Osa teistä halusi nähdä Oonan myös lämpimässä nudemeikissä ja ihmetteli, miksi ylipäänsä teen malleilleni "kovia", "erikoisia" meikkejä enkä pelkästään pehmeitä ja luonnollisia kauneusmeikkejä. Vastaus on se, että ne luonnolliset meikit ovat (ainakin tämän blogin konseptissa) pitkän päälle tylsää katseltavaa. :)
Toki, kuka tahansa näyttää kauniimmalta kasvojen omia varjoja ja sävyjä jäljittelevässä, niin luonnollisessa meikissä kuin mahdollista, mutta Karkkipäivän idea ei ole koskaan ollut toimia kilttien perusmeikkien äänenkannattajana. Koko blogi on alunperin lähtenyt värileikeistä, joten siksi näitä konservatiivisia, kaikille sopivia beige-linjan meikkejä tullaan edelleenkin näkemään täällä harvemmin.
Mutta tässä siis Oona yleisön pyynnöstä pehmoisena versiona, olkaa hyvä. :)
Näistä kuvista olen kyllä sitä mieltä että Oona on kaikkein söpöin ilman mitään meikkiä...! ^_^
Meikit "sponsoroi" ystäväni Mili jonka luona meikkailin Oonan samassa sessiossa kuin Mili minut.
Silmämeikkiin käytettiin sävyjä Diorin Crush Glow - ja Earth Reflection -paleteista.
Kasvomeikissä pääsin kokeilemaan Max Factorin uutta Facefinity All Day Flawless 3 in 1 -meikkivoidetta. Mililtä löytyy sävy Nude, joka sopi Oonalle oikein hyvin. Meikkivoiteen "3 in 1" tulee siitä, että se lupaa yhdistää meikkivoiteen, peiteaineen ja pohjustusvoiteen. Kestävästä ja peittävästä meikkivoiteesta pitäisi siis olla kyse.
Ja Oonan meikattuani voisin todeta, että Facefinity lunasti nämä lupaukset. Meikkivoide oli ohutta ja helposti työstettävää ja peitti oikein kiitettävästi. Pohja kesti kauniisti koko päivän.
Sävyä kasvoille luotiin L'orealin aurinkopuuterilla (en muista sävyä), Lily Lolon poskipunalla Beach Babe ja Estee Lauderin hohdeaurinkopuuterilla. Huulten omaa sävyä vaalennettiin peitevoiteella ja päälle tuotiin kiiltoa Estee Lauderin Starlet Peach -huulikiillolla.
Mitäs tykkäätte? Onko tämä parempi kuin siniturkoosi keijukaismeikki?
Koen nyt ihan asiakseni purkaa tänne ällötykseni myymäläämme juuri ilmestyneen tuoksun pakkauksen ulkomuodosta. Varmastikin erittäin tarpeeton ja informaatioköyhä postaus kaikin puolin, mutta oikeasti.
Justin Bieberin uuden (no, Suomessa uuden) tuoksun pullo. Kuvat eivät tee tälle rumilukselle oikeutta, sen karmeutta ei pysty tallentamaan kameran keinoin. Niin muovinen. Niin mauton. Niin epäkäytännöllinen (kaatuu erittäin helposti). Niin - - halpis. Pompahtelevan muovikierukan sisällä on sydämen muotoinen pullo. Voi kuinka söpöä. Not.
Kuva lainattu tästä blogista.
Ymmärrän, että Bieberin tuoksut on suunnattu teiniyleisölle, mutta miksi teinien makua loukataan näin raa'asti? Jos olen teini, tarkoittaako se että minua viehättävät halvat, 70-luvun neuvostoliittolaiselta lelulta näyttävät muovirimpulat? Vai onko nämä sittenkin suunniteltu leikki-ikäisille...?
Kertokaa te olenko mä nyt jotenkin outo vai onko tämä pakkaus vain kertakaikkiaan järjettömän ruma?
(Believe me, pakkaus näyttää kuvissa 50 kertaa paremmalta kuin livenä.)
