(Jos nyt jotakuta kiinnostaa, niin voin kuitata tähän alkuun viime yön postaukseen liittyen, että tämä päivä oli todellakin eilistä parempi ja erittäin onnistunut! :)
Taas yksi aihe, josta minun on pitänyt kirjoittaa tosi pitkään. Miesten tuoksut. Kuinka moni nainen tunnustaa tykkäävänsä miesten tuoksuista - siis jopa itsellään?
Minä olen aina pitänyt miesten tuoksuista. ("Aina" = siitä saakka kun n. 14-15-vuotiaana kunnolla kiinnostuin parfyymien maailmasta.) Ensimmäisiä miesten tuoksuja joihin hullaannuin oli Versacen Blue Jeans. Olin todella lähellä ostaa sen itselleni. Blue Jeans on sitruksinen, puinen tuoksu jossa on mausteinen sydän ja lämmin, makeahko pohja. Nyt 3-kymppisenä en tosin enää haista tuoksussa samaa vastustamattomuutta mitä teininä, mutta silti huvitan itseäni tasaisin väliajoin eri lentokenttien tax free -myymälöissä puntaroimalla josko vihdoinkin ostaisin pullon itselleni - silkasta nostalgiasta.
Klassinen naisten suosikki miesten puolella on Kenzon L'eau Par Kenzo Pour Homme. Siis muidenkin kuin minun. ;) Tämä sitruksinen, raikas vesituoksu on hyvinkin unisex, ja olen myynyt sitä pariinkin otteeseen myös naisasiakkaille. Tätä voisin hyvin käyttää itsekin. Pidän L'eau Par Kenzo Pour Hommesta jopa enemmän kuin naisten versiosta.
Viime aikojen suosikkituoksujani miesten osastolla ovat Givenchyn mausteinen, kahvilta ja tonka-pavuilta tuoksuva seksikäs Play For Him Intense (rakastan myös naisten versiota..!), YSL:n sensuelli, raikasta inkivääriä ja vesimäisiä sävyjä viettelevän puiseen pohjatuoksuun yhdistävä L'Homme Cologne Gingembre sekä ihan viimeisimpänä Diorin raikkaan makea, sofistikoitunut Homme Cologne (vuoden 2013 versio). Olin ensin haistavinani Homme Colognessa minttua, mutta sitä siitä ei virallisen kuvauksen mukaan löydy. Tuoksunuotit koostuvat bergamotista, greipin kukasta sekä myskistä. Ilokseni myös Mr. Karkkipäivä oli tahollaan ihastunut tuoksuun, ja ostanut sen itselleen. Välillä olen käynyt suihkuttelemassa sitä kylppärissä omaankin ranteeseen... :D
Play Intense sopii talveen ja on mausteisuudessaan ja ruokaisuudessaan jopa hyvin jouluinen. L'Homme Cologne Gingembre ja Homme Cologne taas ovat enemmän lämpimän vuodenajan tuoksuja.
(Myös ampiaiset näkyvät rakastavan Dior Homme Colognea.... Eräillä illalliskutsuilla kesäkuussa ampiaiset eivät jättäneet Homme Colognen -tuoksuista mister Karkkipäivää millään rauhaan, ja lopulta jopa pistivät häntä... Muut pöytäseurueen jäsenet jäivät täysin vaille amppareiden huomiota .)
Onko teillä jotain miestentuoksusuosikkeja joita voisitte itsekin kuvitella käyttävänne - tai käytätte jo?
Kosmetiikkakemisti Vesa Rämön haastattelun osa 2, olkaa hyvä. Kesäkuussa ilmestyneen, Rämön koulutustaustoja, alalle päätymistä ja työtehtäviä käsittelevän osan voi lukea täällä.
Lukijani Mira kysyy Rämön mielipidettä raskauden aikaisesta kosmetiikan käytöstä, ja tarkemmin sanottuna onko siitä haittaa.
Rämö vastaa diplomaattisesti, että kyseessä on jokaisen henkilökohtainen valinta. Teknokemian Yhdistyksen kautta tulleet suositukset ovat kosmetiikkafirmojen virallinen linja tässä asiassa. Ainoa, mikä on selkeästi sanottu, on että hiusten värjäystä ei suositella. Loppuun Rämö kuitenkin lisää, että puolitoistavuotiaan pojan isänä hän sanoo, että kannattaa kosmetiikkaa ainakin vähentää. Ja aina kannattaa konsultoida lääkäriä.
Miira puolestaan kysyy aurinkosuoja-aineista. Millä tavoin päällekkäiset aurinkosuojat vaikuttavat? Voivatko kemialliset ja fysikaaliset aurinkosuojat reagoida toisiinsa tehoa heikentävästi?
Rämö vastaa, että fysikaaliset suoja-aineet (eli mineraalipohjaiset) eivät reagoi orgaanisten (eli kemiallisten) suoja-aineiden kanssa. Esitän jatkokysymyksen kemiallisten filttereiden eroista. Miksi niitä on yhdessä tuotteessa useampaa kuin yhtä? Rämö kertoo, että eri suoja-aineet vaikuttavat eri UV-aallonpituusiin. Aurinkosuojavoiteessa tarvitaan useita erilaisia kemiallisia suoja-aineita, jotta ne kattaisivat mahdollisimman laajan UV-sädespektrin. Okei, loogista.
