Tänään muistin sen vihdoin tehdä.

Pestä hiukset munalla.

Sain vinkin kananmunapesuun lukijalta. Vaikka paljon olen erilaisista vaihtoehtoisista pesumetodeista kuullut (on CO-pesua, saippuapesua, ruokasoodapesua...), niin kananmuna-"shampoo" oli mennyt minulta täysin ohi.

Mikä munassa oikein irroittaa likaa..? Kysytään Googlelta. Ensin en meinaa löytää mitään. Munapesusta kertovilla sivulla vain lukee, että "egg cleanses hair". Ei riitä mulle! :) Haluan tietää mikä siinä puhdistaa.

Yhdestä blogista löydän maininnan, että kananmunan sisältämä lesitiini on "luonnollinen puhdistaja". Mutta miten..? No, jatketaan googlausta.

Päädyn ketjuun incihaku: lecithin --> käytetään kosmetiikassa pehmentävänä ja kosteutta sitovana ainesosana sekä emulgaattorina (ei vastaa kysymykseen 'miten muna puhdistaa, jatketaan hakua) -->  lesitiini on fosfolipidi --> Wikipedia: Fosfolipidi --> selviää, että fosfolipidimolekyylissä on hydrofobinen ja hydrofiilinen pää (niinkuin tensideissäkin). Aaa, nyt alan ymmärtää. Kaivan esiin Kosmetiikkamyyjä-tutkintoni Kosmetiikan kemia -kurssin muistiinpanot. Löydän kohdan "Emulgoimalla puhdistaminen", jossa mainitaan myös lesitiini. :) Noniin!

Kuva: Teknokemian Yhdistys

Wikipedia varmistaa vielä asian: "In aqueous solution, lecithin's phospholipids can form either liposomes, bilayer sheets, micelles, or lamellar structures, depending on hydration and temperature. This results in a type of surfactant."

Nyt olen tyytyväinen. :)

Netti tiesi myös kertoa, että munapesussa kannattaa käyttää nimenomaan keltuaista ja jättää valkuaiset pois, valkuaisessa kun ei ole pesevää ominaisuutta. (Joku sivu väitti myös, että valkuainen koaguloituu suihkun kuumassa vedessä helpommin kuin keltuainen ja koko munaa käyttämällä olisi siis suurempi vaara että hiuksiin jää keittyneitä munan paloja.... Itse asiassa keltuainen hyytyy ihan yhtä helposti. Voin kertoa tämän aamun pesukokemuksen perusteella.)

Erottelin lasiin kaksi keltuaista. Sekoitin joukkoon hieman vettä. Menin suihkuun ja katsoin lasia skeptisenä. Miten tämän nyt saisi levitettyä hiuksiin järkevästi...?

Lopulta sitten vain kaadoin munan päähäni pienissä erissä. Hyytelömäisen koostumuksen ansiosta se ei heti valunut lattialle. Hieroin keltuaista hiuspohjaan niinkuin hieroisin shampoota, mutta koska keltuainen ei tietenkään vaahtoa, tuntui siltä kuin mitään ei oikeastaan tapahtuisi. En pystynyt mitenkään varmistumaan siitä, levisikö muna kaikkialle hiuspohjaan. Juuri tämän vuoksi vaahto on niin must - vaikkei se ole mitenkään välttämätön puhdistumisen kannalta, vaahdon avulla sentään tiedät mihin kaikkialle shampoota menee.

Suoritin huuhtelun. Ja hot damn...! Puhdastahan siitä tuli! Tyvi jopa narskui ihan pikkuisen..!

Laitoin perään Lushin American Cream -hoitoainetta ja Nexxuksen hiuksiin jätettävää hoitista. Hiukset olivat kuivuttuaan ilmavat ja, kuten kuvasta hyvin näkyy, hieman karheat ja pörröiset. Mutta todellakin puhtaat ja kaikkea muuta kuin pitkin päätä valuvat lähmät.

Täytyy sanoa että hämmästyttävää. :) Minulla oli hiuksissa vielä kiinnettäkin. Sekin tuntui lähtevän munalla!

Pesukokemuksen miinuksia:

- Koaguloituneet munariitteet hiuksissa, joita sai irrotella huuhdellessa. Ei niitä kuitenkaan paljon ollut.

- Haju. Hiuksiin jäi kevyt kananmunan haju, ja myös kylppärissä haisee muna. Kananmuna.

