Kaupallinen yhteistyö: Dermosil
Tulkaa mukaan vierailulle Dermosilin elokuussa avautuneeseen Live Studio -myymälään! 😍
Myymälä sijaitsee Vaasan Palosaarella vanhan puuvillatehtaan tiloissa. Alue tuo Tampereen asukille kevyesti mieleen Finlaysonin alueen - ei millään tapaa epämiellyttävä assosiaatio, päin vastoin!
Vierailua emännöivät Dermosilin markkinointiosaston ihanat Ann-Sofie ja Minna, joiden kanssa olen pitänyt yhteyttä sähköpostitse jo vuosikaudet, ja nyt viimein tapasimme livenä. :)
Ann-Sofie ja Minna kertoivat, että myymälä on otettu vastaan erittäin hyvin ja asiakkaita riittää. Lokakuisena keskiviikkoiltapäivänäkin asiakkaita tulee tasaisesti sisään.
Dermosil on myynyt tuotteitaan verkkokaupassa vuodesta 1996 saakka ja Vaasan Live Studio on yrityksen ensimmäinen kivijalkamyymälä. Tiesitkö muuten, että Dermosilin verkkokauppa on Suomen ensimmäisiä verkkokauppoja..? Itse en myönnettävästi tiennyt 90-luvulla verkkoshoppailusta vielä mitään..! 😀
Aikaisemmin Dermosililla on ollut joinain kesinä pop-up-myymälöitä pääkaupunkiseudulla, sekä maakuntia kiertävä Dermosil On Tour -bussi, mutta nyt yrityksen tuotteita on vihdoin mahdollista ostaa livenä kivijalasta vuoden ympäri.
Erityisesti meikkipisteellä riittää kuhinaa - jouduin oikein vaanimaan tilaisuuttani ottaa kuva ilman ihmisiä..!
Meikkipisteen suosion voi ymmärtää - verkossa kun on hankalampi valita itselleen sopivaa sävyä. Täällä voi rauhassa testailla meikkivoiteiden, poskipunien, luomivärien ja huulipunien sävyjä. Myös siveltimiä on kiva hiplata livenä! 🤗
Myymälän suosioon voi olla toinenkin syy - Live Studiossa on kauneushoitola, ja Dermosil tarjoaa asiakkailleen kerran vuodessa mahdollisuuden ilmaiseen kosmetologihoitoon. Valittavana on kaksi hoitoa: rentouttava kasvohoito tai hemmotteleva jalkahoito.
Hoidon voi varata täältä.
Englanniksi tähän kävisi sananlasku, "there is such a thing as a free lunch". 😊 Hoito on todella veloitukseton, eikä sen saadakseen tarvitse ostaa tuotteita.
Ilmaisen kauneushoidon ideana on hemmotella ja inspiroida asiakkaita, ja nyt kun yrityksellä on viimein kivijalkamyymälä, tarjota mahdollisuus tutustua Dermosilin tuotteisiin sensorisen live-elämyksen kautta. Mikäpä olisi parempi tapa kokea ihonhoitotuote kuin kosmetologihoidon muodossa? 😍 Ja kuten tunnettua - tyytyväinen asiakas on lojaali asiakas. 🩷 Ihan mahtava konsepti mun mielestä!
Vierailun yhteydessä minullekin tarjottiin mahdollisuus kauneushoitoon.
Koska olin juuri kotiutunut Kreikasta, ja paljon sandaaleissa kävelleet jalkani olivat kuivuneet korpuiksi ja kantapäät oikein kunnolla kovettuneet ja halkeilleet, oli valintani helppo: jalkahoito! 💕
Jalkahoidon minulle teki kosmetologi Marjo, ja hoidossa käytettiin Dermosilin Soft Steps -sarjan tuotteita. Hoidon alussa Marjo varmisti, onko tuoksuva kosmetiikka minulle OK, ja kun vastasin myöntävästi, hoitotuotteiksi valikoituivat eukalyptuksen ja piparmintun tuoksuiset Soft Steps -tuotteet. Niin ihanan tuoksuisia..! 😍
Jalat laskettiin ensin lämpimään kylpyyn, minkä jälkeen Marjo kuori jalkojen ja säärien ihon. Sitten varpaankynteni viilattiin ja voideltiin kynsinauhavoiteella, jota seurasi ihana jalkahieronta. Lopuksi jalat hoivattiin pehmeiksi jalkaseerumilla sekä -voiteella.
Hoidon jälkeen olisi tehnyt mieli jäädä leijumaan rentoon nirvanaan, mutta nautittuani kupillisen auringonhattuteetä sain itseni viimein heräteltyä, ja jalkauduin myymälän puolelle fiilistelemään Live Studio'n kauniita tiloja.
Valoa tulviva korkeakattoinen tila on upea! Ikkunoista näkyy meren kimmellys, ja riippuen siitä missä kohtaa seisot - esimerkiksi kassan luona - näyttää siltä, kuin meri alkaisi suoraan myymälän ikkunoiden alta! Mielettömän upea liiketila, jossa tuotteet todella pääsevät oikeuksiinsa.
Tämän vuoden Roosa Nauha -kokoelma näyttää tältä. Esittelen valikoituja tuotteita kokoelmasta postauksen lopussa.
Alkuviikosta Dermosil kertoi Roosa Nauha -kampanjatuotteiden myynnin tuottaneen tähän mennessä 10 000€ Roosa Nauha -keräykseen. 🩷 Pottia ehtii vielä kasvattaa, sillä keräys ja tuotteiden myynti jatkuu 15. joulukuuta asti.
Suosikkimeikkivoiteisiini kuuluvasta Dermosilin Silky Perfection -meikkivoiteesta on saatavilla jo kuusi sävyä, myös tummalle iholle.
Mun sävy on Natural Beige, ja samaa sävyä käytän myös Dermosilin Ideal BB-voiteesta.
Vitamin E -puhdistusvaahto on yksi Dermosilin kaikkien aikojen suosituimpia tuotteita, ja sen kohdalla voisi melkein jo puhua kulttimaineesta. Oletko sinä testannut tätä muhkean pehmeää mousseputsaria? :)
Myymälässä on omissa purkeissa erikseen tuoksunäytteet Dermosilin vartalotuotteiden eri tuoksuista. Tuoksupurkeista tuoksun haistaa selkeämmin, kuin itse tuotetestereistä. Näppärää! ☺️
Tuoksuista puheen ollen, Dermosilin alkusyksystä julkaistut Limited Edition -hajuvedet ovat myös testailtavissa myymälässä. :)
Medi-sarjaan kuuluva uusi tuote Anti-Blemish Body Spray herätti mielenkiintoni.
Syväpuhdistava suihke vartalolle sisältää epäpuhtauksia hillitsevää salisyylihappoa, ja tällä voi hoitaa vaikkapa selän ja hartioiden alueen näppylöitä.
Ylipäänsä Medi-sarja on todella mielenkiintoinen, ja minulla on suunnitteilla tehdä sarjasta jossain vaiheessa oma esittelynsä. :)
Live Studio -myymälässä työskentelevä meikkitaiteilija Marika Råback kertoi, että myymälään on suunnitteilla mm. meikkiaiheisia opastuksia, ja siihen studion pitkä meikkipöytä peileineen on kuin luotu. :) Ihana ympäristö inspiroiviin meikki- ja ihonhoito-tapahtumiin!
Kokosin kollaasin muutamista mun suosikki-Dermosil-kasvotuotteista! ☺️ Näillä luon ihoni tarpeiden ja omien mieltymysteni mukaisen ihonhoitorutiinin. Mutta - nyt tajuankin, että kuvista puuttuu ihana puhdistusbalmi, d'oh, mitenkäs näin pääsi käymään..? 🙈
Kosteuttava kasvovesi: Collagen Facial Toner. Ruusuvettä, glyserolia, kollageenia sekä rauhoittavaa allantoiinia ja hurtanminttu-uutetta sisältävä kasvovesi on Dermosilin kosteuttavin.
Kosteuttava seerumi: Sensitive Hydrating Serum. Lähes luonnonkosmetiikkalaatuinen ihana seerumi sisältää kosteuttavaa glyserolia, kasvipohjaisen saccharide isomerate -tehokosteuttajan sekä pehmentävän tiimin manteliöljyä, sheavoita ja skvalaania.
Kosteuttava antioksidanttiseerumi: Collagen Power Serum. Maitofluidimainen seerumi sisältää skvalaania, kollageenia, leväuutetta ja pantenolia. Antioksidanttinen ruskoleväuute hidastaa ikääntymisen merkkejä.
Ravitseva ja ihoa uudistava kasvoöljy: Skin Comfort Facial Oil. Edullisin tehokas anti-age-öljy! 😍 Sisältää A-vitamiinipitoista Rubiginosa-laadun ruusunmarjansiemenöljyä, gammalinoleenihappo-rikasta purasruohoöljyä sekä ihoa uudistavaa neroliöljyä.
Kiitos Dermosilille kutsusta Vaasaan, päivä oli aivan ihana! 💕
Olisipa kivaa, jos Dermosil-myymälöitä avautuisi tulevaisuudessa muuallekin Suomeen, kysyntää varmasti on..!
Lopuksi muutamia poimintojani Roosa Nauha -kokoelmasta. Tämän vuoden kultaa, pinkkiä ja liilaa yhdistävä design on mielestäni aivan erityisen suloinen..!
Kokoelmassa on Dermosilin perusvalikoiman suosittuja tuotteita, mutta myös muutama Limited Edition -tuote, joka on myynnissä rajoitetun ajan. Tutustu kaikkiin kokoelman tuotteisiin täällä. Kaikki Roosa Nauha -tuotteet ovat hajusteettomia.
Sensitive Facial Cream -kasvovoide (8,50€ / 50 ml) on herkkäihoisen kevyt kosteuttaja. Kevyt ja nopeasti imeytyvä emulsiovoide kosteuttaa ja pehmentää ihoa. Koostumustyypiltään voide on hyvin apteekki-henkinen (kuten on koko Sensitive-sarja), eli sisältää pääsääntöisesti ihoneutraaleita synteettisiä öljyjä ja rasvoja, seuranaan kasvikunnan puolelta rapsiöljy, oliiviöljy ja skvalaani, nämäkin neutraaleita ja hyvin siedettyjä öljyjä.
Lahjoitin tämän sisareni miehelle, jonka tunnen Dermosil Sensitive -tuotteiden faniksi. ☺️ Hän on yksi harvoja tuntemiani miehiä, joka pyytää lahjaksi ihonhoitotuotteita, sillä hänellä on hyvin kuiva ja punoittava iho, joka ei pärjää ilman kunnon kosteutusta.
Oma suursuosikkini Sensitive-sarjasta on legendaarinen Extra-voide (8,50€ / 200 ml), joka ei varmaankaan Dermosil-harrastajien piirissä esittelyjä kaipaa. :)
40% rasvaa sisältävä erittäin tuhti voide muodostaa iholle ylivertaisen tehokkaasti pehmentävän, suojaavan ja kosteuden haihtumista ehkäisevän pinnan. Se sopii lievittämään karheankuivia ihoalueita kuivalla ja atooppisella iholla ja sopii koko perheelle, myös vauvoille.
Extra-voide on ollut jo toistakymmentä vuotta mun luottotuote kuivien jalkojen ja käsien ihon hoitoon. Alle vesikosteuttava tuote kuten Hydrogeeli ja päälle yöksi Extra, ja johan pysyy kädet pehmeinä ja iho sileänä.
Raikastava meikinpohjustusgeeli (8,90€ / 15 ml) on kokoelman Limited Edition -tuotteita.
En itse käytä meikinpohjustajia, mutta testasin tämän, koska tuote on niin kiinnostavan näköinen helmineen :) Tässä primerissa on muuten epätavallisen laadukas inci verrattuna primereihin yleisesti; meikkituotteisiin ei yleensä "uhrata" näin hyviä hoitavia ainesosia. Roosa Nauha -kokoelman primer sisältää todella vaikuttavan joukon kosteuttavia aineita kuten aloe veraa, glykosaminoglykaaneja, hyaluronihappoa monessa muodossa, karbamidia ja neljää eri sokeria.
Helmet rikkoutuvat kun geeliä pumppaa ulos pakkauksesta, ja niiden sisältämä kevyt helmiäispigmentti sekoittuu geeliin tuoden iholle huomaamattoman ja luonnollisen kuullon. Kuulto on todella mieto, eli mitään glow-tyyppistä tulosta primer ei tee. Geeli tuntuu iholla kosteuttavalta sekä nimensä mukaisesti todella raikkaalta. Kuivuttuaan primer jättää iholle sileän tasaisen pinnan, kuten meikinalustuotteelta voi odottaa.
Sävytön ja kevyt Ideal-kivipuuteri (10,90€ / 10 g) jättää iholle samettisen himmeän pinnan. Puuterin koostumus on "hengetön", eli se ei tee iholle paksun peittävää pintaa, vaan ainoastaan vie pois kiillon. Väritön sävy sopii kaikille ihonsävyille.
Ideal -puuteri sopii meikin viimeistelyyn ja korjailuun, tai meikittömällekin iholle kiillon poistoon. Minulta on itse asiassa pitkään puuttunut tällainen kiiltoa poistava korjailutuote, ja Roosa Nauha -kokoelman kaunis puuteri tuli kuin tilauksesta! Omistan vain mineraalipuutereita, jotka ovat liian peittäviä meikin korjailuun. Päivän aikana sitä usein kaipaa vain ihan kevyttä puuteria, jolla saa sipaistua nenän tai poskipäiden kiillon pois, ja tässä sellainen on!
P.S. Perjantaina 25.10. avautuu Dermosilin joulukauppa...! ☺️
Kertokaas, dermoilijat, innostaisiko teitä Dermosil-livemyymälä omalla paikkakunnallanne? Tulisiko käytyä? :)
Jos on asiaa Vaasan suuntaan tai asutte alueella - varatkaahan oma Dermosil-kauneushoito täältä! 🥰
Folegandros on Kreikan saari, jossa moni ei keksisi mitään tekemistä. Silti se on yksi ehdottomista suosikkisaaristani.
Saarella asuu alle 800 ihmistä, pinta-ala on 32 neliökilometria ja elämänmeno on hyvin hiljaista ja rauhallista. Folegandroksella ei ole shoppailumahdollisuuksia (jos pääkylän muutamaa pientä putiikkia ei lasketa) siellä ei ole klubeja eikä isoja hotelleja – siellä ei ole edes kunnon ruokakauppaa.