Kysyn seuraavaksi, mitä mieltä hän on tiettyjen UV-suoja-aineiden aiheuttamasta huolesta. Itse olen kuullut sitkeästi netissä ja mediassakin kiertävän huhun siitä, että jotkut UV-suoja-aineet imeytyisivät verenkiertoon saakka. Rämö ei näe mitään syytä rajoittaa kemiallisten filttereiden käyttöä sen tiedon valossa, mikä hänellä on. Hänelle tärkeintä aurinkotuotteessa on ihofiilis. Jopa nanopartikkeleista on Rämön mukaan tällä hetkellä sellainen tieto, että ne eivät imeydy verenkiertoon.
Sanna kysyy, uskaltaako kosmetiikkakemisti itse käyttää kosmetiikkaa. (Minua huvitti tämä kysymys, miksi ei uskaltaisi..? :)) Tietysti mieskemistin ollessa kyseessä kosmetiikka-altistus ei varmastikaan ole lähelläkään naiskollegan käyttöspeksejä. Rämö vastaa käyttävänsä hiusväriä, deodoranttia, partavesiä ja vartalotuotteita.
Joannan kysymys koskee raaka-aineiden vaikutusta kantasolutasolla. Onko se mahdollista? Voiko raaka-aineilla olla oikeasti vaikutusta esimerkiksi kollageenin tuotantoon?
Rämö toteaa, ettei tunne ihon rakennetta niin hyvin että osaisi vastata. Tässä kysymyksessä nimenomaan ihonhoitotuotteiden kehittelyyn erikoistuneella kemistillä olisi varmasti ollut enemmän sanottavaa, Rämön alaa ovat ensisijaisesti hiustenhoitotuotteet. Sim ei valmista kollageenisynteesiä buustaavia tuotteita, joten Rämö ei osaa ottaa asiaan kantaa. Hän kuitenkin lisää kuulleensa tutkimustuloksista, jotka puoltaisivat sellaisten ainesosien myönteisiä vaikutuksia.
Mitä ns. ryppyvoiteisiin tulee, Rämö sanoo niiden tehon perustuvan useimmiten siihen, että molekyylit menevät solujen väliin sitoen kosteutta ja turvottaen ihoa väliaikaisesti. Juurikin tämä ”pullistusefekti” mitä monien kosmetiikkafirmojen anti-age-voidemainosten grafiikoissa näkee. Voiteiden tehot ovat aina vain väliaikaisia. Ihosi saattaa silitä, kirkastua ja napakoitua – mutta vain niin kauan kuin käytät kyseistä tuotetta.
Henna kysyy, tarvitseeko Rämön mielestä alle 3-kymppisen voidella ja hoitaa ihoaan koko ajan, vai onko kemistin rehellinen mielipide se, että iho pärjäisi vähemmälläkin? Henna kirjoittaa kommentissaan tiedeartikkeleista, joiden mukaan ihon happovaippaa ei pitäisi rasittaa pesemällä ja rasvaamalla ihoa päivin öin. Hän kertoo myös kuulleensa, että valtaosa ihmisistä pärjäisi kokonaan ilman kosteusvoiteita ja runsas ihovoiteiden käyttö olisi juuri kosmetiikkateollisuuden aikaansaamaa. Mielenkiintoinen kysymys ja aihe.
”Totta kai moni pärjäisi vähemmillä tuotteilla”, Rämö vastaa, jälleen diplomaattisesti. ”Mitä pesemiseen tulee, pitää miettiä minkä tyyppisillä tuotteilla ihoa pestään.” Rämön ymmärryksen mukaan iho luo happovaippansa uudelleen suhteellisen nopeasti. Siihen vaikuttavat käytetyn pesuaineen voimakkuuden lisäksi myös mm. ihotyyppi sekä ilmankosteus.
Jos iho on normaali eikä sillä ole ongelmia, ja valitsee sellaisen puhdistustuotteen joka poistaa vain lian ja meikin, voi pärjätä ilman kosteusvoidettakin. Rämö kuitenkin lisää, että jos ei koskaan kosteuta ihoaan pesun jälkeen, iho voi reagoida siten että alkaa puskea lisää talia pintaan.
Minun tekee itse mieli vastata Hennalle, että ihon rasvailu on minusta ihan ”maalaisjärjellistä” hommaa ja että ihoa kuuntelemalla huomaa, mitä se tarvitsee. Varmastikaan jokainen ei hyödy siitä, että voitelee nassunsa kahdella-kolmella tuotteella joka ikinen aamu ja ilta. (Tästä hyötyvät vain kosmetiikkapuljut ;)) Minä olen itse jo päälle 3-kymppinen, runsaasti ihoani auringossa kiduttanut ihminen, enkä todellakaan ole hoitanut ihoani voidearsenaalilla päivin öin 2-kymppisestä saakka. Silmänympärysvoidettakin aloin käyttää säännöllisesti vasta täytettyäni 25. Edelleenkään en rasvaa ihoani välttämättä päivittäin, enkä käytä hi-tech –seerumeita tai yövoiteita. Ja ihoni on mielestäni tosi hyvässä kunnossa.