- Elämyksellisyyden puute. Rakastan hiustenpesua, ja pesutuotteen tuoksu ja koostumus ovat tärkeä osa elämystä. Vaikka munapesu on täysin kemikaaliton ja luonnollinen tapa puhdistaa hiukset - se ei kuitenkaan ole minunlaistani hiustenpesijää varten. Minä haluan sen ihanasti tuoksuvan, kermaisesti vaahtoavan shampoon. :)

(Mutta täysin luonnollista hiustenpesuainetta hakevalle voin suositella munaa! Huomattavasti hellävaraisempi ja kosteuttavampi kuin vaikkapa ruokasoodapesu.)

Ängätään tähän vielä päivän huulipunapainotteinen meikkikuva munahiuksilla.

Korkkasin tänään yhden lukuisista Lumenen lähettämistä huulipunista. Tämä lafka lähettää niin paljon huulipunia että niitä ei ehdi mitenkään kokeilla kaikkia... Arvelen, että tämä puna on ilmestynyt kesällä. Sävy näyttääkin hyvin kaukaiselta nyt syksyn keskellä....

Sävy on # 42 Vadelmamehu.

Onko teillä kokemuksia munapesusta? Tai ylipäänsä vaihtoehtoisista hiustenpesutavoista?

Minulla on käytännössä tasan kaksi aamiaista, joiden välillä vaihtelen. Toinen on kananmunapohjainen (munakas, kokkeli, keitettyä munaa), toinen on maitopohjainen (jogurtti-rahka-raejuusto-tai muu variaatio -sekoitus).

Aniharvoin syön aamulla jotain muuta kuin jonkun näistä vaihtoehdoista. Kaudet vaihtelevat. Välillä syön viikkotolkulla pelkkiä muna-aamiaisia eikä yhtään tee mieli jogurttia, joskus taas on päinvastoin. Juuri nyt vedän taas maitotuotelinjaa.

Tällaiselle hiilihydraattitietoiselle syöjälle, jolla vieläpä on pimeä viehtymys listailuun, tuotteiden vertailuun ja tilastointiin, on ravintoarvollisesti optimaalisimman maitotuotemössöyhdistelmän löytämisestä muodostunut tietysti pienimuotoinen harrastus. Okei, myönnetään, aika mieleinenkin harrastus... :D

Päivän postaus kumpuaa juuri siitä. :) Esittelyssä vähähiilihydraattisen jogurttiaamiaisen rakennusaineita.

Kirjoitus ei sovellu henkilöille, joilla on heikko huumorintaju ja taipumus ärtyä hiilarifriikkeydelle. :D

Tavallisessa maidossa ja jogurtissa on paljon hiilihydraatteja. Ne eivät sovi vähähiilihydraattisen ruokavalioon.

"Karppaajien" suosiossa ovat täysrasvaiset luonnonjogurtit kuten turkkilainen ja kreikkalainen jogurtti. Jotkut syövät myös rahkaa ja raejuustoa, tai sekoittavat näistä mieleisensä yhdistelmän.

Minä olen käynyt läpi koko "karppaaja-jogurtti-evoluution". :D Aloitin pelkällä "pappajogurtilla", eli Lindahlsin legendaarisella turkkilaisella. Sitten aloin kiinnittää huomiota ravintorvoihin. Vaihdoin vähähiilihydraattisempaan jogurttiin, Lidlin kreikkalaiseen. Se on edelleen markkinoiden vähähiilihydraattisin jogurtti Suomen markkinoilla.

Pelkkä kreikkalainen alkoi pikkuhiljaa maistua kermaisuutensa vuoksi liian jälkiruokamaiselta, ja aloin sekoittaa siihen maitorahkaa. Tämä oli pitkään vakiosekoitukseni; 50-50 jogua ja rahkaa.

Sitten luin jostain blogista, että joku sekoitti jogurttiinsa myös raejuustoa. Yäk, oli ensimmäinen reaktioni. En ollut koskaan pitänyt raejuustosta, ja ajatus jogurtin pehmeän maun sabotoimisesta juustotuotteella kuulosti kerrassaan ällöttävältä.

Koska raejuustossa kuitenkin on vähemmän hiilihydraattia kuin jogurtissa ja rahkassa, päätin kokeilla sekoitusta. Raejuuston lisäys vähentäisi annoksen hh-pitoisuutta. Ehkä juuston outo ominaismaku katoaisi jogurttiin..?