Saarella ei myöskään ole maineikkaita uimarantoja eikä siellä ole vehreitä metsiä tai monimuotoisuudellaan puhuttelevaa luontoa. Saari on kallioinen ja hyvin karu, värimaailma vaihtelee ruskeasta harmaaseen ja okraan.
Saaren pieni väestö jakautuu kolmeen kylään, joista kolmatta moni ei edes tunnistaisi kyläksi, sillä se on joukko harvakseltaan usean kilometrin alueelle sirottuneita taloja ja maatiloja, vailla tunnistettavaa keskustaa.
Saarella ei ole lentokenttää ja puolet vuodesta sinne menee vain pari laivayhteyttä viikossa.
Silti Folegandros on yksi lempisaaristani Kreikassa, ja pidän sitä viehättävyydessään aivan poikkeuksellisena. En ole tunteeni kanssa yksin.
Folegandros on Kreikan ns. alternative-saarien tunnetuimpia. Kreikassa on niin paljon saaria, että vähemmän tunnettujenkin joukossa on omia tasojaan. Folegandros on vähemmän tunnettujen joukossa kuuluisa!
Karuudella on varmastikin osuutensa, mutta saaren päätähti on sen pääkylä Chora.
(Jos sinusta muuten tuntuu, että kuulet nimen Chora tuon tuostakin Kreikka-yhteyksissä, korvasi eivät ole erehtyneet. Chora – tai Hora - on vakiintunut nimitys saarilla sijaitseville pääkylille. Sana tarkoittaa ’paikkaa’ tai ’kylää’, ja viittaa saaren suurimpaan asutuskeskukseen. Toinen muoto nimestä on Chorio.)
Folegandroksen Chora ei ulkoa päin näytä oikein miltään - muulta kuin ryppäältä Kykladeille ominaisia tasakattoisia valkoisia sokerikuutiotaloja kuivan ja kitukasvuisen vuoristomaiseman ympäröimänä -, mutta kun pujahtaa sisään sen autottomaan miniatyyrikeskustaan, paljastuu kylän sielu.
Folegandroksen Choraa pidetään yhtenä Kreikan kuvauksellisimmista ja tunnelmallisimmista, ja kieltämättä kylän keskusta yhteenliittyneine aukioineen ja somine tavernoineen - joita on joka puolella - on suorastaan ällistyttävän söpö.
Keskustan muodostavat viisi pikkuista toisiinsa liittyvää aukiota, joiden väliin on siroteltu kapeita kujia, pieniä kirkkoja sekä muutama elintarvikkeita tai matkamuistoesineitä myyvä myymälä. Siellä täällä kasvaa kaivattua varjoa tuova puu - epäilemättä tarkoituksella istutettu, saari on luonnostaan lähes puuton.
Itse aukiotkin ovat niin pieniä, että ne tunnistaa aukioksi lähinnä siitä, että ne ovat leveämpiä kuin kujat.
Päivisin kylä on hiljainen, mutta iltaisin keskusta muuttuu tunnelmalliseksi seurustelualueeksi, kun ravintoloiden ja kahviloiden kaduille levittäytyvät pöydät ja tuolit täyttyvät ihmisistä.
Koska keskustassa ei ole autoja, autoteitä tai ylipäänsä isompia katuja, tunnelma on erityislaatuinen ja suorastaan intiimi. Ihmiset kuljeskelevat hämyisillä kujilla puikkelehtien ravintolapöytien ohi, tai läpi – niitä voi olla vaikka keskellä kujaa – ja pysähtyvät juttelemaan tuttujen kanssa. Ilman täyttää pehmeä puheensorina. Chora ja sen tunnelma on parhaimmillaan juuri iltaisin.
Keskusta on niin pieni, että sen kiertää kauttaaltaan kymmenessä minuutissa – mutta kukapa tänne tullut haluaisi sen kiertää niin nopeasti. Hidas tunnelmointi on täällä homman nimi – sitä Folegandrokselle tullaan tekemään.
Keskustan herkän idyllin lisäksi Choran toinen nähtävyys on kylän yläpuolella vuoren rinteessä sijaitseva Panagian (Pyhän Marian) kirkko.
Kirkko ja sinne johtavat portaat alapuolellaan Choran valkoisten talojen rykelmä luovat saaren ikonisimman maiseman, Folegandroksen signature-näkymän. Kyseinen maisema on minullakin kotona ikuistettuna tauluksi, ja se on myös läppärilläni taustakuvana.
Minulle tämä maisema on Kreikan kaunein.
Kirkolle johtavat portaat ovat suosittu paikka katsoa auringonlaskua. Portaat siksakkaavat aivan jyrkän kalliopudotuksen reunassa, ja kreikkalaiseen tapaan täällä ei ole mitään suojapuomeja tai -köysiä. Kaikeksi onneksi itse portailla on turvallista kulkea.
Tässä muutama ehdotukseni.
Agkalin ranta on Folegandroksen uimarannoista paras. Täällä on myös useita tavernoja ja rantabaareja viihdyttämässä rannalla loikoilijaa ja täyttämään murisevan vatsan.
Minä tunnetusti en ole erityinen rantojen tai uimarantahengailun fani, mutta Folegandroksen Agkali kuuluu harvoihin sellaisiin rantoihin, joille paluusta olin jopa oikein haaveillut. En osaa selittää miksi, sillä Kreikassa on lukemattomia paljon upeampia rantoja, mutta jokin Agkalin tunnelmassa hurmasi minut jo kymmenen vuoden takaisella reissulla. Tämän vuoden reissulla tunne vain vahvistui.
Ranta on aika pieni mutta todella kaunis, ja ihanat tavernat – joista osa sijaitsee upeilla maisemapaikoilla ylhäällä rinteessä, tekevät paikasta sellaisen, että täällä viihtyy vaikka koko päivän.
Pieni patikointimahdollisuuskin täältä löytyy: Agkalista voi kävellä komeaa maisemareittiä naapurirannoille Galifokselle sekä Agios Nikolaokselle.
Koska sää tämän vuoden matkalla oli poikkeuksellisen kuuma, rannalla tulikin viihdyttyä kumpanakin Folegandros-päivänämme.
Ironisesti: vaikka Chora on Folegandroksen ehdoton helmi, tämän syksyn matkalla vietimme enemmän aikaa Agkalissa vilvoittavien vesien äärellä.
Ano Meria on se Folegandroksen kylä, jota ei välttämättä tunnista kyläksi, koska taloja on niin harvassa. Ano Meria itse asiassa muistuttaa suomalaisia pieniä maalaiskyliä – talo siellä, toinen täällä, ja paljon tyhjää välissä.
Ano Merialla on kuitenkin muutama meriitti: täällä sijaitsee – hassua kyllä – saaren parhaiten varusteltu ruokakauppa sekä muutamia todella hyviä tavernoita.
Me söimme ihastuttavassa Eirinin (lausutaan Irinin) tavernassa, joka toimii samalla pienenä sekatavarakauppana. Kuva tavernasta näkyy yläpuolella.
Hinnat Irinin tavernassa ovat puolet halvemmat kuin Chorassa, ja täällä on yhä jäljellä sitä vanhaa (tai vanhaa ja ”vanhaa”) kreikkalaista meininkiä, jota ehdin kokea Kreikassa ennen viime vuosien rajua hintojennousua.
Viiden ruokalajin ateria viineineen kahdelle hengelle maksoi 29€. Kuin ennen vanhaan… Viini tarjoiltiin ilman muuta perinteisestä alumiinimukista.
Folegandroksen kolmas kylä Karavostasi on samalla saaren satama.
Kylä on pieni, eikä täällä ole arkkitehtuurisesti mitään erityistä, mutta se on ihan mukava paikka istahtaa frappélle ja ihmetellä maailman menoa kiireettömässä tunnelmassa. Karavostasissa on myös pikkukiviranta, jossa voi pulahtaa uimassa.
Karavostasin ainoat vilkkaat hetket ajoittuvat laivojen saapumiseen kesästä syksyyn.
Vielä syyskuun lopullakin katamaraani Milokselta Folegandrokselle oli viimeistä paikkaa myöten täynnä, ja vaikka osa matkustajista jatkoi katamaraanin päätepysäkille Santorinille, kyllä tulijoita riitti Folegandroksellekin.
Loppusyksyllä katamaraanit lopettavat liikennöinnin, ja talviaikaan Folegandrokselle kulkee vain hidas vuoroalus pari kertaa viikossa. Kymmenen vuoden takaisella vierailulla juttelin talvesta majataloni emännän kanssa. Hän kertoi, että kovan tuulen takia laivat eivät välillä kulje lainkaan viikkoon tai kahteen. ”Silloin ollaan pitkäänkin ilman tiettyjä elintarviketoimituksia”, emäntä totesi – mutta tottuneesti.
Folegandros on talvisin varmasti todella eristäytynyt ja - - kun se on kesäisinkin hiljainen, sen täytyy olla talvisin todella, todella hiljainen.
Jos muuten ajat Folegandroksen päästä päähän, päädyt lännessä tähän näkymään. Tie päättyy tähän.
Mutta sinä voit auton tai skootterin parkkeerattuasi jatkaa vielä pientä polkua alas, ja istua eväiden kanssa kallioille katsomaan auringonlaskua.
Tähän tapaan. ❤️
.
Saarelle pääsee helpoiten Santorinilta, josta Folegandrokselle on katamaraanilla vain 50 minuutin matka. Tavallisella (=hitaalla) laivalla matka kestää kolmisen tuntia.
Pireuksen satamasta manner-Kreikasta Folegandrokselle pääsee keväästä syksyyn päivittäin katamaraanilla, matka kestää viisi tuntia. Sesongista tai päivästä riippuen laivayhteys kulkee suoraan, tai laivaa täytyy vaihtaa Miloksella. Tavallisella matkustaja-aluksella matka kestää 7-8 tuntia.
Kaupallinen yhteistyö: Twistbe
Tänään aiheena tuoteryhmä, josta olen viime talven jäljiltä todella innoissani: KASVOBALMIT, toiselta nimeltään balsamit. Täydellinen ihonhoitotuote talvikauteen! 💕
Olen valinnut Twistbe'n valikoimasta ihania balmeja, joista melkein kaikki ovat -20% tarjouksessa lokakuun loppuun saakka. Katso kaikki lokakuun tarjoukset täältä.
Balmit ovat vedettömiä "voiteita", perinteiseltä nimeltään salvoja. Salvoja on ennen vanhaan käytetty lääkeaineina, sillä samalla kun ne suojaavat ihoa, ne muodostavat erinomaisen kuljetinpohjan rasvaliukoisille lääkeaineille - jotka perinteisesti olivat yrttejä.
Näihin kasviperäisiin lääkesalvoihin pohjaavat myös nykyiset modernit ihonhoitobalmit. Moderneissa kasvobalmeissa on kevyemmät ja kosmeettisesti elegantimmat koostumukset kuin lääkesalvoissa, eivätkä ne jätä ihoa tahmeaksi.
🍁 Balmi on PARAS tuote ehkäisemään kosteuden haihtumista iholta.
🍁 Balmi on vaihtoehto voiteelle, mutta voit vallan hyvin käyttää balmia myös voiteen päällä. Tämä tapa sopii oikein kuivalle iholle.
🍁 Balmi sisältää hoitavia aineita paljon tiiviimmässä muodossa kuin voide, koska se on vedetön, eikä näin ollen sisällä emulgaattoreita tai muita teknisiä (ja iholle sinällään turhia) aineita. Iho voi hyödyntää balmin ainesosat 100%! (Tämä pätee myös öljyihin. ❤️)
🍁 Balmit mielletään kuivan ihon hoitotuotteina, mutta ne sopivat yhtä lailla myös kosteusköyhälle ja normaalille iholle, jopa sekaiholle. Kaikille ihotyypeille on balmikoostumuksensa.
🍁 Koska balmit ovat niin tiiviitä, aloita annostelu pienellä määrällä - tarvitset todennäköisesti paljon vähemmän, kuin minkä verran käyttäisit voidetta.
Parhaimmillaan balmi on se ratkaiseva ero ja game changer ihonhoidossasi, joka auttaa säilyttämään ihon optimaalisen kosteuden.
Löydä nyt oma täydellinen kasvobalmisi! 😍
🔸 Kaikki ihotyypit: Usva Wild Fruit Beauty Balm - tarjouksessa 19,12€
🔸 Normaali ja sekaiho, myös epäpuhdas iho: C/O Gerd Blueberry Balm - tarjouksessa 16,72€
🔸 Normaali, kuiva ja ikääntynyt iho, punoittava iho: C/O Gerd Blueberry Night Balm - 20,30€
🔸 Normaali, kuiva ja ikääntynyt iho: Ayu Organics Raspberry & Kukui Face Cream - tarjouksessa 32,80€
🔸 Herkkä ja ärtynyt iho: C/O Gerd Calendula Balm - 20,90€
🔸 Kuiva ja punoittava iho: Balm Balm Rosehip Balm - tarjouksessa 13,52€
🔸 Kuiva ja ikääntynyt iho: Föllinge Overnight Balm - tarjouksessa 31,20€
🔸 (Erittäin) kuiva, herkkä ja ärtynyt iho: Raaw Alchemy Calming Blue Balm - tarjouksessa 23,92€
Punoittavalle, kuivalle ja couperosaiholle:
13,52€ / 30 ml (norm. 16,90€)
Ihotuntuma: hyvin täyteläinen ja ravitseva
Tuoksu: eteeriset öljyt (frankinsensi, ruusugeranium, palmarosa, mandariini)
Vegaaninen: ei
Balm Balmin superedullinen ruusunmarjabalmi on täydellinen hoitotuote kuivalle ja punoittavalle iholle. Sen runsaan ravitseva koostumus helpottaa ihanasti oikein kuivan ihon kiristävää ahdinkoa.
Rosehip Balmin pohjan muodostavat sheavoi, auringonkukkaöljy, ruusunmarjaöljy sekä mehiläisvaha; yhdistelmä, joka tekee balmista erittäin ravitsevan ja ihoa suojaavan, ja samalla - kiitos ruusunmarjaöljyn - ihoa uudistavan sekä punoitusta lievittävän. 🌹 Ruususta sekä ruusunmarjasta saatavat aktiiviaineet ovat erinomaisia laskemaan ihon punoitusta - laita tämä korvan taakse, jos ihosi punoittaa.
