Olen maininnut kesäisin ylähuulen iholle ilmestyvästä hyperpigmentaatiostani eli melasmasta (varmaan kyllästymiseen saakka..? :D). Alettuani suojata aluetta SPF 50-voiteella olen saanut ongelman aika hyvin kuriin, mutta mikään voide ei tietenkään anna 100-prosenttista suojaa UV-säteilyä vastaan. Niinpä alue joka tapauksessa täplittyy jonkun verran aurinkoisena aikana.
Syksyn tullen "pigmenttiviikset" aina vaalenevat kunnes talvella niitä ei käytännössä erotu lainkaan. Mutta keväällä heti pienikin aurinkoaltistus saa ihon vetämään täplille. Talvella UV-säteily on Suomen leveysasteilla niin mietoa ettei se vaikuta melasmaan (etenkään kun en viihdy rinteissä missä lumi voimistaa säteilyä).
Viime syksynä kokeilin nopeuttaa kesän hyperpigmentaation hälvenemistä Louis Widmerin Pigmacare-seerumilla. Ei tulosta. Nyt ajattelin heittää haasteen Kiehl'sin vastaavalle, seerumille nimeltä Clearly Corrective Dark Spot Solution.
1,5-millin pikkunäytteeni riittää varmasti kuukaudeksi ylähuulen alueelle. Minkä tahansa aineen pitäisi näyttää tehonsa 28 päivässä, sillä se on ihon uusiutumisen sykli. Joten bring it on, Dark Spot Solution!
Kiehl'sin seerumeista puheen ollen, haluan näyttää yhden jutun.
Muistatteko, kun olen kertonut Powerful-Strength C-vitamiini-seerumista ja siitä, kuinka sen supersilikoninen (seerumissa ei ole lainkaan vettä!) koostumus on iholla todella ikävän tuntuinen? Se rullaa, ja kun päälle levittää kosteusvoidetta, niin sekin alkaa rullaamaan.
1. C-Vitamiiniseerumiklöntti.
2. Levitetään. Pyörii iholla valkoisena, paksuna, kalvomaisena kerroksena.
3. Kun kerroksen lopulta saa hierottua "näkymättömiin", on iholla kuitenkin edelleen havaittavissa selkeä kalvo. Kuin primer-kerros.
4. Päälle levitettävä kosteusvoide jää sekin pyörimään kalvon päälle valkoisena.
* * huokaus * *
Nyt keksin kuitenkin jotain, joka olisi pitänyt älytä jo vuosi sitten kun aloin ko. seerumia käyttää. Laitan C-vitamiiniseerumin alle toisen, kosteuttavan seerumin, joka tekee ihon pinnan vastaanottavaisemmaksi C-vitamiiniseerumin koostumukselle. No, silikonihan ei tietenkään mihinkään imeydy, mutta kun alla on kosteutettu iho, tökötti sentään levittyy kauniisti eikä rullaa.
Tällä hetkellä käytössä talvella esitelty Favoran kosteusserumi, joka vetelee viimeisiään. Täytyy muuten sanoa, että tykkään tästä todella paljon, ja saatanpa ostaa tätä uuden pullon (ensimmäisen sain blogin kautta) vaikkei se luonnonkosmetiikkaa olekaan. On nimittäin sen verran hyvän tuntuista iholla. Ja täysin silikoniton.
Favoran päälle C-vitamiiniseerumi levittyy nurisematta eikä jää pyörimään valkoisena.
Tätä vinkkiä voi soveltaa myös muihin voiteisiin. Joskus ihon pinta on niin kuiva, ettei paksu, suurimolekyylinen ja rasvainen voide tunnu kunnolla imeytyvän, mikä voi aiheuttaa ihmetystä kun luulisi tietysti että kuiva iho imee kuin sieni minkä tahansa tarjotun rasvan. Kun pinnan "valmistelee" ensin ohuella kosteusseerumilla tai geelimäisellä kasvovedellä (sellaisella, joka ei heti haihdu iholta), pääsee paksumpi voide imeytymään paremmin.
Ihan off topic mutta tähän muuten perustuu Cliniquen 3-Stepin kolmosvaihe eli Dramatically Different -voiteen tai -geelin käyttö. Cliniquehan suosittelee, että ihon perushoito päätetään aina heidän Dramatically Different -kosteusvoiteeseensa, ja vasta sen päälle levitetään varsinainen päivä- tai yövoide. DDML ja DDMG auttavat Cliniquen mukaan päälle tulevia tuotteita imeytymään paremmin. ;)
Palaan Dark Spot Solutioniin kuukauden kuluttua vertailukuvien kera.
Taas on tullut se aika vuodesta, kun kolmen vuoden takainen juttuni auringosta ja ruskettumisesta asiantuntijahaastatteluineen on ajankohtainen. Koska samaa juttua on turha kirjoittaa joka vuosi uudestaan, ja mukaan tulee aina uusia lukijoita, linkkaan alkuperäiseen artikkeliin kesäkuulta 2011.
Se on mielestäni sen verran hyödyllinen että sietää tulla nostetuksi joka kesä :)
Haastattelin artikkeliin ihotautilääkäri Matti Hannukselaa ja ihotautilääkäri Tapio Rantasta sekä kosmetiikka-asiantuntija Päivi Kousaa. Juttu käsittelee mm. suojakertoimiin liittyviä "myyttejä", aurinkoihotyyppejä ja sitä, mitä iholle itse asiassa tapahtuu ruskettuessa. Voiko auringossa ylipäänsä olla turvallisesti? Ja mitä eroa on suojakertoimellisella päivävoiteella ja aurinkovoiteella?
Lue niin tiedät :)
Juttuun pääset tästä.
* * Varoitus: postauksessa on kuva kastemadosta. Ei saa valittaa jos lounas ei maistu ;) * *
Minulta kysyttiin aiemmin kokemuksia kuvissa vilahtaneesta Laveran itseruskettajasta, ja vastasin, että en ole ollut kovin kiinnostunut testaamaan ko. tuotetta. En ole itseruskettajien suurkuluttaja eivätkä uutuudet jaksa minua hurjasti innostaa. Käytän tyytyväisenä hyväksi havaitsemiani lemppareita ja olen rehellisesti sanottuna laiska testaamaan uusia.
Eilen illalla sain kuitenkin ex tempore -päähänpiston kokeilla Laveralta saamiani itseruskettajia. Otin ne mukaan huutajaisia varten ja ajattelin, että voihan nuo nyt kerran testata ennen kuin menevät teille. :)
Olen aiemmin testannut yhden luonnonkosmetiikaksi lähes laskettavan itseruskettajan, Vita Liberatan Moussen. Arvostelu täällä.
Laveralla on kaksi itseruskettajaa, yksi vartalolle ja toinen kasvoille. Tuotteilla on NaTrue-sertifikaatti. Kummassakin on ruskettavina ainesosina DHA:ta sekä sävyä parantavaa ja kellertävyyttä vähentävää erytruloosia.
Olipahan taas naapureilla hauskaa kun konttailin pihalla kuvaamassa purkkeja... Ainakin siinä vaiheessa, kun pihalla konttaava nainen päästi kesken kaiken hirveän kiljaisun ja sätki sandaalin jalastaan kuin jonkun epilepsiakohtauksen vallassa. Kesken kuvanoton nimittäin tunsin yhtäkkiä, kuinka jotain limaista kiemursi varpaani ympärille.
Mato.
Eihän tuossa nyt mitään kamalaa, mutta jotenkin naisen (ainakin minun) on vaikea estää klassista kiljaisu-ja-sätkintä -reaktiota tuntiessaan jotain mahdollisesti hämähäkiksi, madoksi tai muuksi ällöksi luokiteltavaa ihollaan.
Madoista takaisin itseruskettajiin.... :) Testasin kummatkin itseruskettajat sääreen.
