Joulukuun idoli on maapallon toisella puolella joulua viettävä sisareni O.
En täällä blogissa juurikaan kirjoittele mistään yksityiselämäni asioista, eivätkä ne meikkiblogiin kuulukaan, mutta teen nyt poikkeuksen nostamalla sisareni kuukauden idoliksi. Minulla on häntä niin ikävä. En ole nähnyt häntä tai puhunut hänen kanssaan pian vuoteen, ja edessä on ensimmäinen joulu jonka perheemme tulee viettämään "vajaana". Sisareni on asunut ulkomailla jo monta vuotta, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun hän ei tule jouluksi Suomeen.
Sisareni O elää hyvin erilaista elämää kuin muu perheeni. Hän on niin sanotusti hypännyt pois perinteisestä oravanpyörästä, ja elää tällä hetkellä "tien päällä". O:n elämässä tärkeitä eivät ole työpaikka, ura, tilin kate ja tulevaisuuden suunnitelmat, vaan hetkessä eläminen, ekologiset arvot, kestävä kehitys ja ruohonjuuritasolla vaikuttaminen.
Meillä on niin hassu perhe. Hassu ja ihana. Kaikki olemme niin erilaisia, mutta me muut olemme totaalisia yhteiskunnan rutiineihin jymähtäneitä taviksia O:hon verrattuna. Kun minä istun peilipöytäni ääressä miettimässä, mitä luomivärejä tänään käyttäisin, istuu O mangopuun oksalla viidakossa ja filosofoi jonkun kylän vanhimman kanssa. Tai kun minä tuskailen pitkän lämpimän suihkun jälkeen sitä, että muualla asunnossa on niin kylmää, peseytyy O vadillisella kaivosta nostettua kylmää vettä vallatun talon reikäkattoisessa kylpyhuoneessa. Ja on tyytyväinen.
O on tehnyt sen, mistä minä vain haaveilen, mutta en uskaltaisi. Irrottautua kaikesta ja vain mennä. Mennä minne tuuli, ihmiset ja tilanteet vievät. O on nähnyt paikkoja, joita minä en tule koskaan näkemään. Hän pääsee osaksi elämyksiä, joita minä en osaa edes kuvitella. Minä missaan kaiken sen täällä peilipöytäni ja MacBookin ääressä.
Ihailen O:ta, mutta samalla olen myös huolissani. Eikö seikkailijankin pidä joskus asettua aloilleen? Voiko sitä vain ylittää maiden rajoja loputtomiin? Täytyyhän jokaisen kuulua jonnekin...?
Tiedän, että O on onnellisimmillaan maailmalla, mutta itsekkäästi silti kaipaan häntä tänne ja olen surullinen, etten näe häntä tänä jouluna. Joulu on aina merkinnyt minulle aikaa perheen kanssa. Jouluisin me kaikki olemme kokontuneet ja kertoilleet miten itse kunkin vuosi on mennyt. O:n kertomukset ovat aina olleet aivan erityisen mielenkiintoisia, jänniä ja erikoisia. Näemme O:ta niin harvoin, että tuntuu kuin hänen äänensäkin olisi joka kerta muuttunut erilaiseksi ja kokemusten karhentamaksi. Hän on kuin tuulen tuivertama aavikkopensas joka pyörii sisälle taloon tomuisena ja matkan rispaannuttamana, viipyy hetken ja lähtee taas seuraavan tuulen mukana.
Toivon, ettei minun tarvitse odottaa ensi jouluun ennenkuin kuin kuulen hänen käheän naurunsa taas.
Olet kovin rakas, O. Hyvää itsenäisyyspäivää sinne kauas.
Meikkivoideviikkojen neljännellä viikolla tutustuin Max Factorin uuteen Xperience-meikkivoiteeseen.
Ja mitäs tästä nyt sitten sanoisi? Max Factorin sanoin Xperience on peittävä, mutta kevyt. "Kevyt tunne ja virheetön lopputulos". Itse olen sitä mieltä, että Xperience on vain puolipeittävä. Virheetöntä ja kestävää pintaa en sillä todellakaan saanut. Pidin tästä kyllä enemmän kuin L'orealin True Matchista. Xperience menee kirjoissani sellaiseen "ihan ok perusmeikkivoide"-kategoriaan.