No esimerkiksi kookosinkiväärikalaa! :) Pakasteseitistä valmistuu juustolla, kermalla ja kasviksilla höystettynä älyttömän näppärästi "äitien tekemän" näköistä ruokaa. (Tämä siis sellaisen kokkaus-uusavuttoman ihmisen suusta, jolle kuvan simppeli annos vielä 2 vuotta sitten näytti suunnilleen talouskoulun paperit vaativalta taidonnäytteeltä! ^_^)
Perussettiini kuuluu laittaa seitin seuraksi freesattua sipulia, tuoretta tomaattia ja pippuria ja kuorruttaa hoito juustoraasteella ja tilkalla kermaa ja tarjoilla höyrytetyn kukkakaalin kera. (Kun kermaan sotkee vielä vähän sinappia niin aijjai.... Slurps!) Kalan kylkeenhän sopii oikeastaan mikä tahansa kasvis, makua saa sitruunamehulla ja niillä kalorinlaskijan vihollisilla eli juustolla ja kermalla. :D Tämän reseptin löysin Hidasta Elämää -blogista. Lisukkeena tarjosin höyrytettyä pinaattia (lisätty vuokaan jälkikäteen, ei ollut uunissa).
Suikaloi kiinankaali ja sipuli ja silppua inkivääri. Freesaa ainekset pannulla voissa. Levitä seos vuoan pohjalle ja asettele päälle pilkottu seiti (tai valmiit palat jos ostit paloina). Kaada päälle sitruunamehu ja sirottele pinnalle silputtu valkosipuli, chili ja suola. Lisää lopuksi kookosmaito ja ripottele päälle juustoraastetta jos siltä tuntuu.
...tai ehkäpä kokeilet supertäyttäviä, viljattomia tortilloja..?
Nämä maukkaat pötkylät menevät kuin kuumille kiville myös ei-karppaaville tarjottuna. ^_^
Näistä aineista valmistuu vehnätortillan vähähiilihydraattinen haastaja. Kukkakaali on kyllä mieletön aine, se taipuu moneksi!
(reseptistä tulee n. 6 tortillalettua)
Raasta kukkakaali ja sekoita raaste, munat ja juusto kulhossa "taikinaksi".
Muodosta mössöstä ohuita tortillalettuja uunipellille. Kaksi saa mahtumaan kerralla aika hyvin. Laita pellille kaksi leivinpaperia.
Paista lettuja uunissa 225 asteessa 10 minuuttia, ja käännä ne sitten heilauttamalla päällimmäinen leivinpaperi ylösalaisin. (Ei ole välttämätöntä, ovat kypsiä ilman kääntöäkin mutta näin saa kummallekin puolelle kauniin paistopinnan.)
Valmiit lettuset.
Ja sitten ei kun täyttämään tortillat suosikkitäytteilläsi!
Me teemme miehen kanssa aina itse guacamolen ja sen lisäksi vakiotäytteisiin kuuluvat lohisuikaleet, jääsalaatti, yrttimarinoidut herkkusienet, pehmeäksi paistettu sipuli ja silputtu kurkku, tomaatti ja paprika. Karppitortillaletut ovat huomattavasti perinteisiä tortilloja täyttävämpiä ja itse jaksan syödä vain yhden kerrallaan, miehenikin vain puolitoista. :)
* * *
Loppuun vielä ateriataulukot.
En ole enää edellisen induktion jälkeen laskenut syömiäni hiilareita tai muitakaan arvoja, mutta aloin nyt taas tiistaista lähtien syöttää aterioitani Kiloklubiin jotta saisitte jotain käsitystä siitä miten makroravinteet induktioruokavaliolla jakautuvat. Tiistain lukemat: hiilihydraattia 11,3g, rasvaa 111,7g ja proteiinia 82,7g. Keskiviikko: hiilihydraattia 14,2g, rasvaa 142g, proteiinia 96g.
Ketostixini eivät sitten toimineetkaan, vaikka parasta ennen -päiväys on lokakuu 2013. Olin unohtanut, että pakkauksen avattua tikut pitää käyttää 6 kk:n sisällä. Ja minun pakkaukseni on avattu kesällä 2011... Täytynee ostaa uusia. Ketoosin mittaaminen Ketostixeillä ei siis ole millään lailla välttämätöntä, useimmat käyttävät tikkuja lähinnä uteliaisuudesta tai laihdutukseen pyrkivät kannustimena.