Kasvo-itseruskettajassa on minun makuuni todella miellyttävä - jotenkin dr.hauschkamainen - tuoksu. DHA:n ominaistuoksu ei erotu levitysvaiheessa lainkaan.
Voide on aika täyteläistä eikä se meinannut itse asiassa imeytyä kunnolla kun levitin sitä. Olin tosin esikosteuttanut ihon kosteusvoiteella, mutta ilmeisesti ainakin tämä kasvoitseruskettaja on itsessäänkin niin rasvaista ja kosteuttavaa että esikosteutustoimenpiteen olisi voinut jättää väliin.
Jouduin hieromaan voidetta sääreen aikamoisen tovin ennenkuin valkoisena pyörivä pinta imeytyi. Ehkäpä saatoin annostella voidetta vähän liikaakin..? Toistin levityskokeen vielä tänään kämmenselkään ja kyllä voide tuntui siinäkin hyvin runsaalta.
Pinta jäi aika tahmeaksi.
Vartaloitseruskettajassa on hieman erilainen tuoksu kuin kasvoille tarkoitetussa, ja tuoksu on voimakkaampi. Tässäkään voiteessa ei kuitenkaan tuoksahda DHA vielä levitysvaiheessa. Oikein miellyttävän tuntuinen ja tuoksuinen voide. Minusta koostumus tuntui kasvovoidetta notkeammalta ja hitusen ohuemmalta. Imeytyi nopeammin kuin kasvo-versio, mutta iho jäi tahmeaksi.
Koska iho oli edelleen tahmea nukkumaan mennessä (suoritin voitelun illalla), nukuin lököhousut jalassa välttääkseni mahdollisen lakanoiden värjääntymisen.
Aamulla heräsin mielettömän voimakkaaseen DHA:n tuoksuun. Tai hajuun. Miksi sitä nyt itse kukin haluaa kutsua. Urgh. Tämä on tietysti tuttu ilmiö kaikille "itsareiden" käyttäjille, sillä DHA:n tuoksu tulee aina väkisin esiin sen alkaessa vaikuttaa iholla. Tuoksun voimakkuus vaihtelee tuoteformuloinnin mukaan. Nyt se oli aivan erityisen vahva. Ei muuta kuin nopeasti suihkuun.
Tulos: joo-o, säärissä on havaittavissa tasainen, mieto päivetys. Kutsuisin tulosta vastaavaksi, kuin "asteittain ruskettavat" itseruskettajat tekevät. Tai sitten esikosteutuskäsittelyni laimensi tulosta. Sekin on mahdollista. Itse kuitenkin pidän enemmän miedosta tuloksesta jota voi sitten itse säädellä lisäkäsittelyillä. Aina on helpompi lisätä päivetystä kuin saada pois kerralla tullut vahva väri.
Eli sanoisin, että ihan kelpo itseruskettajia nämä laveralaiset. Synteettisten versioiden koostumukset ovat toki ehkä hieman pidemmälle hiottuja ja nopeammin kuivuvia/imeytyviä (tosin kaikissa ei ole erytruloosia, ja erytruloosi on aina hyvä juttu!), mutta luonnonkosmetiikan käyttäjälle nämä ovat oiva valinta.
Laveran aikuisen ja kuivan ihon hoitotuotevalikoima kasvoi keväällä kolmella tuotteella, kun sarjaan liittyi Cranberry & Argan eli Karpalo - ja Arganöljy-tuoteperhe.
Perheeseen kuuluu kolme tuotetta; päivävoide (Rich Day Cream), yövoide (Regenerating Night Cream) ja täsmätuote juonteille (Wrinkle Smoother). Olen saanut tuotteet blogin kautta.
Cranberry & Argan -linja on suunnattu 45+ iholle, eli en ihan kuulu kohderyhmään, mutta testasinpa voiteet kuitenkin niin pystyn kertomaan niiden koostumuksista.
Cranberry & Argan Rich Day Cream
Näin voiteesta kerrotaan: "Kosteuttaa ihoa tehokkaasti silottaen samalla juonteita ja ryppyjä. Karpaloa ja arganöljyä sisältävä koostumus vähentää pigmenttiläiskiä ja ehkäisee niiden muodostumista. Suojaa ihoa ympäristön vaikutuksilta ja ehkäisee ihon ennenaikaista vanhenemista."
Incin alkupää: vesi, oliiviöljy, alkoholi, risiiniöljy, glyseroli, sheavoi, myristyl myristate (liekö suomeksi myristyylimyristaatti, mutta useimmille teistä ei varmaan väliä ^_^ Kyseessä kuitenkin kasvipohjainen esteri), glyceryl stearate citrate (kasvipohjainen esteri), natriumlaktaatti, myristyylialkoholi (pehmentävä rasva-alkoholi), kasviöljy, sodium pca, hajusteet, hydrattu lesitiini, layryl laurate, arganöljy, saccharide isomerate (sokeripohjainen kosteuttava aine), karpalouute. Loppuinci on myös täynnä "hyviksiä" kuten muita kascviöljyjä, hyaluronihappoa ja keramideja.
Inci vastaa lupauksia muilta osin, mutta en löytänyt sellaisia ainesosia, jotka itse tunnistaisin pigmenttiläiskiin vaikuttaviksi. Natriumlaktaatti on maitohapon suola ja sillä on keratolyyttinen vaikutus, eli sen voisi teoriassa nähdä vaikuttavan pigmenttiläiskiin. Googlailu kertoi ainesosalla kuitenkin olevan vain huipputehokas kyky sitoa kosteutta (kuulema vain hyaluronihapolla on tehokkaampi). Kenties lupaus pigmenttiläiskien ehkäisystä nojaa titaanidioksidiin, jota incissä on keskivaiheilla. Vaikea arvioida, onko sitä pitoisuudeltaan kuitenkaan sen vertaa että se merkittävästi heijastaisi UV-säteilyä iholta.
Käyttökokemus: raikkaan ja ilmavan tuntuinen koostumus vaikka onkin kuivalle iholle, levittyy ja imeytyy helposti. Täyteläisyys kuitenkin tuntuu ihofiiliksessä. Voide ei kuitenkaan ole ns. kalvomainen eli siitä ei jää iholle vahamaista tunnetta, niinkuin joissain täyteläisissä voiteissa.
Tuoksua on vaikea kuvailla, ehkä hieman mausteinen marja...? Erikoinen, mutta ei epämiellyttävä.
Cranberry & Argan Regenerating Night Cream
Näin voiteesta kerrotaan: "Hoitaa ja ravitsee aikuista ihoa sekä tukee ihon luonnollista uusiutumisprosessia yön aikana."
Incin alkupää: vesi, oliiviöljy, alkoholi, risiiniöljy, glyseroli, sheavoi, myristyl myristate, glyceryl stearate citrate, myristyylialcoholi, kasviöljy, sodium pca, hajusteet, hydrattu lesitiini, lauyryl laurate, arganöljy, karpalouute.
Inci koostuu pääosin täysin samoista ainesosista kuin päivävoidekin, mutta täältä puuttuvat mm. natriumlaktaatti ja titaanidioksidi. Voisimmeko tästä päätellä, että juuri nuo ainesosat tosiaan vastaisivat päivävoiteessa pigmenttiläiskien ehkäisystä..? Yövoide ei nimittäin lupaa vaikuttaa pigmenttimuutoksiin. Yövoiteessa myös ainakin risiiniöljyn ja sheavoin pitoisuus on päivävoidetta korkeampi, mikä tekee koostumuksesta heti rasvaisemman.
Käyttökokemus: liian paksua ja rasvaista minun ihotyypilleni. Ei imeydy kunnolla. Sopii varmasti erittäin kuivalle iholle myös päivävoiteeksi.