Ja niinhän siinä kävi, että pienellä totuttelulla, aloittaen hyvin pienestä määrästä, totuin raejuuston ja jogurtin yhteismakuun, ja aloin jopa pitää siitä. Lisäksi tykästyin sekoitukseni uuteen, kokkareiseen rakenteeseen. :) Raejuustosta tuli vakio-osa jogurtticocktailiani. Verrattuna paljon painavampaan ja korkeampihiilariseen maitorahkaan, raejuuston avulla annoksen hh-pitoisuutta saattoi laskea samalla kun annoskokoa pystyi kasvattamaan ^_^

Seuraava askel evoluutiossa oli soijajogurtin integroiminen sekoitukseen. Sitten mascarponen. Ja lopulta löysin ricotan. Ahh. Tämä herkku on ehkä parasta mitä aamiaissekoitukselleni on tapahtunut. Kokeilkaapa joskus sekoittaa ricottaa, raejuustoa ja vähärasvaista luonnonjogurttia (minä käytän soijaa), ja maustakaa pöperö vaniljalla. Oijjoi.... Siihen päälle vadelmia ja kaakaonibsejä niin ollaan aamiaisten taivaissa. :)

Tämän vuoden versioihin kuuluu myös chia-geelin lisääminen sekoitukseen. Se tuo mössöön erinomaista ravintoarvoa nollahiilareilla sekä mukavan puuromaisen rakenteen.

Lisään jogurttiin aina myös marjoja, pähkinöitä, kaakaonibsejä ja soijarouhetta (en kaikkia samalla kertaa :)). Ricotta-version tykkään maustaa vaniljauutteella.

*

Seuraavana esittelyssä aamissekoitukseni tähdet.

Aloitetaan Lidl-porukasta. Lidl - tuo vähähiilihydraattisten maitotuotteiden kiistaton kuningas! Tästä puljusta löytyvät niin Suomen vähähiilihydraattisin jogurtti, rahka, raejuusto kuin maitojuomakin! :)

Milbona Kreikkalainen jogurtti

Hiilaria 3,2 g / 100 g. (Oli ennen 2,8 g mutta muuttivat koostumusta, no, jogu on silti edelleen vähähiilarisin ;))

Monen suomalaisen suosikki. Kiinnosti sitten hiilarit tai ei, maku vain on paras :)

Milbona Maitorahka 4,3%

Hiilaria 3,7 g / 100 g.  Rasvaiset maitorahkat kunniaan! Erittäin hyvän ja täyteläisen makuinen. Mielestäni vielä parempi kuin Rainbow'n kermarahka, jossa rasvaa on peräti 10 g. Suomi on ihan ihme maa kun täällä palvotaan rasvattomiksi käsiteltyjä, pyyhekumilta maistuvia ruokia. Nollarasvan rahkat ja raejuustot ovat muualla Euroopassa jotain kummallista ja epäluonnollista tai vähintään kaupoissa vähemmistönä, meillä taas markkinat pursuavat "fat-free'ta".

.

Ja nyt se tuote jonka mainitsin eilisessä postauksessa... :)

Lidliin kesällä rantautunut uutuus:

Pohjolan Juustola 2% Raejuusto

Tässä raejuustossa on todella poikkeuksellisen alhainen hh-pitoisuus - 0,9 g / 100g!

Myös maku on erittäin hyvä, vähemmän suolainen kuin Lidlin Goldessa-raejuustossa. Muistuttaa Valion 2% -raejuustoa, mutta Valio hakkaa sen hienoisesti täyteläisemmällä maullaan.

Aiempaa Suomen vähähiilihydraattisimman raejuuston titteliä piti hallussaan Euroshopperin rasvaton, tässä kaverissa on 1,8 g hh / 100 g. Maku Euroshopperin tuotteessa vain on jotain ihan hirveää, kumisempaa raejuustoa en muista maistaneeni.

Ennen Pohjolan Juustolan astumista estradille, lemppariraejuustoni olivat Lidlin Goldessa (rasvaprosenttinsa takia, 4,5%, hiilaria 3 g / 100 g) ja Valion 2% (2 g hh / 100 g).

Yksi kahvimaitojuttu tähän väliin - Lidlistä löytyy myös Suomen matalahiilarisin maitojuoma. Valion Eila ja Pirkkakin jäivät toisiksi. ;) Laitan tätä kahviin soijamaidon kanssa.

:)

.