Hennakaisa haluaa tietää, onko Vesa Rämö ollut mukana testaamassa kosmetiikkaa eläimillä, ja mitä mieltä hän yleensäkin on kosmetiikkateollisuuden eläinkokeista.
Rämöllä on tähän hyvin lyhyt ja ytimekäs vastaus: kosmeettisten tuotteiden eläinkokeet on kielletty jo 10 vuotta sitten. Simin historiassa ei ole koskaan käytetty eläinkokeita, joten Rämökään ei ole ollut sellaisessa mukana. Rämön mukaan on todella hienoa, että myös kosmetiikan raaka-aineiden turvallisuus saadaan nykyisin varmistettua vaihtoehtoisin keinoin, vaikka tieteellä joitain aitoja tällä saralla onkin vielä ylitettävänään.
Koska haastateltavani on nimenomaan hiustuotteiden asiantuntija, juttelemme luonnollisestikin eniten hiustuotteista. Luonnonkosmetiikasta kun tykkään, niin tiedän että kasvipohjaisilla aineilla kuten uutteilla voi olla vaikutusta ihoon, mutta entäpä hiukset, jotka ovat kuollutta proteiinia..? Erästä uutuusshampoota ja hoitoainetta mainostetaan mm. mustikkauutteella. Voiko mustikkauutteella oikeasti olla hiusta hoitavia ominaisuuksia..?
”Kyse on käyttömääristä ja riippuu siitä, mitä ja mistä kasvista on uutettu”, Rämö vastaa. Monilla kasvipohjaisilla uutteilla on yleensä ainakin hiuksia kosteuttavia ja suojaavia vaikutuksia. Hmmm? Hetken kuluttua hän kuitenkin jatkaa myöntäen, että uutteet ovat usein tuotteissa markkinointimielessä. No sitähän minäkin..!
Rämö alkaa avata minulle hiustenhoitoaineen raaka-ainepyramidia. Pyramidin pohjalla ovat antistaattiset ja kammattavuutta lisäävät perushoitoaineet. Kun mennään pyramidissa ylöspäin, tulevat merkityksettömämmät erikoisainesosat kuten uutteet. Kysyn veden ja muiden ainesosien mittasuhteista toisiinsa nähden. Shampoosta ja hoitoaineesta 70-90 prosenttia muodostuu vedestä, ja veden jälkeen hypätään kymmeniin prosentteihin.
Raaka-aineilla on käyttöpitoisuussuositukset, eli missä prosenteissa mitäkin ainesosaa kannattaa käyttää missäkin tuotteessa. Esimerkiksi paljon puhuttua ”silarimörköä” dimetikonia käytetään yleensä puolesta prosentista pariin prosenttiin. (Lukuun ottamatta latvasuojaseerumeita, niissähän dimetikoni saattaa olla suurin yksittäinen raaka-aine.)
Puhumme myös muotoilutuotteista. Nämähän ovat minulle hieman tuntemattomampi osa-alue, kun en itse hiuksiani juuri muotoile. Haluan tietää, onko tuotteissa kuten hiuslakka, tyvikohottaja ja muotoiluvaahto lopulta paljonkaan eroa käytettyjen, hiusta kiinnittävien ainesosien välillä.
Saan tietää, että kyllä todellakin on. Pitoaineissa on kuulemma melkein yhtä laaja ainepaletti kuin hoitavissa aineissa. Valitsemalla oikeat pitoainesosat saadaan erilaisia lopputuloksia; toiset esimerkiksi rohkaisevat kiharaa, toiset suoristavat. Perushiuslakassa voi olla eri polymeerit kuin tyvikohottajissa. Pitoaineet ovat muuten aina polymeereja, koska muuten molekyylin pituus ei riitä pitämään hiusta kuosissa. Tässä vaiheessa huomaan, että pitäisi tuntea enemmän kemiaa ymmärtääkseen kunnolla näitä juttuja… ;)
Saan vihdoin tietää myös sen, mikä ainesosa tuo pitoa aiemmin blogissa esittelemässäni Aussien hoitavassa muotovaahdossa, josta en senhetkisen tietotaitoni varassa löytänyt yhtään muotoilevaa ainesosaa. Kyseinen aine on polyquaternium-4. Nyt on tultu siinäkin asiassa viisaammaksi!
Toivottavasti teillekin, armaat lukijat, on jäänyt jotain ”viisautta” tai vähintään viihdettä tästä haastattelupaketista. Ehkä joku teistä silmäilee shampoopullonsa kylkeä vähän eri valossa tästä eteenpäin. :) Vielä kerran kiitokset Vesa Rämölle.
Kuvat täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.