Cranberry & Argan Wrinkle Smoother
Näin voiteesta kerrotaan: "Hoitaa tehokkaasti, tasoittaa ja kiinteyttää ihoa. Kasvikollageenia sisältävä koostumus vähentää juonteita ja ryppyjä erityisesti silmänympärysiholla, otsassa ja suupielissä. Ehkäisee ihon ennenaikaista vanhenemista."
Incin alkupää: vesi, glyseroli, alkoholi, sheavoi, risiiniöljy, natriumlaktaatti, jojobaöljy, myristyylialkoholi, layroyl lysine (vaikuttaa mm. tuotteen viskositeettiin ja säilyttää geelimäisyyden), setearyylialkohoi, silica, arganöljy, oliiviöljy, hajusteet, hyaluronihappo, dodecane, karpalouute, aloeuute.
Joudun toteamaan, että ainesosatuntemukseni rajat tulevat vastaan, enkä löydä voiteesta tasoittavia (--> ihon pintaa "kiristäviä") ainesosia, joita tällaisissa smoother-tuotteissa ovat perinteisesti polymeerit (ja synteettisessä kosmetiikassa tietysti silikonit). Joitain kasvipohjaisia polymeereja voiteessa odottaisi olevan jotta pakkauksen "smoothes and firms" -lupaukset täyttyisivät. Ehkä joku paremmin perehtynyt, esim. estenomi osaisi bongata incistä tuollaisia ainesosia..?
Käyttökokemus: kuten jo aiemmin Silmän päivä -postauksessa totesin, en ole huomannut voiteella mitään välittömiä tasoittavia tai kiinteyttäviä vaikutuksia. Sen ohut, kevyen geelimäinen ja napakka koostumus tuntuu iholla miellyttävältä eikä jätä pintaa kiiltäväksi tai rasvaiseksi. Erinomainen meikin alla. Loistavia kosteuttavia aineita pullollaan, joten kosteustuotteena erittäin hyvä. Ja tokihan samalla, kun ihoon sidotaan kosteutta, pinta myös siliää jonkun verran. Mutta tähän pystyy sellainenkin voide, joka ei erikseen lupaile juonteiden silotusta. ;)
Muistatteko, kun helmikuussa hain vapaaehtoisia testaamaan kahta seerumia? Toinen on La Roche-Posayn punoittavalle ja couperosa-iholle tarkoitettu Rosaliac Ar Intense ja toinen pigmenttimuutoksista kärsivälle iholle tarkoitettu Louis Widmerin Pigmacare Skin Tone Balance.
Seerumeista lisää voi lukea niiden esittelypostauksesta täältä.
Kaksi lukijaani Maria ja Jonna ovat testanneet seerumeja kevään ajan. Toisen seerumi toimi, toisen ei. Tässä heidän raporttinsa.
Maria: Louis Widmer Pigmacare Skin Tone Balance
"Olen käyttänyt seerumia tunnollisesti joka päivä (aamu). Aluksi seerumin vahva tuoksu oli vähän outo, tiedäthän millainen on 'hammaslääkärihaju'. Mutta hajuun tottui kyllä nopeasti. :) Tuote itsessään on koostumukseltaan kiva, levittyy helposti ja imeytyy nopeasti.
Nyt kun kevätaurinko on paistanut, olen ulkoillut ilman meikkiä testimielessä. Yleensä ensimmäiset auringonsäteet aiheuttavat poskille pisamien invaasion. Nyt vastaavaa ei ole ainakaan vielä tullut.
Tuotteessa on mainittu vahva anti-ageing- vaikutus. En tiedä, pääteekö se myös pieniin uurteisiin ihossa, mutta kulmakarvojeni välissä oleva 'huolirypp' on silminnähden tasoittunut. Uskoisin johtuvan seerumista, sillä muita uusia tuotteita en ole käyttänyt. Perus Nivealla mennään. :)
Marian iho ennen ja jälkeen.
"Kommentteja kavereilta on tullut seuraavasti: 'Oot ilman meikkiäkin tosi freesi'
Äidiltä: 'Jatka vaan käyttämistä. Iho on selvästi tasaisemman värinen'.
Olen myös uskaltautunut kuntosalille ilman meikkivoidetta. Pieni askel ihmiskunnalle, suuri askel minulle :D Kaukaa katsottuna näytän ihan ok:lle.
Aikomukseni on ostaa vielä kesää vasten toinen seerumi."
Jonna: La Roche-Posay Rosaliac Ar Intense
"Valitettavasti en ole juurikaan huomannut mitään muutosta :( Kuitenkin iho tuntuu kosteammalta, mutta itse couperosaan ja punoitukseen seerumi ei ole auttanut.
Tuote on todella riittoisaa, olen käyttänyt sitä yhden painalluksen verran joka riittää hyvin couperosa-alueisiin.
Koostumuksesta sen verran että yllätyin ensimmäisellä kokeilukerralla, luulin että se on öljymäistä mutta se olikin "voidemaisempaa". Helppo levittää ja pullo on kätevä. Olen lisännyt tuotetta iholle aamuin illoin, mutta mitään näkyviä muutoksia en ole huomannut. En tiedä sitten vaatisiko se saman sarjan muita couperosa-tuotteita rinnalle."
Koska Jonnan iholla ei tapahtunut mitään muutoksia, emme myöskään nähneet pointtia julkaista ennen - ja jälkeen kuvia.
Onko joku muu saanut parempia tuloksia Rosaliac-seerumilla?
P.S. Terkut sateisesta Saksasta. Mitenkähän meidän puutarhakierroksen käy tässä säässä...
Tähän kategoriaan liitän kaikki muut hoitotuotteet kuin puhdistukseen ja peruskosteutukseen liittyvät. Eli seerumit, fillerit, anti-age-tuotteet, naamiot ja hybridituotteet kuten BB- ja CC-voiteet. Myös itseruskettajat kuuluvat tänne.
Perusihonhoidon eli ihon terveyden ylläpidon kanssa näillä on aika vähän tekemistä, mutta on tilanteita, joissa erikoistuotteilla voi toki saada extra-hyötyä.
Seerumit luetaan useimmiten anti-age-kategoriaan, mutta joukosta löytyy myös peruskosteuttavia tuotteita. Oikeastaan sana ’seerumi’ viittaa vain tuotteen koostumukseen. Seerumit ovat kaikkein ohuimpia kosteustuotteia, koostumukseltaan lähes nestemäisistä fluideista kevyisiin emulsioihin. Niiden ideana on imeyttää ihoon aktiiviaineita pienessä molekyylikoossa.
Seerumeita on kaikenlaisilla vaikutuksilla – on ryppyjä ja pigmenttiläiskiä vastaan, kiinteyttäviä, heleyttäviä, rauhoittavia ja pelkästään kosteuttavia. Viimeiset ovat mielestäni erinomainen ryhmä joita suosittelen lisähoidoksi pintakuivuuteen iholle, jolta puuttuu rasvan sijaan enemmän kosteutta ja jolle täyteläisemmät voiteet eivät kunnolla imeydy. Muiden vaikutukset vaihtelevat ja ovat riippuvaisia – kuten kaikkien kosmetiikkatuotteiden kohdalla – säännöllisestä ja jatkuvasta käytöstä.
Olen kuullut seerumeista yhtä paljon hyvää kuin huonoakin. Toiset ovat jääneet koukkuun ja kertovat huomaavansa ihossaan selvän eron, toisille seerumit taas ovat yhdentekeviä.
Mitä anti-age –tuote ylipäänsä tarkoittaa? Ennen vanhaan se yhdistettiin kronologisesti ikääntyneen ihon hoitoon, mutta nykyään anti-age-nimikkeellä kaupitellaan tuotteita jo parikymppisillekin. Anti-age –tuotteet ovat kosmetiikkaa, jotka hidastavat ikääntymisen merkkejä, häivyttävät jo näkyviä ikääntymisen merkkejä tai ennaltaehkäisevät niitä. Parikymppiset ovat viimeksi mainitun kohderyhmä.
