Benecos-meikkien ja "mysteerilaukun" kannattajia oli aika tasaisesti, mutta laukku vei voiton.
Ja mitä siellä siis on? Nohh - jotain jonka pitäisi auttaa mua pääsemään eroon ikävistä ihokarvoista - lopullisesti!
Meikäläisellä alkoi nyt laukun sisällön kanssa pitkää sitoutumista vaativa suhde. ^_^
Sain testiin Braunin ja Gilletten yhteistyössä suunitteleman, kotikäyttöisen valoimpulssilaitteen. Venus Naked Skin -nimeä tottelevan vekottimen IPL (intense pulsed light) -teknologia on tuttu hoitoloiden puolelta. Valoenergia siirtyy iholle levitettävän aktivointigeelin välityksellä tummien ihokarvojen melaniiniin ja saa ihokarvat siirtymään lepotilaan. Karvoja ei siis tuhota hoidolla, vaan laitetaan nukkumaan.
Käyttö on helppoa ja yksinkertaista, mutta käsiteltävästä alueesta riippuen aikaavievää. Hoito alkaa n. kolmen kuukauden aloitusvaiheella, jonka aikana ihokarvoja käsitellään kahden viikon välein. Tämän jälkeen karvojen pitäisi olla jo aika sikeässä unessa, ja kasvu käytännössä pysähtynyt niin, että ylläpitokäsittelyjä tarvitsee tehdä enää vain joka toinen kuukausi.
Laitteen mukana tulee ihonsävyn tunnistin, jolla varmistetaan, että laite käyttää kunkin iholle sopivaa valoenergiatehoa. Mitä tummemmat karvat, sitä voimakkaampi teho.
Ihonsävyn tunnistin asetetaan käsiteltävän alueen iholle ja painetaan tunnistinpainiketta. Jos esiin tulee valkoinen valo, ihosävy sopii käsiteltäväksi. Tunnistin asetetaan takaisin jalustaan, ja laitteen tehoasetus mukautuu automaattisesti tunnistimen mittaustuloksen mukaan. Punainen valo tunnistimessa kertoo, että ihosävy ei sovellu käsiteltäväksi. Näin voi käydä esimerkiksi liian tummalla iholla (laitetta ei tule käyttää ruskettuneella iholla) tai mikäli karvat ovat todella vaaleat.
Käsittelypää on todella pieni, mikä tekee suurempien ihoalueiden käsittelystä aikaavievää. Hoitoloiden laitteissa on suuremmat ikkunat, mutta niin on suuremmat hinnatkin... ;) Mikäli kotikäyttöiseen laitteeseen olisi tehty laajempi käsittelypää, olisi laitteen hinta todennäköisesti noussut samassa suhteessa.
Esimerkiksi kainaloiden ja bikinirajan käsittelyyn pieni pää on kuitenkin erinomaisen passeli. Itse tulen testaamaan laitetta bikinirajaan, ja sen alueen käsittely ei vienyt viittäkään minuuttia. :)
Ennen käsittelyn aloitusta iholta tulee poistaa näkyvät karvat jotta valo pääsee esteettä karvatuppeen. Käsiteltävälle alueelle levitetään paksu kerros mukana tulevaa aktivointigeeliä, ja laitteen käsittelyikkuna asetetaan ihoa vasten. Valkoinen valo käsiosassa kertoo, että ihon ja laitteen välillä on asianmukainen kontakti. Sitten vain aletaan "ampua" valoimpulsseja ihoon. Tämä ei ole millään lailla kivuliasta. Itse tunsin hoitokohdalla vain pientä kuumotusta.
Käsiteltävällä alueella edetään järjestyksessä kohta kohdalta niin, että jokaiseen kohtaan ammutaan valoa vain kerran. Käsittelyikkuna jättää geeliin jäljen, minkä avulla voi seurata mitkä kohdat on jo käsitellyt.
* * *
Meikä on nyt tänään aloittanut oman testijakson, ja jään mielenkiinnolla odottamaan vaikutuksia. Karvan kasvun pitäisi alkaa hidastua neljän käsittelykerran eli kahden kuukauden jälkeen, ja pitkäaikaisen vaikutuksen tulisi näkyä 6-12 hoitokerran jälkeen. Tämän jälkeen ihon pitäisi pysyä jatkuvasti sileänä kahden kuukauden välein suoritettavalla ylläpitokäsittelyllä.
Sanonpahan vain, että jos oikeasti voin tämän laitteen avulla unohtaa biksurajan sheivailun, niin olen suunnattoman iloinen! Minähän olen ihmisiä, jotka ei vain oikeasti jaksa sheivata.... Siitä ei ole koskaan tullut mulle itsestään sujuvaa rutiinia, vaan tuntuu aina yhtä tympeältä ja vastenmieliseltä, ja havahdun sheivaamaan yleensä vasta kun huomaan kuntosalin pukkarissa nolostuvani rehottavia paikkojani....
Muistatte varmaan tämän postauksen: Ei ole naista karvoihin katsominen.
Jees, mutta raportoin teille sitten Venus Naked Skinin ja minun suhteen etenemisestä kevään aikana. Laitteen hinta on jälleenmyyjillä alkaen 399,90, mikä on tietysti paljon, mutta jos vekottimen ostaa vaikka kaveriporukalla (helppo kierrättää kun käyttövälit alussakin kuitenkin sen kaksi viikkoa), ja tulokset todella pysyviä, niin varmasti ihan hintansa väärti sijoitus.
EDIT.
