Tänä vuonna olen seurannut UV-indeksiä joka ikinen päivä maaliskuusta lähtien. Minua kiinnosti selvittää, miten voimakasta UV-säteily todella on Suomessa sinä aikana, kun UV-suojausta yleisesti suositellaan; eli huhtikuusta alkusyksyyn.
Tulos: historiallisesta helleputkesta huolimatta UV-säteilyn voimakkuus pysytteli suurimmassa osassa Suomea korkeimmillaankin 5:ssa eli "kohtuullisella" tasolla.
Suojautumistarve alkoi 15. huhtikuuta, jolloin UVI nousi ensimmäisen kerran keväällä tasolle 3.
UV-indeksi on Maailman Terveysjärjestö WHO:n kehittämä globaali mittausstandardi UV-säteilyn voimakkuudelle. UV-indeksi on työkalu, jonka avulla väestöä voidaan ohjeistaa suojautumaan haitalliselta UV-säteilyltä. UV-indeksiä käytetään samalla tavalla ympäri maailmaa.
Opin muuten vasta tätä postaussa koostaessani, että UV-indeksi on keksitty niinkin hiljattain kuin 1992..! Ensimmäisenä sen kehittivät kanadalaiset tiedemiehet, ja vuonna 1994 WHO standardisoi sen. Mun lapsuudessa ei siis indeksistä ollut tietoakaan.
UV-indeksin voi tarkistaa meterologisten instituuttien ja sääpalvelujen sivuilta tai sovelluksista. Suomessa UV-indeksin voi tarkistaa esimerkiksi Ilmatieteen Laitoksen sivuilta. Apple-puhelinten oma sääsovellus näyttää UV-indeksin erityisen selkeästi, kuva yllä.
UV-indeksissä UV-säteilyn voimakkuus ja riski terveydelle jaetaan viiteen eri värikoodattuun alueeseen. Värikoodeja käytetään myös sääkartoilla. Vihreä on miedoin, violetti voimakkain.
0-2 Heikko taso, ei rusketa eikä vahingoita ihoa. Poislukien erittäin aurinkoherkkä iho (Fitzpatrickin ihotyyppi 1), joka on hyvä suojata pitkässä aurinkoaltistuksessa heti kun indeksi ylittää nollan.
3-5 Kohtalainen taso. Suojautumistarve sekä ihon ruskettuminen alkaa tasosta 3. Suomen kesän UV-olosuhteet ovat tällä tasolla.
6-7 Voimakas taso. Tällä tasolla suojaamaton, pitkäaikainen altistuminen auringolle voi aiheuttaa iholle vahinkoa sellaisellakin iholla, joka sietää aurinkoa hyvin. Välimeren alue on kesäisin vähintään tällä tasolla. Suositus on vähentää aktiviteetteja auringossa ja pysytellä varjossa keskipäivän tunteina.
8-10 Hyvin voimakas. Tällä tasolla ja sitä korkeammalla suositellaan mahdollisuuksien mukaan auringon välttämistä ja ulos menoa kokonaan keskipäivällä, eli alueesta riippuen noin klo 11-15. Egyptissä ja Pohjois-Afrikassa ollaan kesäisin tällä tasolla, paikoin myös Välimerellä ja Euroopassa esimerkiksi korkeissa vuoristo-olosuhteissa.
11-20+ Äärimmäisen voimakas. Tämä taso vallitsee suuren osan vuodesta maissa, jotka sijaitsevat lähellä päiväntasaajaa. Australiassa UV-indeksi on tyypillisesti kesäisin vähintään 11, Tansaniassa 15. Chilessä Andeilla on mitattu UV-indeksin arvo 20.
Suomessa UV-indeksi on suurimman osan vuodesta 0-2. Talvikuukausina indeksi on meillä käytännössä nolla.
UV-säteilyn voimakkuuteen vaikuttaa maantieteellinen sijainti, pilvipeite, auringonsäteiden kulma, otsonikerros sekä korkeus merenpinnasta - mitä korkeammalla olet, sitä ohuempi ilma, ja sitä vähemmän ilmakehä suodattaa UV-säteitä.