Mitä anti-age tuotteilla voi tehdä? Toimivatko ne oikeasti?
Kyllä ja ei. Kosmeettisin keinoin on aivan mahdollista saada iho näyttämään sileämmältä, kirkkaammalta, napakammalta ja terveemmän väriseltä. Mutta, vaikutukset ovat aina väliaikaisia. Jos huomaat jonkun voiteen silottavan juonteitasi ja olet tyytyväinen tulokseen, loistavaa. Mutta jos lopetat voiteen käytön ja vaihdat sen vaikkapa apteekin perusrasvaan, efekti ei jää pysyväksi. Ihosi pysyy joustavana ja vastustaa rypistymistä pelkällä peruskosteutuksellakin (eron huomaisi jos identtisistä kaksosista toinen ei koskaan kosteuttaisi ihoaan ja elintavat olisivat samanlaiset), mutta anti-age-voiteilla visuaaliset tulokset voivat olla radikaalimpia. Jotkut ”tuhkimovoiteet” kirjaimellisesti kiristävät ihon juhlakuntoon polymeerikalvolla – mutta ”faceliftisi” katoaa illalla pesun yhteydessä.
* Häivyttää juonteita – kosteuttavilla ainesosilla (ihon pinta pullistuu sidotun kosteuden vaikutuksesta, juonteet häivyttyvät optisesti) tai täyttävillä aineilla kuten silikonilla (juonne kirjaimellisesti paklataan peittoon)
* Kiinteyttää ja silottaa ihon pintaa – polymeerit (synteettisiä sekä luonnollisia, esim. vehnäproteiini)
* Suojata ihoa – UV-filtterit, antioksidantit (E-vitamiini, C-vitamiini, oliiviuute, vihreä tee)
* Kirkastaa ja vaalentaa ihon pintaa – AHA/BHA-hapot, c-vitamiini, hydrokinoni, kojic-happo, lakritsauute
Anti-age-ainesosiin lukeutuvat yllämainittujen ohella myös mm. peptidit, useat NMF (Natural Moisturizing Factor) –ainesosat kuten hyaluronihappo ja keramidit, vitamiinit (retinoli, niasiiniamidi), antioksidantit ja hedelmähapot (glykolihappo, maitohappo). Eri valmistajilla on myös omia patentoituja yhdistelmiä kuten esimerkiksi Lancômella LR 2412 ja Diorilla Alpha-Longoza –kasviuute.
Vielä yksi juttu. Töissä kuulin usein hieman hämmentävän kysymyksen asiakkaan varmistaessa, että ”kosteuttaahan tämä ryppyvoide myös”? Kaikki anti-age-voiteet myös kosteuttavat, poislukien jotkut täsmätuotteet kuten ryppy-fillerit - ja usein niissäkin on mukana joitain kosteuttavia ainesosia joilla vaikutetaan tuotteen koostumukseen.
Kosmetiikan vaikutus ihon kronologiseen vanhenemiseen on lopulta suhteellisen pieni, sillä elintavoilla ja perimällä on tässä suurin rooli. Sen sijaan aktiiniseen vanhenemiseen, eli valon ja UV-säteilyn aiheuttamaan, kosmetiikalla voi vaikuttaa tehokkaasti. Sanotaan, että jopa 60-80% ihon ennenaikaisesta vanhenemisesta johtuu liiallisesta aurinkoaltistuksesta. Ja tähänhän auttaa aurinkosuoja – sekä tietysti vaatetus / varjossa pysyminen. ;) Näin ollen kaikki UV-filtterit voidaan myös nimetä anti-age -ainesosiksi.
Tähän kategoriaan kuuluvat BB- ja CC-voiteet sekä, jo hieman vanhanaikaisiksi käyvät, nimellä ”sävytetty päivävoide” –kulkevat tuotteet. BB ja CC-voiteet ovat korvaamassa ”Tinted Moisturizer” –nimekettä. Kaikki näistä ovat samalla perusidealla toimivia tuotteita; samassa tuotteessa yhdistyy kosteusvoide ja värillinen pigmentti. Voiteen peittävyys (eli pigmenttipitoisuus) ja koostumus vaihtelevat ja saman nimekkeen sisällä voi olla niin paksuja, puuterimaisen tuntuisia kuin hyvin ohuita, läpikuultavia ja vesimäisiä voiteita. Nimeä ei siis kannata tuijottaa, vaan on paras ottaa testeri käteen ja kokeilla aineen koostumus iholle käytännössä. :)
Kenelle? - Henkilölle, joka haluaa suoriutua nopeasti aamurutiineista ja saada yhdellä tuotteella ns. ”kaiken”. Valtaosassa BB/CC-voiteita on myös korkea suojakerroin.
Tuotteita, jotka sisältävät ihon pinnan ruskeaksi värjäävää ainetta. Ainesosa reagoi sarveiskerroksen aminohappojen kanssa minkä seurauksena ihon pinta värjäytyy ruskeaksi. Väri on vedenkestävä ja lähtee vasta kulumalla – vastakohtana tuotteille, jotka värjäävät ihon pinnan väliaikaisesti ja väri huuhtoutuu pois vedellä. Näissä tuotteissa käytetään usein ilmaisua 'tinted', kun taas itseruskettajat tunnistaa sanoista 'self tan'.
Itseruskettajia on monilla eri koostumuksilla; voiteena, geelinä, suihkeena ja vaahtona. Lähes kaikissa on vaikuttavana aineena dihydroksiasetoni eli DHA. Myös joitain muita aineita käytetään DHA:n apuna, kuten erytruloosia. DHA:n tuoma sävy on usein kellertävää, erytruloosin taas punertavaa, joten näiden yhdistelmällä saadaan usein paras ja luonnollisin tulos. DHA kehittää sävyn muutamassa tunnisa, erytruloosi hitaammin. Vastaavasti erytruloosia sisältävien itseruskettajien tulos voi säilyä iholla pidempään kuin pelkkää DHA:ta sisältävien.
Eri sävytulokset eri ihmisten iholla johtuvat siitä, että sarveiskerroksen vapaiden aminohappojen pitoisuus vaihtelee eri henkilöillä. Myös ihon ja tuotteen pH:n välinen suhde vaikuttaa rusketustulokseen ja pysyvyyteen. (Näin ollen myyjän on mahdotonta tarjota jotain tiettyä tuotetta kun asiakas pyytää suosittelemaan itseruskettajaa, joka "ei tee minusta oranssia".)
Kenelle? - Kenelle vain jota miellyttää ruskettuneen näköinen iho. Tai kroonisesti kalpeille jotka haluavat tervettä sävyä iholle (kuten minä.) Tällöin kannattaa valita ”asteittain ruskettava” –nimekkeellä kulkeva tuote jossa on perus-itseruskettajia alhaisempi pitoisuus DHA:ta ja päivetyksen tasoa on helpompi kontrolloida.
Naamioita voi käyttää lisähoitona kuorinnan tavoin kerran tai kaksi viikossa tai kuukaudessa ihotyypistä ja tarpeesta riippuen. Naamiot jakautuvat pääosin kahteen ryhmään, kosteuttaviin ja puhdistaviin.
Kosteuttavissa on paljon rasvamaisia, kosteutta sitovia ainesosia ja puhdistavat pohjautuvat useimmiten saveen tai polymeereihin (ns. peel-off -naamiot). Kosteuttavilla naamioilla voi olla myös lisäominaisuuksia kuten rauhoittava, kiinteyttävä tai ihon pintaa tasoittava. Normaali iho hyötyy naamioista harvoin, ja niiden merkitys on enemmän viihteellinen (--> kivaa laittaa naamalle suklaan tuoksuinen mömmö ja katsoa kun se jähmettyy :). Eikä tämäkään syy mikään huono ole. ^_^
Käytättekö te ihonhoidossa paljon erikoistuotteita? Koetteko saavanne niistä hyötyä?