Ruusunmarjaöljy on myös loistava aine arpien hoitoon ja ryppyiselle iholle; sen sisältämä retinoiinihappo tasoittaa ja vaalentaa arpia sekä silottaa juonteita. Rosehip Balm sisältää myös anti-age-vaikutteista frankinsensiöljyä, joka sekin tunnetaan arpien ja juonteiden silottajana. Kaiken kaikkiaan todella monipuolinen balmi!
Tämä balmi tulee lämmittää sormissa hyvin ennen kuin levität sen kasvoille. Se on todella ravitseva ja voi tuntua (etenkin vähemmän kuivalla iholla) hitaasti imeytyvältä ja rasvaiselta, mutta kaikki imeytyy - minunkin ihollani - ja iholle jää taivaallisen pehmeä tunne.
💡Vinkki: Little Miracle Rosehip Balm sopii erinomaisesti suojaamaan couperosaihoa myös saunassa! Levitä balmia kasvoille naamion tavoin ennen saunaan menoa - saat samalla syvähoitavan ihonhoitohetken ja suojaat herkästi reagoivaa couperosaihoa löylyjen kuumuudelta.
Normaalille ja sekaiholle:
16,72€ / 60 ml (norm. 20,90€)
Ihotuntuma: ohut, sileä ja notkea
Tuoksu: hyvin pehmeä sekoitus vaniljaa, mandariinia ja sypressiä
Vegaaninen: ei
C/O Gerdin Mustikkabalmi on yksi harvoja balmeja, joita voi suositella jopa epäpuhtaalle iholle. Blueberry-balmissa on kuivaa ja kosteusköyhää ihoa ihanteellisesti kosteuttava öljy- & rasvapohja, mutta myös epäpuhdasta ihoa hoitavia eteerisiä öljyjä kuten teepuuöljyä, sypressiä ja muskatellisalviaa.
C/O Gerdin balmien koostumus on mun henkilökohtainen lemppari. ❤️ Olen testannut kolme Gerdin balmia, ja niissä on kaikissa erityisen sileä ja miellyttävä koostumus joka sulaa iholle nopeasti eikä tunnu jäykältä.
Blueberry Balmin pohjan muodostavat auringonkukkaöljy, jojobaöljy, mehiläisvaha ja sheavoi. Jojobaöljyn lipidikoostumus muistuttaa ihon omia lipidejä, mikä tekee siitä yhden parhaista öljyistä myös rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle.
💡Vinkki: Blueberry Balm on mielestäni erinomainen balmi kenelle tahansa, joka miettii kasvobalmien kokeilemista - ihotyyppiin katsomatta. Tässä balmissa on jotain kaikille ihoille. Edullinen ja laadukas tuote, josta on hyvä lähteä testaamaan balmien toimivuutta omalla iholla. :) (Tämä on muuten saanut Twistbe'n asiakkailta pelkästään viiden ja neljän tähden arvosteluita!)
Kuivalle ja ikääntyneelle iholle:
32,80€ / 40 g (norm. 41€)
Ihotuntuma: "kuiva" (kuitenkin ravitseva), samettinen, elegantti
Tuoksu: pehmeä, marjainen ja kukkainen
Vegaaninen: kyllä
Ayu'n tuotteessa on poikkeuksellinen koostumus: se tuntuu koskettaessa kuin kuivalta lumelta. Tämä vaahtomainen ja "kuiva" rakenne saadaan aikaan vatkaamalla kiinteät kasvirasvat kuten sheavoi kuohkean ilmaviksi. Näin syntyy samettisen "kuiva" ja ylellisempi versio sheavoista - tulos on kosmeettisesti erittäin elegantti. Ayu'n balmissa on käytetty myös kokum-ja mangovoita, ehkä nekin on vatkattu.
Ayun balmi on ehdottomasti tuote Sinulle, joka haet ihonhoidoltasi myös ylellisyyttä ja extrahemmottelua. 💎 Tuote on kerrassaan ihastuttava ja hellii kaikkia aisteja ulkonäöllään, elegantilla tuoksullaan ja samettisella ihotuntumallaan. Kosmetiikkafiilistelijän balmi..! 🩷
Vaikka tuotteen nimi on cream, Raspberry & Kukui on vedetön balmi. Sen pohjan muodostavat jojobaöljy, kokum- ja sheavoi sekä viinirypäleen siemenöljy. Nimikkoöljyt kukuipähkinän siemenöljy ja vadelmansiemenöljy tuovat balmiin antioksidanttista buustia ja parantavat ihon elastisuutta. Onpa balmissa myös mikrolevää, joka täydentää tuotteen silottavaa sekä ympäristörasitteilta suojaavaa anti-age-vaikutusta. Levät! 💪
💡Vinkki: jos et ole eteerisiin öljyihin pohjautuvien, hieman yrttisten luonnonkosmetiikan tuoksujen ystävä, tulet todennäköisesti pitämään Ayu'n balmin tuoksusta. Vadelma & Kukui -balmin ihanan pehmeässä tuoksussa voi aistia makeaa vadelmaa ja mangoa, taustallaan kepeä ja tyylikäs kukkaisuus.
Kuivalle, punoittavalle ja ikääntyneelle iholle:
20,90€ / 30 ml
Ihotuntuma: ohut, sileä ja notkea
Tuoksu: pehmeä sekoitus rosmariinia, nerolia ja porkkanansiemenöljyä, hyvin mieto tuoksu.
Vegaaninen: ei
Tässä on toinen upea balmi kuivalle ja ikääntyneelle iholle: "yö"versio C/O Gerdin Mustikka-balmista. Yö lainausmerkeissä, sillä mikään ei estä käyttämästä tätä myös aamuisin. :)
Blueberry Night Balm sisältää perus-Blueberry-balmin tavoin runsaasti jojobaöljyä, mikä tekee siitä soveltuvan myös sekaiholle. Rubiginosa-laadun ruusunmarjaöljy uudistaa, kirkastaa ja silottaa ihoa sekä vähentää punoitusta. (Huom: Rubiginosa-laatu sisältää Canina-laatua enemmän A-vitamiinia, ja on siksi vieläkin uudistavampi.) Runsaasti gammalinoleenihappoa sisältävä purasruohoöljy rauhoittaa ärtynyttä ihoa, sheavoi ja mehiläisvaha suojaavat ja lukitsevat kosteutta. Vahvasti antioksidanttinen nimikkoöljy mustikansiemenöljy kirkastaa ja tasapainottaa ihoa ja suojaa ihoa vapaiden radikaalien tihutöiltä.
Kaiken kaikkiaan Blueberry Night Balm on ylellisempi ja uudistavampi kuin "päivä"-Blueberry.
Kaikille ihotyypeille mutta erityisesti Sinulle, joka haluat ohuen ja kevyen balmin:
19,12€ / 30 ml (norm. 23,90€)
Ihotuntuma: ohut ja kevyt, sulaa ihoon saman tien
Tuoksu: passionhedelmä
Vegaaninen: kyllä
Sannin suosikki! 🤩 Usvan Wild Fruit Beauty Balm on se balmi, joka sai minut ensimmäisenä antautumaan balmeille. Olin aina kuvitellut, että balmit ovat iholleni liian paksuja ja okklusiivisia, enkä ollut rohjennut edes kokeilla niitä kasvojen iholle. Kunnes tämä oranssinkeltainen, passionhedelmän tuoksuinen ihanuus tuli vastaan..!
Wild Fruit Balm on kaikkein ohuin balmi, jonka tunnen. Ohutta koostumusta on kiittäminen passionhedelmäöljystä, joka on tämän balmin ykkösraaka-aine. Passionhedelmäöljy on todella kevyt ja erittäin nopeasti imeytyvä kasviöljy, joka tuo iholle antioksidanttisia hyötyjä. Runsaasti E-vitamiinia, lykopeenia sekä omega-6-rasvahappoja sisältävä passionhedelmäöljy uudistaa sekä ravitsee ihoa intensiivisesti. Ohuesta koostumuksestaan huolimatta se on erinomainen öljy myös kuivalle iholle, ja ihanteellinen hidastamaan ja korjaamaan ikääntymismuutoksia.
Tuoksusta: Usvan balmi on vailla lisättyjä hajusteita, mutta vastustamattoman hedelmäinen tuoksu tulee passionhedelmäöljystä.
Muita Wild Fruit -balmin hoitavia öljyjä ja rasvoja ovat jojobaöljy, marjavaha, sheavoi, buriti-öljy sekä kokum-voi. Tässä balmissa mehiläisvaha on korvattu marjavahalla, mikä tekee tuotteesta vegaanisen.
Kuivalle ja ikääntyneelle iholle:
31,20€ / 30 ml (norm. 39€)
Ihotuntuma: nestemäinen balmi joka tuntuu iholla todella runsaalta ja ravitsevalta
Tuoksu: hyvin mieto ja vaikeasti määriteltävä (tulee sitruunan, greipin ja litsea cubeban eteerisistä öljyistä
Vegaaninen: ei
Föllingen balmi tarjoaa vaihtoehdon Sinulle, joka mieluiten annostelet ihonhoitotuotteesi muusta kuin avattavasta purkista. Balmit vaativat tyypillisesti purkkiratkaisun, koska ovat kiinteitä, mutta Föllingen balmi on poikkeuksellisesti nestemäistä. Miten tämä on saatu aikaan, olisi kiinnostavaa tietää, sillä tuote sisältää toiseksi eniten mehiläisvahaa, joka tunnetusti ei ole juoksevaa. Oletettavasti se on käsitelty tavalla, joka on tehnyt siitä nestemäistä.
Joka tapauksessa, Föllingen Overnight Balm omaa erittäin vaikuttavan ja mielenkiintoisen ainesosakokonaisuuden. 👏 Balmi on samalla kuivaa ihoa ravitseva ja suojaava, mutta myös tehokkaasti anti-age-vaikutteinen. Se sisältää makadamiansiemenöljyä, bakuchiolia ja ruskoleväuutetta, kaikki erinomaisia ainesosia hidastamaan ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä.
Makadamiansiemenöljy on yksi omia suosikkiainesosiani, ja sitä näkee ihonhoitotuotteissa harmillisen vähän verrattuna moniin muihin kasviöljyihin. Makadamiansiemenöljy sisältää harvinaista omega-7-rasvahappoa, palmitoleiinihappoa, joka kykenee stimuloimaan kollageenin tuotantoa. Makadamian ohella vain tyrnimarjan tiedetään sisältävän pamitoleiinihappoa.
Kuivalle, herkälle ja ärtyneelle iholle:
23,92 / 15 ml (norm. 29,90€)
Ihotuntuma: erittäin paksu ja suojaava
Tuoksu: hemmotteleva! Pehmeän makea ja aromaattinen sisältäen mm. vaniliinia ja Blue Tansya
Vegaaninen: kyllä
Tässä on paras balmi todella kuivalle, herkälle ja ärtymykseen taipuvaiselle iholle. Raaw Alchemyn ylellinen balmi rauhoittaa tehokkaasti ihon ärtymysoireita ja muodostaa ihon pinnalle ulkoisilta ärsykkeiltä suojaavan pinnan.
Kuriositetti: tässä balmissa on käytetty vegaanista lanoliinia! Vegaaninen lanoliini kosteuttaa ja suojaa ihoa. Muita hoitavia rasvoja ja öljyjä ovat kukuipähkinän öljy, jojobaöljy, iltahelokkiöljy, maarianohdakeöljy sekä avokadoöljy. Blue Tansyn eli sinisen pietaryrtin eteerinen öljy yhdessä iltahelokin ja maarianohdakkeen kanssa auttaa rauhoittamaan ihoa ja lievittämään punoitusta ja reaktiivisuutta. Marjavaha ja karnaubavaha suojaavat ihon pintaa ja ehkäisevät kosteuden haihtumista.
Raaw Alchemyn balmin tuoksu on kerrassaan herkullinen ja jälkiruokamainen, ei kuitenkaan imelä. Vaniljan ja Blue Tansyn yhdistelmässä on jotain äärettömän hurmaavaa; ne on kuin luotu toisilleen, muodostaen makean aromaattisen ja samalla tyylikkään hemmottelevan tuoksun. Voisin käyttää tätä tuotetta vain tuoksunsa puolesta..!
Viimeisenä toinen herkkää ja ärtyväistä ihoa hoitava balmi:
20,90€ / 60 ml
Ihotuntuma: ohut, sileä ja notkea
Tuoksu: pehmeä laventeli & rosmariini
Vegaaninen: ei
Calendula- eli kehäkukkabalmin pehmeä laventelin tuoksu kuuluu suosikkeihini! Gerdin koostumuksille ominaisesti myös tässä balmissa on ihanan sileä ja kosmeettisesti todella elegantti, nopeasti ihoon sulava sekä notkeasti levittyvä koostumus. Ainesosien puolesta koostumus on pidetty yksinkertaisempana kuin Gerdin muut balmit; Calendulassa on vain kuusi ainesosaa.
Calendula-balmin suojaavan ja ravitsevan pohjan muodostavat rapsi- ja jojobaöljy sekä mehiläisvaha. Nämä erittäin neutraalit rasvat tekevät balmista ihanteellisen herkälle iholle. Anti-inflammatoriset kehäkukkauute ja laventeliöljy rauhoittavat ihotulehdusta ja lievittävät ärtymysoireita. Kuudes ainesosa on E-vitamiini, joka suojaa sekä balmia itseään että käyttäjänsä ihoa hapettumisreaktioilta.
Balmeihin ei ole lisätty väriaineita, vaan värit tulevat ainesosista. Kehäkukkauute tuo Calendula-balmiin keltaisen sävyn, sininen pietaryrtti tuo Blue Balmiin sinisen sävyn ja passionhedelmä Wild Fruit Balmiin oranssin sävyn.
Tuntuuko balmi edelleen mystiseltä tuotteelta? Lue silloin nämä ohjeet:
🍁 Levitä kasvoille ensin kosteuttava kasvovesi (ja tarpeen mukaan seerumi, jos käytät seerumia). Balmin alle tulee aina ensin laittaa vesikosteuttava hoitotuote, älä levitä balmia kuivalle iholle. Useimmille vesikosteudeksi riittää laadukas, kosteuttava kasvovesi, jonka iholle tuomaa kosteuden määrää säätelet kerrosten määrällä. Painele kasvovesi ihoon käsin, vanulaput voi unohtaa.