Mun piti tänään julkaista pitkästä aikaa meikkipostaus oikein reaaliajassa - heti sen jälkeen kun olin meikannut! Mutta sitten kello olikin jo niin paljon että piti lähteä laivalle misteriä vastaan ja sitten alettin kokkailemaan ja höpöttelemään ja maistelemaan viiniä ja minä suklaata jaja... No. Saanpahan postauksen ulos sentään saman vuorokauden sisällä! :D
Eli päivän look! :) (Voi että kun pitäisi aina muistaa kohottaa kulmia kuvissa ettei meikki häviä tuonne kulmaluun alle... ;))
Mulla on täällä Maarianhaminassa hieman eri näköinen "meikkipöytä" kuin manner-kotona. Tolkienin, Stephen Kingin ja Douglas Adamsin kirjat ovat jo vuosia toimineet mun meikkiapulaisina korottaen peilin oikealle tasolle. Keittiö on ainoa ja oikea paikka meikata täällä, sillä siellä on paras valaistus ikkunan äärellä. :)
Taustalla muuten näkyy yksi Karkkipäivän lukijan elämääni tuoma asia - BBC Radio 2! Se on soinut läppärissä joka ikinen päivä siitä lähtien kun eräs lukija kerran minulle BBC:n radiokanavista vinkkasi, enkä enää edes muista missä yhteydessä...! Mutta kovin olen ollut vinkistä mielissäni. :)
Yritin ottaa sellaisia "hauskoja" Sanni-meikkaa -vaihekuviakin, mutta vain 2-3 onnistui kymmenistä räpsyistä... :p Vaikea saada kameraa osumaan peiliin niin että siinä näkyy muutakin kuin kattoa tai seiniä :D
Tarkoitus ei muuten ole kuorruttaa teitä hirveällä Yves Rocher -överimatskulla, mutta mulla ei ole täällä Ahviksella mukana kuin YR:ltä tutorialia varten saamani meikit ja yksi MACin pikku-paletti (ja matkameikkipussin perustarvikkeet kuten pohjustajat, kulmakynät jne). Eli näillä mennään.
Halusin tehdä vihreän meikin jossa sävyt liukuvat vaaleasta tummanvihreään, mutta minulla ei ole mukana vaaleanvihreää luomiväriä. Ratkaisin asian pohjustamalla vaaleanvihreäksi haluamani kohdan ompunvihreällä kynällä, ja sipaisemalla päälle valkoista, läpikuultavaa luomiväriä.
Jos nyt sen verran saan Rocheria tässä mainostaa, niin tuo musta tussieyeliner on muuten aivan sairaan hyvä! Tekee sellaista oikein intensiivisen mustaa ja vähän kiiltävää jälkeä. Mun aiemmat tussieyelinerit on tehneet enemmänkin mattaista jälkeä. (Tietysti makuasia kummanlaisesta tuloksesta tykkää :))
Minua kiehtoo aina verrata meikkaamatonta silmää meikattuun.... "Vähänhän" se kosmetiikka auttelee muokkaamaan kokoa ja muotoa...!
Tekaisinpa samalla pikku-tutorialinkin kun olin sillä tuulella. :)
Silmämeikkiin käytetyt tuotteet:
Kasvomeikkiin käytetyt tuotteet:
Vaikkei tämä mikään supervärikäs meikki olekaan, niin olipa kiva meikata pitkästä aikaa jollain muullakin kuin vaalealla roosalla tai beigellä! :) Mulla oli nimittäin viimeiset kaksi viikkoa työvuorossa joka päivä sama meikki.
Vihreä on kyllä violetin ohella mun suurimpia rakkausvärejä. Rakastan maanläheisten oliivin, metsän ja khakin sävyjen ohella myös oikein kirpeitä ja räikeitä kellan- ja ruohonvihreitä. Tällainen neutraalimpi setti sopii minulle kuitenkin kieltämättä parhaiten, ja tätä voi ehkä kutsua "kauneusmeikiksi" sellaisen itsetarkoituksellisen väri-ilottelun vastakohtana.
Kiinnostaako shopata Mádaraa 40 prosentin alennuksella? Jos kyllä, niin suuntaapas tänä iltana tähän osoitteeseen:
http://www.madaracosmetics.fi/fi/
Alkaen tänä iltana (27.7.) klo 18.00 huomisaamuun (28.7.) klo 06.00 saakka saa koodilla KESÄYÖ Mádaran KOKO VALIKOIMASTA -40% alennusta.
P.S. Koska Estelle & Thild -arvonnan voittaja ei vastannut yhteydenottoihin, suoritin arvonnan uudelleen ja tällä kertaa onni suosi Heidiä. Onneksi olkoon! :)
Minä sain sen, minä sain sen...! :) Vihdoin se on käsissäni!
Honoré des Présin Love Les Carottes Eau De Parfum, 100-prosenttinen ekotuoksu.
Joku teistä ehkä muistaa, kun innoissani esittelin des Présin valloittavan persoonallisen New York -tuoksusarjan helmikuussa 2011. Ihastuin kaikkiin sarjan kolmeen tuoksuun, mutta Love Les Carottes jäi kuumottelemaan mieleeni vahvimmin. Säästelin näytepulloni viimeisiä pisaroita aina viime kevääseen saakka.
Ja nyt tämä porkkanainen ihanuus on vihdoin minun! Voi nuuuhhhhh!!