Aiemmin ilmestyneet osat:
Ihonhoito For Dummies - osa 1: perusihonhoidosta ja ihotyypeistä
Kuorinnasta hyötyy melkeinpä jokaisen iho. Kuorinta on yhtä kuin kuolleiden ihosolujen poistamista ihon pinnalta, jolloin alta paljastuu kuulaampi pinta johon hoitotuotteetkin imeytyvät paremmin kun ei ole liikaa ”roinaa” edessä hidastamassa tuotteen matkaa.
Tässä osassa olivat alunperin mukana myös erityistuotteet, mutta katsoin järkevämmäksi pätkäistä sen vielä omaan osaansa niin paketit ovat lukuystävällisempiä. :)
Kuolleet ihosolut karisevat iholta tietysti itsestäänkin, eikä normaali-ihoinen hyödy kuorinnasta todennäköisesti muulla tavoin kuin elämyksellisesti – saamalla sileämmän tuntuisen ja kuulaamman näköisen hipiän. Kuiva- ja rasvoittuvaihoiset puolestaan voivat hyötyä kuorinnasta konkreettisemmin. Kuivaihoisten kuulee usein välttelevän kuorintaa, mutta tosiasiassa heidänkin kannattaisi kuoria iho ainakin kerran kahdessa viikossa. Kuiva ihosolukerros voi merkittävästi hidastaa voiteiden imeytymistä, ja kuivalla iholla hoitokosmetiikan hyvä imeytyminen on erityisen tärkeää jotta voiteiden sisältämät lipidit pääsevät paikkaamaan ihon omasta suojamuurista puuttuvia rasvoja. Rasvoittuvalla iholla säännöllinen kuorinta taas auttaa pitämään ihohuokoset puhtaampina ja ehkäisee epäpuhtauksien syntymistä. Se myös pitää ihon sävyn kirkkaampana.
(tiivistettynä ja muokattuna Una Nuotion Kerro, kerro kuvastin -kirjan mukaan):
* Iho puhdistuu perusteellisesti ja komedot vaalenevat
* Ihon pinta pehmenee ja juonteet näkyvät vähemmän
* Ihon väri paranee
* Rusketuksen sävy paranee (tämän vuoksi kuorintakuuria suositellaan ennen aurinkolomia :))
* Meikki levittyy paremmin
* Ihon verenkierto elpyy ja ihohengitys paranee (tähän Raija Kara sanoisi että "iho ei hengitä, iholla ei ole keuhkoja", mutta ihohengityksellä viitataan osaan hikirauhasten toiminnassa, perspiratio insesibilis, Nuotio/2009)
* Ihon solumuodostus aktivoituu
* Komedojen muodostus vähenee (kirjassa lukee "estyy", mutta ei mikään kosmeettinen toimenpide käsittääkseni nittä kokonaan estä)
* Arvet voivat tasoittua ja pigmenttiläiskät vaalentua
Rakeelliset kuorinnat
Nämä ovat perinteisin kuorintojen muoto, ja niitä löytyy kaikenlaisilla koostumuksilla. On harva- ja suurirakeista, pieni- ja tiheärakeista, geelimäistä, voidemaista, savipohjaista, vaahtoavaa, ei-vaahtoavaa jne. Myös rakeiden materiaali vaihtelee. Se voi olla synteettistä (kuten polyethylene = muovia, erittäin yleinen), tai luonnosta saatua, kuten hedelmistä jauhettua kiveä tai siementä, luffaa, lesettä, suolaa, sokeria tai mineraalia (esim. silica). Synteettisten polymeerien (kuten polyetyleenin) etuna on niiden tasainen pyöreä muoto, minkä vuoksi ne ovat hellävaraisempia kuin luonnon aineet. Jauhetut siemenrakeet voivat joissain tuotteissa olla hyvinkin karkean tuntuisia iholla.
Rakeettomat kuorinnat
Näitä on yleisimmin kolmenlaisia; entsymaattisia, hydroksihappoihin pohjautuvia ja saveen pohjautuvia. Entsyymikuorinnoissa vaikuttavina aineina on esimerkiksi hedelmäuutteita kuten papaijaa (taitaa olla suosituin). Myös ruoansulatusentsyymejä kuten pepsiiniä ja trypsiiniä käytetään.
Happokuorintoja ovat BHA-, AHA- ja PHA-happoihin pohjautuvat aineet. BHA-happo eli salisyylihappo on monille tuttu rasvoittuvan ja epäpuhtaan ihon tuotteista. Se on erityisen hyvä epäpuhtaan ihon hoidossa sillä rasvaliukoisena BHA pystyy menemään myös huokosen sisään ja liuottamaan huokosen rasvakertymiä, kuten mustapäitä. AHA- eli hedelmähapot taas ovat tutumpia anti-age-tuotteista, vaikka itse asiassa kaikki kolme happotyyppiä sopivat kaikille ihotyypeille ja kaikenikäisille. AHA-hapot ovat vesiliukoisia eli ne eivät pääse hajottamaan rasvaa, mutta ne vaikuttavat BHA:ta tehokkaammin auringon aiheuttamiin ihovaurioihin. PHA-hapot toimivan samaan tapaan kuin hedelmähapot, mutta ovat hellävaraisempia ja sopivat herkälle iholle.
Saveen pohjautuvia kuorintoja on markkinoilla vähemmän, vaikka perinteiset savinaamiotkin voi toki nähdä hyvin hellävaraisina kuorintatuotteina. Saven mukana iholta lähtee myös kuollutta solukkoa. Clarinsilla on tehokas kitkaukseen perustuva savikuorinta, jossa savea ei irroteta huuhtelemalla vaan kitkaamalla kuivunut pinta käsin. Lopuksi iho huuhdellaan. Tämä ei ole Clarinsin sponssaama mainos kyseiselle tuotteelle vaan nostan sen esiin koska henkilökohtaisesti pidän tuotteesta eikä sille oikein ole Suomen markkinoilla vastineita (jos joku tietää toisen vastaavan niin saa vinkata :)). Hyvä vaihtoehto herkkäihoiselle jos ei halua käyttää hydroksihappokuorintaa.
Yleisohje: kannattaa aina suosia mahdollisimman hellävaraisia kuorintoja. Jos tuote tuntuu iholla raapivalta tai ihoa kuumottaa tai se punoittaa kuorinnan jälkeen, vaihda toiseen tuotteeseen jossa on eri raekoko tai raelaatu, tai täysin rakeettomaan. Eri ihot kestävät kuorintoja eri lailla. Paksumpi iho (kuten esim. miehen iho) kestää yleisimmin tujumpaa kuorintaa kuin ohut ja herkkä iho.
Normaali-ihoinen voi valita minkä tahansa kuorinnan.
Ikääntyneelle, herkälle ja kuivalle iholle suositellaan rakeettomia kuorintoja.
Epäpuhtauksiin ja mustapäihin taipuvainen seka- tai rasvoittuva iho hyötyy BHA-happoa sisältävästä kuorinnasta. Tehokkaimman tuloksen saa käyttämällä vaihdellen sekä rakeellista että BHA-kuorintaa.
Miten usein?
Riippuu ihotyypin lisäksi myös tuotteen tyypistä.
Markkinoilla on nykyään paljon ns. kuorivia puhdistusaineita, eli vaahtoavaan pohjaan on lisätty rakeita. Näitä tuotteita valmistajat suosittavat käytettävän päivittäin niinkuin normaaliakin puhdistusainetta. On henkilökohtainen asia, miten päivittäiseen kuorintaan suhtautuu. Itse pidän ihon altistusta mekaaniselle kuorinnalle joka päivä vähän liian rankkana, vaikka rakeet useimmiten ovat tämän tyyppisissä tuotteissa harvemmassa ja vaikutus mieto. Paksu, rasvoittuva iho sietää todennäköisesti kuorivaa puhdistustuotetta päivittäin, mutta normaalilla ja kuivalla iholla välttäisin mekaanista kuorintaa päivittäisellä tasolla.