Alpro Soijajogurtti

Alpron maustamaton soijajogurtti on kuulunut lempiruokiini jo 10 vuotta, kauan ennen vhh:lle siirtymistä. Tämän jogurtin ravintoarvot ovat juuri parantuneet vhh:laisen kannalta; entinen 2,8% hh-pitoisuus on viimeisen uudistuksen myötä laskenut 2,1%:n.

Soijajogurtit ovat ihme kamaa, kun ne vähärasvaisuudestaan huolimatta silti maistuvat pehmeän täyteläisiltä, jopa kermaisilta.

Alpron voittaa kuitenkin vielä

Rainbow'n soijajogurtti (en suostu käyttämään 'soijavalmiste' -ilmaisua...)

Rainbow'n jogussa hiilaria on vain 1,8g / 100 g. Maku vain ei ole ihan yhtä pehmeä kuin Alprossa, ja soijan maku tulee vahvemmin läpi.

Ricotta-tuorejuusto. <3 Ahh!

Käytän Castelli-merkkistä, sillä se on edullisin löytämäni.

Hiilihydraattia Castellin ricotassa on netin eri tietolähteiden mukaan 2-3 g / 100 g. (Pakkauksesta puuttuvat ravintoarvomerkinnät kokonaan.) En tiedä kuinka monelle teistä ricotta on tuttua, mutta se valmistetaan juustonvalmistuksessa ylijääneestä herasta. Maku on aivan erilainen kuin vaikkapa Philadelphian tyyppisessä tuorejuustossa, siihen ricottaa ei pidä sekoittaa. Ricotta on selkeästi jälkiruokamaisempaa. Koostumus on hieman maitorahkamainen, mukavan lusikoitava.

Ricotassa on rasvaa saman verran kuin kreikkalaisessa ja turkkilaisessa jogurtissa, eli 10%. Korvaan sillä jogurtin laittaessani sitä sekoitukseen, lemppariyhdistelmäni on 1/3 ricottaa, 1/3 soijajogurttia ja 1/3 raejuustoa. :-*

Mascarpone

Hiilihydraattia 3 g / 100 g. (Käytän Rainbow'n tai Pirkan, arvaatte millä perusteella :)) Rasvapitoisuus kuitenkin niin tanakka (yli 30%), että tätä käytän sekoituksissa harvemmin, ehkäpä tilanteissa joissa tekee mieli jälkiruokamaisempaa makua. Mascarpone-raejuusto-sekoitus on aika hyvä jälkkäri, jos jälkkäriä joskus tekee mieli.

Ja lopuksi...

Se vähähiilihydraattisin sekoitus? :)

Kahden desin pläjäys:

100 g Pohjolan Juustolan raejuustoa

80 g Rainbow'n soijajogurttia

20 g chia-geeliä

Hiilaria yhteensä: 2,34 g

Päivän meikki:

Ai että mä saan kicksejä näistä ennen-jälkeen -kuvapareista... Kyllä vaan meikillä saa niin paljon aikaan.

Mutta en sano, että jälkeen-tilanne on aina välttämättä parempi... ;)

Meikin avaintuotteita.

Silmämeikkiin käytetty:

(tässä kuvassa olin unohtanut lisätä ripsaria - ripsissä jäljellä huomaamaton "kuntosalimaskara" aamun salikäynnin jäljiltä)

* Maybelline Color Tattoo -voidemainen luomiväri, sävy On And On Bronze (pohjustus) #

* Urban Decay Hustle (ulkonurkan varjostus, alaluomi)

* MAC Satin Taupe (luomivaon varjostus, alaluomi)

* MAC Deep Fixation (häivähdys luomen keskellä ripsirajan tuntumassa) #

* MAC Brule (kulmaluu, "pohjustus")

* Urban Decay Virgin (kulmaluu, toin aavistuksen valoa)

* Indelible Gel Eyeliner, sävy Chocolate Mousse (yläluomen rajaus ja alaluomen sisärajaus)

* Lavera Soft Eyeliner, sävy Golden Brown (alaluomen rajaus ripsien alta) #

* Urban Decay Sidecar (alaluomen sisänurkka)

* IsaDora Precision Mascara (ei vielä tässä kuvassa :D)

* Dermosil-kulmakynä, sävy Medium #

# = tuote saatu blogin kautta

IsaDora Precision Mascara <3

Kasvo- ja huulimeikkiin käytetty:

* Lavera Natural Liquid Foundation (se uudistunut), sävy 03 Honey Sand #

* Estee Lauder Double Wear -peiteaine, sävy Light Medium (silmien alla)

* Benecosin irtopuuteri, sävy Sand #

* Dr. Hauschkan poskipuna vuoden 2009 Natural Pastels -kokoelmasta #

* Poskipäillä kevyesti Lily Lolon Ivory Tower -luomiväriä #

* Dr. Hauschka Natural Pastels -huulipuna, sävy Soft Rose #

* Lavera Glossy Lips -huulikiilto, sävy Rosy Sorbet #

# = tuote saatu blogin kautta

Kuvasta jäi näköjään MAC Satin Taupe (luomivaossa) merkitsemättä...