Tässä laitteesta myöhemmin kirjoittamani kokemukset:
Joku lukija saattaa muistaa, kun mainitsin reissusta palatessa vartaloni ihon menneen kamalan tuntuiseksi ja reiden syrjät näyttivät raejuustolta. Alkoi projekti "kropan iho kuntoon!"
Olen nyt kahdeksan viikon ajan tehohoitanut ihoani erilaisilla selluliittivoiteilla ja normaalia tiheämmillä kuorinnoilla, ja ajattelin kirjoittaa niistä muutaman sanan. Tai no, kuorinnasta haluan sanoa vain tämän; sillä on todella väliä.
Kuinka moni teistä käyttää peseytymiseen karheapintaista sientä? Sekin nimittäin kuorii ihoa. Itse olen lapsesta saakka käyttänyt pelkästään noita karheapintaisia, mutta nyt matkalla peseydyin koko kolme kuukautta pehmosienellä (kun en karheaa kreikkalaiskaupasta löytänyt). En myöskään kuorinut vartalon ihoa kertaakaan. Tuloksena sen tuntuinen nahka kuin se kuuluisi jollekulle toiselle; epätasainen, nihkeä ja jotenkin samean sävyinenkin. Meni useampi viikko kuoriessa ennenkuin iho palautui entiselleen, mutta nyt se on taas sileä ja pehmeä. Normaalisti kuorin kropan vain kerran tai pari kuussa, mutta jo karhea pesusieni pitää ihon hyvässä kuosissa. Syrjähyppy pehmosienen kanssa sen todisti.
Mutta sitten ne selluliittitökötit. Kuulkaas, olin suunnitellut alustavani tämän postauksen kertauksella siitä, miten selluliitti ylipäänsä syntyy ja millä hoitokeinoilla siihen voi vaikuttaa. Luulin tienneeni suunnilleen, mistä selluliitissa on kyse, mutta uuvuin lääketieteelliseen jargoniin lähdeaineistoni kolmannella sivulla. Vai kuinka moni on ihan viivalla siitä, että:
Niinpä.
Oletettavasti myös teitä alkaisi kutsua nukkumatti, jos yrittäisin tiivistää selluliitin syntymekanismia tähän postaukseen. Tyydyn siis vain sanomaan, että selluliitti on tila, jossa ihonalaiseen sidekudokseen on kertynyt liikaa rasvaa, nestettä ja kuona-aineita. Selluliitin asteita on kolme; I-asteessa selluliitti näkyy "appelsiini-ihona" vain kudosta puristaessa, II-asteessa muhkurat näkyvät myös seistessä ja III-asteessa myös makuultaan ihon ollessa selvästi muhkurainen ja jopa kosketusarka.
Voiko selluliittiin vaikuttaa kosmetiikalla? Pakkaustekstit antavat ymmärtää, että erilaiset geelit, öljyt ja seerumit kykenisivät hajottamaan rasvaa ja jopa estämään selluliitin muodostumista. Tieteellistä tukea näille lupauksille ei kuitenkaan ole saatavilla. Selluliittivoiteet voivat kyllä silottaa ja napakoittaa ihon pintaa, ja saada näin appelsini-ihon vaikuttamaan vähemmän muhkuraiselta. Mutta itse selluliittia ne eivät voi poistaa.
Säännöllinen liikunta, raffinoitujen ruoka-aineiden välttäminen, riittävä uni ja rentoutuminen ovat tunnetusti parhaat aseet selluliittia vastaan. Koska selluliittimuhkurat koostuvat rasvasta, on rasvan polttaminen luonnollisestikin tehokkain tapa vähentää selluliittia. Ja rasvahan palaa liikunnalla sekä lipolyysiä vauhdittavalla ruokavaliolla.
Kosmetiikan keinoilla voidaan ikäänkuin "viimeistellä" selluliittihoito. Mikään selluliittivoide ei toimi ilman liikuntaa ja oikeaa ruokavaliota, se mainitaan jokaisessa tuotteessakin. Tällöin voidaan jo maalaisjärjellä ymmärtää, miten pinnallinen kosmetiikkavalmisteen teho oikeasti on. Mutta liikuntaan ja terveelliseen ruokaan yhdistettynä selluliittivoiteilla voi saada kauniimman ihon. Sen uskallan allekirjoittaa.
Kahdeksan viikkoa kroppaprojektin aloituksen jälkeen "ratsupaikkojeni" löysä raejuustoiho on nyt aivan eri tuntuinen ja näköinen - kuoppaisuus on kadonnut lähestulkoon kokonaan ja kudos tuntuu kiinteältä ja napakalta. Matkalta tullessa reisipalasta sai kunnolla kiinni, nyt siitä on vaikea saada otetta. Reiden ympärysmitta on kutistunut projektin aikana vain sentillä, mutta jäljellä oleva "rasvapala" on huomattavasti kiinteämmän tuntuinen kuin joulukuussa.
Olen käyttänyt kahdeksan viikon ajan kolmea eri tyyppistä tuotetta; edullista markettihyllyn Lumenea, luonnonöljyihin pohjautuvaa keskihintaista Weledaa ja huipputeknologiallaan mainostavaa kallista Biothermia. On vaikea sanoa, toimiko joku näistä paremmin kuin muut, kun taustalla vaikutti liikunta. Biotherm-viikolla iho alkoi tuntua silminnähden kiinteämmältä, mutta tällöin takana oli jo 6 viikkoa liikuntaa ja muiden selluliittiaineiden säännöllistä käyttöä.