Jotenkin koen, että en mahdollisesti ole ketoosissa vaikka induktiota on takana jo 10 päivää. Päättelen tämän välipalojen tarpeesta. Ketoosissa kolme ateriaa päivässä riittää useimmiten vallan mainiosti, mutta nyt ruokahaluni on selvästi runsaampi. Enkä sano etteikö se olisi ok. :) Välipalojen tarve voi johtua lisääntyneestä energian tarpeestakin, kun keho yrittää totutella melkein 4 kk:n tauon jälkeen intensiiviseen liikuntaan. Ketoosia tai ei (se ei ole minulle itsetarkoitus), induktio on hyvä tapa nollata rönsyilemään päässeet ruokailutottumukset ja palata hyvää oloa tuottavaan ravitsemukselliseen tilaan. :)
Mikäs kokoomalista vielä puuttuikaan edellisvuodelta? No tietysti loppuun kulutetut putelit! :D
Hassua, kun listausvuosina 2009 ja 2010 loppui kumpanakin 43 tuotetta, ja vuosina 2011 ja 2012 kumpanakin 61 tuotetta. :) Tasaista menoa. Edit. Paitsi että viime vuoden luku nousi 62:een, unohdin yhten hoitoaineen. :p
Hiustuotteet
Puhdistustuotteet
Kasvotuotteissa lista oli ihan hilkulla täydentyä vielä yhdellä päivävoiteella, nimittäin Madaran Deep Moisture Fluidilla. Se oli minulla reissuvoiteena yhdessä Bare Mineralsin Purely Nourishingin kanssa, ja kumpiakin oli matkaan lähtiessä jäljellä vajaa kolmannes (Madara 50 ml purkki, BM 30 ml). Täytyy sanoa että ihan hämmästytti että en saanut sitä loppuun, vaikka käytin sitä aamuin illoin. Luvut vahvistavat jälleen sitä, miten todella vähän mun iho imee voidetta. :) Olen käsittänyt että yksi 50 ml purkki kestää keskivertonaisella päivittäisessä käytössä ehkä 2-3 kk, minulla menee siihen melkein vuosi.
Kasvotuotteet
Vartalotuotteet
Meikkituotteet
Muut tuotteet
------------------------------------------------------------
Yhteensä 62 tuotetta
Mitenkäs teidän listat? :) Tiedän että siellä joukossa on muitakin putelinlistaajia..! ^_^
P.S. Sivupalkissa kysely merkkiuskollisuudesta!
Meikkailen aina kavereitani, mutta nyt laitoinkin kaverin meikkaamaan mut! :)
Blogistakin tuttu lapsuudenystäväni Mili on meikäläistäkin pahempi meikkifriikki, ja Mili-landiasta löytyy loputtomat kosmetiikka-aarreaitat. Siellä on aina ihana käydä penkomassa! ^_^
Mili olisi halunnut meikata minut Urban Decayn Naked2-paletilla, ("Blääh, liian turvallista..! ^_^), mutta minä halusin lookin joka Milillä itsellään oli ollut aiemmalla viikolla. Harmi ettei näissä kuvissa (kiitos jälleen sinisen, pilvisen talvivalon) näy meikin upea kimallus.
On aina kiinnostavaa seurata miten eri lailla ihmiset kokoavat meikin. En tiedä havaitsetteko te eroa minun ja Milin varjostustyylissä.
Poskipunankin Mili laittaa vähän eri kohtaan kuin minä, hieman alemmas.
Tykkäsin meikistä, se oli hyvin minun tyyliseni mutta kuitenkin erilainen! :) MACin luomivärisävy Brash oli parasta meikissä, onneksi omistan Coppering-sävyn joka on hyvin lähellä..! :p
Meikkiin käytetyt tuotteet:
Silmät näyttivät punertavan luomivärin vaikutuksesta taas ihan yliluonnollisen sinisiltä. Ei ole parempaa sävyä saada sinisyyttä pomppaamaan kuin kupariset punaiset..!
* * * *
ESTELLE & THILD Lily -naamio on nyt arvottu! Ihohuokosiaan syväpuhdistamaan pääsee lukija nimimerkillä sini! (Heh, mikä sattuma, juuri kun puhuin sinisestä... :)) Arvontavelhona toimi Mr. Karkkipäivä. Onnittelut sinille!
Katsotaanpa sitten viikon ateriat torstailta lauantaille. Annan myös muutaman vinkin helppoihin ja maukkaisiin pääruokiin jotka ovat myös varsin ns. opiskelijaystävällisiä. :)
Perjantain aamiaismunakkaan kyljessä itsetehtyä piimäjuustoa, jäävuorisalaattia, kurkkua ja retiisiä.