🍁 Ota balmia purkista pieni nokare spaattelilla tai vaikka teelusikan kärjellä. Sormillakin voi ottaa, mutta on aina hygieenisempää, jos et laita sormia purkkiin. Lämmitä ja notkista nokare sormissa ennen kuin viet balmin kasvoille. Koostumuksesta riippuen balmi voi sulaa hetkessä lähes nestemäiseksi (kuten Wild Fruit) tai vaatia hieman enemmän lämmittelyä notkistuakseen (kuten Calming Blue Balm).
🍁 Kun balmi on notkistunut, painele ja sivele se kasvoille. Balmi ei käyttäydy kuten emulsiopohjainen voide, ja tyypillisesti sitä ei voi hieroa ihoon, vaan painelu ja siveleminen toimivat paremmin. Ihotyypistä, ihosi tarpeesta ja balmin koostumuksesta riippuen balmi voi imeytyä nopeasti tai hitaammin. Kuivalla iholla, joka janoaa nimenomaan lipidi- eli rasvakosteutta, balmi imeytyy tyypillisesti nopeammin, ja saatat huomata tarvitsevasi lisääkin.
Imeytymisen nopeus ja iholle jäävä tunne kertovat, tarvitsetko lisää tuotetta. Kun iholle jää samettinen ja mukava tunne, olet laittanut balmia riittävän määrän.
Ihon ei kuulu jäädä balmin jäljiltä rasvaiseksi, kiiltäväksi tai tahmeaksi - jos et itse niin halua (tietysti), sillä kiiltävyys tarkoittaa, ettei balmi ole imeytynyt kunnolla.
Jotkut ihmiset laittavat yöksi tarkoituksella kiiltävän kerroksen öljyä tai balmia sillä ajatuksella, että ihon pintaan jääneet ylimääräiset rasvat imeytyvät ihoon yön aikana pikku hiljaa, ja iho saa extrapaljon ravitsevaa kosteutta. Jos ihosi on todella kuiva - etkä pyöri vuoteessasi yöllä -> jolloin balmit päätyvät ihosi sijaan tyynyliinaan -, voi tämäkin tapa olla oikein hyödyllinen. 🙂
Tiesitkö, että juuri Twistbe'llä on Suomen laajin valikoima kasvobalmeja? Nämä kahdeksan olivat vain pieni otanta! :)
Tutustu Twistbe'n koko balmivalikoimaan täällä.
Herkkä hajusteille? Hajusteettomien balmien valikoiman löydät täältä.
Kaikki lokakuun ajan tarjouksessa olevat balmit sekä muut ajankohtaiset tarjoustuotteet löydät puolestaan täältä.
Sain juuri kuulla, että minut palkittiin Tukholmassa European Natural Beauty Awards -gaalassa Voice Of The Year -palkinnolla. ❤️😭
Awards -organisaation tiedote on luettavissa täällä.
Palkinnon perusteet:
"Voice of the Year: Sanni Jama (Finland) was recognized for her tireless work in educating consumers about the cosmetics’ ingredient content and her bravery and strength in bringing a large-scale greenwashing case into light in the summer of 2024."
Vapaasti suomennettuna:
"Vuoden ääni: Sanni Jama (Suomi) palkittiin väsymättömästä työstään kuluttajien valistamisessa kosmetiikan ainesosista, sekä rohkeudesta ja voimasta nostaa esiin laajamittainen viherpesutapaus kesällä 2024.”
🌿 🌿 🌿
Sain ylipäänsä kuulla ehdokkuudestani täytenä yllätyksenä syyskuussa. Minut kutsuttiin ehdokkuuden tiimoilta Tukholmaan Awardsien palkintogaalaan, mutta en päässyt paikalle, koska olin Kreikassa.
Gaala järjestettiin 9. lokakuuta ja itse asiassa eilen erään luonnonkosmetiikkabrändin edustaja onnitteli minua somessa palkitsemiseni johdosta. Ihmettelin, pitikö tieto paikkansa, koska en itse ollut saanut tietoa asiasta. Tänään aamulla sain! ❤️ 😭
Kuva: European Natural Beauty Awards
Olen todella otettu tästä huomiosta ja tunnustyksesta. 🙏🏻 (😭) Ehkä erityisesti siksi, että kesän tapaus otti niin voimille, ja se tuntui tavallaan taistelulta tuulimyllyjä vastaan. Vaikutukset tuntuvat jossain määrin vieläkin.
Tapaus opetti meille, miten heikot resurssit viranomaisilla on puuttua tämän kaltaisiin tapauksiin.
Jos jotain, kesän keissi opetti, että jos viherpesuun tai muuhun kaupallisen tahon epäasialliseen toimintaan haluaa Suomessa vaikuttaa, sen tekee parhaiten tiedottamalla, sekä lopettamalla epäasiallisesti toimivan yrityksen tukemisen ja viemällä asiakkuutensa muualle.
Kiitos, kiitos, European Natural Beauty Awards, tästä tunnustuksesta. ❤️
🌿
Tuntuu hienolta, että saatoin nostaa näin laajalla tavoittavuudella kuluttajien tietoisuuteen myös tällaisia puolia kauneusbisneksessä (niitä on aina ollut ja tulee olemaankin, meidän täytyy vain tunnistaa ne), mutta samalla tuntuu aavistuksen surulliselta, että näin negatiivinen asia toi minulle paljon julkisuutta - eniten julkisuutta koko 15 vuoden vaikuttajaurani aikana. Mieluiten tulisin yhdistetyksi näin suuressa mittakaavassa positiivisella tavalla "valistaviin" sisältöihin. Toivon tietysti, että keissin kautta sisältöjeni pariin löytäneet uudet seuraajat löytävät myös näitä myönteisiä oivalluksia tuovia kosmetiikkajuttuja, sekä muuta hyödyllistä Karkkipäivästä. 🥰
Ehkä - ja toivottavasti - kesän tapauksesta jää nettovaikutuksena jotain positiivista kassiin. ❤️ Muistetaan, että juuri ME itse voimme vaikuttaa epäasialliseen toimintaan kaupan alalla valitsemalla, millaisia yrityksiä tuemme asiakkuudellamme.
.
Kiitos teille kaikille Karkkipäivän seuraajille, jotka olette. Olen niin valtavan iloinen, että on ihmisiä, jotka jaksavat lukea mun juttuja vuodesta toiseen. 🙏🏻❤️
Mulla on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen epäonnistunut maskaravuosi. Olen ostanut viisi uutta maskaraa, joista yksikään ei ole ollut erityisen hyvä tai sellainen, joka suoriutuu toivomallani tavalla. Kolme oli suorastaan huonoja, yksi neutraali ja yksi "ihan hyvä".
Tekee melkein mieli todeta: kannattaisi vain pysytellä luotettavissa suosikeissaan.
Tänä vuonna ostamani ripsarit ovat tässä.
Järjestyksessä huonoimmasta parhaimpaan:
Kiko Luxurious Lashes Extra Volume Brush Mascara
Lumene Nordic Berry Length & Volume Mascara
Kiko Maxi Mod Long Lasting Volume And Definition Mascara
Moira Volume & Long Lash Mascara
L'Oreal Volume Million Lashes Panorama
Ostamissani ripsareissa oli hyvinkin erilaisia harjoja. Tyypillisesti suosin pieniä ja kapeita harjoja, ja kaikkein mieluiten sellaisia, jotka kapenevat kärkeä kohti. Silmäni ovat pienet ja silmäkulmat ahtaat, ja vain kapea tai hyvin pieni harja ulottuu sotkematta sisä- ja ulkonurkkien ripsiin. Innostuin kuitenkin tänä vuonna kokeilemaan pitkästä aikaa myös isompaa harjaa, ja se osoittautui virheeksi. (No, duh. Mitä sitten odotin...?)
Paras harja oli Lumenen Nordic Berry -ripsarissa, mutta harjan muoto ja erottelevuus olivatkin kyseisen ripsarin ainoat myönteiset asiat. Muuten se pitää jumbosijaa yhdessä Kikon Luxurious Lashes -maskaran kanssa, kummatkin olivat suoritukseltaan yhtä surkeita. Kiko jää ihan viimeiseksi kiitos liian suuren harjansa.
Esittelyssä tänään epäonnistuneen ripsarivuoden kokemuksia.
12,90€ / 12 ml
Valitsin Maxi Mod -maskaran sen pikkuisen harjan perusteella. Minulla on ollut muutamia tällaisia ultrapikkuisen harjan omaavia ripsareita, ja ne ovat toimineet minulla tosi hyvin. Etenkin IsaDoran jo edesmennyt Precision Mascara oli yksi parhaita koskaan käyttämiäni ripsareita. Kikon Maxi Mod -ripsarin nähdessäni minulle heräsi toive, että voisikohan se olla suoritukseltaan lähellä IsaDoraa.
Alussa tämä ripsari toimikin kuin unelma, kuten kirjoittelin keväisessä meikkipostauksessani. Harja toi ripsiin todella muhkeaa volyymia vain muutamalla vedolla, mutta - - noin kuukauden käytön jälkeen se alkoi klimpittää ripsiä. Tulos alkoi olla yhä herkemmin epäsiisti.
Lisäksi Maxi Mod osoittautui ripsariksi, jota menee meikinpoiston yhteydessä "sisälle" silmään, ja sitten sitä saa kaivella topsipuikolla silmäluomen sisäpuolelta. En tiedä, onko ilmiö teille tuttu, mutta mun silmissä tietyt maskarat tekevät tätä. Ilmiö on tosi kummallinen, ja sen täytyy jotenkin liittyä siihen, ettei maskaramassa meikinpoiston yhteydessä tartu kunnolla vanulappuun, vaan liuettuaan karkaa silmään. Jotkin maskarat tekevät tätä mun silmissä säännöllisesti, toiset eivät koskaan.
Pahimmillaan silmiin mennyttä maskaramönjää nousee esiin silmäkuopan uumenista vielä seuraavana aamunakin, ja mustaa mönjää saa metsästää topsipuikolla silmät vetistellen, se on todella ällöä.
Pisteytys ja ominaisuudet:
Harja: 9+
Maskaramassa: voidemainen ja erittäin hyvin kerrostuva. Kerrostuvuudesta 10 pistettä.
Suoritus: alussa 9, myöhemmin 6.
Kokonaispisteet: 7
11,90€ / 11 ml
Tämä maskara oli jo harjansa puolesta virhehankinta. Harja on mun silmiin aivan liian iso, mutta jostain syystä innostuin silti ostamaan sen. Ainakin harja näytti minussa testerissä mukavan erottelevalta; tykkään näistä polymeeripiikkisistä harjoista, joissa on lyhyitä piikkejä tiheästi.
Kotona ensimmäinen reaktio oli: onko tämä kuivahtanut? Niin kuivalta ja "tyhjältä" harja näytti, kun vedin sen ulos hylsystä. Myöskään ripsiin ei meinannut tarttua mitään. Kävinkin Stockmannilla vaihtamassa tämän uuteen, koska olin varma, että tuotteessa oli jotain vikaa. Kuitenkin myös tilalle saamani Luxurious Lashes tuntui yhtä kuivalta.
Tämä maskara on kaikilta ominaisuuksiltaan täysi vastakohta saman brändin Maxi Mod -ripsarille!
Luxurious Lashes -maskara oli todellakin täysi floppi. Kuvassa tulos näyttää kutakuinkin samalta kuin kaikki muutkin maskarat, mutta käytettävyydeltään ja suoritukseltaan tämä maskara on surkea. (Mun ripsissä maskarat harvoin tuovat selkeää visuaalista eroa, ero tulee käytettävyydestä.)
Koska massa on kuivakkaa, Luxurious Lashes -ripsaria joutuu kerrostamaan varmasti yli 100 vetoa, että mitään näkyy ripsissä. Harja erottelee ripset ihan kivasti, vaikka onkin kokonsa vuoksi kömpelö. Massa ei paakkuunnu.
Pisteytys ja ominaisuudet:
Harja: 6
Maskaramassa: 4 - mietin yhä, oliko koko tämä erä mahdollisesti kuivahtanut....
Suoritus: 6
Kokonaispisteet: 6
18,50€ / 8 ml
En ole koskaan valtavasti tykännyt Lumenen maskaroista, ja sieltä on harvoin löytynyt suosikkia. Blueberry Sensitive Mascara on Lumenen ripsareista ainoa, josta muistan aidosti tykänneeni viimeisen kymmenen vuoden aikana, sen arvostelu löytyy täältä.
Kun näin Nordic Berry -uutuuden, päätin antaa Lumenelle taas mahdollisuuden. Nordic Berry -maskaran harja näytti kärkeä kohti kapenevassa siroudessaan erittäin lupaavalta, ja näin ripsari sujahti ostoskoriini.
Mutta: maskara osoittautui heti hutiostokseksi. Jo ensimmäisellä käyttökerralla havaitsin, että massa on kuivan puoleista ja sen lisäksi erittäin heikosti kerrostuvaa. Vaikka levitin 2-3 kerrosta ja odotin kerrosten välissä, ripsiin tuli ainoastaan hieman väriä, ei lainkaan paksuutta. Tulos oli epäkerrostuvuudessaan jopa huonompi kuin Kikon Luxurious-maskaralla, vaikka sen massa oli Lumeneakin kuivempi.
Noin kolmen viikon käytön jälkeen luovutin, ja nakkasin Lumenen sivuun. Annoin sille aikaa, sillä usein ripsarit alkavat toimia paremmin, kun massa hieman hapettuu käytön myötä. Lumenen käytös ei kuitenkaan muuttunut, vaan se ainoastaan värjäsi ripsiä.
Syyskuussa päätin jälleen kokeilla Lumenea. Nyt se tuntuikin hieman erilaiselta, ja kerrostui jonkin verran. Kuvassa syyskuun tulos.
Ei voi edelleenkään puhua "volume"-ripsistä, mutta on näissä vähän enemmän näköä kuin kesällä. Mitä pituuteen tulee, yksikään maskara ei pidennä ripsiäni, oli lupaus mikä hyvänsä, joten sitä lupausta en koskaan arvioi. Ylipäätään kaipaan maskaralta vain tuuheutta.