LUMENE Body Aktiva -selluliittiseerumi. Lumenella varmaan puistellaan päätä jos joku siellä sattuu tämän huomaamaan, kun puteli on varmaan 3-4 vuotta vanha...! ^_^ Nyt sille sitten tuli vihdoin käyttöä.
Body Aktiva -seerumi lupaa saada ihon tuntumaan "sileämmältä, heleämmältä ja pehmeämmältä". Se kertoo myös koivun mahlan, mäntyuutteen, kofeiinin ja karnitiinin edistävän kehon nestekiertoa ja auttavan hajottamaan rasvakertymiä. Kaikkia näitä aktiiviainesosia on tuotteessa kuitenkin vain alle yhden prosentin pitoisuutena (sijaitsevat säilöntäaine phenoxyethanolin jälkeen, ja phenoxyethanolin pitoisuus kosmetiikassa saa olla korkeintaan 1%).
Tämä seerumi koostuu pääasiallisesti vedestä, alkoholista, silikonista ja glyserolista. Denaturoitua alkoholia käytetään joissain tuotteissa edistämään aktiiviaineiden imeytymistä ihoon, mutta kun aktiiviaineita on tässä tuotteessa vain joku prosentin murto-osa niin sillä ei liene juuri merkitystä. Silikoni pehmentää ja sileyttää, glyseroli kosteuttaa.
WELEDA Birch Cellulite Oil, eli kotimaisella kielellä koivu-selluliittiöljy.
Tästä tuotteesta on lehdissä säännöllisesti positiivisia arvioita. Koivunlehtiuutetta sisältävä öljy hajottaa itse selluliittia yhtä vähäisellä todennäköisyydellä kuin muutkin kosmeettiset tuotteet, mutta ihonhoidollisesti Weledan tuote painii omassa sarjassaan testikolmikossa. Tuote lupaa "parantaa ihon elastisuutta ja sileyttä" ja "vaikuttaa stimuloivasti edistäen ihon joustavuutta ja tasaisuutta". Siinäpä oli sama asia sanottu kahteen kertaan. :)
Mutta siis - aivan epäilemättä Birch Cellulite Oil parantaa ihon elastisuutta, sitähän öljyt tekevät. Tehokkaasti pehmentävän hoitococktailin muodostavat aprikoosinkiviöljy, jojobaöljy sekä vehnänalkioöljy ja anti-selluliittista vaikutusta tuomaan on mukaan sekoitettu koivunlehti-, rautamyrtti- ja rosmariiniuutteita. Koivunlehdillä on kofeiinin tavoin diureettinen vaikutus, ja selluliittituotteissa niiden on tarkoitus poistaa kudoksesta nestettä.
Öljy on aivan ihastuttavan tuoksuista enkä koskaan pane pahakseni pientä aromaterapiaa ihonhoidon yhteydessä. :)
BIOTHERM Celluli Laser Slim Code. Otin tätä töistä testiin ja näyte riitti 10 päiväksi (käsittelen vain "ratsupaikat").
Porukan kallein beibi, tällä tuubilla on hintaa melkein 70 euroa. Slim Code on kehitetty "geneettistä ja elintavoista johtuvaa selluliittia vastaan". Se lupaa "vähentää senttejä ja ihon epätasaisuutta". Aktiiviaineina Slim Code mainostaa kofeiinia ("polttaa rasvaa in vitro"), yerba mate'ta ("estää rasvan varastoitumista in vitro"), lootus-uutetta ("silottaa ihoa") ja biofibrineä ("kiinteyttää ihoa"). Huomatkaa 'in vitro' -termi, joka kertoo että tulokset on saatu laboratoriossa keinoiholla, ei oikealla ihmisiholla.
Incin kärjestä löytyy vettä, alkoholia, silikonia, propyleeniglykolia ja glyserolia (eli hyvin samanlainen pohja kuin Body Aktiva -seerumissa), ja kuudentena kofeiini. Loput yllämainituista aktiiviaineista ovat kauempana incin keskikohdan jälkeen. Sieltä löytyy myös Weledan öljystä tuttu rautamyrttiuute.
Olen levittänyt selluliittiaineita reisiini iltaisin ennen nukkumaanmenoa, ja käyttänyt apuna tällaista nyppylähanskaa joka vilkastuttaa pintaverenkiertoa. En osaa sanoa onko siitä mainittavasti lisähyötyä, mutta tällainen on tullut joskus hankittua joten käytetään pois.
Vaikka uskon, että liikunta ja ravinto ovat omalla kohdallani vaikuttaneet merkittävimmin selluliitin vähenemiseen, tulen jatkossakin käyttämään kosmetiikkaa kohentamaan ihon ulkonäköä selluliitin palatessa. Sillä valitettavasti uskon, että se palaa taas eräänä päivänä. Selluliitin hoito on ikuista. Toistaiseksi ei tunneta keinoa, millä siitä pääsisi lopullisesti eroon.
.
Millaisia kokemuksia lukijoilla on selluliitin hoidosta?
Rakastan käsivoiteita. Olen niiden suurkuluttaja. Käsivoiteen koostumus on minulle yhtä tärkeä asia kuin shampoon vaahdon tai hiustenhoitoaineen koostumus.
Ennen käsilleni riitti kevyempi lotion-mainen ja hyvin vesipitoinen voide. Viime vuosina käsieni iho on kuitenkin muuttunut huomattavasti kuivemmaksi ja etenkin talvet ovat kätösilleni tosi rankkaa aikaa. Jopa pienille haavoille saakka halkeillut iho sormissa on nykyisin tuttu näky.