Aatoksia Xperiencestä:
- Voidemainen, pehmeä koostumus
- Jää kosteaksi ilman puuteria
- Kaunis, luonnollinen ja ohut pinta
- Pysyvyys vaihtelee; muutamana päivänä meikkivoide kestää ihan kiitettävästi, mutta toisina päivinä meikkipohja näyttää katoavan kasvoilta kokonaan, ja iho näyttää illalla lähes meikittömältä.
- Iho ei pysy kovin mattana, etenkin nenä kiiltää helposti
- Levittyy yhtä nätisti sekä siveltimellä että sienellä
Xperiencen kaksi vaaleinta sävyä ovat lähes yhtä vaaleat, niissä on lähinnä taittoeroa. Numero 40 Light Ivory on viileämpi ja 45 Raw Silk beigempi ja lämpimämpi. Minulle olisi sopinut varmasti kumpi tahansa, mutta koska kasvoillani on vielä hitunen kesän päivetystä, valitsin Raw Silkin.
Onko moni lukija jo kokeillut Xperienceä? Mitä olette tykänneet?
Halusin sitten kokeilla hopeista meikkiä toisenlaisena versiona.
Edellinen versiohan oli kauttaaltaan kylmä kasvomeikkiä myöten, ja nyt päätin yhdistää hopeisen silmämeikin hieman epätraditionaalisesti erittäin lämpimään, persikkaiseen kasvomeikkiin. Toimiko yhdistelmä? Olkaa te tuomareita! :)
Silmämeikkiin valitsin hopean lisäksi vaaleanvihreää.
Liikkuvalla luomella edellisestä hopeameikistä tuttu Make Up Storen Silver, ulkonurkassa YSL:n hopeanharmaa Smokey Grey (taittaa muuten hieman siniseen, mikä ei tule tässä meikissä esiin, todella kaunis sävy) ja luomivaossa Make Up Storen hennonvihreä Grace. Kulmaluulla Clarinsin valkoinen, White Marshmallow.
Poskilla Make Up Storen Must Have. Huulilla YSL:n ihastuttava Silky Apricot (ei huulilla niin oranssi kuin tuotekuvassa), ja sen päällä Make Up Storen kiilto Mock.
Pohjustin luomet YSL:n hohtavalla mousse-luomivärillä, sävy nro. 2. Tuo sävy kannattaa muuten tsekata, se on aivan upea! Näyttää tuotekuvassa ruskealta, mutta sävy on oikeasti hopeanharmahtava. Tekee todella kauniin jäljen, ja toimii yksinäänkin.
Tässä vielä vertailukuva jäiseen hopeameikkiin. Kumpi on parempi?
Ajattelin taas lanseerata Karkkipäivään uuden sarjan. Järkyimmät julkkismeikit. Katsoin tässä yksi päivä miehekkeen kanssa Vesku-dokumenttia, ja siinä esiintynyt Hannele Lauri kirvoitti minussa idean. "Tahdon tehdä Hannele-meikin...!" Idea jalostui siitä sitten eteenpäin sarjaksi, jossa poimin mielestäni karuimpia julkkismeikkejä ja luon niiden pohjalta oman "inspiraatio"meikin.
Ensimmäisessä jaksossa vuorossa Hannele Lauri.
Hannele tunnetaan vahvasta meikkityylistään. Lookin tunnusmerkkejä ovat voimakkaat, mustat ja sotkuiset silmänrajaukset ja täysin ylilyödysti rajatut huulet.
Vahva meikki sopii Hannele Laurin persoonaan - mutta miksi se täytyy tehdä niin epäsiististi? Hannelen rajaukset ovat lähes poikkeuksetta erittäin sottaiset, ja luomivärivarjostukset häivyttämättömät. Huulimeikkiä ei voi edes kommentoida vakavalla naamalla. Miksi huulet täytyy rajata täysin eri sävyisellä, ja eri tummuusasteen kynällä kuin huulipuna? Sarjassamme don't try this at home.
Mitä omaan tulkintaani tulee, minä oikeasti yritin saada aikaan sotkuista rajausta, mutta en kyennyt saavuttamaan autenttista Hannele-tulosta. En tiedä miten hän pystyy siihen. Vedin omani suoraan teroittamattomalla kajal-kynällä enkä häivyttänyt tai siistinyt rajaa yhtään, ja silti se on siisti Hannele-silmiin verrattuna.