Kasvikset ovat suuressa roolissa vhh-ruokailussa, mutta tuoreena myös suhteellisen kalliita. Jos budjettisi sallii, osta mieluusti tuoretta, mutta muutoin ystäväsi on kaupan pakasteallas. Itse pidän pakkaseni aina täynnä ruusukaalia, pinaattia, parsakaalia ja kukkakaalia. Parsa/kukkakaali/porkkanamixejä saa kilon pakkauksissa erittäin edullisesti Rainbow'lta ja Euroshopperilta.
Pakastealtaasta löytyy myös kiireeseen tai vaikka työpaikan lounaaksi sopivia kalamurekepihvejä. Pakasteet ovat vähemmän jatkokäsiteltyjä kuin ei-pakastetut einekset, joten käytän näitä ihan hyvällä omallatunnolla. Lisäksi ne ovat suhteellisen edullisia. Jos edellisen päivän illallisesta ei ole jäänyt mitään lounaaksi, on aamulla ennen töihin lähtöä kätevää ja nopeaa paistaa pari kalapihviä ja keittää pakastevihanneksia evääksi. Vie alle 15 minuuttia, testattu on lukemattomat kerrat! ^_^ Ja kermaviilipurkki mukaan, sinappia ja pippuria lisäämällä siitä saa maailman nopeimman ateriakastikkeen! :)
Yksi suosikkiresepteistäni; samettinen kukkakaalisosekeitto katkaravuilla.
Sulata katkaravut. Freesaa silputtu sipuli pannussa. Keitä tai höyrytä kukkakaalit pehmeiksi kasvisliemikuutiolla maustetussa vedessä (höyryttäessä jäävät maukkaammiksi, olen hiljattain hurahtanut höyryttämiseen ^_^). Kaada osa vedestä pois ettei keitto jää litkuksi, itse jätän ehkä pari desiä. Lisää Koskenlaskija-juusto ja sipuli ja soseuta sauvasekoittimella tai yleiskoneessa. Joku saattaisi tykätä lisätä nokareen voita tai kermaa, itse en niin tee. Mausta valkopippurilla ja ripauksella suolaa.
Annostele keitto lautaselle ja lisää päälle sulaneet katkaravut ja ropsaus timjamia (jos tykkäät timjamista). Kevyt mutta yllättävän täyttävä ateria - ja niin namia!!
Keiton kuva täältä.
Kasvissosekeitot ovat yksi helpoiten syntyvistä aterioista, ja proteiinia niihin voi lisätä vaikkapa katkarapujen, grillatun tofun tai rapeiden pekonihiutaleiden muodossa. Tai improvisoida, kuten minä tein eilen - pilkoin lohipyöryköitä pieniksi paloiksi, paistoin pannulla rapeiksi ja lisäsin kukkakaalisoseen joukkoon! Neutraalin kukkakaalin kylkeen sopii melkein mikä tahansa! Myös pilkottu, keitetty kananmuna menisi varmasti seassa onnistuneesti.
Toinen vinkkini liityy myös kasviksiin ja aterioiden "tuunaamiseen" salaattivihanneksilla. Esimerkiksi munakas, vaikka runsasenerginen onkin, tuntuu ja näyttää lautasella yksinään vähän köyhältä ja voi johtaa kiusaukseen täydentää annosta vaikkapa voileivällä. Aivomme käsittelevät nälkää myös visuaalisesti, ja täyttämällä lautasen kasviksilla (suosi vihreää induktiovaiheessa) muuttuu munakas yhtäkkiä täydeksi ateriaksi. Vihannesten pilkkominen ja pureskelu vie myös hitusen kauemmin kuin pelkän munakkaan hotkaisu, ja tälläkin tavalla ateria muuttuu pidemmäksi ja tuntuu "kokonaisemmalta".
Samoin voi menetellä minkä tahansa aterian kanssa. Esim. juustolautanen, kylmäsavulohiviipaleet tai tonnikalamantelileipä muuttuvat välipalasta pääateriaksi kun heität kylkeen perussalaatin vihreistä lehdistä, kurkusta ja tomaatista (korvaa tomaatti vaikka vihreällä paprikalla induktioviikoilla). Salaattiin saa makua ja helppoa ruokaisuutta paahdetuilla siemenillä, ja oliiviöljy viimeistelee jokaisen vihreän annoksen.