Kiitosta Nordic Berry saa harjastaan, joka on todella miellyttävä, sopii silmieni kokoon ja muotoon täydellisesti ja erottelee ripset moitteettomasti. Saatanpa vaikka puhdistaa harjan ja käyttää sitä jonkin muun maskaran kanssa. Mitenkähän tämä toimisi Kikon Maxi Modin kanssa..?
Pisteytys ja ominaisuudet:
Harja: 9,5
Maskaramassa: 5
Suoritus: 7
Kokonaispisteet: 6
21,90€ / 10, ml
Tässä on joukon paras maskara. Ei tämäkään ole tosihyvä, kuten muut aiemmin käyttämäni Volume Million -sarjan ripsarit ovat mielestäni olleet, mutta selvästi paras tästä porukasta.
Huomio: ostin Panorama-maskaran ruskeana, ihan vain kokeillakseni pitkästä aikaa, näyttääkö se jotenkin erilaiselta. (Nuorempana käytin aina ruskeaa maskaraa, kun eräs meikkitaiteilija sanoi, että minun tulisi aina suosia ruskeaa niin maskaroissa kuin rajauksissa.) No, ei se näyttänyt.
Panorama-maskaran massa tuntui hitusen ohuemmalta ja vähemmän voidemaiselta miltä muistelen aiempien Volume Million -ripsarien tuntuneen. Se kuitenkin kerrostui erinomaisesti ja siististi - ominaisuus, jonka yhdistän aina L'Orealin maskaroihin. Mun ripsissä L'Oreal-konsernin ripsarit ovat aina toimineet erinomaisesti; olen tykännyt niin Maybellinen, L'Oreal Paris'in kuin Lancômen ripsareista.
Panorama-ripsarin harja erottelee ripset mukavasti, samalla pakaten nopeasti massaa ripsiin. Tällä ripsarilla ei tarvitse vetää 100+ vetoa saadakseen jotain näkyviin.
Kuitenkin; Panorama ei suoriutunut optimaalisesti kahdessa asiassa, minkä vuoksi en ostaisi sitä uudestaan. Massa alkoi kuivua nopeasti ripsarin avaamisen jälkeen, ja kun tavaraa on 10,5 ml, ei massa kyllä saisi kuivua ihan kuukaudessa. Toinen lievä vajaasuoriutuminen tuli volyymin osalta. Vaikka Panorama tuo ripsiin paksuutta, se ei tuo ihan sellaista tuuheutta, kuin todella hyvältä maskaralta odotan. Tämä ripsari jää kokemuksena "ihan kiva" -tasolle.
(Mun kirjoissa todella hyviä ja runsasta tuuheutta tuovia maskaroita ovat olleet mm. IsaDoran Precision, Lancômen Hypnôse ja Maybelline Lash Sensational.)
Pisteytys ja ominaisuudet:
Harja: 9
Maskaramassa: 8
Suoritus: 8
Kokonaispisteet: 8
14,99€ / 8 g
Tähän maskaraan liittyy huvittava tarina. Menin Yeppoon, koska mun teki mieli kerrankin ostaa K-Beauty-maskara. En ole nimittäin tainnut koskaan käyttää korealaista ripsaria, ja alkuvuoden vähemmän innostaneiden ripsaritestailujen jälkeen halusin kokeilla jotain ihan uutta suuntaa maskaroiden suhteen.
Yeppossa sitten selvisi, että 99% korealaisista maskaroista on vedenkestäviä, ja mä puolestani en voi sietää vedenkestäviä ripsareita. En tarvitse wp:n ominaisuuksia, eli kosteuden kestävyyttä tai taivutusten pitoa, koska mulla ei ole ongelmia näillä osa-alueilla. (En ylipäänsä taivuta ripsiä, niiden luontainen taipuisuus riittää minulle.)
Yeppon myyjä kertoi, että heillä oli tasan yksi vesiliukoinen ripsari; Moiran Volume & Long Lash. Koska olin tullut Yeppoon varta vasten ostamaan korealaista ripsaria, päädyin sitten siihen. Harja näytti ihan hyvän muotoiselta, vaikkakaan tällaiset kuituharjaiset harjat eivät ole mun suosikkeja.
Jaoin ostokseni Instagramissa, ja sain heti kuulla, että ostamani ripsari ei ollutkaan korealainen vaan yhdysvaltalainen. WTF? Luulin Yeppon myyvän ainoastaan korealaisten brändien tuotteita.
Katsoin pakkausta tarkemmin ja siellä lukee: "Designed in USA, made in Korea". Voi huokaus... eli jenkkibrändi, joka valmistuttaa tuotteensa Koreassa (ja Instassa saamieni kommenttien mukaan myös Kiinassa ja Taiwanissakin).
Pitäisi antaa tästä Yeppolle palautetta. Moira ei ole K-Beauty-sarja. Kenties K-Beauty wannabe-sarja...? 🤷♀️
Sitten itse kokemuksiin. Kokemus on itse asiassa hyvin samanlainen kuin miltä koko ripsari näyttää ulkoisesti: peruskamaa.
Perusripsari, tämä kuvaa Moiran maskaraa parhaiten. Mikään tässä ei oikein herätä tunteita. Massa on jälleen kerran vähän kuivakkaa, ja vaikka se näyttää harjassa kiiltävän voidemaiselta, se ei kuitenkaan levity ripsiin notkean voidemaisena vaan ohuen kuivakkana. Jälleen saa harjailla kymmenittäin vetoja, että ripsiin saa näkyvää volyymia.
Tämä ei klimpitä, ei paakuta, ei hapsuta. Ei varise. Tämä on tietysti postiivista, mutta kun käyttökokemus muuten on täysin keskiverto, ei Moira todellakaan mene jatkoon.
Pisteytys ja ominaisuudet:
Harja: 7,5
Maskaramassa: 7
Suoritus: 7,5
Kokonaispisteet: 7,5
*
Instagramissa kysyin, mikä on IG-seuraajieni mielestä paras tuuheutta tuova maskara. Vastauksia tuli paljon, ja ylivoimaisesti eniten maintoja saivat Lancôme Hypnôse-maskaran eri variaatiot.
Mitä sanovat blogin lukijat? Mikä on teille paras volyymimaskara?
Olen seurannut Ateenan hintojen kehitystä lievästi ällistyneenä ja tietysti harmissanikin. Ylipäänsä Ateena on kaupallistunut vahvasti, ja henki on muuttunut sanalla sanoen kapitalistisemmaksi.
Hintataso kaikkialla Kreikassa on noussut, toki muuallakin Euroopassa, mutta Ateenassa kehitys on ollut kerrassaan häkellyttävää. Etenkin majoituksen hinnat alkavat karata käsistä, ja vuokrahuoneiden kallistuminen saa kurkun kuivumaan; hinnat ovat jopa viisinkertaistuneet vain seitsemässä vuodessa.
Esimerkki: lokakuussa 2015 on saanut 3 huonetta + keittiö -asunnon aivan Syntagma-aukion reunalta hintaan 27€ / yö. Tunnelmia asunnosta tässä postauksessani. Keväällä 2017 olen maksanut huoneesta Ermou-kadun läheisyydessä 22€ / yö.
Syksy 2024: syyskuussa yhden huoneen huoneisto Ateenan ydinkeskustassa maksoi keskimäärin välillä 150€ - 200€ (hintatiedot Booking.com'issa). Lokakuun puolessa välissä "sentään" saa yhden huoneen sadalla eurolla. Ja puhutaan vain yhdestä huoneesta - samalla hinnalla olisi seitsemän vuotta sitten saanut vuokrattua keskustasta talon!
Järkevin vaihtoehto, jonka lopulta löysin 4 km ydinkeskustan ulkopuolelta maksoi 81€ / yö.
Hotellien hinnat ovat kutakuinkin tuplaantuneet ihan viime vuosina. Matkapäiväkirjani mukaan olen syksyllä 2019 - eli juuri ennen pandemiaa - maksanut Monastirakin parhailla näköaloilla varustetun A For Athens -hotellin huoneesta 90€ - nyt sama huone maksaa 240€, samana ajankohtana.
Huone ehdottomassa lempparihotellissani Plakassa on aikoinaan maksanut niinkin vähän kuin 59€, nyt huonehinnat alkavat summasta 177€ - ja tämä on yhden hengen huone. Kahden hengen huoneesta saa nyt lokakuussa yskäistä 209€ - ja kyseessä on kolmen tähden perushotelli. Voitte vain arvailla, mitä elegantimmat hotellit maksavat...
Ravintolaruokien hinnat ovat niin ikään tuplaantuneet. Jos maksoit kreikkalaisesta salaatista vuonna 2012 viisi euroa, nyt maksat siitä Ateenan ydinkeskustassa - kuten myös suosituimmilla saarilla, - 10€-13€. Kreikkalainen ystäväni päivitteli, että jopa halvimmista halvin pikaruoka, kreikkalaisten oma souvlaki, maksaa nyt 4,50€. Hinta on toki sinällään edullinen, mutta souvlakin on ennen saanut jopa kahdella eurolla.
Mietin, mitä tässä välissä on tapahtunut..? Muuta kuin pandemia? Vai onko kallistumisen syy nimenomaan pandemiavuosien tappiot, joita nyt paikataan jäätävillä korotuksilla?
Hinnat eivät ole ainoa tuplaantunut asia: myös turistien määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut.
Ateenalainen eKathimerini.com-uutissivusto kertoo helmikuussa julkaistussa artikkelissaan, että rekisteröityjen ulkomaalaisten vierailijoiden määrä Ateenassa oli ennätyskorkea viime vuonna: 7 miljoonaa, kun se vuonna 2014 oli 3,4 miljoonaa. Kaikkein eniten on kasvanut amerikkalaisten turistien määrä; heitä oli vuonna 2023 peräti miljoona. Turistien moninkertaistumista ei ole voinut olla huomaamatta - ei myöskään amerikkalaisten runsaslukuisuutta. ;)
eKathimerinin artikkelissa todetaan myös toinen huomaamani asia: Ateena on nykyään ympärivuotinen matkailukohde. Tämä tuli viimeistään todistettua tämän vuoden helmikuussa; Ateenan kaduilla vallitsi yhtä vilkas turistien vaellus kuin muulloinkin.
Areios Pagos eilen illalla.
Lempipaikkoihini kuuluvalla Areios Pagos -näköalakalliolla oli 2010-luvulla seuranani muutamia kymmeniä ihmisiä ihailemassa auringonlaskua; nyt paikka on lokakuussakin niin tupaten täynnä, että hyvä jos sekaan mahtuu. Entinen harras tunnelma muistuttaa nykyään torimarkkinoita tai auringonlaskun aikaan teatterin katsomoa - vähän samat vibat, kuin Santorinin Oiassa.
Odotan, että koska tahansa kallioille ilmestyy myyntikojuja – ja milloinkahan joukko sijoittajia saa käännytettyä hallituksen tai museoviraston mielen, ja Areios Pagoksen historiallisille kallioille nousee kiiltävä putiikkihotelli.
Ateena on yhdellä sanalla kaupallistunut - aivan eksponentiaalisesti.
Vanhankaupungin ja sen välittömän läheisyyden katuja vaeltaessa voi vaivatta todeta, että alueen kaikki liikenevät kiinteistöt halutaan muuntaa palvelemaan turismia. Tyhjät ja rapistuneet liiketilat, vanhat kirjakaupat ja piskuiset kioskit rempataan totaali-makeovereilla putiikkihotelleiksi ja ultratrendikkäiksi bistroiksi. Myös vanhoja, vuosia olemassa olleita kahviloita ja tavernoja "trendistetään" - vanhat vuokralaiset ja konsepti ulos, uusi pramea ravintola tai teemabaari tilalle.
Todistin järkyttyneenä mm. sympaattisen kirjakahvilan muuttuneen vähäpukeisia naissisäänheittäjiä hyödyntäväksi kovaääniseksi cocktail-baariksi, ja perinteisen lempparitavernani tilalla Psirrissä oli uutuuttaan kimaltava ja modernisti sisustettu "Grill House Arachova".
Jopa katot hyödynnetään; pian Akropolin ympäristössä ei varmaan ole yhtäkään rakennusta, jonka kattoa ei olisi remontoitu hotellin tai ravintolan näköalaterassiksi. Vain kymmenen vuotta sitten kattoterassilliset ravintolat olivat kaupungissa harvinaisuus.
Jos mennään 25 vuotta taaksepäin, keskustaa ei kaupallisesta näkökulmasta tunnistaisi samaksi. Vuosina 1997-1999 Ateenassa kohtaamani kauppakadut olivat tarjonnaltaan ja estetiikaltaan suunnilleen neuvostoliittoa tähän päivään verrattuna. Ermou’n poikkikadut liiketiloineen olivat rapistuneessa kuosissaan ja vanhanaikaisessa tyylissään suorastaan eksoottisia.
Moni muu Euroopan pääkaupunki on ollut vuosikymmeniä kaupallinen ja hyödyntänyt turistien elämyksenhakuisuutta kaikin mahdollisin keinoin, Ateena on herännyt tähän vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Turistikeskusta on käynyt läpi nopean ja intensiivisen elämyksellistämis-faceliftin, ja nyt viimein ikävä kyllä myös hintojen liftin.
Vaikka moni keskustan uudistuksista myös miellyttää minua, tunnistan itsessäni vastahakoisuutta sekä kaipuuta vanhoihin aikoihin. Se tietty vapauden tunne, joka liittyi Kreikassa matkusteluun, on hiipunut. Ei voi enää mennä ja tehdä, vaan hinnat täytyy tarkistaa, ja tehdä valintoja sen mukaan.
Ateenassa tietty ”disneyland”-meininki on mennyt joillain alueilla jo niin överiksi, että tunnelma alkaa olla väsähtänyt ja hyvä maku kaukana. Hyvänä esimerkkinä Pittaki-katu ja Little Kook -kahvila (yllä kuvassa). Toivon, että tämä 'aikuisten huvipuisto' -trendi ravintolascenessä olisi nyt aikansa elänyt, ja amerikkalaishenkinen elämyksellisyys pysyisi Yhdysvalloissa.
Eniten tietysti harmittaa hintataso. Jouduin tällä matkalla toteamaan, että en enää pysty asumaan ydinkeskustassa, sillä hintataso tekee sen mahdottomaksi. Tai ainakin järjettömäksi.
