuollaiset tosi kätevät hylsyt joihin siveltimet saa seisomaan meikkipöydällä. Siveltimet on valmistettu synteettisestä taklon-kuidusta. Idun ei halua käyttää eläinperäisiä raaka-aineita.

Maapuuteri Midsommar muistuttaa minusta ominaisuuksiltaan Bare Mineralsin Warmth All-Over Face Coloria, ja sopii sekä aurinkopuuteriksi että poskipunaksi. Sävy ei ole niin ruskea kuin "perinteisissä" aurinkopuutereissa.

Hassusti tuotetiedoissa puhutaan matasta koostumuksesta, mutta Midsommar ei suinkaan ole matta vaan sisältää micaa ja jättää valoaheijastavan pinnan.

Poskipuna Lingon on sävyltään raikas vaalea roosapinkki. Ilman maapuuteria laitettuna tulos on todella tyttömäinen ja mieleen tulee nuori morsian...! Häämeikkimateriaalia! ^_^ Koostumus on mattaisempi kuin Midsommarissa.

. . .

Idunin silmämeikin ja huulikiillon esittelyn jätän omaan postaukseen, tässä oli jo varmasti tarpeeksi luettavaa yhteen settiin. :)

Mitä siis sanoisin Idunin meikkipohjasta tiivistettynä?

Idun sopii sinulle, jos....

* etsit erityisen puhdasta meikkipohjaa herkälle iholle (Idunin raaka-aineet ovat korkeapuhdistettuja ja niistä on poistettu kaikki nikkeli ja kromi)

* etsit kuulasta mutta samalla peittävää mineraalipohjaa

* arvostat kaunista ja tyylikästä pakkaus-designia

* sinulle on tärkeää raaka-aineiden korkea laatu ja luotettavat tuotekehittelijät

Idun ei sovi sinulle, jos...

* etsit mattaa mineraalimeikkipohjaa

* sinulla on suuret ihohuokoset (hohto korostaa niitä)

* et halua maksaa meikkipohjastasi enempää kuin 20 euroa

Idun Mineralsia myydään valikoiduissa apteekeissa pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Imatralla, Kotkassa, Oulunsalossa ja Lappeenrannassa. Saatavuus on siis vielä tällä hetkellä aika rajallinen. Tarkat tiedot jälleenmyyjistä löydät täältä. Edit. Sain juuri viestiä eräältä jälleenmyyjältä, joka puuttuu maahantuojan sivuilta; kauneushoitola Eira Estetica Helsingin Ullanlinnassa. He toimittavat myös postitse koko Suomeen, tiedustelut eiraestetica ( at ) elisanet.fi.

Intoilu jatkuu huomenna Brunkulla-luomivärin merkeissä....! :)

Vihdoin viimein sain oman Helmerini kynsilakoille! :) Tämä Ikean laatikosto on jäänyt kummittelemaan mieleni pohjalle kynsilakkasäilytysratkaisuna siitä saakka kun sen aikoinaan Charming Nailsin blogissa näin, ja nyt vuosia myöhemmin sain sen vihdoin hankittua.

Säilytin kynsilakkojani ennen lasivitriinissä makuuhuoneessa, mutta nyt vitriini on saanut lähteä stressinlievitysprojektini tiimellyksessä. (Vitriini ei oikeasti mahtunut huoneeseen kunnolla ja toi makkariin turhaa "täyteenahdettua" tunnelmaa.) Tilaihme-Helmer mahtui kylppäriin 30 sentin levyiseen tilaan wc-istuimen ja seinän väliin. Tänne saan kaikki lakkani ja jää vielä tyhjiä laatikoita muullekin epämääräiselle asunnon pinnoilla vellovalle kosmetiikkasälälle.

Vitriinissä oli toki se etu, että pullojen sävyt näki helposti ilman että niitä tarvitsi sen kummemmin nostella esiin. Helmerissä lakoista näkyy vain korkit.

Jotta muistaisin omistamani sävyt paremmin, aloitin sävykarttojen teon. En nimittäin todellakaan muista mitä kaikkia sävyjä minulla on, ja aina välillä sitä oikein yllättyy löytäessään jonkun "uuden" lakan - Ai minulla on tällainenkin....!

Kun kartta on valmis, voin tsekata sävyt helposti ilman että tarvitsee käydä kaikkia pulloja läpi kun etsii vaikkapa jotain kivaa sinistä lakkaa. Toivon että kartan avulla muistan käyttää niitä hieman vähemmällekin käytölle jääneitä aarteita.

Miten te säilytätte kynsilakkojanne? Vielä noin 5 vuotta sitten minunkin lakkani mahtuivat kahdelle pienelle hyllylle kylppärin peilikaapissa... Oi niitä aikoja! :) (Tosin en sano että nykytilanne olisi ideaali sekään - tunnustan että koen lakkakokoelmani vähän liian suureksi ja sekin ahdistaa täällä tavarapaljouden keskellä...)