Siksi olenkin viime vuosina ystävystynyt rasvaisempien käsivoiteiden kanssa. Yöksi voi rauhassa holvata sitä rasvaisinta mahdollisinta jankkia, mutta päivällä voiteen pitää imeytyä nopeasti eikä jätttää ihoa tahmeaksi tai kiiltäväksi. Viime talven löytöihini kuului Elizabeth Ardenin mainio Eight Hour Cream -linjan käsivoide ja myöhemmin sille löytyi hiukan söpömmällä ulkokuorella varustettu haastaja: Crabtree & Evelynin Hand Therapy.
Hand Therapyja löytyy useilla ihastuttavilla tuoksuilla, mikä kivojen pakkausten lisäksi on C & E -voiteiden vahvuus Ardenin navetan tuoksuiseen Eight Houriiin verrattuna. (Itse olen kyllä täysin tottunut "Kasitunnin" ominaistuoksuun, mutta onhan se kieltämättä yksi vähiten kosmeettisestti miellyttävistä tuoksuista kauneudenhoitotuotteiden maailmassa...)
Brittiläisen Crabtree & Evelynin ihonhoitotuotteet ovat monissa maissa kulttiasemassa. Suomessa verrattain tuntemattomat Hand Therapy -käsivoiteet ovat muualla niin suosittuja että niitä saa monen eri tuoksun pakkauksissakin. (Jos alat kirjoittaa Googleen 'Crabtree & Evelyn, on ensimmäinen ehdotus Hand Therapy :))
Itse löysin käsiterapiat ihan sattumalta kun meillä oli töissä henkilökuntatiloissa Rosewater Hand Therapya käsivoiteena. Ihastuin täyteläiseen mutta nopeasti imeytyvään ja kuivuutta tehokkaasti lievittävään kooostumukseen välittömästi ja kun tutustuin voiteen ainesosaluetteeloon olin ihan että WOW! En muista milloin olisin viimeksi törmännyt yhtä vakuuttavaan käsivoiteen inciin. Ei todellakaan ihme että näistä on muodostunut maailmalla suursuosikkeja.
Hand Therapyn incin kärjestä löytyy macadamiansiemenöljyä, ureaa ja sheavoita. Inci on pitkä ja reseptiin on hämmennetty sekaan myös sellaisia tunnettuja superkosteuttajia kuin keramideja, hyaluronihappoa, skvalaania ja kolesterolia, kaikki NMF (natural moisturising factor) -ainesosia. Maissitärkkelys (myöskin incin kärjessä) auttanee siihen, etteivät kädet jää tahmean tuntuisiksi.
Kaikkien tutkimieni Hand Therapyjen incit olivat tuoksuun tai sarjakohtaisiin hedelmäöljyihin liittyviä raaka-aineita lukuunottamatta hyvin samanlaisia, kaikissa oli noita samoja yllämainittuja NMF-kosteuttajia. Kuitenkin löysin googlaillessani Amazon.comin sivulta Rosewater Hand Therapyn kohdalta erilaisen incin. Jos siis kiinnostuitte näistä, niin kannattaa tarkistaa inci. Toivottavasti tuo Rosewaterin inci ei ole joku uudistus joka leviää muihinkin Hand Therapy -voiteisiin.
Vielä vertaus Ardenin Eight Hour Creamiiin: kummatkiin lievittävät kuivuutta yhtä tehokkaasti, ovat yhtä täyteläisiä ja imeytyvät yhtä miellyttävästi jättämättä kiiltävän rasvaista pintaa (toki tähän menee muutama minuutti), mutta Arden jättää iholle selkeämmin suojaavan kalvon.
Crabtree & Evelynin tuotteita saa Suomessa Kicks-myymälöistä. Edit. Sarja on jäänyt pois Kickseistä. Nettikaupoista C & E:tä saa mm. Eleveniltä ja FeelUniquesta. En ole saanut omia Hand Therapyjani blogin kautta vaan ostanut ne itse.
Juttelimme töissä yksi päivä ihonhoitorutiineistamme. Hämmästyin, kun kollegani kertoi että hän pesee meikit pois heti töistä tultua ja kosteuttaa kasvot voiteella vähintään kolme kertaa päivässä; aamuin, töiden jälkeen ja ennen nukkumaan menoa. En tiedä miksi tämä sitten loppujen lopuksi hämmästytti minua, jos iho on kuiva ja tuntuu ikävältä iltaa kohden mennessä, niin miksipä ei hellisi sitä tiheämmillä voiteluilla. "Max kaksi kertaa päivässä" on varmaan näitä normaali-ihoisen rajoittuneita käsityksiä. ^_^
Tulikin nyt sitten mieleen tehdä vähän galluppia siitä, miten usein teidän ihonne kaipaa voidekerrosta. (Ja nyt puhun siis kosteustuotteesta, en meikkivoiteesta vaikka moni niistäkin lupaa kosteuttaa.) Kun edellisessä postauksessa mietittiin kehon nestetankkausta, niin nyt voidaan sitten vastapainoksi pohtia ihon janoa. :) Sivupalkista löytyyy uusi kysely.
Itse kosteutan ihon aamuin illoin, eli kaksi kertaa päivässä. Lukuunottamatta kesäaikaa, jolloin iho tuntuuu aamuisin niin tasapainoiselta että en koe tarpeelliseksi laittaa kuin aurinkovoidetta jos olen menossa auringonottopuuhiin. Niinä päivinä kun en meikkaa, en välttämätttä laita aamuvoidetta talvisinkaan. Iho tuntuu ihan mukavalta ilmankin, mutta meikki tuo pintakuivuuden esiin jolloin alle on laitettava kosteusvoidetta.