Sain tuoksun Jolielta, jonka valikoimaan Honoré des Prés kuuluu. Kun esittelin tuoksut ensimmäisen kerran oli niiden saatavuus Suomessa vähintäänkin rajallinen; jälleenmyyjänä oli vain yksi pieni liike Helsingissä. Nyt Honorén saatavuus on parantunut ja sitä saa Suomessa useammastakin verkkokaupasta. Kivijalkajälleenmyyjistä en tiedä edelleenkään kuin Jolien ja Nudgen Helsingissä ja GreenLipsin Turussa.
Voiko tätä pakkausta vastustaa..? Katsokaa nyt miten suloinen...! Ihanan pöhkö pakkausidea ja samalla niin tyylikäs ja chic. Meitsiin uppoaa..!
Love Les Carottes EdP ei ole tuoksu kaikkien makuun. Otsikon porkkanakellari ei ole mikään vitsi, vaan tuoksussa on todellakin aistittavissa kevyen ummehtunutta maakellarimaisuutta. Englanninkielisissä tuoksukuvauksissa usein käytetty sana earthy on oivallinen sana kuvaamaan tuoksua, sille ei oikein löydy hyvää suomen vastinetta. Edit. Jolien Katja ehdotti earthyn käännökseksi juureva - kuulostaa ihan hyvältä ^_^
Tuoksu rakentuu raa'oista porkkanoista, appelsiinista, patsulista, vaniljasta ja orris-juuresta. Ensituoksun kevyt ummehtuneisuus pehmenee iholla pikkuhiljaa lämpimän puuteriseksi ja lempeän vaniljaiseksi. Lämpimyytensä perusteella Les Carottes sopii minusta oikeastaan paremmin talvituoksuksi, mutta toisaalta porkkanan tuoksussa on myös jotain vastustamattoman kesäistä...!
Orris-juuri on minulle aika tuntematon tuoksuainesosa, ja Fragrantican kommenttien mukaan juuri se vastaisi tästä "multaisesta" tuoksuvivahteesta. Orris-juuri on itse asiassa yhteisnimitys eri iiris-lajikkeiden juurille, ja sitä käytetään parfyymiteollisuudessa tuoksuominaisuutensa lisäksi myös fiksatiivina eli lisäämään tuoksun kestoa iholla.
Ja kestosta puheen ollen - kaikki kolme New York -sarjan tuoksua kestävät iholla vallan erinomaisesti, vaikka kyseessä on ekotuoksu. Pelkästään luonnon raaka-aineista valmistetuilla tuoksuilla on usein "normi"hajuvesiä heikompi kestävyys iholla, mutta Honorén NYC-sarja tekee tästä ilahduttavan poikkeuksen.
We Love Les Carottes. :)
Ei tähän muuta voi sanoa.
Joku muu joka on hurahtanut Honorén tuoksuihin?
Kevyemmästä Eau De Toilette -sarjasta suosikkini on pirskahtelevan sitrushedelmäinen Honore's Trip.
- - - - - - - -
P.S. Estelle & Thild -suosikkituotearvonnassa voittanut lukijani Riia - tarkistaisitko sähköpostisi? Myös roskapostifiltterin. :) Jos en kuule sinusta tämän viikon perjantaihin mennessä, arvon tuotteet uudelleen.
Minulla oli eilen ilo meikata äitini hyvä ystävä Raita, joka on parhaillaan äiskäni kanssa viettämässä Ahvenanmaan lomaa täällä luonani.
Raidan ensikommentti meikistään; "Silmät, minullahan on silmät...!" :)
Raidan oikean silmän luomi muodostaa löysän poimun, joka peittää liikkuvan luomen näkyvistä ja saa katseen näyttämään väsyneeltä. Roikkuvat luomet eivät ole pelkästään vanhempien ihmisten ja ikääntyvän ihon "ongelma", vaan niitä on kaiken ikäisillä ihan rakenteellisesti. Toiset meistä vain syntyvät "huppuluomilla".
Näytän nyt teille, miten huppua voi meikin avulla häivyttää ja katseen liftata muutamalla luomivärisiveltimen vedolla.
Raskailla luomilla voi toki käyttää myös helmiäistä sisältävää luomiväriä, mutta poimun kohdalle suosittelen joko täysin mattaista tai vain himmeästi hohtavaa satiinista luomivärikoostumusta. Mitä enemmän valoaheijastavaa meikkiä pussittavan ihon kohdalla, sitä enemmän ihon löysyys tai raskaus korostuu.
Raidan meikissä käytin luomen sisänurkassa helmiäisvaaleaa ja poimun kohdalla kahta täysin mattaa ruskeaa.
Raidan silmät tekee persoonallisiksi se, että poimu on vain toisessa silmässä. Meikki ei siis ainoastaan häivytä poimua vaan myös tasapainottaa silmiä ja luo niistä symmetrisemmät.