Kuulostaa hölmön yksinkertaiselta vinkiltä, mutta se toimii! Salaatti ei niukkaenergisenä vie yksinään kenenkään nälkää, mutta sen visuaalinen merkitys aterian koostamisessa on yhtä tärkeä kuin sen ravintoarvo.
Raikas aamiaisvaihtoehto munakkaalle. Jogurttiseoksiin saa lisättyä proteiinia soijarouheella tai heraproteiinijauheella. Omassa peruscocktailissani rasva tulee kreikkalaisesta jogurtista ja proteiini & rakenne rahkasta ja raejuustosta.
Induktiovaiheessa maitoon tehdyn jogurtin hiilihydraatit saattavat kuitenkin olla liikaa. Vähähiilihydraattisemman vaihtoehdon tarjoaa maustamaton soijajogurtti, mutta se on myös vähärasvaista. Soijajogurtin niukkarasvaisuutta voi kompensoida sekoittamalla joukkoon vaikka kookosöljyä.
Lisää edullisia ja helppoja ateriavinkkejä ensi viikolla! :) Tänä iltana pääsen myös kotiinpalatessa tarkastelemaan ketoosin tilaa Ketostix-tikuilla, ja voin niiden kertoman perusteella muokata ruokailujeni koostumusta.
Syksyn kosmetiikkamaistiaisista seuraavana esittelyssä Estelle & Thildin uutukainen Lily-tuotekaksikko.
Lily-tuotteita mainostetaan "Detox-duona", ja kyseessä onkin ihon syväpuhdistusta harrastaville tuttu yhdistelmä kuorinta + savinaamio.
Pakkaukset ovat Estelle & Thildin graafiselle ilmeelle tyypillisesti aivan ihastuttavat (ainakin meikäläiseen uppoaa), mutta ei pidä odottaa että tuotteet sisältäisivät ruiskukkaa tai sinikelloa. Kuvitus on ilmeisesti valittu sävynsä vuoksi.
Eipä Lily-tuotteissa muuten ole liljaakaan. :) Ainoat kukkaisainesosat ovat ruusuvesi ja kuorinnasta löytyvä seljankukkauute. No, eipä tällä kai niin perustavanlaatuista merkitystä ole. ^_^ Vähän vain ihmetyttää mistä nimi tulee... Muissa Estelle & Thildin tuotelinjoissa nimi viittaa aina käytettyyn raaka-aineeseen.
Micro Scrubissa on kuorivana ainesosana hydrattua silikaa, joka on tuttu hammastahnoista. :) Hammastahnoissa tämä aine siis "hioo" liat hampaistamme. Lily-kuorinta on voidemainen ja nimensä mukaisesti erittäin pienirakeinen. Pidän miedosta tuoksusta ja tuote tuntuu kaikenkaikkiaan miellyttävältä, rakeet ovat kuin hienonhienoa hiekkaa.
Lily Detox Mask -naamion vaikuttavana aineena on bentoniitti-savi. Naamio lupaa syväpuhdistaa ja supistaa huokosia. Muuta en tuotteesta sitten osaakaan sanoa, sillä en avannut sitä lainkaan vaan ajattelin arpoa sen käyttämättömänä teille. En itse juurikaan käytä naamioita, joten tuumin että se ilahduttaisi enemmän jotakuta lukijaa. :)
Mikäli kiinnostuit Lily-naamiosta, huikkaa halukkuutesi kommenttiboksissa. Suoritan arvonnan maanantaina 7.1. klo 21.00, siihen saakka on aikaa osallistua. Estelle & Thild -tuotteethan ovat muuten sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, ja valmistetaan Suomessa.