AHA- ja BHA-happopitoisia tuotteita voi käyttää päivittäin riippuen hapon pitoisuudesta. Esimerkiksi Cliniquen Clarifying Lotion -kasvovesissä on BHA-happoa ja niitä voi käyttää päivittäin. Lue tuotteesta käyttösuositus.
Yleinen suositus:
Normaali iho - kuorinta kerran viikossa tai kahdessa
Kuiva iho - kuorinta kerran tai kaksi kuussa
Seka- ja rasvoittuva iho - kerran tai kaksi viikossa
Jos ihosi on herkkä (mikä tahansa ihotyyppi voi myös olla herkkä), jokaviikkoinen mekaaninen kuorinta voi olla liikaa. Kuten kaikessa - oma tuntemus kertoo mikä on sopiva tiheys. :) Itse esimerkiksi kuorin ihoni kalenteriin katsomatta silloin, kun sen pinnassa tuntuu tietty epätasaisuus ja karheus. Yleensä kahden-kolmen viikon välein.
Kuorintaa ei suositella ihottumaiselle, infektoituneelle tai hyvin aralle iholle.
Loppuun vielä pieni sanasto: englanniksi kuorivassa tuotteessa käytetään kolmea eri ilmaisua: scrub, peel ja exfoliate. Kaikki tarkoittavat samaa. 'Scrub'-sanaa käytetään usein vartalokuorintojen yhteydessä, mutta törmää siihen kasvotuotteissakin.
*
Osassa 4 paneudutaan erityistuotteisiin. Tähän kategoriaan niputan itse muut kuin peruskosteuttavat, puhdistavat ja kuorivat tuotteet, esimerkiksi anti-age-tuotteet.
Aiemmin Karkkipäivässä ilmestyneitä kasvojenkuorintajuttuja:
Tehokkaat, kotikutoiset kuorinnat
Synteettiset Suosikit osa 2: Kuorinta-aineet
P.S. Minulla on tänään erityisen touhuntäyteinen kiirepäivä joten en ehdi vastaamaan loppuihin eilen tulleista kysymyskommenteista ennen iltaa tai huomista, jätän nämä kommentit toistaiseksi julkaisematta jotta muistan vastata niihin. Tiedoksi siis jos joku ihmettelee miksei kommenttinsa ole ilmestynyt. :)
Miten eri ihotyyppejä hoidetaan ja mitä tulisi ottaa huomioon? (Ihotyypit käytiin läpi osassa 1.)
Puhuimme aiemmin puhdistusaineesta ja kosteusvoiteesta. Ne muodostavat ihonhoidon kulmakiven, mutta duoon voidaan yhdistää vielä kuorinta, jonka käytöstä on etua lähes kaikille ihotyypeille. Paitsi ehkä niille onnekkaille 10 prosentille joiden iho pärjäilee itsekseen. ;) Tosin näidenkin 10 prosentin on hyvä turvautua aurinkosuoja-aineeseen mennessään aurinkoon, se on neljäs perusihonhoitoon kuuluva kosmetiikan tuote. Jos omaa aurinkoihotyypin 5 tai 6 tai ei koskaan oleile auringossa, tällöin voi ymmärrettävästi skipata UV-suojankin.
Lähdetään valitsemaan puhdistustuotetta. Niitä on saatavilla kaikilla mahdollisilla koostumuksilla ja tehoilla. Perusperiaatteena on, että seka- ja rasvoittuvalle iholle sopii geelimäinen tai voidemainen, veden kanssa vaahtoava puhdistusaine, ja kuivalle rasvapohjainen eli emulsio, maito tai voide, jotka eivät vaahtoa ja joiden poistossa ei ole välttämätöntä käyttää vettä. Normaali-ihoinen voi valita minkä putsarin tahansa.
Tietenkään periaatteet eivät ole kiveen hakattuja, ja jokaisen kannattaa valita puhdistusaine ennen kaikkea oman mieltymyksensä ja ihon signaalien mukaan. Kiristääkö ihoa vaahtopuhdistuksen jälkeen vaikka ihosi on rasvainen? Vaihda toki kosteutta säilyttävämpään emulsioon. Markkinoilla on myös rasvoittuvalle iholle tarkoitettuja emulsioputsareita niin kuin kuivalle iholle tarkoitettuja vesiputsareita, vaikkakin nämä ovat harvinaisempia. Kosmetiikkavalmistajat ajattelevat yleensä, että kuivaihoinen valitsee mieluiten rasvaisen putsarin ja sekaihoinen raikkaan ja vaahtoavan, ja tuotevalikoimat muodostuvat tälle pohjalle.
Nämä termit tarkoittavat useimmiten ihan samantyyppistä tuotetta. Samat puhdistavat ainesosat irrottavat niin lian kuin meikinkin, poikkeuksena oikein vahva vahamainen meikki tai vedenkestävä meikki joihin eivät pure pelkät tensidit vaan ne vaativat rasva- tai öljypohjaisen puhdistusaineen. Jotkut luonnonkosmetiikan puhdistusaineiden tensideistä ovat myös niin mietoja, ettei niillä välttämättä lähde synteettinen meikki.
Jos et käytä mitään erityisen vahvoja tai vedenkestäviä meikkejä, riittää kasvojen puhdistukseen yksi tuote. Siis sellainenkin, jossa ei puhuta mitään meikistä vaan pelkästään ”kasvojen pesusta”. Silmämeikille voi hankkia oman poistoaineen jos kasvoputsari ei sitä irrota tai silmät reagoivat kasvoputsariin esim. kirvelyllä. Monen silmät eivät kestä vaahtoavia tuotteita ilman kirvelyä, ja silmämeikinpoistoaineet eivät vaahtoa.
Kosteusvoiteen tehtävänä on sitoa ihoon kosteutta, pehmentää ihoa ja estää kosteuden haihtumista. Eli toimia synkassa ihon oman suojamuurin ja hydrolipidikalvon kanssa.
Kaikki kosteusvoiteet tekevät tämän saman tehtävän, merkistä tai hinnasta riippumatta. Ainesosat vaihtelevat, tuoksut vaihtelevat, pakkaukset ovat eri näköisiä – mutta kaikki hoitavat homman eli sitovat ihoon kosteutta ja estävät sitä haihtumasta (ja tuovat ihoon rasvoja, poislukien öljyttömät tuotteet). Tuloksen kannalta on sama käytätkö tarkoitukseen Herbinaa, Aqualania, Dr. Hauschkaa vai Shiseidoa. Kaikissa on ainesosiensa puolesta edellytykset kosteuden sitomiseen ja säilyttämiseen. Iho voi herkistyä tai reagoida huonosti mille tahansa ainesosalle missä tahansa tuotteessa, eli todennäköisyys ei-toivotuille oireille on yhtäläinen ostit sitten 100 euron voidepurkin tavaratalon kosmetiikkaosastolta tai 10 euron rasvatuubin ekokaupasta. Ainoastaan apteekin hajusteettomissa perusrasvoissa tai joidenkin luonnonkosmetiikkamerkkien parin raaka-aineen salvoissa voi perustellusti sanoa olevan pienempi todennäköisyys ihon herkistymiselle, sillä ainesosat ja näin ollen potentiaaliset ärsyttäjät on pidetty minimissä. Mitä vähemmän ainesosia = sitä vähemmän mahdollisia ärsyttäjiä.