Mitä kasvomeikkiin tulee, Raidan iho oli helppo meikata sillä se on hyvässä kunnossa ja säilyttänyt vielä kiinteytensä. Mielenkiintoista muuten tarkastella kahden samanikäisen ja yhtälailla terveitä elämäntapoja noudattaneen naisen ihoa - oman äitini iho on jo selkeästi veltostunut ja huomattavasti ryppyisempi kuin Raidan.
Kuvassa olen tehnyt Raidalle pohjameikin ja tuonut poskipäitä esiin voimakkaahkolla aurinkopuuterivarjostuksella. Kokonaisuus on vielä häivyttämättä ja poskipunaa ja huulipunaa vailla.
Raidan meikkiin käytetyt tuotteet:
Silmät
Elizabeth Arden Eye Fix Primer
MAC Shroom (vaalea luomiväri sisänurkassa)
MAC Wedge (vaaleanruskea luomiväri varjostuksen pohjana)
MAC Mystery (tummanruskea luomiväri voimistamassa varjostusta)
(kumpiakin ruskeita myös alaluomella)
Indelible Gel Eyeliner Chocolate Mousse (yläluomen rajaus)
IsaDora Inliner Kajal Blonde (sisäluomella)
Lumene-kulmakynä #2
MUFE HD Powder (kulmaluulla häivyttämässä varjostuksen rajaa)
Kasvot
Yves Rocher Pure Light -meikkivoide, sävy 200 Beige
Estee Lauder Double Wear -peiteaine, Light Medium
Make Up For Ever HD Powder
Yves Rocher Bronzer & Shimmer Duo 02 (mattapuoli varjostuksiin)
Sekoitus Zuiin Mango-poskipunaa ja Yves Rocherin Pêche Nude -luomiväriä poskilla
Yves Rocher Grande Rouge -huulipuna, sävy Beige Radieux
.
Ripsiväriä emme käyttäneet sillä Raidalla ei ole omaansa mukana. Normaalisti Raita meikkaa vain juhlatilaisuuksiin - ja silloinkin ainoastaan ripsivärillä.
Kiitokset iloiselle mallilleni! :)
Melkein jokaisella vähänkään trendejä seuraavalla kosmetiikkamerkillä on nykyään meikkipohjavaikoimassaan myös jauhemainen mineraalivaihtoehto. Jotenkin minulta oli jäänyt kokonaan huomaamatta, että myös Yves Rocherilla on sellainen. Tämä kuulostaa nyt ihan tätä juttua varten keksityltä selitykseltä, mutta tuote saavutti tietoisuuteni kesäkuun La Gacillyn matkalla, kun ihastelin matkaseuralaiseni Liisan hehkuvaa ihoa ja kysyin mikä meikkipohja hänellä oli käytössä. Vastaus oli, "meidän mineraalipuuteri". Ahaa..?
Liisa lupasi lähettää minulle tuotteen testiin, ja nyt olenkin käytellyt sitä kuukauden päivät.
Kerrotaan heti alkuun, että kyseessä ei ole 100-prosenttinen mineraalituote. 100-prosenttisesti luonnon raaka-aineista, kuitenkin. Näyttää siltä, että vain niillä pelkästään mineraaleihin erikoistuneilla firmoilla (kuten nyt vaikkapa Lily Lolo) on täysmineraalipohjia. Muut valmistajat tykkäävät sekoittaa omiin mineraalipohjiinsa muitakin aineita.
Katsotaanpa sitten YR:n mineraalipohjan rakennetta:
zinc stearate - steariinihapon suola, käytetään kosmetiikassa paakkuuntumisenestoaineena ja "liukastajana", vähentää puuterimaisen tuotteen kuivaa tuntua ja auttaa tuotetta levittymään iholle paremmin.
zinc oxide - sinkkioksidi, yksi yleisimmistä mineraalipohjien perusraaka-aineista, toimii UV-filtterinä ja tunnetaan erityisesti epäpuhtaan ihon hoitajana antibakteerisen ominaisuutensa ansiosta
lauroyl lysine - kookoksen rasvahaposta saatava aminohappojohdannainen, sitoo pohjan ainesosia yhteen ja tuo koostumukseen silkkistä tuntua. Mm. Everyday Minerals ja Bare Minerals käyttävät tätä ainesosaa pohjissaan.
talc - talkki (tämäkin lasketaan mineraaliksi mutta useimmat mineraalimerkit eivät sitä käytä pohjissaan), tuo tuotteeseen peittoa, imee iholta talia, toimii paakkuuntumisenestoaineena.
prunus amygdalus dulcis oil - manteliöljy, kosteuttaa ja ravitsee, vähentää jauhemaisen tuotteen kuivaa tuntua.
tocopherol - e-vitamiini, käytetään säilöntäaineena
mica - kiillemineraali, yksi mineraalipohjien perusraaka-aineista, tuo tuotteeseen peittoa ja hohtoa
rautaoksideja + titaanidioksidi - tuovat tuotteeseen värin ja peittoa
Mitä mieltä olen Yves Rocherin mineraalimeikkipohjasta?
* Yllättävän peittävää, vaikkakaan ei peittävimmästä päästä mineraalimeikkien maailmassa. Hitusen läpikuultavampaa kuin Lily Lolo, mutta ehdottomasti peittävämpää kuin The Body Shopin mineraalipohja.