Silmämeikissä sovelsin, ja tein varjostuksesta erimallisen kuin perus-Hannele-meikissä. Ideana kuitenkin tehdä meikistä mahdollisimman tumma ja huonosti häivytetty. Huulten rajauksiin en myöskään kyennyt saamaan ihan hannelemaista kontrastia. Mutta ainakin meikki on karu! Ja vanhentaa minua ihan pirusti. Tämä menee kyllä täysin Meikkimokia-postauksen henkeen.
Itseni tuntien sarjasta ei varmaankaan tule kovin säännöllistä, mutta teen postauksia aina kun bongaan tarpeeksi järkyttäviä julkkismeikkejä. Johanna Tukiainen olisi tietysti itsestäänselvä aihe, mutta toisaalta vähän turhankin itsestäänselvä.
Kellä julkkiksella teidän mielestänne on hirvein meikkityyli?
Edit. Muokkasin otsikkoa, ettei se enää huuda nimeä. Sain palautetta, jonka mukaan postaus oli vähän turhan tyly Hannelea kohtaan. Otan palautteesta opikseni, eikä tämä ehkä ollut parhaan maun mukainen kirjoitus. Olen tosin edelleen sitä mieltä, että Laurin meikkityyli on aikamoisen karu, ja "persoonallisista" meikeistä on hauska kirjoittaa, mutta postauksen tyyli olisi kaivannut hiontaa. Pahoitteluni.
Gloria-lehti valitsee aina joulukuussa vuoden 10 parasta kosmetiikkatuotetta, ja tällä kertaa listalle oli päässyt ekodeodorantti; Mádaran Herbal Deodorant.
Minultakin löytyy tämä kyseinen tuote, joten ajattelin jakaa mielipiteeni siitä kun se nyt on virallisesti THE dödö. Olen ollut huomaavinani, että se on saanut kiitosta muissakin lehdissä syksyn aikana. (Ette muuten uskokaan miten suuri vaikutus noilla naistenlehtien Top 10 -tuotelistoilla on kuluttajiin... myyjänä voin kertoa, että vaikutus on huomattava!)
Ensinnäkin; kyllä minäkin tykkään Mádaran deodorantista!
Se kuivuu todellakin nopeasti eikä tahraa vaatteita, niinkuin Gloriassakin kirjoitetaan. Tuoksuun en ole niin ihastunut, sillä minusta Mádara tuoksuu ihan yskänlääkkeelle. Onneksi tuoksu on kuitenkin mieto, ja sen haistaa vain levitysvaiheessa. Kainaloista ei enää päivän mittaan tuoksahtele "Medipekt". :)
Vaikka en ole kova hikoilemaan, ei mikään deodorantti pidä minua koko päivää kuivana. Ei myöskään Mádara. (Edit - deodoranttien ei ole tarkoituskaan pitää kuivana vaan ainoastaan estää hajujen muodostumista. Joten en tiedä miksi arvioin Mádaraa kainaloiden kuivuuden perusteella. :p) En huomaa käytössä eroa antiperspiranttiin (suosikkini oli vuosikaudet Rexonan Crystal Clear), joten kai tämä sitten hyvin toimii. Plussaa ehdottomasti nopeasta kuivumisesta, en voi sietää märkiä, emulsiomaisia dödöjä joiden kuivumista pitää odotella 15 minuuttia.
***
Sitten asiaan liittymättä; Karkkipäivän lukijat saavat nyt 10% alennuksen Ecodeal-nettikaupasta koodilla 'karkkipaiva'. Linkki löytyy sivupalkin lopusta. Minä en saa teidän mahdollisista koodin käytöistänne mitään provikkaa, joten tämä on pelkästään etu teille! :)
No jopas alkaa olla vaikeaa keksiä erilaisille meikeille otsikkoja. :) Pitäisiköhän sitä vain siirtyä päivämäärätyyliin, mitä joissain blogeissa harrastetaan.