Oma asiansa, ja tuotteiden valintaan useimmiten eniten vaikuttava seikka on se, millaisen elämyksen tai ideologisen ulottuvuuden haluaa kosmetiikan käyttöön liittää. Tässä kohtaa tulee mukaan eri merkkien, brändien ja pakkausten merkitys. Toki ainesosatkin vaikuttavat, en missään nimessä sano etteikö niilläkin ole olennaista vaikutusta – mutta ei voi tehdä sellaista universaalia väitettä, että halvoista raaka-aineista valmistettu halpa voide kosteuttaa ja suojaa ihoa huonommin kuin kalliiden ainesosien luksusvoide. Kyse on aina siitä mikä sopii millekin iholle. Toisen ihon hyvinvointiin riittää simppeli yhdistelmä vettä, glyserolia ja jotain rasva-alkoholia kun taas toisen iho vaatii kompleksimman sekoituksen hyaluronihappoa, sheavoita ja kenties tujumman pitoisuuden NMF-ainesosia. Kolmas pärjää pelkällä kookosöljyllä kesät talvet. Saatteko kiinni siitä mitä ajan takaa? :)
Itse esimerkiksi suosin luonnonkosmetiikkaa, ja omalla kohdallani olen kokenut sen sisältämän rasvakoostumuksen kosteuttavan ja pehmentävän ihoani paremmin kuin synteettisiä ainesosia sisältävät voiteet. En kuitenkaan pysty väittämään, että tämä rasvakoostumus olisi parempi kaikille. Luonnonkosmetiikan kohdalla voi mielestäni vedota tuotteiden ympäristöystävällisyyteen yleispätevänä perusteluna sen ”paremmuudelle”, mutta ei pelkkiin raaka-aineisiin.
Saan paljon kysymyksiä koskien spesifikoituja tuotesuosituksia. Myös kosmetiikkaliikkeissä asiakkaat odottavat, että myyjällä on esittää tuotteita, jotka sopivat juuri kyseisen asiakkaan iholle. Monesti jonkun tietyn tuotteen odotetaan muuttavan ihoa ja myyjän tai muun ammattilaisen suositukseen luotetaan sokeasti. Jos voide ei tuokaan toivottua tulosta, asiakas – tai blogin lukija – saattaa olla pettynyt. ”No ei se tiennytkään mikä minulle sopii, miten se nyt mulle näin huonon voiteen myi?” Välillä näitä asiakkaita palaa liikkeeseen reklamoimaankin. ”Halusin voiteen herkälle iholle ja nyt iho punoittaa, rahat takaisin”.
On hyvä ymmärtää, että kosmetiikan suosittelussa on pohjimmiltaan aina kyse arpapelistä, eikä sellaista tuotetta olekaan joka ”takuuvarmasti heleyttää jokaisen ihon”. Ei ole mahdollista tietää varmasti miten jonkun iho johonkin kosmetiikkatuotteeseen reagoi, vaikka osaisi lukea incin ja analysoida henkilön ihotyypin. Tuotesuositukset perustuvat aina ihonhoidon perustietojen lisäksi omiin mieltymyksiin, työpaikan tuotevalikoimaan ja usein –karua mutta totta – jonkun tuotemerkin myyntikilpailuun.
Helppona nyrkkisääntönä voi pitää ihon "tahmeusastetta", eli kun voide imeytyy optimaalisesti eikä ihosi jää kiristävän tai tahmean tuntuiseksi, olet löytänyt rasva-vesi-suhteeltaan sopivan voiteen. Jos voide ei imeydy kunnolla, se on useimmissa tapauksissa liian rasvainen ihotyypillesi = iho ei ime rasvoja joita se ei tarvitse. Toisessa vaihtoehdossa iho on niin kuiva ja/tai kuolleiden ihosolujen peitossa (joillain ihotyypeillä kuolleet ihosolut eivät irtoa yhtä helposti kuin normaalilla iholla ja jäävät pinnalle hilseileväksi kerrokseksi) että voide ei pääse imeytymään. Tällöin ei ole kyse vääränlaisesta voiteesta, vaan ihoa täytyy auttaa muilla keinoin jotta imeytyvyys paranee. Näitä keinoja ovat kuorinta ja ihon höyryttäminen.
Kuten puhdistustuotteissa, kauppojen kosteusvoidevalikoima ja tyypitykset on kehitetty tiettyjen perusolettamuksien pohjalta (sekaiholle ohuempaa, kuivalle iholle täyteläisempää voidetta jne), mutta anna ihosi fiiliksen ohjata tuotteen valinnassa. (Todellisia "for dummies" -toteamuksia... ^_^)
Yleensä kuitenkin...
...normaali ja sekaiho pitävät ohuemmista, emulsiomaisista koostumuksista. Sekaiho voi kausittain tarvita eri tuotteita eri ihoalueille - öljytöntä fluidia rasvoittuvalle alueelle ja täyteläisempää voidetta kuiville alueille.
...kuiva iho kiittää rasvaisista voiteista. Oikein kuiva iho ei tuota itse tarpeeksi lipidejä, ja se tarvitsee ne voiteesta.
...rasvaiselle iholle sopii lähestymistavan mukaan joko öljytön tuote (geeli tai emulsio), tai täysin päinvastaisesti kasvoöljy (tämä hoitotapa on harvinaisempi, mutta toimii erinomaisesti toisten iholla).
Alussa mainitsemani kosmetologit pystyvät mielestäni tekemään tarkempia tuotesuosituksia, sillä he tekevät työtä kirjaimellisesti ihon kanssa ja pystyvät konkreettisesti havainnoimaan tuotteiden vaikutuksia eri ihotyypeillä, etenkin pitkissä asiakassuhteissa. Kemppariosastojen myyjät pääsevät huomattavasti harvemmin kuulemaan tai omin silmin toteamaan, miten heidän myymänsä tuotteet toimivat. Kosmetologien suositusten ”miinuksena” on valikoiman rajallisuus ja puolueellisuus – he luonnollisestikin suosittelevat vain niitä sarjoja joita ovat liikkeeseensä ottaneet.
Et välttämättä. Useimmille sopii sama voide vuorokauden ympäri, ellei sitten käytä suojakertoimellista päivävoidetta (joillain merkeillä, kuten Cliniquella ja Estee Lauderilla, myös näitä voi käyttää yöllä kapseloidun UV-filtteri-teknologian ansiosta).
Kuivaihoisille yövoiteesta on lisähyötyä. Kuiva iho janoaa mahdollisimman rasvapitoisia voiteita mutta päiväkäyttöön on usein meikin takia valittava hieman kevyempi versio. Yöllä kuivaihoinen voi hemmotella ihoaan niillä kaikkein rasvaisimmillakin voiteilla.
Ikuisuuskysymys. :) Silmänympärysvoiteet on alun perin kehitetty lisämyyntiä ajatellen, ja useimmat voiteet jotka sopivat kasvoille sopivat myös silmänympäryksille. Useat sy-voiteet eivät poikkea koostumukseltaan kasvovoiteista juuri mitenkään, ovat monesti vain hieman ohuempia ja osa hajusteettomia (koska ajatellaan, että hajusteet ovat huono juttu sy-iholla).
Suosittelen kokeilemaan, saatko kasvovoiteestasi jotain oireita silmänympärysiholla, eli reagoiko iho esimerkiksi turvotuksella, punoituksella, kirvelyllä tai muuten. Jos ei, niin käytä ihmeessä kasvovoidettasi myös silmänympärysiholla. Ei ole mitään erityistä syytä ostaa siihen eri tuotetta. Ohuen silmänympärysihon hoitoa ei kuitenkaan kannata missään nimessä unohtaa – se rypistyy nopeammin kuin muu kasvojen iho ja pitämällä sen pehmeänä ja joustavana hidastat juonteiden syntymistä. Tiedän, osa lukijoista murahtaa nyt että kyllä iän merkit saavat näkyä kasvoilla ja "älä nyt neuvo ihmisiä että pitää pysyä nuoremman näköisenä". En, en. :D Kyllä ne rypyt sieltä kaikille tulee – mutta mielestäni ei ole turhamaista hidastaa niiden juurtumista kun se on mahdollista pelkän kosteutuksen avulla.