* Jättää iholle selkeän hohteen, hyvin valoaheijastava koostumus. Aikalailla yhtä hohtava kuin Idun.
* Levittyy iholle kauniisti ja tasaisesti, ei tunnu kuivalta.
* Iho jää hyvin meikittömän ja luonnollisen näköiseksi, niinkuin mineraaleilla yleensäkin.
* Ihanteellinen normaalista kuivalle iholle. Hohde voi olla liikaa rasvoittuvalle ja suurihuokoiselle iholle (hohde korostaa suuria huokosia). Sopii kuitenkin paikallisesti käytettynä highlighter-tuotteeksi myös rasvoittuvalle iholle, esimerkiksi mattaisen meikkipohjan päälle kevyesti poskipäille sipaistuna niin iho saa heleyttä.
* Oikein hyvä ja kauniin pinnan jättävä luonnollinen meikkipohja, mutta ei yhtä hoitava kuin 100-prosenttiset mineraalipohjat.
Olen tykännyt käyttää YR:n mineraalipohjaa yksinäänkin, mutta mieluiten sekoitan sitä Lily Loloon jotta saan hieman himmeämmän tuloksen. Näissä kuvissa YR:n pohja on yksinään.
Kesäsävyyni Lily Lolon In The Buffiin verrattuna YR:n testisävyni 200 Teint Clair on vaaleampi, mutta niin vain sekin sulautuu ihoon kuin "second skin" eikä näytä yhtään liian vaalealta päivettyneellä ihollani, niinkuin kuvista näkyy.
YR ja Lolo ovat hyvä tiimi, sillä välillä koen että Lolon pohja on hieman liian mattainen (joinain päivinä sitä vain haluaa kuultavamman ihon! :) ja silloin YR tuo siihen juuri sopivasti valoaheijastavuutta. Kesämeikkitutorialissani käytin YR:n mineraalia viimeistelypuuterina meikkivoiteen päällä, sekin toimii kun laittaa kevyesti.
En muuten oikein tiedä mikä tuon YR:n mineraalipohjan nimi oikeastaan on, purkissa lukee vain "100% Natural Origin Loose Powder Foundation" ja Rocherin nettisivuilla se on Couleurs Nature -sarjan alla. Siksi nimesin sen Couleurs Nature -mineraalipohjaksi. :)
Onko joku kokeillut Rocherin mineraalipuuteria? Hintaa tuotteella on 18,50€ ja pakkauskoko on 4 g (kilohinta kalliimpi kuin Lily Lolossa ja Flow'ssa mutta halvempi kuin The Body Shopissa ja Idunissa).
Muistanette helmikuussa alkaneen projektini saavuttaa silkinsileä bikiniraja ja laittaa ihokarvani "ikuiseen uneen" kera Venus Naked Skin -valoimpulssilaitteen. Hommahan toimii pähkinänkuoressa niin, että aloitusvaiheen (6-12 hoitokertaa) aikana karva-alue käsitellään laitteella kahden viikon välein, ja kun karvojen kasvu on lakannut, siirrytään ylläpitovaiheeseen jossa kohdealue käsitellään vain kerran kahdessa kuukaudessa. Valoenergia ei tuhoa karvoja, vaan vaivuttaa ne lepotilaan jolloin kasvu pysähtyy.
Olen muistanut suorittaa valo"zäpäytyksen" todella tunnollisesti, ja vaikutukset alkoivatkin näkyä seitsemän viikon jälkeen. Viidennen käsittelyn jälkeen karvat eivät enää kasvaneet takaisin käsiteltävälle alueelle.
Kun olin päässyt yhdeksänteen käsittelyyn, ja hoitokuukausia oli takana neljä, ajattelin, että nyt voin varmaankin siirtyä ylläpitovaiheeseen. Karvattoman alueen zäpäyttely kahden viikon välein ei tuntunut enää tarpeelliselta - olivathan karvat olleet sikeässä unessa jo viimeiset kaksi kuukautta.
Ennen kuin jatkan eteenpäin niihin lopullisiin tuloksiin, kohdistan huomionne Naked Skin -laitteen ohjeistuksen pieneen epäselkeyteen.
Ohjekirjassa lukee: "Saat parhaat tulokset käsiteltyäsi ihokarvoja Venus Naked Skin -laitteella kerran kahdessa viikossa yhteensä noin 6-12 hoitokertaa." Tekstin alla on kuva, jossa on kolme kalenterikuukautta, ja näihin ympyröity kuusi hoitokertaa. Seuraavien kuukausien kohdalla hoitokerta on ympyröity kerran kahteen kuukauteen. Teksti ja kuva antavat ymmärtää, että aloitusvaihe kestää kolme kuukautta. Muuallakin ohjekirjassa käytetään ilmaisua "noin kolmen kuukauden mittainen aloitusvaihe".