Mulla on tälle päivälle vielä toinenkin postaus, mutta sen saatte luettavaksenne vasta illlemmalla kun pääsen kotiin. Havaitsin nimittän, että en vain kykene bloggaaamaan kunnolla iPadilla, jonka kanssa olen ollut tänä viikonloppuna ekaa kertaa liikenteessä (damn you Clas Ohlsonin näppis).
Pitihän se arvata ettei kaikkea vielä ole BB-rintamalla nähty. Nyt Dior lanseeraa BB-voiteen silmänympäryksille.
(Piti kuitenkin googlata onko Dior tosiaan ensimmäinen sy-BB:nsä kanssa, ja eipäs ollutkaan - Garnier on näemmä aiemmin nimennyt entisen sävyttävän eye roll oninsa BB Eye Roll-Oniksi.... mihinkäpä BB-titteliä ei kannattaisi lätkäistä?? ^_^)
No, Diorin sy-BB kuulosti kuitenkin minun mielestäni oikeasti kiinnostavalta tuotteelta. Tuote nimittäin lupaa olla samanaikaisesti yhtä kosteuttava kuin "normaali" silmänympärysvoide, ja yhtä peittävä kuin peiteaine. Se on kyllä kova lupaus, kun ottaa huomioon että peittävien pigmenttien osuushan on suoraan pois niistä kosteuttavista raaka-aineista, ja toisinpäin. Voiteella on myös suojakerroin 20, mikä on loistavaa. Mielestäni kaikkien silmänympärysvoiteiden tulisi tänä päivänä sisältää suojakerroin, mutta niinhän ei vielä ole.
Joka tapauksessa, odotan suurella mielenkiinnolla lunastaako Hydra Life BB Eye Creme Enchangin Eye Illuminator (rakastettavia nämä nimihirviöt...!) lupauksensa. Jos näin on, niin kyseessä olisi aivan unelmatuote ainakin meikäläiselle, joka esimerkiksi kesällä levitteli silmänympärysiholleen päivittäin kolmea tuotetta; kosteusvoidetta, aurinkosuojaa ja peiteainetta. Tällä jos saisi kaikki nämä hommat hoidettua niin mahtavaa! Tietystikin voiteen pitäisi minun tarpeisiini olla oikeasti peittävä.
Tuote ilmestyy Suomen markkinoille kevään aikana, eikä kouluttajalla ollut vielä edes tuotteen testeriä käsissään. Näin ollen en päässyt vielä lainkaan kokeilemaan koostumusta.
Hydra Life BB Cremen "tekniset tiedot" löytyvät netistä täältä, jos joku on kiinnostunut esim. incistä. UV-filtteri näkyy olevan mineraalipohjainen, ei siis kemiallinen.
Kerronpa tässä samalla pois muutkin Diorin BB-uutiset. Aiemmin ilmestyneen Hydra Life -linjan BB-voiteen rinnalle tulee kaksi uutta sävyä, vaaleampi ja tummempi. Se aiemmin ilmestynythän oli monelle vaalealle suomalaiselle liian tumma.
Ja.... koska silmä-BB:ssä ja kahdessa uudessa kasvo-BB:n sävyssä ei selvästikään ole vielä tarpeeksi, lanseeraa Dior vielä NUDE BB-voiteen meikkipuolelle. Siitäkin tulee kolme sävyä. Confused? ^_^ Niinpä.
Nude-linjan BB-voide eroaa Hydra Life -linjan BB:stä sillä, että se on itse asiassa kevyt meikkivoide eikä kosteusvoide. (Ja juuri kun olimme oppineet, että BB-voiteet nimenomaan yhdistävät päivävoiteen kosteutuksen ja meikkivoiteen peittävyyden...) To put it simply: Nude BB Creme on nyt Diorin kevyin meikkivoide. Kirjainyhdistelmä BB sekoittaa varmasti yhden sun toisenkin kuluttajan pään kun niitä lyödään ihan kaikkialle, mutta koetetaan pysyä perässä.... Tämä on nyt sou 2010-lukua! :)
Jos siis seisot Diorin hyllyllä aprikoiden, mitä nämä kaikki Nudet, BB:t, Skin Tintit sun muut oikein ovat, niin tässä apukaavio:
Tekee vielä mieli kertoa yksi Diorin tuoksuihin liittyvä uutinen.... En tiedä kuinka moni teistä on naureskellut Virven blogiinsa kokoamia Diorin "tuoksupelleilyjä". Nohhh.... Ne, jotka tähän Diorin varsin erikoiseen tuoksupolitiikkaan ovat perehtyneet, tulevat saamaan jälleen uuden aiheen pyöritellä päätään kun jo kahdella eri tuoksukokoonpanolla ja kahdella eri nimellä (!!!) aiemmin ilmestynyt Miss Dior EdT uudistuu jälleen tänä keväänä. Samainen tuoksu on nyt siis julkaistu kolme kertaa, ja kerran sen nimeäkin on muutettu (mutta sisältö pysyi silloin samana). Ja jotta pakka sekoittuisi vielä entisestään, on olemassa vielä AIVAN eri Miss Dior EdT Original, se alkuperäinen 40-luvulta.... Ei tehdä Miss Diorin vakiokäyttäjille elämää helpoksi, ei. :)
Nyt seuraa paljon kysymyksiä! :)
Liittyen viimeisimpään sivupalkkikyselyyni, ajattelin tiedustella teiltä millä perusteella valitsette ihonhoitotuotteenne.