Testasin tänään ensimmäistä kertaa Laveran uudistunutta meikkivoidetta. Tummin minulle lähetetty sävy on 03 Honey Sand, ja peilin edessä näytti siltä, kuin se sulautuisi oikein hyvin ihoni tämänhetkiseen päivettyneeseen sävyyn. Normaalistihan minulle sopii Laveralta se ihan vaalein meikkivoidesävy. Kuvat kuitenkin paljastavat eron kaulaan ja rintaan... Tai sitten tuo kasvojen vaaleus johtuu vain salaman + meikkivoiteen sisältämän titaanidioksidin yhteisvaikutuksesta. (Olen lukenut jostain että titaanidioksidi tuo iholle kalpean sävyn salaman vaikutuksesta, johtuu jostain heijastuksesta.)

Uudistunut Natural Liquid Foundation tuntui juuri niin hyvältä kuin vanhakin! :) Jess! Levittyy todella vaivattomasti, sulautuu ihoon kauniisti ja jättää ihastuttavan, kuulaan kasteisen pinnan. Lavera säilyy siis koostumukseltaan parhaana luonnonkosmetiikan meikkivoiteena jonka tunnen!

.

Entäs tuo otsikko...? Joo, päivän pääohjelmanumero tänään oli Lidlissä käynti. (Ja mun pitää kertoa teille kohta Lidlin raejuustosta..! :D) Meikki kenties näyttää johonkin toisenlaiseen tilaisuuteen sopivalta. ;)

Heräsin tänä aamuna suuressa kynsi-inspiraatiossa.

Bongasin eilen Saaran blogista ihanat metallikynnet, ja heti tuli minäkin-minäkin! –olo.

Kiitos kollegan, tiedän nyt myös millaiset ovat syksyn trendikynnet. ;)

Ei muuta kuin lakat esiin ja puuhaamaan.

Valitsin pohjasävyksi hopean ja tein päälle viiruja kullan, kuparin, ja liilaan taittavan tummanhopean sävyillä. Lisäsin lopuksi bling-efektiä kimallelakalla, josta noukin erikseen noita pikku-paljetteja ja asettelin kynnelle.

.

Snow Crystal Sparkling Champagne, Color Club Wild And Willing, IsaDora Gold Sparkles, Lumene Hiekkamyrsky, Viva La Diva # 84 (jännästi vihertävä hopea) ja Depend Art Liner Kulta.

Tuo Color Clubin Wild And Willing on muuten aivan ihana!

Käytin viirujen tekoon Dependin Art Liner –koristelakan sivellintä. Pyyhkäisin sen puhtaaksi joka lakan välillä. Art Linerin kultainen sävy oli minusta liian keltainen muiden sävyjen rinnalle, ja valitsin kultaiseksi lakaksi mieluummin IsaDoran vähemmän keltaisen Gold Sparksin.

.

Varmasti tyylikkäämpiäkin versioita on nähty, mutta minusta lakkauksesta tuli oikein hauska :)

…mutta melkeinpä vieläkin hauskempaa oli meikata tänä aamuna..! Oikeasti – nyt saattaa hyvinkin olla niin, että viimeiset seitsemän viikkoa ovat elämäni pisin aika ilman luomiväriä sitten ikävuoden 14..! En liioittele! :D

Minulla ei ollut koko Kreikan matkan aikana kertaakaan luomiväriä. Aloin käyttää luomiväriä säännöllisesti 7. luokalla, ja sen jälkeen se on kuulunut vakiorutiiniini läpi elämän. Kesäisin meikkaan vähemmän, enkä laita luomiväriä joka päivä, mutta seitsemän viikkoa täysin luomiväritöntä aikaa on varmasti ennätys.