Valitsin tällä kertaa Ambelokipin kaupunginosan, joka lasketaan yhä keskustaksi, mutta on niin sanotun turistikeskustan ulkopuolella. Ambelokipiin on metrolla alle 10 minuuttia Syntagmalta eli Ateenan ydinkeskustasta, mutta tunnelma ei ole sama, kun ei voi enää kävellä kämpästään suoraan keskelle Monastirakin ja Psirrin vilinää.
Olen jutellut hintatason noususta luonnollisestikin myös paikallisten ystävieni kanssa. He ovat yhtä surullisia ja pöyristyneitä kuin minäkin. Ystäväni Miltonin äidin näkemyksen mukaan paikalliset yrittäjät ”varastavat” ihmisiltä - hintojen nousu ei ole linjassa verojen tai elinkulujen nousun kanssa, vaan yrittäjät vain vetävät nyt paksummat katteet, jotta heidän taskuunsa jäisi enemmän. Kun moni turisti ilomielin maksaa nykyisetkin hinnat, voi ymmärtää yrittäjien mentaliteetin – miksipä ei veloittaa enemmän, kun maksajia löytyy?
Ennen kaikkea ihmettelen, miten kreikkalaiset itse hyväksyvät tämän. Kyllähän maan hintatason täytyisi ensisijaisesti perustua paikalliseen palkkatasoon, ei turistien lompakkojen paksuuteen.
Kun Kreikassa esimerkiksi kuppi kahvia maksaa monessa paikassa nykyään enemmän kuin Suomessa, ja palkat ovat silti noin puolet meidän palkoistamme, miten tämä menee yksiin? Selittäkää te talouden päälle enemmän ymmärtävät tämä yhtälö minulle..!
Jos tykkäät minun tavoin viettää aikaa Ateenassa, eikä keskustan majoitusvaihtoehtojen nykyinen hintataso puhuttele sinuakaan, annan vinkin Panormoun metroaseman alueesta.
Panormou sijaitsee Ambelokipin kaupunginosassa, neljän metropysäkin päässä Syntagmalta. Se on myös lentokentälle vievän sinisen metrolinja 3:n varrella. Etenkin aikaiselle aamulennolle lähtiessä (Aegean, I’m thinking of you…) on kätevää, kun pääsee mahdollisimman vähällä vaivalla kentälle vievään metroon.
Kuvassa Ambelokipin kaupunginosa Apollon Towerista kuvattuna.
Panormoun metroasemaa ympäröivä alue on eloisaa ja siistiä kreikkalaisten asuinaluetta, ja siellä on myös paljon kauppoja ja ravintoloita. Vuokra-asuntoja sekä Airbnb’n että Bookingin kautta on tarjolla oikein mukavasti, ja paljon edullisemmilla hinnoilla kuin ydinkeskustassa.
Kuvassa Plateia Kanelopoulou -aukio, jolla Panormoun metroasema sijaitsee. Hyvin tyypillinen ateenalaisen kaupunginosan keskusaukio viheralueineen, penkkeineen ja kioskeineen.
Vuokrasin tällä reissulla Panormoun alueelta kaksi kämppää (yhden Kykladeilta palatessa ja yhden Sporadeilta palatessa), ja kummatkin olivat moderneja, remontoituja ja erittäin siistejä. Kuvassa toisen asunnon keittiö.
Maininnan arvoinen on myös alueen uusi vetonaula: viime vuonna avautunut, Apollon Tower -rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitseva Deos-ravintola- & -kattobaari.
Täältä saa jälleen uuden näkökulman Ateenan klassiseen talomeri-maisemaan. :) Deoksen kattoterassilla on uima-allas- sekä sushibaari ja alemmassa kerroksessa (24. krs) fine dining -ravintola sekä rennompi kahvila-baari, josta saa yksinkertaista finger foodia.
Kalaruoan sekä perinteisen kreikkalaisen ruoan ystäville ravintolavinkkini on Nemo Team, mutkaton ja edullinen kalaruokakuppila aivan Plateia Kanelopoulou -aukion ja Apollo Towerin vieressä osoitteessa Louizis Riankour 58.
Söimme täällä Mariannan kanssa herkullista meribassia, hortaa, favaa ja horiatikia, ja annokset olivat niin valtavia, että puolet jäi doggy bagiin kotiin vietäväksi. Hintaa koko komeudella oli 42€.
Tämä matka jätti minut kokonaisuudessaan mietteliääksi Kreikassa tapahtuvien muutosten suhteen. Satunnainen Kreikassa lomailija ei varmaankaan reagoi hintojen nousuun, mutta vakkarikävijään tämä vaikuttaa. Kun ymmärtää, että matkailu- ja ravintolapalveluiden hintojen nousu ei liity yksistään elinkustannusten nousuun, se on omiaan nostamaan myös kiukkua. Hinnat eivät ole perusteltuja.
Ateenan ohella hinnat ovat nousseet eniten Kykladeilla, joka on Kreikan kirkkaasti suosituin saariryhmä. Puhuin aiemmassa postauksessa laivalippujen kallistumisesta, mutta myöhemmin selvisi, etteivät ne ole nousseet yhtä rajusti kaikilla Egeanmeren saarialueilla. Kykladeilla liikennöivät laivayhtiöt ovat nostaneet hintoja reippaasti enemmän kuin vaikkapa Sporadeilla tai Joonian saarilla liikennöivät yhtiöt. Myös ravintolat ja majoitus olivat Kykladeilla selvästi kalliimpia kuin Sporadeilla.
Jos jokin lämmitti minua, niin tämä: Skiathoksella oli yhä mahdollista majoittua 23€ hintaan. Tällaista hintatasoa - ei lähimaillakaan - ollut tarjolla yhdelläkään toisella saarella, jolla tällä reissulla kävin.
Skiathoksen poikkeuksellinen tilanne johtuu oletettavasti saaren korkeasta turistillisuusasteesta, sesongin lopusta sekä majoituksen ylitarjonnasta: jo pelkästään Skiathoksen pääkaupungissa on tarjolla moninkertaisesti enemmän majoitusta kuin muilla Sporadeilla yhteensä. Skiathoksella olen muuten aikaisemminkin kokenut kaikkein halvimman majapaikkani: keittiönurkkauksella varustettu pieni huone irtosi sieltä 10 vuotta sitten hintaan 15€.
Jatkossa täytyy suunnitella Kreikan matkakohteet eri tavalla kuin ennen: saaren ja laivayhteyksien hintojen mukaan. Tämä tarkoittaa vähemmän spontaania seikkailullisuutta, mutta – ylipäänsä mahdollisuutta matkustaa Kreikassa. ❤️
Lopuksi: totta kai Ateena ON edelleen aivan ihana ja minulle äärettömän rakas kaupunki. Jäljellä on myös paljon vanhaa tuttua, joka lämmittää niin mieltä kuin kehoa ja saa hymyilemään. Esimerkiksi Exarchian alue on oma vanha itsensä. 💜 Ateena on yhä minulle home away from home, ihmisineen ja minulle merkityksellisine paikkoineen. Suomen ulkopuolella ei ole toista minulle yhtä tärkeää kaupunkia.
(Tänä syksynä celsius-asteetkin muuten lämmittivät erittäin kiitettävästi...)
Ehkäpä keskustan kallistuminen luo uusia mahdollisuuksia tutustua Ateenaan yhä laajemmin. Seuraavalla vierailulla ehkä palaan Ambelokipiin - tai valitsen jonkin ihan uuden kaupunginosan! ☺️
.
Oletko sinä käynyt Ateenassa ja huomioinut kaupungin muutoksen?
Lue täältä kaikki kirjoitukseni Ateenasta.
Tiedättehän, kuinka 1800-luvulla Euroopassa matkustettiin Välimeren lämpöön tervehtymään erilaisista sairauksista kuten keuhkotaudista. Nykyäänkin tunnetaan Välimeren ilmaston edullinen vaikutus esimerkiksi ihottumiin ja muihin ihosairauksiin. Välimeren ilmasto on monella tapaa lääkinnällinen ja tervehdyttävä.
Minäkin matkustan Kreikkaan osittain terapeuttisista syistä.
Tänään on Maailman Mielenterveyspäivä, ja sopivasti – olen lähes joka vuosi tänä päivänä Kreikassa.
Lyhyt versio terveyshaasteestani: minulla on diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.
Pidempi versio on levittäytynyt vuosien varrella Karkkipäivän sivuille.
Olen oireillut nuoresta saakka, ja välillä on myös pidempiä oireettomia jaksoja. Sairaus on kuitenkin kulkenut mukanani murrosiästä saakka, ja ymmärrän oireita ja niiden syitä sitä paremmin, mitä vanhemmaksi tulen.
Ahdistuneisuushäiriössä on kyse pitkäaikaisista, voimakkaista ja hallitsemattomista huolen tunteista, jotka valtaavat mielen niin, että ne haittaavat elämää. Vähemmän oireilevilla jaksoilla huolen tunteet saattavat pulpahdella esiin vain tilannekohtaisesti, mutta häiriön ollessa aktiivinen, huoli on päällä kaiken aikaa. Myös nukkuessa, ja ilman lääkitystä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä voi heräillä läpi yön paniikinomaisiin huolen tunteisiin. Itse jouduin tänä syksynä palaamaan unilääkitykseen monen kuukauden paremman jakson jälkeen.
Kamalinta sairaudessa on se, että tunne ei liity mihinkään konkreettiseen, korjattavissa olevaan asiaan. Huolen tunnetta ei voi poistaa hoitamalla mieltä vaivaava asia.
Olen verrannut ahdistukseni tunnetilaa siihen, miltä tuntuu, jos olet lähtenyt matkalle, ja yhtäkkiä tajuat, että saatoit jättää hellan päälle kotona. Et voi palata tarkistamaan asiaa, ja mielessä velloo koko ajan pelko siitä, onko koti mahdollisesti liekeissä.
Siltä minusta tuntuu nytkin. Kehossa on kuin jatkuva hälytystila joka viestii: jotain on vialla. Mutta en voi korjata sitä, koska ei ole mitään konkreettista korjattavaa, eikä ole hellaa, joka on jäänyt päälle.
On lapsuudessa koetusta traumasta syntynyt haava, joka aika ajoin aktivoituu, ja sairastun.
Meni vuosikausia ilman, että tunnistin kunnolla, mistä oireiluni johtui. En varmasti osittain halunnutkaan ymmärtää, tai hyväksyä syitä.
Tätä nykyä tunnistan oireeni sekä syyt kokonaisuudessaan, paljolti kiitos vuosien terapian. Vaikka olen prosessin myötä joutunut hyväksymään, että en välttämättä koskaan kokonaan parannu ahdistuneisuushäiriöstä, ymmärrys auttaa elämään varjopuolen kanssa. En pidä tästä puolesta minussa, tästä kuormasta, mutta sen kanssa on helpompi elää, kun sitä ymmärtää.
Syy, miksi kirjoitan aiheesta nyt ja olen kirjoittanut aiemminkin, on se, että haluan rohkaista ihmisiä hyödyntämään tarjolla olevaa apua. Suomessa on laajasti tarjolla matalan kynnyksen apua mielenterveyden haasteisiin, ja siihen kannattaa tarttua.
En ole se tyyppi, joka sanoo, että pirautat tähän numeroon ja sitten helpottaa. Olen se tyyppi joka haluaa kertoa, että apua ON, ja sen kautta pääsee eteenpäin, vaikka kaikki ongelmat eivät ratkeaisikaan. Itse olen saanut valtavasti apua kautta eri elämänvaiheiden, ja olen kiitollinen siitä, että Suomessa ei jää huoliensa kanssa yksin.
Jos et tiedä kenelle puhua tai mitä tehdä, soita Mieli Ry:n yleiseen kriisipuhelimeen: 09 2525 0111. Numero päivystää 24 tuntia vuorokaudessa. Apua saa myös paikallisista kriisikeskuksista sekä nettichateista kuten Tukinet ja Sekasin.
❤️ Haluan myös muistuttaa siitä, miten pienillä eleillä on merkitystä henkilölle, jolla on paha olo.
Emme aina voi konkreettisesti poistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat toisen ihmisen vaikeaan elämäntilanteeseen, ja siksi voi tuntua vaikealta sanoa mitään. Voi tulla tunne, että ehkä vain pahennan toisen mieltä, jos sanon jotain. Mutta meidän ei tarvitse yrittää poistaa ongelmaa tai sanoa jotain rakentavaa.
Se, että ilmaisee huomioivansa toisen ja välittävänsä, vaikka vain sanomalla, ”Hei, miten sinulla menee?”, riittää ja on tärkeää. Jos toinen vastaa, että hänellä menee kurjasti, siihen voi sanoa, ”Olen pahoillani” ja kertoa, että toivoo toiselle hyvää.
Että näyttää välittävänsä toisen voinnista ja hyväksyy ihmisen myös suruineen ja vähättelemättä, on merkityksellisempää, kuin moni ymmärtää.
Pahaa oloa kokevan ihmisen tila voi helpottua jo sillä, että hän kokee tulevansa nähdyksi ja vastaanotetuksi juuri siinä tilassa, missä on.
*
Elämänkumppanini on 6-vuotiaana koettu trauma.
Menetin isäni tavalla, joka on vaikuttanut koko loppuelämääni. En ymmärtänyt sitä 6-vuotiaana, en 16-vuotiaana enkä ihan täysin vielä 26-vuotiaanakaan, vaikka tuossa vaiheessa olin jo käymässä elämäni toista terapiaa.
Oireilin vuosikymmeniä ilman, että kunnolla sisäistin, mihin kaikki liittyi. Vaikka nuorempanakin ymmärsin, että traumalla täytyy olla vaikutuksia, kuvittelin, että tuntemuksista kasvaa pois. Odotin, että aikuistuessani ja kypsyessäni tuntemukset lievittyisivät itsestään – jo vähintään 'aika parantaa haavat' -filosofialla. Odotin sitäkin, että koska olin hyväksynyt tapahtuneen, minunhan täytyi ”parantua”. Eikö hyväksyminen muka ole avain vapautumiseen?
Ei se aina ole.
Minun haavani on ja pysyy, ja aktivoituu menetysten tai suurten elämänmuutosten yhteydessä.
45-vuotiaana olen viimein hyväksynyt, ettei tästä kasva ulos. Nyt prosessina on löytää keinot, joiden avulla haavan kanssa voi elää siten, ettei se pääse hallitsemaan.