Erillisen silmänympärysvoiteen käyttö on mielestäni perusteltua silloin, jos sy-iho reagoi huonosti kasvovoiteeseen tai sy-alueen iho on eri kunnossa kuin muu kasvojen iho, siinä on vaikkapa ihottumaa tai kroonista turvotusta. Kosmetiikkafriikkeys voi myös olla yksi syy, eli yleinen halu käyttää niin monia kosmetiikkatuotteita kuin mahdollista ja siitä saatava nautinto. :) Osta toki tällöin hyvällä omallatunnolla silmänympärysvoide. Kaikki positiiviset elämykset parantavat elämänlaatua ja ovat suositeltavia! :)
Seuraavassa osassa puhutaan ihon kuorinnasta ja erikoistuotteista.
Ihonhoito For Dummies - osa 1 löytyy täältä.
Saan hurjan paljon kysymyksiä perusihonhoitoon liittyen niin blogin kommenttilaatikkoon kuin sähköpostiinkin, ja ajattelinkin, että voisi olla syytä tehdä aiheesta tällainen ”For Dummies” –tyyppinen postaus. Monet minulle itsestään selvät asiat eivät ole itsestään selviä kaikille muille ja tällaiselle jutulle on selvästi tilausta. :)
En siis pidä ketään tyhmänä, haluan vain kirjoittaa ikäänkuin jatkona "Make-Up For Dummies" -sarjalle vastaavanlaisen kokonaisuuden myös ihonhoidosta.
Jutusta tuli kokonaista 8 sivua pitkä, joten lienee järkevää jakaa se osiin. Ensimmäisen osan alaotsikkona voisi olla "Asiantuntijuudesta, perusihonhoidosta ja ihotyypeistä". ^_^
Minua välillä mietityttää ja hitusen huvittaakin, kun minua pidetään ”ihonhoidon ammattilaisena”. Mikä tekee ammattilaisen tällä saralla? Itse pidän ihonhoidon todellisina ammattilaisina ja asiantuntijoina kosmetologeja ja ihotautilääkäreitä, ja jossain mielessä farmaseuttejakin, ainakin mitä tulee lääkevoiteisiin. Mutta toki ihonhoidon perustiedot ovat hallussa useimmilla perusjaanoilla ja tiinoillakin, etenkin jos omaa ylimääräistä kiinnostusta ja harrastuneisuutta kosmetiikan suuntaan. Myös kosmetiikkaosastojen ja –liikkeiden myyjiä pidetään ihonhoidon asiantuntijoina, vaikka useilla heistä ei ole kosmetologin – dermatologiasta puhumattakaan – koulutusta. Amattitaito on tällöin kertynyt työn, tuotekoulutusten, oman kiinnostuksen ja asiakaskokemusten kautta. Minä kuulun tähän porukkaan.
Kyllä, pidän itseäni kosmetiikan ammattilaisena. Mutta ihonhoidon varsinainen asiantuntija en ole, ja sitä haluan aina korostaa. Mielestäni kaikkein paras tuntemus ihon käyttäytymisestä on kosmetologeilla jotka seuraavat asiakkaidensa ihoa jopa vuosien hoitosuhteen ajan ja pystyvät havainnoimaan mitä vaikutuksia eri käsittelyillä, tuotteilla ja aktiiviainesosilla on eri ihotyyppeihin.
Siksi haluankin aina ohjata etenkin ongelmaihoisia kääntymään kosmetologien tai ihotautilääkärien puoleen. ”Surullinen” tosiasia on, että jos ihosi on oikein kenkku ja oireilee jos milläkin tavalla, et saa parasta mahdollista apua kosmetiikkaosaston myyjältä. Heidän tietonsa ja suosituksensa perustuvat valtaosin maahantuojien tuotekoulutuksiin ja omiin kokemuksiin. (Harmillisen harva myyjä ymmärtää edes kosmetiikan inci-listojen päälle.) Ja tällä en halua teilata myyjäkollegoitani tai väheksyä kenenkään omien kokemusten kautta hankittuja tietoja, kertoa vain miten asian laita on.
Pelkistetyimmillään se on sitä, että ylläpidetään ihon terveyttä. Terve iho on puhdas, sarveiskerroksen suojamuuri on ehjä ja sitä suojaava hydrolipidikalvo on tasapainossa.
Perusihonhoidossa pyritään siis pitämään iho mahdollisimman hyvässä tasapainossa niin, että suojamuuri on ehjä ja iho pysyy kosteutettuna, pehmeänä ja suojattuna.
Joillain ihmisillä ihon suojamuuri ja happovaippa pysyvät kunnossa ihan itsestäänkin ilman kosmeettisia apuaineita. Tällöin ihonhoito voi olla pelkästään ihon pesemistä – itsestään puhdistuvaa ihoa ei tietääkseni toistaiseksi tunneta. ;) Aikuisista kuitenkin vain 10 prosentilla on lapsuuden jälkeen normaali iho, ja puhdistusaineen lisäksi kosteusvoiteella on perusteltu paikka osana ihonhoitorutiinia.
Mikä sitten on ”normaali iho”? Katsotaanpa eri ihotyypit ja niiden määritelmät (vapaasti tiivistettynä ja muokattuna Una Nuotion Kerro, kerro kuvastin –kirjan mukaan.)
* Tali- ja hikirauhaset toimivat normaalisti, iho ei ole kuiva tai rasvainen
* Ihossa ei esiinny epäpuhtauksia, tai niitä on vain satunnaisesti
* Kosteuspitoisuus on normaali
* Verenkierto on hyvä ja ihon väri ruusuinen
* Ihon pinta on pehmeä ja sileä, huokosia ei juuri näy
– tähän ihotyyppiin luetaan sekä kosteuden että rasvan puutteesta kärsivät ihot, todella kuivassa ihossa rasvan puute on oleellisinta. Kuivassa ihossa erotetaan kolme eri tyyppiä; patologinen (ihosairauksista kuten atopiasta johtuva), fysiologinen (perinnöllinen, ikään liittyvä) ja hankittu (ihon kuivuus johtuu ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta kuten ilmastosta, vääristä hoitotavoista, kuivasta huoneilmasta ja liiallisesta auringonotosta.)
* Ulkonäöltään ohut, pergamenttimainen ja jopa hilseilevä
* Huokoset ovat pienet ja supussa, lähes näkymättömät
* Ihon pinta on hoitamattomana karhea, ärtyessään helposti punatäpläinen
* Iholla tuntuu usein kiristävä tunne
* Iho kutiaa varsinkin pakkasella
– tässä ihotyypissä talirauhaset erittävät liikaa sebumia ja talin laatu on myös erilaista kuin normaalissa ihossa. Rasvaista ihoa on kahta eri tyyppiä; öljyisen rasvaista ja kuivarasvaista.
* Iho kiiltelee
* Huokoset ovat laajentuneet ja usein selvästi näkyvillä
* Iho on paksuhko
* Ihoon muodostuu helposti epäpuhtauksia
* Ihoa ei juuri koskaan kiristä, se ei tunnu kuivalta edes pesun jälkeen
(suomalaisten yleisin ihotyyppi)
* Ihossa on sekä rasvaisia että kuivia kohtia, yleisesti T-alue rasvoittuu poskien ihon ollessa normaali tai kuiva
* Ihossa voi myös olla epäpuhtauksia
HERKKÄ IHO ei ole ihotyyppi, vaan lisäominaisuus jota voi esiintyä millä ihotyypillä tahansa. Myös couperosaa voi esiintyä kaikilla ihotyypeillä, mutta yleisin se on kuivalla ja ohuella iholla.
Osassa 2 lähdetään katsomaan tarkemmin millaisia tuotteita perusihonhoitoon kuuluu ja mikä vaikuttaa niiden valintaan.