Kuva: Emmanuelle Bournay, GRID-Arendal
Lähempänä napa-alueita UV-säteily on miedompaa, lähempänä päiväntasaajaa voimakkaampaa.
Pohjoisilla leveysasteilla UV-indeksi harvoin ylittää kesälläkään 8, päiväntasaajan alueilla UV-säteilyn voimakkuus on vuoden ympäri yli 11.
Tämän vuoden UVI-seurantani osoitti, että jopa tukalissa helteissä UV-säteilyn voimakkuus Suomessa ei eteläisintä Suomea lukuun ottamatta noussut yli kohtalaisen eli 5:n. Vietin itse suurimman osan heinäkuusta Etelä-Savossa, ja siellä 5 oli maksimi. Minusta tämä oli kiinnostavaa ja sanalla sanoen yllättävää. Vaikka tämän kesän porotus tuntui varmasti monen iholla kuumalta ja voimakkaalta, varsinainen 'voimakas' ja korkean terveyshaitan säteily alkaa vasta arvosta 6.
Googlailin UVI-uutisia ja tänä kesänä indeksi on ollut Etelä-Suomessa korkeimmillaan 6. Ilmatieteen Laitoksen tiedotteen mukaan "Heinäkuun toisena päivänä UV-indeksi lähenteli arvoa 7, mikä on korkeimpia Etelä-Suomessa mitattuja arvoja." (Lähde: Suomenmaa.)
On intuitiivista yhdistää iholla tuntuvan auringon kuumuus säteilyn voimakkuuteen, mutta kuumuus - tai pilvisyyskään - ei kerro UV-säteilyn voimakkuudesta. Olen itse kokenut elämäni pahimman ihon palamisen Brasilian Fortalezassa pilvisenä, ei-kuumana päivänä.
Tämä saattaa olla provosoiva (väli)otsikko, ymmärrän. Sen kirjoittaessani tiedostan, että aurinkoihotyyppejä on erilaisia, ja erittäin aurinkoherkällä iholla suojautumistarve voi olla fakta jo UVI 1-2:n tasolla. En missään nimessä halua vähätellä aurinkoherkän ihon tarvetta suojautua.
Kuitenkin, haluan tällä otsikolla - ja tällä kirjoituksella - herätellä ihmisiä tarkastelemaan aurinkoasenteitaan, ja suhteuttamaan aurinkoon liittyviä huoliaan globaaliin tilanteeseen. Suomessakin moni noudattaa kansainvälistä suositusta käyttää aurinkovoidetta kesät talvet - vaikka suositus on tehty maapallolla laajimmin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Nämä olosuhteet eivät toteudu Suomessa.
Oma kokemukseni on, että suomalaiset ovat nykyään kesälläkin ylimitoitetun huolissaan aurinkoaltistuksesta. (Z-sukupolvea lukuunottamatta, moni heistä toimii näemmä aivan päinvastoin.)
Asenteen näkee jo mediasta, jossa kesä-heinäkuussa jatkuvasti nostetaan esiin kärjistäviä aiheita tyyliin "UV-säteily vahingoittaa pilviselläkin säällä", "Ihotautilääkäri varoittaa: et suojaa ihoa riittävästi" jne. Ja muistutetaan, että käyttäväthän kaikki varmasti SPF 50 -voidetta, kuin vihjaten, että sitä miedompi suojakerroin olisi terveysriski. Voihan olla, että juuri media on ruokkinut suomalaisissa kasvaneen huolen.
Toisaalta, ehkä auringon vaaroja korostavat aiheet ovat tulleet meille muiden maanosien mediasta? Aiheiden käsittelyä ei vain sitten aina muisteta mukauttaa Pohjolan UV-olosuhteisiin.