Tänään oli siis varsinainen nautinto kaivaa paletti-muruset esiin. :)

Paluu kosmetiikkafriikin arkeen konkretisoitui viimeistään, kun puhelin alkoi hälyttää kello 9. Olin ihan että ”Mitä mä oon nyt unohtanut…?” Ei tullut yhtään mieleen mitä tänä aamuna muka olisi pitänyt muistaa – muuta kuin tapaaminen josta en tarvinnut erikseen muistutusta.

No:

Haha..! Olin laittanut puhelimeen muistutuksen viikkoja sitten Kreikassa yhden lukijan ehdottaessa minulle hiustenpesua kananmunalla..! Minun on pitänyt kokeilla tätä jo vaikka kuinka pitkään ja se on asia joka näköjään vaatii muistutuksen. Aamulla en kuitenkaan ehtinyt munapesua suorittamaan, oli sen verran kiire bussiin, mutta huomenna..! (Täytyy laittaa uusi hälytys ;))

.

Ja vielä yksi juttu! Ensi maanantaina pääsen jälleen tutustumaan kosmetiikkatehtaaseen. :) :) Minut on kutsuttu vierailulle Riikaan, Mádaran tuotantotiloihin! Asiaa! :)

Kosmetiikkabloggaaja-Sanni on palannut.

Lempeä lasku arkeen. Eilinen meni melkein nukkuessa, olin niin väsynyt lentokentältä tullessa että melkein nukahdin haarukka suussa ruokapöytään.

Tänään teille kirjoittelee hyvin tyytyväinen, vaikkakin edelleen hurjan väsynyt bloggaaja. Vaikka ulkona tervehtii sadesää - enkä eilen saanut kentältä sitä Diorin palettiakaan - voitteko kuvitella että juuri Cuir Cannage ei kuulu niin Ateenan kuin Helsinginkään lentokentän valikoimaan? - niin sisällä paistaa hyvä olo. Vatsa on juuri täytetty suomalaisella raejuustolla ja vadelmilla ja kahvilla tutusta mukista. Kotona.

On aika alkaa pikkuhiljaa päivittäytyä Suomen tapahtumiin. Ja blogimaailman tapahtumiin. Edessä on taas vuotuinen Inspiration Blog Awards.

Kreikassa kaikki normaaliin blogiarkeeni kuuluvat asiat tuntuivat niin kaukaisilta, että Awards-pöhinät ovat menneet kutakuinkin ohi.

Olen ehdolla. :) Tiedätte, että en ole palkintogaalaihmisiä, eikä itsensä esiinnostaminen tämän tyyppisissä tapahtumissa ole minulle luontevaa. En ylipäänsä pidä "kuka/mikä on paras" -asettelusta, vaikka hauskaa viihdettähän tämän on tarkoitus olla eikä sitä pidä ottaa vakavasti.

Myönnettäköön, että juuri tällä hetkellä kategoria "Inspiroivin Kauneusblogi" tuntuu sekin hyvin kaukaiselta. Olen silti, tai ehkä juuri siksi kuitenkin hyvin otettu siitä, että joku tai jotkut teistä ovat minut tähän kategoriaan ehdolle esittäneet. Kaikesta muusta sisällöstä huolimatta Karkkipäivä on monen silmissä edelleen kauneusblogi. Se ilahduttaa minua vilpittömästi. :) Kiitos siis teille.

Indiedays Blog Awards -gaala järjestetään lauantaina 25.10. ja vielä tänään (19.10.) voi käydä jättämässä äänensä.

Kauneusblogi-kategoriassa on 10 ehdokasta, ja äänen omalle ehdokkaalleen voi käydä antamassa täällä.

Kymmenen ehdokkaan joukossa on tuttuja naamoja :)

Henkeäsalpaavan taidokkaasta meikkitaiteesta inspiroituville vinkkaan Roseshock-blogiin tutustumista, siis wow...! Ei arkimeikkailijoille, mutta näyttävistä fantasiameikeistä innostuvat löytävät täältä kerrassaan upeita kuvia. Tällainen violetti-fani on ihan heikkona etenkin viimeisimpiin meikkeihin. ;)

Itse annan ääneni kuitenkin pitkän linjan idolilleni Saara Sarvakselle, joka on ansaitusti vienyt kotiin kaikki Suomen blogigaaloissa tähän saakka jaetut Paras Kauneusblogi -tittelit. Olen seurannut Saaran kaikkia blogeja Tiptoesista lähtien, ja jos johonkin bloggaajaan voi liittää termin 'inspiroiva', niin se on Saara.