Karkkipäivää pitkään lukeneet ehkä muistavat, että kirjoitin blogissa usein onnellisuudestani. Siitä, miten löysin iloa ja autuutta kaikenlaisista pienistä arjen asioista. Saatoin tuntea pakahtuvani onnen tunteeseen aamukahvin äärellä, tai katsoessani seinälle heijastuvaa ikkunaverhon varjoa. Olinkin aidosti onnellinen – ihan älyttömän onnellinen!
(Niin onnellinen, että välillä aloin voimakkaasti pelätä, että jotain pahaa tapahtuu vain siksi, ettei näin suuri onnellisuus ole mahdollista, ja kuplan täytyy puhjeta. Sekin oli tietysti osa sairautta.)
Kun aloitin kirjottamaan blogia, elin elämässäni stabiilia vaihetta. Minulla oli ympärilläni paljon pysyvyyttä, ja olen sittemmin ymmärtänyt, miten tärkeää asioiden samana pysyminen minulle on. Pysyvyys tuo minulle turvallisuuden tunnetta. Samana pysyvät asiat ja ihmiset ovat merkittävin turvaverkkoni.
Työpaikka, koti, työkaverit, elämänkumppani, kaikki nämä toivat elämääni turvaa yli vuosikymmenen ajan ja toimivat ankkurina.
Blogissani näistä turvaverkoista eniten näkyivät silloinen elämänkumppanini, yhteinen kotimme ja sisareltani minulle siirtyneet rakkaat koirat Totti ja Viivi. Myös Ahvenanmaa ja siellä sijaitseva kakkoskotini tulivat varmasti vahvasti esiin suurina onnen ja voimavarojen lähteinä.
Mikä ei näkynyt yleisölle yhtä paljon, mutta oli minulle äärettömän tärkeää, oli Ahvenanmaan työyhteisöni.
Vaikka asuin Tampereella, kävin kymmenen vuoden ajan osan vuodesta töissä Ahvenanmaalla vanhassa työpaikassani. Olin siellä töissä yhteensä 16 vuoden ajan. Suhteeni tuohon työpaikkaan tuntui silloin itsestäänselvyydeltä, nyt se tuntuu lahjalta, jonka arvoa ei voi mitata.
Maailman Mielenterveyspäivän kansainvälinen teema on tänä vuonna työelämän mielenterveys.
Työ on tärkeä mielen voimavara, ja minulle Ahvenanmaan työpaikka oli yksi tärkeimpiä voimavaroja kolmasosan elämästäni. Tämäkin on asioita, jonka on parhaiten ymmärtänyt vasta sitten, kun sen on menettänyt.
Vaikka työ Ahvenanmaalla ei ollut sitä luovaa työtä, jota teen yrittäjänä, ja joka antaa ammatillisesti minulle enemmän, yhteisön merkitys on jotain, minkä tärkeyttä en voi liikaa korostaa. Rakastin tätä työpaikkaa ja kollegoitani, ja olen äärettömän onnellinen, että sain olla niin pitkään osa heitä.
Menetys, avainsana.
Olen viimeisen viiden vuoden aikana menettänyt niin monta pysyvää, turvaa tuonutta rakennetta elämässäni, että haavani on jälleen auennut. Erosin, se oli raskas asia. Kun toissa vuonna elämästäni lähtivät myös rakkaat koirani ja Ahvenanmaan koti sekä (sen myötä) mahdollisuus työskennellä vanhassa työpaikassa, tikit irtosivat täysin. Haava tulehtui, ja keväällä 2023 viimeistään tajusin, että minua särkee niin, ettei mikään laastari tai Burana auta.
Luulen, että Ahvenanmaan kodin ja koirien menetys oli se pisara, joka kaatoi kupin nurin, vaikka olin valmistautunut kumpaankin. Ihmiset, eläimet, paikat, ne eivät ole ikuisia. Se on luonnollista, mutta minulle se oli silti liikaa.
Haavani voi olla arpeutunut, mutta se ei parane.
Palataan Kreikkaan.
Kreikka ei poista huoliani, mutta se edustaa minulle tärkeää rakennetta, jonka nyt jo tunnettekin. Se edustaa pysyvyyttä.
Kreikka on niitä harvoja asioita, joka ei ole muuttunut elämässäni. Palaan samalle lentokentälle, samoille saarille, samoille puistonpenkeille. Kreikka on aina kaunis ja lämmin, meri on aina yhtä sininen ja männyt aina yhtä vihreitä ja huumaavan tuoksuisia.
Minulla on täällä myös äärettömän rakkaita ystäviä, jotka ovat olleet elämässäni yli 25 vuotta – olemme tunteneet toisemme teini-ikäisistä saakka. He ovat kasvaneet kanssani monien kipujen läpi, he ovat tunteneet minut aikaa ennen Karkkipäivää, ennen merkittäviä elämänkumppanuuksiani, ennen Ahvenanmaata.
Kun mietin sitä, kyyneleet nousevat silmiini. Perheeni ja kouluaikaisten ystävieni ohella Kreikka on pysyvin asia elämässäni. Kreikka tuntee minut. Voin olla täällä oma itseni.
Ymmärrän, että palaan tänne juuri siksi, että Kreikka on. Se on yksi kotini, ja sitä en voi menettää. Se on lääke, jonka otan isona annoksena kerran tai kaksi vuodessa. ❤️
*
Kiitos kaikille, jotka jaksoivat ja halusivat lukea tämän kirjoituksen. Se on henkilökohtainen, ja mietin, että tämän kaltainen kirjoitus voi hämmentää lukijoita. Se ei ”sovi” kosmetiikka-analyysien ja pastellin sävyisten matkakertomusten joukkoon, ja sen lukeminen voi tuntua kiusalliselta.
Mutta se on kuitenkin minua, ja haluan jatkossakin tuoda Karkkipäivään henkilökohtaisempaa sisältöä. Kuten Mielenterveyspäivän slogan sanoo: ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. Ja siihen terveyteen kuuluu monia puolia: persikan sävyistä huulipunaa, täydellisen silkkistä öljyseerumia, kreikkalaista pikakahvia ja kertomuksia omasta haavoittuvuudesta.
Pidetään huolta toisistamme - ja välitetään!
* Sisältää mainoslinkin
Pitkästä aikaa otsaryppy-päivitys.
Aloitin käyttämään kasvojen kinesioteippiä otsan huoliryppyihin eli niin kutsuttuihin "Sibeliuksiin" helmikuussa. Tästä postauksesta voit lukea tarkemmin, mistä on kysymys.
Lyhyesti: kinesioteippi rentouttaa kasvojen lihaksia, ja sen säännöllinen käyttö vähentää lihassupistelun aikaansaamia ilmeryppyjä. Kinesioteippi auttaa myös lihasjännityksen tuomiin jumeihin ja kipuihin, ja voi lievittää päänsärkyä ja hampaiden narskuttelusta johtuvaa särkyä.
Olen käyttänyt * Faceimage -kinesioteippiä säännöllisesti vajaa 7 kuukautta. Teipit ovat luonnollisestikin minulla mukana myös matkalla, ja kuvassa on mun aamunaama tänään.
Kuva dokumentoi samalla myös auringon vaikutuksia - vaikka hyperpigmentaatio pysyy nykyään hyvin kurissa oikeilla ihonhoitotuotteilla, ei pintakuivuuden lisääntymistä voi kiistää..! Tämä näkyy todella selkeästi silmien alla, jossa juonteiden verkko erottuu normaalia selkeämmin, kiitos kosteudesta köyhtyneen ihon. En näköjään käytä tarpeeksi kosteuttavia tuotteita - tai sitten vietän yksinkertaisesti niin paljon aikaa auringossa täällä Kreikassa, ettei kosteutta mitenkään saa lukittua ihoon riittävää määrää.
Olen nyt reissussa käyttänyt yhden teipin teippausta, koska mulla oli teippi melkein lopussa kun lähdin kotoa. Kahden teipin metodi on tehokkaampi, mutta yksikin teippi silottaa otsan erittäin tehokkaasti. Kahden teipin metodi esiteltynä täällä.
Ihana, maaginen aamusileys: huolirypyt loistavat aamuisin poissaolollaan, kun teipit poistaa. ❤️
Olen teippiin erittäin tyytyväinen ja se tulee varmasti jäämään koko loppuelämäni rutiiniksi, mutta otsarypyt eivät ole seitsemän kuukauden aikana kadonneet. En sitä rehellisyyden nimissä odottanutkaan, koska ryppyni ovat todella syvät ja otsani hyvin aktiivinen, mutta on ihmisiä, jotka ovat saaneet huoliryppynsä kinesioteippauksella jopa pysyvästi pois alle vuodessa. Tällä pohjalla olin utelias sen suhteen, miten minun ryppyni vastaisivat hoitoon.
Vaikka rypyt eivät ole kadonneet, koen niiden kuitenkin miedontuneen. Aamuisin otsa pysyy sileänä monta tuntia, ja jos en mene suoraan auringon paisteeseen, otsa voi näyttää rennolta ja entiseen tilanteeseen verrattuna sileämmältä koko päivän.
Mutta heti kun menen aurinkoon, otsa aktivoituu ja rypistely on voimakasta. Nyt kun aistin otsani liikkeitä aiempaa paremmin, pystyn todella tuntemaan, kuinka voimakasta rypistäminen on. Siltikin, sibeliukset eivät mielestäni enää auringossakaan erotu yhtä syvinä kuin aikaisemmin.
Tilanne ennen teippauksen aloitusta. Kuva tämän vuoden helmikuulta, rypyt Kreikan auringossa Arachovassa.
Tilanne auringossa nyt: lokakuu 2024.
En tiedä näkevätkö muut eroa, mutta itse koen ryppyjen erottuvan vähemmän "vihaisina" eri tilanteissa.
Teippauksen teho ja vaikutus liittyy suoraan siihen, miten syvästä rypystä ja voimakkaasta lihasten liikkeestä on kyse. Mitä aktiivisemmat lihakset kasvoissa = sitä herkemmin tulee ilmeryppyjä.
Minun otsani on liikkeessä koko ajan. Vaakarypyt alkoivat näkyä jo teini-iässä, "sibeliukset" parikymppisenä. (On muuten ollut ihan friikkiä tajuta, nyt kun kiinnitän otsan liikehdintään enemmän huomiota, että jotkut ihmiset eivät saa otsaansa kunnolla ryppyyn vaikka yrittäisivät..! Mä taas en saa otsaani pysymään "aloillaan!... :D)
Parasta teipissä aamusileyden ohella:
se rentouttaa otsaa ja tuntuu niin miellyttävältä, että haluaisin kulkea teippi otsassa kaiket päivät! 😍
Vasta kinesioteipin käytön myötä todella oivalsin, kuinka aktiivinen mun otsa onkaan. Koska otsan rypistely on suurelta osin tiedostamatonta, olin ikään kuin tottunut tunteeseen, että otsa ja etenkin kulmakarvojen väli on koko ajan jännittynyt. Kun tuon jännitteen saa rentoutettua, minkä kinesioteippi tekee, kasvoille laskeutuu valtavan levollinen olo. Se on ollut ihan mieletön ahaa-elämys! Tältäkö rento otsa tuntuu..? Iltaisin on jopa helpompi nukahtaa, kun otsa ja sen myötä koko kasvot ovat rennommat. Ja se tunne, kun herää aamulla..!
Mun käyttämä kinesioteippi on Twistbe'n myymä * Faceimage Sensitive -teippi (21,90€) Olen kokeillut myös valkoista Regular-teippiä, mutta mun iholla Sensitive tuntuu miellyttävämmältä. Näiden kahden ero on liimauksen voimakkuus: * Regularissa on vahvempi liima, ja siksi se sopii paremmin mm. rasvoittuvalle iholle.
Faceimage-teippien maahantuojan mukaan Regularilla saa nopeammin tuloksia. Ehkäpä minunkin otsassani näkyisi vielä selkeämpi sileys jos käyttäisin sitä, mutta mä itse tykkään niin paljon Sensitiven tunteesta iholla, että se on mun valinta. Koska ihoni ei rasvoitu, mä itse asiassa pystyn käyttämään samaa teippiä kahtena tai kolmenakin yönä; teippi pysyy iholla tosi hyvin, ja iho on sileä myös uudestikäytetyllä teipillä..!
Ai niin - laitoinkos mä tänne blogiin koskaan kuvia, kun testasin kinesioteippiä kerran Kalastajan otsaan? Hänellä on myös erittäin syvät ja pysyvästi näkyvissä olevat sibeliukset.
Tässä yhden yön tulokset (teippi tosiaan vaikuttaa jo yhdessä yössä):
Ennen teippiä...
...teipin jälkeen. 😮
(Ihanan tyydyttävää, kun tuolta uurteiden pohjalta on teipin mukana lähtenyt pois myös jotain möhnää... 🙏🏻😅)
Tiedän jo nyt, että tulen jäämään teipin käyttäjäksi, vaikka rypyt eivät kokonaan katoaisikaan. Ollakseni rehellinen, en usko, että ne katoavat. Otsani on aivan liian aktiivinen, jotta ilmerypyt voisivat pysyvästi häivyttyä - lisäksi rypyt ovat olleet otsassani jo yli 20 vuotta ja etenkin vaakarypyt uurtuneet pysyväksi rakenteeksi.
Jotta rypyt voisivat kadota, minun tulisi lopettaa otsani liikuttelu! Sitä en tietenkään halua, ilmeikkyys on osa minua. Teippi joka tapauksessa silottaa otsaa tehokkaammin kuin yksikään seerumi tai tehotippa, ja on luonnollisempi ja turvallisempi keino kuin Botox. Kaupan päällisenä saa verrattoman rentouden tunteen. Teippi on myös edullinen: * 21,90€ maksava pakkaus kestää mulla otsakäytössä yli kolme kuukautta..!