Kyselyyn tähän mennessä vastanneista 1307 ihmisestä peräti 70% vastaa olevansa merkkiuskollisia jonkin verran tai jopa ehdottomasti. Olisin kiinnostunut kuulemaan, miten olette päätyneet lempimerkkeihinne ja millä perusteella olette jääneet niitä käyttämään? Missä määrin valintoihinne vaikuttavat brändin imagolliset seikat (esim. eläinkokeettomuus, kotimaisuus, selektiivisyys, parabeenittomuus, "apteekkisuus" tai muut vastaavat) versus tuotteiden antamat tulokset (iho pysyy hyvässä kunnossa, rasvoittuu vähemmän, juonteet pehmenevät jne)? Saattaako jonkun merkkifaniuden taustalla olla jopa pelkkä pakkaus-design, riippumatta siitä tuoko tuote kaivattuja tuloksia vai ei?
Teiltä erityisen merkkiuskollisilta haluaisin kuulla, miten löysitte merkin jota olette jääneet käyttämään? Oliko se ihan sattuman kauppaa, vai suositteliko merkkiä teille esimerkiksi kosmetologi, kaveri tai kaupan myyjä? "Uskotteko" ihonhoitoasioissa ylipäänsä ensisijaisesti ammattilaista (esimerkiksi juurikin kosmetologi) vai yleisön ääntä (esim. nettipalstojen suositukset)?
Entäpä te 30%, jotka valitsette merkkinne miten sattuu - millä perusteella te tartutte uuteen purnukkaan? Suunnitteletteko jo etukäteen mihin tuotesarjaan tekisi seuraavaksi mieli tutustua, vai tapahtuuko valinta umpimähkään? Ostatteko esimerkiksi herkästi paljon mainostettuja uutuuksia tai muuten vain tuotteita joista puhutaan?
Viimeiseksi minua kiinnostaisi kuulla "rakkaustarinoita" niistä The Parhaista Tuotteista, sarjoista tai merkeistä joiden nimeen vannotte vuodesta toiseen. Onko joku tuote todella merkittävästi parantanut ihonne tai hiustenne kuntoa? Onko tiellenne osunut kosmetiikkaa, joka toimii niin loistavasti että teidän tekisi mieli kiljua ja toitottaa kaikille näiden ihanien puteleiden ilosanomaa? :)
Nyt olisi tilaisuus jakaa näitä kokemuksia tuhansien kosmetiikkafriikkien luettavaksi!
Omalla kohdallani läpi elämän on säilynyt uskollisuus Yves Rocherille (tämän tarinan kerroin aikoinaan täällä), ja nyt myöhemmin, kun vaihdoin luonnonkosmetiikkaan, ovat rakkaimmiksi merkeikseni muodostuneet Estelle & Thild ja Lavera. Jos en bloggaisi, ja saisi jatkuvasti uusia tuotteita kokeiltavaksi, jäisin todennäköisesti käyttämään pääsääntöisesti näitä kahta merkkiä.
Yksittäisiä tuotteita, joiden erinomaisuudesta huudan mielelläni kaikille :D, ovat mm. Urban Decayn Primer Potion, IsaDoran Inliner Kajal sävy Blonde, OPIn Nail Envy -hoitolakka, Indeliblen geelirajaukset, Blistexin valkoinen purkkihuulirasva, MACin ja Diorin luomivärit, Estelle & Thildin vartalovoide, Lily Lolon mineraalipohja ja poskipunat sekä nyt viimeisimpänä löytönä Viva La Divan huulipunat. Lisääkin varmaan tulisi mieleen, voisin tehdä näistä joskus oman koontipostauksen.
Kymmenen onnekasta Lavera-arvonnan voittajaa on nyt arvottu! Seuraavat henkilöt pääsevät hellimään pakkasen koettelemaa silmänympärysihoaan Laveran Villiruususilmänympärysvoiteella:
Äitititi
Terhi
Tike
linpu
paju
Kaisa
tainav
Ellie
Laura
Ellu
Kuva täältä.
Osallistumiskommentteja lukiessani kävi mielessä monta kertaa että älkää nyt ihmiset ihmeessä unohtako sitä silmänympärysihon kosteutusta...! Monikaan ei tunnu sy-voidetta käyttävän. Silmienympärysiho on ohuinta ihoa koko vartalossamme, ja juonteet sun muut ikääntymisen merkit näkyvät sillä alueella kaikkein herkimmin ja nopeimmin meillä kaikilla. (Ja nyt en siis sano etteikö SAA olla ryppyinen, tiedän että siellä ruudun takana on lukijoita joiden mielestä ihon ikääntymisen saa kunnniakkaasti antaa näkyä koska se on täysin luonnollista. Olen siinä samaa mieltä kanssanne, mutta en kiellä ettenkö itse mielelläni hidasta näiden iän merkkien juurtumista iholleni jos sen voi niinkin yksinkertaisella - ja myöskin luonnollisella - tavalla kuin kosteusvoiteen käytöllä tehdä :)) Kehoakin huolletaan ja harrastetaan liikuntaa jotta se jaksaa kantaa meitä koko elämän läpi, sama huolenpito on mielestäni yhtä lailla perusteltua iholle!
Haluan myös muistuttaa, että on aivan ok käyttää silmänympärysiholla samaa voidetta kuin koko kasvoilla - kunhan käyttämäsi voide ei ole kovin rasvaista, muistat levittää sitä paljon ohuemmin kuin muualle kasvoihin ja iho ei turpoa tai reagoi muulla lailla ikävästi. Olen kirjoittanut aiheesta ja vertaillut silmänympärysvoiteiden ja kasvovoiteiden incejä blogissa aiemmin täällä.