Tämä meikki on kauttaaltaan voimakkaan hohtava, melkein metallinen, minkä vuoksi sävyt on aivan erityisen helppo saada liukumaan toisiinsa. Mitä enemmän hohtavuutta, sitä enemmän saat apua valon heijastukselta, joka häivyttää sävyt melkein puolestasi. (Vähän niinkuin Silvery-meikissä, jossa eri sävyjä oli voimakkaan hohdon vuoksi jo melkein vaikea erottaa toisistaan.)
L'orealin Platinum Beige on lämmin, toffeinen beige, joka sopii koko luomen sävyksi. Harmi ettei se kuulu Lorkun vakiovalikoimaan, muuten suosittelisin sitäkin kaikille Golden Beigen ohella. MACin Amber Lights on oranssihtava ruskea, sinisilmäisen unelmasävy. Urban Decayn Smog on lämmin kultainen ruskea, ja Mildew metallinen metsänvihreä.
Tässä liikkuvan luomen sävyt yläreunan häivytystä vailla. Tämän vaiheen jälkeen lisäsin luomivakoon Platinum Beigeä, joka häivytti reunan muutamalla vedolla.
Näette eron! :) Kaikki ihmiset eivät aina häivytä liikkuvan luomen sävyjä luomivakoon, jolloin meikki jää viimeistelemättömän näköiseksi.
Lisäsin yläluomelle tummanruskean geelirajauksen (Indelible Chocolate Mousse) ja levitin alaluomelle Mildewiä ja Platinum Beigeä. Ripsarointi ja valmis!
Saksalaisen NeoBion hiustuotevalikoima on pakattu pieniin, sympaattisiin ja värikkäisiin pakkauksiin. Shampoot ja hoitoaine ovat 150ml:n pulloissa, tehohoito 100ml:n pakkauksessa. Voittekin arvata, että Sanni sanoo "jee!" Ihanaa että jotkut valmistajat ottavat huomioon myös ne kuluttajat, joilla yli 250ml:n pönikät kestävät ikuisuuden. Jos kaikista tuotteista saisi näin pieniä kokoja, olisin todella onnellinen.
NeoBion valikoimaan kuuluu seitsemän hiustuotetta. Avokado-Sitruuna-hoitoaineella ja Aprikoosi-Oliivi-tehohoidolla ei ole sertifikaattia, muut tuotteet on BDIH-sertifioitu.
Shampoot:
Hoitoaineet:
Sain kokeiluun hiusveden ja Avokado-Sitruuna-hoitoaineen. Hiusvedestä totean heti alkuunsa, että sen testauksesta en saanut irti mitään, sillä minulla ei ole hilseilevää tai muutenkaan ongelmaista päänahkaa. Kokeilin sitä muutamaan otteeseen, mutta vaikea nähdä vaikutuksia kun ei ole ongelmaakaan. :) Ajattelinkin, että jos joku lukija on kiinnostunut, voisin lähettää hiusveden postikulujen hinnalla jollekulle joka saattaisi hyötyä siitä paremmin. Pakkaus on 200ml, ja siitä on käytetty n. viidesosa. 250g:n maksikirjeen postikulut ovat 4,25€.
Hiusvedestä kerrotaan näin: raikastaa päänahkaa ja aktivoi verenkiertoa. Nokkosuute ehkäisee hilseen muodostumista, kofeiini stimuloi päänahan verenkiertoa ja koivu-uutteella on supistava vaikutus.
Avokado-Sitruuna-hoitoaine on mukava tuttavuus. Se on koostumukseltaan kevyen voidemaista, ja selvittää hiukset oikein hyvin. Sanoisin, että tämä sopii erityisen hyvin hennoille hiuksille, joita täyteläisemmät hoitoaineet saattavat latistaa. Avokado-Sitruuna on hyvin kevyttä, eikä jätä hiuksiin mitään kalvoa. Ainoa miinus on suhteellisen voimakas alkoholin tuoksu, joka selittyy inciä vilkaisemalla; hoitoaineessa on veden jälkeen toiseksi eniten alkoholia. Olettaisin sen olevan tuotteessa säilövänä ainesosana. Tämä hoitoaine on aikamoista tuorekamaa, sillä se täytyy käyttää 6kk:n sisällä avaamisesta. Luonnonkosmetiikassa on yleisestikin lyhemmät säilymisajat normikosmetiikkaan verrattuna, mutta 6kk on lyhin mihin olen törmännyt.