Myös kasvohieronta kuten gua sha varmasti edistäisi otsaryppyjen - kuten muidenkin ryppyjen - miedontumista. Olen saanut tästä useita vinkkejä, ja Faceimage-teippien maahantuojan Senjan omat upeat tulokset puhuvat tämän puolesta. Mä kuitenkin tunnen itseni ja tiedän, ettei hieronnasta koskaan tule mun juttua. Olen liian laiska siihen, ei asiaa voi kaunistella! :D Teippaus on NIIN parasta siksikin, että siinä ei tarvitse tehdä mitään: sen kuin laittaa teipit kasvoille ja tuloksia syntyy. Siksi kinesioteippaus on mulle vuosikymmenen mullistavin kauneudenhoitomenetelmä. (Curly Girlin ohella! 🥰)
Joku muuten kysyi, miksi en teippaa koko otsaa, ja syitä on kaksi: 1) teippiä kuluisi silloin tosi paljon, ja uuden teippirullan saisi ostaa joka kuukausi, ja 2) vaakarypyt eivät häiritse minua yhtä paljon kuin sibbat.
Vaakaryppyihin suhtaudun lempeämmin, koska ne näyttävät vain rypyiltä ja luonnollisilta, kun taas sibelius-rypyt tekevät ilmeestä vihaisen.
Teippien lisäksi "purkitonta" ihonhoitoa reissussa edustaa kollageeniravintolisä, jota olen käyttänyt seitsemän vuotta. Nämä annospussukat kulkevat mun mukana kaikkialle.
Käytän nimenomaan * Oslo Skin Labin valmistetta, sillä siinä käytetyt Verisol-peptidit ovat niitä harvoja - ellei peräti ainoa kollageeniravintolisä Suomessa? - joiden markkinointiin Evira sallii tutkimustulosten käytön, sillä Verisolista tehdyt tutkimukset ovat sen verran pätevät. Lisäksi - tai no, tärkeimpänä syynä tietenkin! :D, käytän Oslon kollageenia, koska olen kokenut ryppyjeni kehityksen selvästi hidastuneen kollageeniravintolisän aloitettuani. En ole käyttänyt mitään toista anti-age-tuotetta yhtä pitkään yhtäjaksoisesti.
Näistä postauksista voi lukea mun Oslo Skin Lab -kokemuksia.
Rypyistä puheen ollen - huomasin ihollani silmänympärysryppyjä ensimmäistä kertaa missäs muualla kuin - - Kreikassa! 😅 Tämä tapahtui vuonna 2013.
Tein havainnosta postauksenkin, jonka kuvatodisteet nyt reilu vuosikymmen myöhemmin hieman hymyilyttävät, rypyt olivat sen verran matalia. Kuva yhdentoista vuoden takaisista "aurinkorypyistä" näkyy tuossa yllä. Siihen aikaan minulla ei tosiaan vielä näkynyt syvempiä ja pysyviä, kollageenin rappeutumisesta johtuvia ryppyjä, vaan rypyt tulivat näkyviin ihon kuivuessa ja lievittyivät, kun ihoa kosteutti.
Pysyviä juonteita aloin havainnoida vuonna 2014, ja sen jälkeen ryppyjä tulikin kohisten - aivan kuten ihoani tutkinut ja Visia-analyysin tehnyt sairaanhoitaja totesi. Hän sanoi, että kun lähestyisin neljää kymppiä, rypyt tulisivat suunnilleen "yhdessä yössä". Ja siltä se tuntuikin: niin lyhyen ajan sisällä ihoni muuttui täysin sileästä niin ryppyiseksi, että myöhemmässä Visia-analyysissa sain kuulla ihoni olevan ryppyjen perusteella ikäistäni vanhempi.
Vuonna 2017, ennen kuin aloitin kollageenivalmisteen käytön, silmänympärysrypyt näyttivät tältä. Kehitys vuoden 2013 "aurinkoryppyihin" on melkoinen, iho todella rypistyi voimakkaasti vain neljässä vuodessa.
Tänä vuonna rypyt näyttävät tältä. Ryppyjen kehitys on käytännössä pysähtynyt, ja etenkin silmäkulmien harakanvarpaat näyttävät jopa matalammilta, kuin seitsemän vuotta sitten.
...mutta pintakuivuus, se on kyllä ihon vihollinen, ja saa ihon näyttämään vanhemmalta..! Muistakaa siis, että kosteutus on aina myös anti-age-ihonhoido perusta..! ☺️
Mä muuten elättelen toivetta, että ehkäpä teipin kanssa käy sama kehitys kuin kollageeniravintolisän. Kun katson kuviani 4-7 vuoden kuluttua, odotan näkeväni, että otsaryppyjen kehitys on pysähtynyt ja/tai rypyt miedontuneet. Tätä mä toivon, ja ehkäpä pääsen vielä asiasta Karkkipäivään raportoimaankin..!
Tässä olen minä ryppyineni kaikkineni tänään iloisena Kremisman rannalla Alonnisoksella. 🥰
Kaupallinen yhteistyö: Nurme
Minulla on tänään ilo esitellä saippuoistaan tunnetun virolaisen Nurme-brändin nestemäisiä hiustuotteita. Erityisesti shampoot ovat aivan mielettömän hyviä!
Koodilla sanni25 saat nyt kaikki Nurmen tuotteet -25% alennuksella Jolielta 13.10. saakka.
Nurme löi itsensä läpi nimenomaan saippuoiden ja palashampoiden kautta, mutta valikoimassa on ollut pitkään myös nestemäisiä hiustuotteita palvelemassa laajempaa kuluttajakuntaa. Suomessa Nurmen nestemäisten vaihtoehtojen kokoelma on pidetty maltillisena, keskittyen supersuosittuun Rosmariiniin, mutta tänä vuonna valikoimaa laajennettiin Ylang Ylang – ja Sitruunaruoho -tuotteilla. Kotimaassaan Virossa Nurmen Sitruunaruoho-linjan tuotteet ovat muuten kaikkein suosituimpia!
Mun kokemus Nurmen nestemäisistä hiustuotteista kolmeen lauseeseen tiivistettynä:
1. Aivan IHANAN tuoksuisia! 😍
2. Shampoot ovat huippuhyviä ja sopivat kaikille hiustyypeille. Näitä mä hehkutan aivan erityisesti! 🔥
3. Hoitoaineet ovat oikein hyviä, ja sopivat parhaiten normaalista kuiville hiuksille.
Avataan tuotteiden sielunelämää tarkemmin!
Onko näissä sulfaatteja? Sopivatko Curly Girliin?
Kyllä, Nurmen shampoissa on sulfaatteja, mutta ne ovat silti allekirjoittaneen kokemuksella hellävaraisia ja Curly Girl -metodiinkin sopivia. Kuten kirjoitin aiemmassa Curly Girl -postauksessani, sulfaatit eivät itsessään tee shampoosta voimakkaasti pesevää, vaan pesevyyteen vaikuttaa koko resepti. Nurme-shampoissa on ykkös-tensidinä (eli pesevänä aineena) mieto sokeripohjainen kookosglukosidi, ja sulfaatti (luonnonkosmetiikassa sallittu sodium coco-sulfate) tulee kakkosena.
Olen hyvin tarkka shampoiden – no, kaikkien – hiustuotteideni laadusta, ja käytän vain hoitavan tuntuisia shampoita. Hiukseni ovat kuivat, vaalennetut ja luonnonkiharat, ja vaativat tuotteilta kosteuttavuutta. ’Hoitavalla’ shampoolla tarkoitan koostumusta, joka kevyesti esiselvittää hiusta ja jättää tyven sileäksi eikä ”narskuvaksi”.
Monet kosteuttavinakin mainostetut shampoot tekevät mun hiusten tyvestä huuhdellessa nahkean ja takkuisen (tunnetteko ilmiön..?), ja sellaisille shampoille olen armoton: eivät pääse jatkoon.
Hämmästyin, kuinka sileäksi Nurmen shampoo jättää hiukset huuhdellessa.
Shampoo on ensinnäkin ihanan viskoosista eli paksua ja helposti työstettävää, ja vaahtoaa mukavasti. Hämmästyin siksi, että Nurmen shampoissa ei ole kvatteja, jotka tavanomaisesti tuovat tuon ’sileän’ tuloksen. Nurmen shampoissa silottavana ja takkuuntumista ehkäisevänä aineena käytetään vehnäproteiinia (hydrolyzed wheat protein), joka muodostaa hiuksen pintaan kevyen, silottavan kalvon. Lisäksi Nurmen shampoot sisältävät hiustenhoidon klassikkoainetta; pantenolia, joka kosteuttaa hiusta ja parantaa hiusten kammattavuutta.
Nurmen shampoissa on kaikissa sama pesevä ja kosteuttava koostumus, mutta eteerinen öljy tuo niihin hieman erilaisia vaikutuksia ihanan tuoksunsa ohella. Tyypillisesti eteerisen öljyn vaikutus on antibakteerinen ja tulehdusta hillitsevä, ja juuri tästä juontaa eteeristen öljyjen suosio hiuspohjan ongelmien hoidossa; eteeriset öljyt voivat vähentää kutinaa, hilsettä ja tulehdusta neutraloimalla päänahassa ongelmia aiheuttavia bakteereja.
Hiustenhoidon trendikkäin eteerinen öljy on viime vuosina ollut rosmariini, ja Nurmenkin tuotteista juuri Rosmariini-shampoo on ollut ainakin Suomessa bestseller.
Rosmariiniöljyn on todettu parantavan hiusten kasvua. Tieteellisestä mekanismista kasvua edistävän vaikutuksen takana eivät asiantuntijat ole ihan yhtä mieltä, mutta yhtä kaikki kuluttajat kokevat saavansa rosmariinista apua hiuspohjan ongelmiin. Kollegani mm. kertoi Nurmen Rosmariini-shampoon lievittävän hänen päänahkansa kutinaa. Mainitsipa hän myös, ettei ole pitkään aikaan muuta shampoota käyttänytkään, koska on siihen niin ihastunut – samoin kuin hänen tyttärensä..!
Minulla ei ole hiuspohjan ongelmia, mutta olen se kuluttaja, joka nauttii Rosmariini-hiustuotteista juuri niiden ihanan aromaattisen tuoksun takia. Nurmen Rosmariini-shampoo ja -hoitoaine tuoksuvat ”törkeän” hyviltä. Näitä voi käyttää vallan mainiosti, oli hiuspohjassa huolia tai ei.
Eteeriset öljyt eivät vaikuta hiusten pituuksiin vaan ainoastaan päänahkaan. Jos siis haluat esimerkiksi saada Rosmariini-hoitoaineesta lisähyötyä kenkkkuilevan hiuspohjan harmeihin, levitäthän hoitoaineen myös hiuspohjaan.
Nurmen hoitoaineet ovat hoitavuudeltaan medium-tasoa ja sopivat mielestäni parhaiten normaalista kuiville hiuksille. Minun käsitellyt hiukseni ne kyllä selvittävät kiitettävästi, mutta kaipaan vielä lisää silottavuutta ja ehkä ”raskaampia” öljyjä.
Jos olet etsinyt luonnollista hoitoainetta, joka selvittää takut hyvin, tuo kiiltoa eikä tee hiuksista raskaita, tässä on sinulle loistotuote!
Nurmen kaikissa hoitoaineissa on sama kosteuttavista, hoitavista ja ravitsevista aineista muodostuva pohja (avattuna yllä olevassa kuvassa). Vain eteerinen öljy ja sen tuoma aromaterapeuttinen vaikutus vaihtelee.
Vannon itse kasviöljyjen nimeen hiustenhoidossa, ja arganöljy on yksi parhaita kasviöljyjä kaikille hiustyypeille. Sen rasvahappo- ja vitamiinikoostumuksen on todettu olevan hiuksille sekä hiuspohjalle ihanteellinen. Arganöljyn rasvahapot pehmentävät hiuksia ja tekevät hiuksista elastiset ja taipuisat, mutta samalla koostumus on niin kevyt, ettei se jätä hiuksia raskaiksi. Arganöljy sisältää runsaasti antioksidanttista E-vitamiinia, mikä auttaa suojaamaan hiuksia mm. auringonvalon haalistavilta ja vaurioittavilta vaikutuksilta.
Mun suosikkeja kokoelmasta ovat Rosmariini ja Ylang Ylang. Ylang Ylang saattoi jopa kiilata Rosmariinin ohi, mitä en odottanut..!
Ylang Ylang ei normaalisti kuulu eteeristen öljyjen lemppareihini, koska koen sen usein liian vahvana ja hyökkäävänä, mutta Nurmen tuotteissa Ylang Ylang on erityisen pehmeä ja sensuelli. 😍 Tätä oli ihana käyttää kesällä mökin saunassa..! Myönnettävästi käytin Ylang-shampoota välillä jopa suihkugeelinä, koska sen tuoksu on niin puoleensavetävä. 🤭 Eteeristen öljyjen aromaterapeuttiset ominaisuudet pääsevät mielestäni aivan erityisen hyvin oikeuksiinsa saunan lämpimässä syleilyssä.
Tutustu nyt Nurmen ihaniin, aromaterapeuttisiin hiustuotteisin tarjoushintaan.
➡️ Koodilla sanni25 saat kaikista Nurmen tuotteista -25% alennusta 13. lokakuuta saakka Jolien verkkokaupassa.
Nurme Rosmariini-shampoo 8,25€ / 250 ml (norm. 11€)
Nurme Rosmariini-hoitoaine 9,07€ / 250 ml (norm. 12,10€)
Nurme Ylang Ylang -shampoo 8,32€ / 250 ml (norm. 11,10€)
Nurme Ylang Ylang -hoitoaine 9,15€ / 250 ml (norm. 12,20€)
Nurme Sitruunaruoho-shampoo 8,32€ / 250 ml (norm. 11,10€)
Nurme Sitruunaruoho-hoitoaine 9,15€ / 250 ml (norm. 12,20€)
Pari lisävinkkiäni Nurmen tuotteista: IHANAT sokeri- ja suolakuorinnat, hemmottelevat Rich Cream -voiteet vartalolle (tykkään myös ohuemmista Lotion-voiteista!), edulliset kasvo- & vartaloöljyt sekä uniikki Neroli Purifying Cream Cleanser, joka yhdistää puhdistusöljyn, -maidon ja -vaahdon samassa tuotteessa.
Bonusvinkki: avokadoöljy on yksi parhaita kasviöljyjä erittäin kuiville ja vaurioituneille hiuksille. Sekoita Nurmen Avokadoöljyä (alekoodilla 13,20€) hiustenhoitoaineesi tai -naamiosi joukkoon, anna vaikuttaa 15-30 minuuttia, ja nauti extrapehmeistä ja ravituista kutreistasi! 😍 (Lyhyempikin vaikutusaika tuo tuloksia!)
Lue lisää Nurmesta brändinä täällä.