* * * * *
Edit. Kommenteissa nousi esiin kysymys sarjan kotimaisuudesta. Estelle & Thild on ruotsalainen, Pernilla Rönnbergin vuonna 2007 perustama yritys. (Nimi tulee Rönnbergin tyttäriltä Estelleltä ja Mathildelta.) Vaikka firma itse on siis från Sverige, valmistutetaan tuotteet alihankkijalla här i Finland. :) Joku kysyi että "missä ne sitten valmistetaan" (itseänikin kyllä kiinnostaa tietää missä yksi lempisarjoistani syntyy!), mutta firmat eivät yleensäkään mainosta alihankkijoitaan. Kuitenkin Estelle & Thildin PR on Suomen markkinoilla avoimesti tuonut esille sen, että tuotteet valmistetaan täällä. Itse voisin veikata, että näiden ihanien tuotteiden taustalla saattaisi olla vaikkapa tämä Ecocert-sertifioinnin saanut private label -tehdas Helsingissä. (Korostan, että tämä on pelkkä arvaus! :)) En usko, että Suomessa lopulta on hurjan montaa sertifioitua luonnonkosmetiikkatehdasta. Ja hienoa, että on ainakin yksi!
Käyttelen tässä juuri loppuun yhtä vuosien hiushärpäkejemmojeni viimeisistä tuotteista, Tigin Catwalk Thickening Conditioneria. Se on yksi huonoimpia käyttämiäni hoitoaineita, enkä toisaalta ylläty. Tuuheuttavat hoitoaineet eivät yleensäkään sovi yhteen kuivien, hauraiden ja käsittelyissä rispaantuneiden hiusten kanssa. (Miksi sitten aikoinaan edes ostin sen? Hyvä kysymys. Ehkäpä, koska hiukseni ovat yllämainittujen ominaisuuksien lisäksi myös ohuet, enkä koskaan lakkaa haaveilemasta lisätuuheudesta.)
Postauksen tarkoitus ei ole morkata tätä yhtä tuote-ressua, vaan ihmetellä yleisesti hiustuoteryhmää nimeltä tuuheuttavat hoitoaineet. Ostin Thickening Conditionerini siihen aikaan, kun vielä uskoin Joulupuk- -, no, ei nyt sentään, mutta tuuhentaviin hoitoaineisiin. Mikä on melkeinpä sama asia kuin Joulupukki. :)
Asiahan on niin, että ei ole mitään teknologiaa, jolla shampoo ja hoitoaine voisivat lisätä hiuksiin volyymia. Tuuheuttavan shampoon ja hoitotuotteen toiminta perustuu siihen, että ne eivät jätä hiuksiin "kuorrutteita" (eli niitä silottavia ja kiillottavia aineita) jotka voivat tehdä hiuksen raskaaksi. Yksinkertaisesti ilmaistuna ne ovat siis niin vähän hoitavia kuin mahdollista.
Kun tavallisen hoitoaineen ideana on jättää hiukseen silottava, hiussuomuja sulkeva ja kampaamista helpottava kerros, toimii volyymihoitoaine päinvastoin. Kaikki hiuksen pintaan kerrostuvat aineet voivat potentiaalisesti tehdä hiuksesta raskaan ja verottaa hiuksen luonnollista ilmavuutta. Kun nämä aineet minimoidaan, hius tuntuu kevyemmältä, - ja usein myös pörröisemmältä ja sähköisemmältä. Voilá - hiuksesi ovat "paksummat"! :)
Volyymishampoo on käytännössä yhtä kuin syväpuhdistava shampoo, eli jos etsit sellaista, niin paremman puutteessa hommaan sopii myös tuuheutta lupaava shampoo. Tuuheuttava hoitoaine? No, se on vain hyvin, hyvin heikosti pehmentävä ja silottava hoitoaine. Huonokuntoiset hiukset omaavalle se on tiketti yhä vain pörröisempään, takkuisempaan ja sameampaan pehkoon.
Ehkä paras "tuuheuttava" hoitoaine mitä olen kokeillut oli Santen Mango 2 in 1. Koska se ei käytännössä tuntunut hoitavan hiusta lainkaan. Minkä tuloksena hiukseni muistuttivat karheaa leijonanharjaa! :) Huono valinta minun hiuksilleni, mutta oivallinen littanan mutta hyväkuntoisen kuontalon omistavalle.
Uteliaana kyselenkin nyt, onko joku joskus onnistunut löytämään hoitoaineen, joka jättää hiukset sekä hoidetun silkkisiksi ja helposti kammattaviksi, että muhkean tuuheiksi? Ja jos näin on - mistä se tuuheus tulee?