Vaikuttavina aineina on kiiltoa tuovaa sitruunamehua, pehmittävää avokado- ja aprikoosinkiviöljyä sekä selvittävä synteettinen ainesosa stearamidopropyl dimethylamine (jonka käyttö estää sertifioinnin).
NeoBioa myydään Suomessa edelleen ainoastaan Helsingin Stockmannilla, mutta kauempana asuvat voivat hyödyntää esimerkiksi Beauty Center Europe -nettikauppaa.
Viime viikon kokeilumeikkivoiteena piti olla IsaDoran Active Moist, mutta koska IsaDoran testereistä ei voi ottaa kotiin näytettä, jää IsaDora kokonaan testaamatta. Harmi.
Valitsin sitten L'orealin True Matchin. "Super-blendable foundation. Matches the colour & texture of your skin" lupaa purkin teksti. Mikäli tuote lupaa tällaista, pitäisi peittävyyden olla aika kevyt. Mitä heikommin pigmenttiä, sitä helpommin sävy näyttää sulautuvan ihoon.
Havaintoja ja kokemuksia True Match -viikolta:
- Meikkivoide vaikuttaa ohuehkolta, ei peitä niin hyvin kuin edelliset.
- Ei kestä muutamana päivänä edes puolta päivää, painuu ihohuokosiin ja saa ihon näyttämään "hikiseltä".
- Vaatii päälleen ehdottomasti puuterin, pinta jää ruman ja kosteahkon näköiseksi ilman puuteria.
- Iho kiiltää useimpina päivinä.
- Levittyy paremmin ja ohuemmin meikkisienellä kuin siveltimellä.
- Siveltimellä levittäessä näyttää hyvinkin paksulta ja levittyy epäsiististi.
- Meikkipohja kesti siistinä kahtena päivänä viikon aikana.
Voi siis summata, että en mitenkään erityisesti ihastunut True Matchiin. Tuntui hyvin perinteiseltä meikkivoiteelta, juuri sellaiselta miksi en ole koskaan välittänyt meikkivoiteista. Näkyy iholla ja korostaa ihohuokosia, etenkin ennen puuterointia. Valitsemani sävy N2 sulautui ihan hyvin oman ihoni sävyyn, mutta se ei paljon auttanut kun en muuten tykännyt meikkivoiteen ominaisuuksista.
Tällä viikolla teki todella tiukkaa olla tarttumatta mineraalimeikkipohjaan. Ensi viikolla testissä Max Factorin Xperience.
Suuri tuoksupostaus, osa 2. Sopivaa sunnuntailuettavaa. :)
Ensimmäisen osan tavoin myös täältä löytyy Mr. Karkkipäivän spontaanit kommentit kustakin tuoksusta. Tuoksuttelu suoritettiin muuten romanttisesti illallisen lomassa. ^_^ "Kultaseni, ottaisitko toisen lasin viiniä?" "Kiitos rakas, mutta haistatko nyt vielä tämän hajuveden. Enää viisi jäljellä."
Escada Island Kiss Edt. Tähän tuoksuun liittyy sellainen mukava muisto, että se on ensimmäinen lahja jonka olen koskaan saanut Mr. Karkkipäivältä. Olin kesällä 2004 aivan hulluna tähän tuoksuun, mutta sen jälkeen en ole sitä juuri enää käyttänyt. Nykyään pidän Escadan kausituoksuja aivan liian imelinä makuuni.
Mr. Karkkipäivä sanoo: tutun tuoksuinen. Voimakas mutta raikas, tulee mieleen sitrushedelmä.
Acorelle Lotus Bamboo Eau fraîche. Tämä on nyt sitten sertifioitu ekotuoksu! Kyllä, tuoksujakin sertifioidaan. :) Lotus Bamboossa tuoksuvat sitruuna, bergamotti, minttu, appelsiinipuunkukka ja orvokki. Cocktail kuulostaa ihanalta, mutta tämä ei ole minun tyyppiseni tuoksu. Voisin käyttää tätä kuntosalin jälkeen.
Mr. Karkkipäivä sanoo: erikoinen, tulee mieleen toimisto. Hädin tuskin haistettavissa. Tästä voisi sanoa ristiriitaisesti, että tuoksu on sekä raikas että tunkkainen. Tulee mieleen Mynthon-mainoksen hönkäisevä jääkarhu.