Mikäli sy-iho reagoi, tiedät ettei kasvovoiteesi sovi sy-iholle. Useimmiten kyse on liian täyteläisestä voiteesta. Useimmat tavalliset päivävoiteet sopivat kuitenkin vallan loistavasti silmänympärysiholle, sinun ei tarvitse välttämättä hankkia arsenaaliisi erikseen sy-voidetta.
Koska Revlon Brazen -paletin voittanut lukija ei ole vastannut yhteydenottoihin, arvoin luomivärin uudelleen. Tällä kertaa onnetar suosi nimimerkkiä Janna!
Otan yhteyttä voittajiin myöhemmin päivän aikana. :)
Syksyn pakettilähetyksistä paljastui peräti kolme erilaista kasvojenpuhdistusainetta, ja neljäs pätkähti haltuuni tammikuun aikana. Huomioin, että ensimmäistä kertaa blogini historiassa firmojen edustajat ovat näköjään lukeneet juttujani erityisen tarkalla silmällä, sillä olen viimeisen vuoden aikana ilmaissut blogissani kiinnostukseni niin Burt’s Beesin putsareita kuin Decubalin kuivan ihon puhdistusvaahtoa kohtaan.
Yves Rocher Nutritive Vegetal, Burt's Bees Radiance Cleanser, Burt's Bees Orange Essence Cleanser ja Decubal Face Wash.
Putsarit ovat yksi suosikkikosmetiikkatuoteryhmistäni, ja niitä on aina kiva ruotia. Näissä yksilöissä erityisen mukavaa on se, että kaikkien koostumus on aivan erilainen, mutta yksikään ei ole emulsiomainen. Emulsiot ovat minua vähiten miellyttävä putsarikoostumus. Kolme tuotteista soveltuu myös kuivalle iholle.
Yves Rocherin Nutritive Vegetal on paksun geelimäistä, eikä juurikaan vaahtoa. Burt’s Beesin Orange Essence on rasvamaista "tahnaa", ja appelsiininen tuoksu on aivan vastustamaton. Kuuluu sarjassamme niihin kosmetiikkatuotteisiin, joita tekisi mieli maistaa… Decubalin vaahto on pumppuvaahdoille tyypilliseen tyyliin ilmavaa vaahtoa, ja Burt’sin Radiance Cleanser taas ohutta, vähäviskoosista ”litkua”.
YVES ROCHER Nutritive Vegetal
Kuivan ihon geelimäisiä, vedellä huuhdottavia putsareita on markkinoilla vähänlaisesti. Syykin on toki selvä – vedellä valelu vie iholta aina lisäkosteutta, ja kuivaihoisen iholle suositellaan meikin poistoon useimmiten pelkkää emulsiota tai perusvoidetta. Moni kuivaihoinen tykkää kuitenkin vesipesusta (etenkin kun veden koetaan psykologisesti vievän lian mennessään tehokkaammin kuin voiteen), ja tähän tarpeeseen on Yves Rocher lanseerannut Nutritive Vegetal-putsarin.
Incissä on myös SLS:ää joka vaahtoaa, mutta pienehkö pitoisuus. Se on incissä vasta kuudentena. Geeli tuntuu todella paksulta ja täyteläiseltä, eikä normaalia ihoani tosiaankaan kiristä tämän jäljiltä. Iho ei myöskään jää nahkeaksi. Mieto, kevyen kukkaishunajainen tuoksu on miellyttävä.
BURT'S BEES Orange Essence Facial Cleanser
Burt’s Beesin herkullinen Appelsiiniöljyputsari on testikappaleiden joukossa omaa luokkaansa kokoonpanonsa puolesta. Tuotteen puhdistava vaikutus tulee pinta-aktiivisten aineiden eli tensidien sijaan rasvoista. Periaatteella öljy liuottaa öljyä, voidaankin todeta että tällä pitäisi lähteä vahva vahamainen meikkikin. Incin kärjestä löytyy oliiviöljyä, lanoliinia ja appelsiininkuoriöljyä. Raaka-aineista 100% on luonnollisia.
Tahna jättää iholle selvästi rasvamaisen tunteen huuhtelun jälkeen, mikä voi joistain ihmisistä tuntua epämiellyttävältä. Kun ihon kuivaa pyyhkeellä, pinnalle jäänyt öljy imeytyy kuitenkin pian ihoon ja iho tuntuu ihanan pehmeältä. Itse en saanut putsarista mitään näppyoireita, mutta en ehkä ensimmäisenä suosittelisi tätä epäpuhtauksiin taipuvaiselle iholle. Muistelen lukeneeni, ettei lanoliini ole hyväksi epäpuhtaalle iholle. Sen sijaan kuivalle iholle Orange Essence on erinomainen valinta. Öljyputsarit ovat siitä mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen ryhmä, että ne ovat samaan aikaan todella hellävaraisia ja hoitavia iholle, mutta myös mielettömän tehokkaita lian ja meikin irrottajia.
DECUBAL Face Wash
Decubalin kuivan ihon puhdistusvaahdosta minulle vinkkasi joku lukija aikoinaan, kun kirjoitin Olivin lopetetusta, öljypitoisesta mousseputsarista josta pidin kovasti. Tätä tuotetta olisin siis varmaankin jossain vaiheessa ostanut itse, mutta nyt sain pienen (kiitos, pidän pienestä testikoosta!) pullon heidän PR:ltään.