Kuten oli aiemmin puhetta, tammikuu on Karkkipäivässä ravintokuu. (Mutta älkää aihetta kammoksuvat peljästykö, ruokapostauksia tulee muutama viikossa eivätkä ne syrjäytä kosmetiikkapostauksia.)
Moni teistä on toivonut juttua ruokavaliostani ja tarkempaa selostusta siitä mitä itse asiassa syön. Etenkin induktio-vaiheen syömiseen liittyvät vinkit tuntuvat kiinnostavan.
Aamupala tänään.
Yhden jutun teen nyt heti alkuun selväksi. Olen valinnut syödä vähähiilihydraattisesti, koska se toimii minulla. Mutta en ole mikään karppaukseen hurahtanut, kaikille leivättömyyden ja perunattomuuden ihmemaasta vouhottava ruokasaarnaaja. En sano teille, että kaikkien kannattaisi syödä näin. Olen vain iloinen, että löysin ruokavalion josta minulle tulee hyvä olo niin mieleen kuin kehoon.
Koska monet mieltävät karppauksen pelkäksi painonpudotusohjelmaksi, haluan korostaa, että en yritä laihduttaa. Olen aina ollut normaalipainoinen ja hoikka. Kun siirryin nykyiseen ruokavaliooni kesällä 2011, painoni tippui n. 2-3 kiloa, josta suurin osa taisi olla nestepöhöä. Tämän jälkeen painoni on pysynyt välillä 49-50 kg siitä suuremmin heilahtelematta. Eli karppaus ei suinkaan tarkoita sitä, että paino jatkaa putoamistaan kuukausi kuukaudelta.
En pidä termistä 'karppaus', koska se tuntuu median raiskaamalta trendi-ilmaisulta. Sanan käyttö saa myös monen asennoitumaan jo valmiiksi negatiivisesti. Pidän enemmän nimistä 'vähähiilihydraattinen tai hiilihydraattitietoinen ruokavalio'. Koska karppaus kuitenkin on lyhyempi sana, käytän välillä teksteissä myös sitä.
Vatsa turvoksissa jouluviikon ruokailun jäljiltä, 31.12.2012
Miksi karppaan?
Vastaan kysymykseen kertomalla, mitkä asiat olivat pielessä.
1. Ruokavalioni oli järkyttävän yksipuolinen enkä osannut laittaa muuta ruokaa kuin eineksiä ja keittää pastaa ja riisiä.
2. Vatsani oli käytännössä aina turvoksissa, ja minulla jatkuvasti raskas olo ja mielettömiä ilmavaivoja.
3. Voimallisiin nälkäkohtauksiin liittyvät, verensokerin heittelyn aikaansaamat päänsäryt ja heikotukset olivat päivittäisiä seuralaisiani
Turvotusta ei pidä sekoittaa rasvakertymiin. Vatsasi voi siis näyttää potkupallolta ja tuntua pinkeältä, vaikka rasvaprosenttisi olisi pohjalukemissa.
Tilanne ruokavaliomuutoksen jälkeen:
1. Syön monipuolisesti ja valmistan lähes kaiken ruoan itse kastikkeista kasvispihveihin.
2. Vatsani on litteä, olo on kevyt eivätkä kaasut jyllää suolistossa.
3. Nälän tunne on erilainen ja tulee hitaasti ilman heikotusta, nälän tuntiessani minulla on aikaa valmistaa ruokaa vaikka kaksi tuntia ilman näännyttävää "pakkosaadaruokaaNYTHETI!" -tunnetta
Vatsa tänä aamuna, 3.1.2013, induktion kolmas päivä
En ihannoi rasvan suurkulutusta, mikä sekin usein yhdistetään karppaukseen, mutta olen huomannut että nautin enemmän rasvaisista herkuista kuten kreikkalaisesta jogurtista ja juustoista kuin sokeri- tai tärkkelyspitoisista ruoista. Ehkä juuri siksikin nykyinen ruokavalioni tuntuu niin paljon tyydyttävämmältä kuin entinen. "Entisen elämän" sipsi- ja pullamässäyksestä tuli aina huono omatunto ja vähänkään tiheämpi herkuttelu näkyi heti vyötäröllä, mutta nyt kermainen jogurttiannos ja kookosjauhoon leivottu muffinssi voivat kuulua aterioihini vaikka päivittäin ilman että housut alkavat yhtään kiristää. :)
En osaa mitenkään hienosti tai asiantuntevasti selittää vähähiilihydraattisen ruokavalion aikaansaamia muutoksia elimistössä, mutta yritän tiivistää pienen tärkeän pätkän. Elimistön aineenvaihdunnalla on kaksi tilaa, joko rasvaan (lipideihin) tai hiilihydraatteihin (glukoosiin) perustuva. Karppauksessa tähdätään rasva-aineenvaihduntaan, jolloin elimistö käyttää energialähteenä pääsääntöisesti kehon omia rasvavarastoja.