Okei. Mutta siellä sanotaan myös "yhteensä noin 6-12 kertaa". Aloitusvaihe voi siis venyä myös kuuteen kuukauteen. Mistä laitteen hankkinut henkilö voi tietää, kestääkö hänen aloitusvaiheensa 3 vai 6 kuukautta? Vai kenties 4 tai 5 kuukautta? Arvelin projektia aloittaessani, että vaiheen pituuden määräisi karvojen käytös. Mikäli karvat eivät vielä kolmen kuukauden aikana olisi vaipuneet uneen, aloitusvaihetta jatkettaisiin niin kauan, kunnes karvat eivät palaa käsittelyjen välillä. Ohjekirja ei ota asiaan kantaa lainkaan, mutta minun logiikallani homma toimisi noin.
Koska omat karvani olivat lakanneet kasvamasta takaisin jo kahden kuukauden jälkeen, en nähnyt tarpeelliseksi jatkaa aloitusvaihetta enää neljän kuukauden kohdalla. Ajattelin, että neljäskin kuukausi oli todennäköisesti tarpeeton.
Kuinkas sitten kävikään..?
Viimeisen, eli sen yhdeksännen käsittelyn jälkeen meni kolme viikkoa, ja karvat alkoivat kasvaa takaisin. Eivät yhtä tiheästi kuin ennen, ja paikoin "heiveröisempinä", mutta sieltä ne kuitenkin pungersivat. Heränneinä luvatusta unestaan.
Voin sanoa, että olin kyllä pettynyt. Ja hämmentynyt. Olin jo ihan tottunut karvattomuuteen ja iloinnut siitä, että käsittelyt olivat tuoneet pysyvän tuloksen.
Mitäs nyt sitten? Olisiko minun sittenkin pitänyt jatkaa aloitusvaihetta sen kokonaiset kuusi kuukautta? Ja jos kyllä, niin mistä minun olisi pitänyt se tietää..? Ei mistään. Karvat olivat lakanneet kasvamasta. Millä logiikalla kukaan jatkaisi tiheämpää zäpäyttelyä kun luvatut tulokset olivat ilmenneet luvatussa ajassa? Braunin ohjekirja ei anna asiaan apua. "Yhteensä noin 6-12 kertaa". Nii-in, "noin" on monitulkintainen pikku sana. Jos kuitenkin vielä lisäisitte ohjeeseen selvityksen siitä, missä tapauksessa aloitusvaihe kannattaa venyttää aina sinne 12 käsittelykertaan.
Laitoin hoidon tuloksista ja ohjekirjan epäselvyydestä palautetta Braunille, mutta vielä en ole saanut mitään kommenttia takaisin. Braunin PR-henkilö neuvoi minua jatkamaan käsittelyjä kahden viikon välein vielä sen kolme kertaa. Näin teen. Ja palaan sitten vielä ihan lopullisen tuloksen kanssa asiaan.
Ei, 'Matti. Tää ei nyt mennyt niinkuin piti.
Kuvat täältä, täältä, täältä ja täältä. Muumikuva Tove Jansson.
Nyt saatte vastauksen viime perjantain kysymykseen; Kumpiko meikki? :)
Sinivihreä voitti kultakuparin äänin 27-16. Ja tiedättekö - kukaan ei arvannut oikein meikkeihin käytettyä merkkiä..! :) Arvauksina heitettiin paljon Inglotia, Urban Decayta, MUFEa ja Idunia ja vilahtivatpa siellä Zuii, Natural Code ja Benecoskin.
Kumpikin meikki oli tehty Yves Rocherin Couleurs Nature -meikeillä.
Kyseiset meikit olin tehnyt vaihtoehdoiksi Yves Rocherille toteuttamaani kesämeikkitutoriaaliin. Teidän mielestänne sinivihreä oli kivempi - ja niin oli Rocherinkin! ;) Eli sinivihreä it is.
Tässä look kokonaisuudessaan.
Meikin step-by-step ohjeet löytyvät Yves Rocherin sivulta. Käykäähän kurkkaamassa! :)
Oli hurjan hauskaa päästä tekemään tätä tutoriaalia, tuntuu jotenkin niin kivalta ajatella että kerrankin voi olla 100-prosenttisen varma että jonkun merkin tuotteilla mainostettu look tosiaan on tehty vain ja ainoastaan kyseisen merkin tuotteilla. Välillä kun näkee esim. lehtien meikkitutoriaaleja niin niissähän on usein käytetty, jos ei kokonaan niin ainakin osittain, ihan eri tuotteita mitä tekstissä mainitaan. Esimerkiksi Kicksin asiakaslehti on tästä klassinen esimerkki.
Alaluomella käytetty voidemainen luomiväri Bleu Lavande on suosikkini...! Aivan ihana violettiin taittava sininen. Tutorial-meikissä on käytetty myös Yves Rocherin mineraalimeikkipuuteria - jälleen uusi tuttavuus mineraalimeikkien saralla. (En edes tiennyt että Rocherillakin on sellainen ennen kesäkuun reissua..!) Esittelen puuterin blogissa tarkemmin tällä viikolla.
Tuo kulta-kuparinen näyttää muuten omaankin silmääni varsin Urban Decay/Idun/Dior Sunset Café -henkiseltä. Eli ymmärrän kyllä mistä veikkauksenne tulivat! :)