Vaikka seuraava huomio on itse pesutuloksen suhteen merkityksetön, haluan sen silti tehdä; Decubalin putsari tuoksuu aika pahalle. Liekö tässä sitten raaka-aineiden luontaista tuoksua peittävä kemikaali joka tekee hajun, mutta miellyttävä se ei ole. Tämä on silloin tällöin ongelmana hajusteettomissa tuotteissa.
Mutta - vaahto itsessään on oikein kelpo kamaa. Sen inci on lyhyt mikä on aina plussaa allergisen tai herkän ihon tuotteissa (mitä vähemmän raaka-aineita, sitä pienempi riski että joukosta löytyy ärsyttävä ainesosa). Ykkösenä jopa ennen vettä on kosteuttava glyseroli. Puhdistavana ainesosana on käytetty sodium cocoamphoacetatea (suonette anteeksi etten osaa suomeksi näitä kemiallisia nimiä) joka on mieto, kookospohjainen amfoteerinen tensidi. Vaahdossa on mukava liukuva tuntu. Kuitenkin, koin että ihoni oli Decubal-puhdistuksen jälkeen kuivemman tuntuinen kuin Yvesin ja Burt’s Beesin Orange Essencen.
BURT'S BEES Radiance Facial Cleanser
”Pertin” Radiance Cleanser kuuluu merkin Radiance-linjaan, jossa vaikuttavana aineena on royal jelly eli mehiläishyytelö (hih, en vain pääse mielikuvasta jossa mehiläisistä on tehty hyytelöä….). Burt’s Bees sanoo ainesosan kirkastavan ihoa, mutta monet tahot (esimerkiksi Paula Begoun) ovat sitä mieltä, ettei aineen hyödyistä ihonhoidossa ole olemassa päteviä tutkimustuloksia.
Radiance-putsarissa on raikas, hedelmäinen tuoksu ja se vaahtoaa mukavasti. Pesevänä ainesosana on decyl glucoside, joka on kasvipohjainen, mieto tensidi. Raaka-aineista 99,2% on luonnollisia. En tiedä kuvittelenko, mutta vaahdon seassa tuntuu ikään kuin pieniä, harvassa olevia rakeita. Kuorivasta ominaisuudesta ei kuitenkaan mainita pullon kyljessä mitään. Iholle jää pesun jäljiltä miellyttävä tunne (näiden jälkituntemustenkin nyansseja voisin analysoida loputtomiin, mutta sellainen venyttäisi arvosteluita turhan raskaslukuisiksi…^_^).
Sanoisin, että Radiance oli näistä testikappaleista suosikkini, vaikka tykkään kyllä jokaisesta ja kaikki tulee varmasti käytettyä. Radiance kokonaisuutena (tuoksu, vaahdon koostumus, huuhtoutuvuus ja jälkifiilis iholla) miellytti eniten.
Taas pukkaa arvontaa, tosin niitähän ei ollutkaan moneen kuukauteen joten nyt voi hyvällä mielellä arpoa vähän useamminkin! ^_^
Laveralta kysyttiin, haluaisinko arpoa pois 10 kpl Wild Rose -linjan silmänympärysvoiteita. Laveran kasvojenhoitolinja Faces uudistui viime syksynä, ja nämä arvontaan tarjotut kaverit ovat vanhassa pakkauksessa. (Parasta ennen päivämäärä on tammikuu 2014 eli validia kamaa vielä vuoden verran :))
Villiruusu-linja on tarkoitettu kuivalle ja/tai iholle, jolla näkyy ikääntymisestä tai pintakuivuudesta johtuvia juonteita.
Huomauttaisin, että vaikka tuubissa lukee "Eye Gel", ei koostumus ole lainkaan geeliä, vaan fluidia. Kuvailisin sitä hyvin ohueksi, maitomaiseksi emulsioksi. Itse pidän koostumuksesta kovasti, ja se on aika yllättävä kuivan ihon tuotteelle jotka ovat yleensä täyteläisempiä. Imeytyy nopeasti eikä jää yhtään rasvaisen tuntuiseksi. Voiteessa on suhteellisen voimakas mutta miellyttävä ruusun tuoksu.
Tuttuun tapaan jätä sähköpostiosoitteesi sisältävä kommentti, jos olet kiinnostunut osallistumaan arvontaan. Suoritan arvonnan maanantaina 21.1. klo 12.00.
Sain Laveralta kokeiluun myös uuden sävyttävän päivävoiteen. (En edes lähde kutsumaan tätä BB-voiteeksi vaikka pakkauksessa Beauty Balm lukeekin... sillä ihan normaalia sävyttävää kosteusvoidetta tämä on. :) Tai ehkä meidän pitää vain unohtaa alkuperäiset Blemish Balmit ja hyväksyä, että sävyttävien päivävoiteiden uusi nimitys on BB-voide.)
Tuotteet lanseerataan vasta helmikuussa ja tulevat myyntiin Suomeen maaliskuussa. Saamani tuubi on tehtaan kokeilukappale eikä ulkonäkö ole kuulema vielä lopullinen. Kertoilen käyttökokemuksia sitten lähempänä julkaisuajankohtaa. Mutta voin jo nyt sanoa, että pidän tämän koostumuksesta enemmän kuin Laveran vanhasta sävyttävästä päivävoiteesta.
P.S. Revlon Brazen -arvonnan voittanut nimimerkki orkidea, katsoisitko sähköpostisi? Kaipailen osoitettasi jotta voin postittaa paletin. :) Kannattaa tsekata myös roskapostifiltteri sillä jostain syystä Karkkipäivän Hotmail-osoitteesta lähetetyt viestit päätyvät monilla vastaanottajilla roskapostiin.