Sain Lotus Bamboon lisäksi testiin 2ml:n minituoksuja sisältävän pakkauksen, ja näiden joukosta löytyi sellaisia joista todella tykkäsin. Ikävä kyllä pulloihin ei oltu merkitty, mitä tuoksua mikin sisälsi, joten en harmikseni pystynyt enää pakkauksesta irrottamisen jälkeen tunnistamaan, mikä oli mikä. Ekotuoksuista on todettava, että ne eivät kestä iholla juuri lainkaan. EdP-vahvuiset tuoksut kestävät jonkun aikaa, mutta Eau fraîche ei edes tuntia. Kysyin tästä maahantuojalta, joka sanoi ettei sertifioituihin tuotteisiin voida lisätä niitä tuoksun kestävyyteen vaikuttavia aineita, joita tavallisissa tuoksuissa on.
Dior Miss Dior Chérie EdT. Viime vuonna uudistetussa Miss Dior Chérie Edt:ssa tuoksuu mansikka, makea appelsiini ja appelsiinipuunkukka. Hyvin erilainen tuoksu minun kokoelmassani, eikä tavallaan yhtään "sannimainen". Sain tämän myyntikilpailun palkkiona, enkä aluksi juurikaan pitänyt tästä. Sitten tuoksu alkoi kuitenkin pikkuhiljaa aueta, ja nyt tykkään siitä kovasti. Tuoksu on raikas, ja mansikan makeus paljastuu ikäänkuin vaivihkaa sitruksen sävyjen ja nerolin keskeltä. Pullo on mielestäni erittäin kaunis, se sopisi sisustuselementiksi jollekin hienolle yöpöydälle.
Mr. Karkkipäivä sanoo: vielä voimakkaamman tuoksuinen kuin edellinen [joka oli Issey Miyaken Eau d'Eté]. Jos joku tulee tämän kanssa vastaan, niin tulee vettä silmistä ja kirvelee.
Rochas Tocade EdT. Tällä tuoksulla on muistorikas historia, sillä tämä on - uskokaa tai älkää - ensimmäinen "hieno" tuoksu jonka omilla rahoillani ostin! (Tätä ennen olin käyttänyt vain Yves Rocheria.) Ostin Tocaden Heathrow'n lentokentältä syksyllä 1995. Tuoksu on siis 15 vuotta vanha! Aivan varmasti tuoksu on muuttunut jonkun verran alkuperäisestä, mutta se ei ole pilaantunut.
Tocade on todellakin ollut hämmentävä hankinta 16-vuotiaalle; erittäin täyteläinen, huumaavan makea ja lämmin, ehdottomasti aikuisen naisen tuoksu. Tuoksu on kuin sekoitus paahdettua sokeria, vaniljaa ja ruusua. Voimakkaassa makeudessaankin se on kuitenkin puuterinen ja pehmeä. En ole käyttänyt tuoksua varmasti kymmeneen vuoteen, mutta ihan kiitos tämän postauksen, minulla ja Tocadella on nyt meneillään uusi romanssi :) Olen käyttänyt tuoksua päivittäin, ja se sopii marraskuun viimaan ja edessä häämöttävään jouluun aivan täydellisesti.
Mr. Karkkipäivä sanoo: lämmin ja lempeä, hellä, tämän vieressä olisi mukava nukkua. Tulee mieleen veneen veistämö ja joku puinen tuoksu.
Prada Eau de Parfum Tendre. Toinen tuoksulahja, jonka olen saanut Mr. Karkkipäivältä yhteisen taipaleemme aikana. Tämän tuoksun herra osti ihan oman mieltymyksensä perusteella, ja sanoisin, että valinta oli mielenkiintoinen ja aika erikoinenkin. Tendre on sofistikoitunut, kevyen itämainen tuoksu. Virallisen tuoksukuvauksen mukaan Tendressä tuoksuvat mandariini, sitruuna, neroli ja bergamotti, ja sydäntuoksussa teenlehdet, kardemumma, vetiver ja jasmiini. Olen käyttänyt tuoksua harvoin, sillä en koe sitä täysin omakseni. Se on jotenkin liian hienostunut minulle.