Kun hiilihydraattiaineenvaihduntainen ihminen syö runsaasti rasvaista ruokaa, hän lihoo. Minun aineenvaihduntani oli matkan aikana vaihtunut takaisin hiilihydraattipohjaiseksi, mutta jatkoin silti tuttujen kermamunakkaiden ja täysrasvajogurttieni syömistä. Tämän seurauksena reiteni kuljettivat kotiin nohevat tuliaiset lisäsenttien muodossa ja vanhat farkut yllättivät ahtaudellaan.
Siksi uusi vuoteni alkaa nyt induktiolla; vaiheella, jonka kävin läpi kesällä 2011 aloittaessani karppauksen. Induktio on tri Robert Atkinsin käyttämä termi, jolla tarkoitetaan erittäin niukkahiilihydraattista, tiukasti rajattua ruokavaliota. Vuorokauden aikana nautitut hiilihydraatit pidetään n. 20 gramman tuntumassa tai alla. Tällä keinolla elimistö ikäänkuin "pakotetaan" siirtymään rasva-aineenvaihduntaan. Tätä tilaa kutsutaan ketoosiksi.
Alla kahden ensimmäisen induktiopäiväni ateriat. Ateriakokoni on yksi normaalikokoinen lautasellinen, pääaterioilla täysi ja muilla aterioilla vajaa. En noudata kirjaimellisesti Atkinsin induktiota jossa mm. maitotuotteet, pähkinät ja porkkana ovat kiellettyjen listalla. Syön tosin näitä ruoka-aineita vähemmän kuin normaalisti.
Tänään olen syönyt munakas-aamiaiseni lisäksi sinihomejuustolla ja paahdetuilla seesaminsiemenillä maustetun tonnikalasalaatin, ja illalliseksi teen varmaankin katkarapusalaatin halloum-juustolla. Hyvin salaattivoittoisesti mennään! :)
Koostan induktioruokailuni näin: joka aterialla (vihreitä) vihanneksia ja joku proteiinin lähde. Käytännössä jäävuorisalaattia (suosikkini rapeutensa ja riittoisuutensa vuoksi), parsakaalia, kukkakaalia, kesäkurpitsaa, kurkkua, kalaa, katkarapuja, kananmunaa, sieniä ja erilaisia juustoja. Lihansyöjillä on helpompaa! :) Näiden lisäksi pieniä määriä pähkinöitä ja värikkäitä vihanneksia kuten tomaattia, porkkanaa ja paprikaa.
Edellisen induktiovaiheeni aikana söin myös joinain aamuina mantelileipää ja minuuttisämpylää. Aamiaisesimerkkejä; juustoinen sipulimunakas, leikkelelautanen (juustoa, kylmäsavulohta, salaattia), tonnikalavoileipä (mantelileivällä) ja täysrasvajogurtti-raejuustosekoitus vadelmilla ja kookoshiutaleilla (maitotuotteet ja marjat voivat jarruttaa ketoosia osalla). Lihansyöjien aamiaisvaihtoehdot täydentyvät vielä pekonilla, täyslihanakeilla, kinkkuleikkeleillä jne.
Kyllä, induktioviikkojen ateriat voivat tuntua tylsiltä ja yksipuolisilta, etenkin jos on vasta aloittamassa kokeiluja vähähiilihydraattisella tiellä, mutta salaattilautastensa kanssa kärvistelijöille sanon tämän: vaihe on vain kaksi viikkoa*. Kun sen jaksaa, niin normaali-vhh-aterioiden koostaminen tuntuu ihan naurettavan helpolta! ^_^
*) Ellet ole voimakkaasti ylipainoinen ja siirtynyt vhh:lle laihdutusmielessä, silloin induktiota voi jatkaa pidempään.
Kohti kevyttä oloa ja päälle sujahtavia farkkuja, siis! :)