Itse kun olen vielä henkisesti osittain Kreikassa, niin laitetaan tähän sopivasti Kreikassa otetut kuvat. :)

Lokakuussa 2012 tein ystävälleni Mariannalle smokey eye -meikin kynän avulla, juttu + tutorial täällä.

Mariannan Baby Lips -juttu oli muuten Karkkipäivän kirkkaasti suosituin blogipostaus syyskuussa...! :) Kyllä vauvahuulet jaksavat kiinnostaa... ^_^ Hauskaa, että kreikkalaiset ystävänikin ovat lipuneet osaksi blogin "sivuhahmogalleriaa". :)

.

Ai niin... hehheh, olin viime syksynä kaukaa viisas :D

Muistatteko, kun pähkäilin marraskuussa Barcelonassa mekko-ongelman kanssa, yrittäen löytää jonkun koltun ensimmäiseen Indiedays Blog Awards -gaalaan? Sekin postaus oli täysin odottamatta älyttömän suosittu, välillä tulee ihan puun takaa mitkä jutut teitä kiinnostaa..! :-0 Yli 100 henkeä "äänesti" mikä mekko minun tulisi valita..! :)

Päädyin sitten ostamaan kaksi mekkoa, joista tuo mustavalkoinen, paikallisen suunnittelijan käsin tekemä, päätyi Blog Awardseihin.

Numeroa 1, French Connectionin pitsiyksityiskohdalla varustettua, en ole käyttänyt vielä kertaakaan. Sen vuoro taitaa sitten olla nyt. :)

Eipähän tarvitse enää tällä kertaa stressata mekon etsinnästä...! ;)

Kiitos tästä syksystä, Kreikka :)

Vielä tänään sain liihotella katuja kesähameessa ja lyhythihaisessa paidassa, huomenna vedetään syystakki niskaan Helsinki-Vantaalla.

Mutta en vaivu synkkyyteen - toivotan syksyn oikein lämpimästi tervetulleeksi. Onhan tässä jo kesää vietetty kohta viisi kuukautta :) Juuri nyt odotan kovasti kirpeitä iltoja mökillä kynttilän valossa.

Tämän päivän olemme viettäneet Ateenassa, jossa anoppi luonnollisestikin vietiin katsomaan Akropolista. Itselläni oli vielä tärkeänä ohjelmanumerona muuan liikkeessä vierailu... ;)

Kyllllä!

Se Mahtava Hiusväri lähtee mukaan Suomeen kahtena kappaleena, kiitos Mr. Karkkipäivän matkalaukun. :)

Jes! :)

(...en lähde arvailemaan mitä Korresin henkilökunta ajatteli asiakkaastaan, joka kyykistyi liikkeen eteen, asetteli ostoksensa kadulle ja alkoi kuvaamaan...)

Hei sitten, rakas talomeri..!

Hotellillakin oli sattumalta Korresia.... Mahtuisikohan nämä vielä äijän laukkuun...? :) Mä niin vien nää kaikki... :D

.

Taas ensi syksyyn, Egeanmeri..?

.

Hyvää yötä, nähdään huomenna, Suomi!

Kreikan reissuni viimeiselle viikolle halusin jotain erityistä. Ennen kaikkea siksi, että seuraani liittyivät avomieheni ja hänen äitinsä, joille halusin ikimuistoisen Kreikka-elämyksen. Tiedättehän - kun pääsee näyttämään ja esittelemään toisille jotain itselle oikein rakasta ja tärkeää...! Haluaa järjestää kaikkein parasta. :)

Vuoden 2012 Santorinin vierailullani katselin haikeana calderan rinteeseen rakennettuja, laavakiveen koverrettuja luolataloja. Miten viehättäviä ja persoonallisia..! Edessä levittäytyvistä näkymistä puhumattakaan… Tuollaisessa minäkin haluan jollain tulevalla Santorinin visiitillä asua, edes muutaman päivän..!

Alkuperäiset luolatalot ovat nykyään lähes kaikki majoituskäytössä (eipä ihme – sijainti on saaren halutuin), ja kauempaa calderan reunalta löytyy myös uudempia, luolatalojen muotoja mukaillen rakennettuja hotellikomplekseja.

Minä halusin nimenomaan alkuperäiseen.

Löysin meidän talomme netistä (ihan tylsästi) Booking.comin kautta. Siellä välitetään hotellien lisäksi myös "luolia". :)

Systeemi talojen kanssa menee niin, että luolatalojen omistajat ovat luovuttaneet asuntonsa eri majoitusbisneksille, ”managementeille”, jotka vuokraavat niitä heidän puolestaan. Kyseessä ei siis ole hotelli.