Ja nyt pullon suihkemekanismi on mennyt rikki. :(
Yves Rocher Pur Désir de Mimosa EdT. Halvan ja harmittoman tuoksuinen, mutta niin miellyttävä! Tämä oli pitkään arkituoksuni. Tavallaan Mimosa on ihan liian pliisu ollakseen Sannia, mutta jotain ihanan "turvallista" tässä vain on.
Mr. Karkkipäivä sanoo: ensinuuhkaisulta tästä tulee mieleen WC-raikastin ja spearmint-purukumi.
Kenzo L'Eau Par Kenzo Eau Indigo EdT. Mausteinen, erikoinen tuoksu. Indigossa tuoksuu bergamotti, mandariini, sambac-jasmiini, ylang-ylang ja tonka-papu. Yhtäkään näistä en tosin itse pysty tuoksussa erottamaan. Pidän perus-L'Eau Par Kenzosta hurjasti, mutta Indigo-versiossa on jotain....no, erikoista. Ei se huonokaan ole, ja tykkäsin ihan käyttää tätä syksyllä, mutta itse en tätä ostaisi. Sain pienen käsilaukkukoon Kenzon koulutuksesta.
Mr. Karkkipäivä sanoo: hyvin outo, tunkkainen ja ummehtunut tuoksu, tulee mieleen pesukemikaali. En pidä tästä. [nuuhkaisee hetken kuluttua uudestaan] Nyt tämä tuoksuu ihan vanhentuneelta paperipinolta.
Dior Hypnotic Poison Eau Sensuelle EdT. Uusi, aavistuksen kevyempi ja kukkaisempi versio alkuperäisestä Hypnotic Poisonista. Diorin tuoksunenä Francois Demanchy halusi kuulema luoda "vaniljaorkideatuoksun". Minusta Eau Sensuelle tuoksuu erittäin tunnistettavasti Hypnotic Poisonille, ja voisin melkein sekoittaa tuoksut keskenään. Ehkäpä Sensuelle on hieman kevyempi ja siitä puuttuu alkuperäisen Hypnoticin raskas karvasmanteli. Sain tuoksun koulutuksesta, mutta olisin varmasti ostanut tämän joka tapauksessa.
Mr. Karkkipäivä sanoo: ei mitään, sillä pakkausta ei ole vielä avattu.
Givenchy Organza Indécence EdP. Puinen, mausteinen, lämmin, sensuelli tuoksu. Rommia, vaniljaa, kanelia, jacaranda-puuta. Indécence kuuluu kokoelmassani samalle tuoksuosastolle Hypnotic Poisonin, Tocaden ja Amor Amor Elixirin kanssa.
Mr. Karkkipäivä sanoo: tuoksuu tervalta. Ihan miellyttävä.
Yves Rocher Cèdre Bleu Eau de cologne. Ostin tämän kerran mielijohteesta, kun kaipasin jotain oikein puista tuoksua. Rakastan seetriä, ja tässähän sitä on. Tuoksu ei ole millään lailla hienostunut, mutta pidän sen suoraviivaisuudesta. Tässä on seetriä yhdistettynä raikkaisiin tuoksuelementteihin. Ja yllättävää kyllä, tämä tuoksu kestää iholla todella hyvin, vaikka on vain cologne.
Mr. Karkkipäivä sanoo: tuoksuu uudelta kumisaappaalta ja tervatulta puuveneeltä. Mielenkiintoinen tuoksu.
***
Tuoksujen maailma on niiiiin mielenkiintoinen! Voisin kirjoittaa tuoksujen tuomista mielikuvista ja muistoista vaikka kuinka pitkän eepoksen. Tiesittehän, että tuoksu- ja hajumuisti on ihmisen parhaita muistiaisteja? Tuoksut jättävät pysyvän jäljen muistiimme, ja tietyn tuoksun uudelleen haistaminen voi palauttaa mieleen asioita, ihmisiä ja hetkiä vaikka vuosikymmenten takaa. Minusta se on aivan fantastista! Käytän tätä hyväkseni esimerkiksi lomamatkoilla, joille pyrin valitsemaan jonkun uuden tuoksun jota en jo mielessäni yhdistä johonkin muuhun. Sitten loman jälkeen, aina kun nuuhkaisen tätä tuoksua, palaan mielessäni New Yorkin kaduille, Kreikan rannoille tai Köpiksen kahviloihin....