Meidän vuokraamassamme talossa oli iso olohuone, kaksi makuuhuonetta, iso kylpyhuone ja keittiö. Katto muodosti viihtyisän terassin, jonne johti niin kapeat portaat että minua vähän jänskätti joka kerta anopin kavutessa niitä...

Talot ovat kirjaimellisesti tulivuoren kraaterin rinteeseeseen koverrettuja, ja jatkuvat luolamaisina pitkälle rinteen sisään. Taloissa on vain muutama hassu ikkuna. Talon sisällä niukan valon leviämistä on pyritty auttamaan rakentamalla huoneiden välille ikkunoita. Olohuoneeseen astuessa näyttää siltä, kuin edessä olisi uusi talon fasaadi ovineen ja ikkunoineen – seinä, jonka takana on makuuhuone.

Meidän talomme on rakennettu 1799.

Luolatalot eivät ole majoitusmuoto halvimmasta päästä – niin kuin ei mikään majapaikka calderan reunalla, mutta kolmen tai useamman hengen majoittuessa samaan taloon hinta jää mahdollisen rajoihin kengännauhabudjettilaisellekin – muutamaksi yöksi.

Kyllä kannatti. Tätä maisemaa ja aamuhetkiä kattoterassilla en unohda koskaan.

<3

Olohuone.

Makuuhuone.

Olohuone.

Makuuhuoneesta olohuoneeseen.

Ikkuna toisesta makuuhuoneesta olohuoneeseen.

Toisesta makuuhuoneesta keittiöön.

Toinen makuuhuone.

Olohuoneen katto.

Kylpyhuoneesta toiseen makuuhuoneeseen.

[vimeo 109093833 w=680 h=383]

Kuvasin kämpässä läpi-talon videon.

.

Santorinin luolataloja on Oian ja Firan kylissä. Niitä voi etsiä netistä hakusanalla 'Santorini cave houses' tai 'Santorini yposkafo' (kreikaksi).

On aamukahveja, ja on aamukahveja.

Domatia-ajat tältä matkalta ovat nyt takana.

Asumme Santorinilla vuonna 1799 rakennetussa, kalderan rinteeseen koverretussa luolatalossa.

Tässä on "työhuoneeni". Kirjoitan teille juuri tässä sohvalla.

Aika hyvä huomen. :)

Katsokaas mitä Mr. Karkkipäivän matkalaukusta putkahti...!

Ohhhhhhuojennus!

Ette uskokaan.... <3 <3 <3

Ostin apteekista hätäapuna Cera di Cupra -huulirasvan, joka on itse asiassa ihan ok, mutta eihän se mikään Blistex/Carmex kuitenkaan ole.... Mutta ehdottomasti parempi kuin mikään puikkorasva.

*

Meitä ei muuten olekaan täällä nyt kaksi, vaan kolme.

Mukana on myös Anoppi Karkkipäivä. :) Elämänsä ensimmäisellä Välimeren vierailulla.

Siinä vaiheessa kun mies alkoi suunnitella liittyvänsä reissuni viimeiselle viikolle oman lomaviikkonsa aikaan, sanoin, "Pakkaat äitisi mukaan".

Mies on aina puhunut siitä, kuinka Anoppini haluaisi vielä jonain päivänä nähdä syvänsinisen ja turkoosin meren. No, mitäs sitä odottelemaan kun sopiva tilaisuus tarjoutuu, ei tässä kukaan nuorru. :) Äiteelle lentolippu kouraan ja menoksi. :)

Minä suunnittelin tietysti lomaviikon ohjelman. ^_^ Ette usko miten iloinen olin, kun tuuli Kykladeilla hellitti sunnuntaina, ja kohtasimme Naxoksella mitä parhaimmassa säässä. Joka vuosi ei ole mitenkään itsestäänselvää, että Kreikassa on lokakuussa vielä uimarantasäät (lukuunottamatta Kreetaa ja Dodekanesiaa, joilla vallitsee erilainen ilmasto ja siellä kesä jatkuu pidempään).

 Anopin pitkäaikainen unelma päästä sinistäkin sinisempään mereen toteutui vihdoin...

Ja rantasäitä on luvattu koko loppuviikoksi..! :) Kiitos Kreikka!

Kuvat Naxokselta.