Auringolta on hyvä ja tärkeääkin suojautua, mutta elämme maassa, jossa UV-säteilyn voimakkuus nousee suojakynnyksen yli max. viitenä kuukautena vuodessa. Silloinkin kuulumme UV-voimakkuuden asteikolla toiseksi alimpaan kategoriaan. Suomessa koettava UV-säteily on yli kaksi tai kolme kertaa miedompaa kuin ultravioletti-säteily, jolle suuri osa maapallosta altistuu.
Suojautuminen kannattaa suhteuttaa toteutuviin olosuhteisiin. Jos on kävelemässä bussipysäkille Espoossa tai menossa päiväksi pelaamaan rantalentistä Malediiveilla, auringon potentiaaliset riskit tilanteissa ovat ihan eri kaliiberia.
Maanosissa, joissa ympärivuotinen UVI >11 on fakta, voi ymmärtää, että suojautumatta jättäminen voi johtaa vakaviin terveyshaittoihin. Suomen olosuhteissa normaali arkielämä työmatkoineen tai ruokakauppareissuineen ei kuitenkaan anna aihetta pelätä auringon haittavaikutuksia. 
Kuva: Ilmatieteen Laitos
Ilmatieteen Laitoksen sivulla on havainnollistava kuva UV-säteilyn voimakkuudesta eri puolilla maailmaa ympäri vuoden. Tansaniassa UVI on 9-15, Välimerellä 2-9 ja Helsingissä 0-5.
Kysyin uteliaisuuttani kreikkalaiselta ystävältäni Mariannalta, miten kreikkalaiset suhtautuvat auringon haittoihin. Miten huolissaan ihmiset ovat UV-säteilyn vaikutuksista maassa, jossa UV-säteily on koko kesän voimakkalla tasolla?
Marianna kertoo, että ihmiset ovat nykyään paljon tietoisempia UV-säteilyn haitoista, ja aurinkovoidetta käytetään runsaammin kuin 10-20 vuotta sitten. Korkeat suojakertoimet ovat standardi. Kreikkalaiset rakastavat rantaelämää, ja aurinkovoiteen lisäksi heillä on tapana suojautua uimarannalla oleillessa aurinkovarjoilla. Mediassa muistutetaan auringon vaaroista, mutta se ei kuitenkaan vähennä kreikkalaisten halukkuutta viettää aikaa ulkona. Ulkona ollessa vain suojaudutaan paremmin kuin ennen.
Yllätyksekseni UV-indeksi ei ole yleisesti tunnettu käsite Kreikassa. Moni ei myöskään käytä SPF-voidetta vuoden ympäri. Marianna piti kysymystäni talviajan SPF-voiteesta suorastaan hieman outona.
Hän kirjoittaa: "jos mietit arkipäiviämme marraskuusta helmikuuhun, emmehän me oikeastaan näe aurinkoa lainkaan, istumme toimistoissa koko valoisan ajan." Kerroin hänelle, että Suomessa näemme aurinkoa marras-helmikuussa vielä paljon vähemmän, ja silti moni käyttää SPF-voidetta myös talvisin.
Marianna kertoo, että kreikkalaiset haluavat hyödyntää viileän vuodenajan auringonvalon saadakseen mahdollisimman paljon D-vitamiinia, ja tästäkään syystä ihmiset eivät käytä talvella SPF-voidetta. (Kreikkalaisilla on kuulema - hämmästyttävää kyllä auringon määrään nähden - alhaiset D-vitamiinipitoisuudet.)
Samaan aikaan meillä Suomessa saatetaan miettiä, riittäähän maaliskuisena aamuna laitetun SPF-päivävoiteen teho varmasti työpäivän loppuun asti. Mielenkiintoista.
Oletko sinä huolissasi UV-säteilystä?
Kiinnitätkö huomiota UV-indeksiin?
5 comments on “Kuinka vahvaa on UV-säteily Suomessa?”
En seuraa päivittäin UV-indeksiä, sillä kuulun näihin ihmisiin, jotka käyttävät spf 50 ympäri vuoden kasvoilla, vaikka samaan aikaan olen itsekin sitä mieltä, ettei se olisi välttämätöntä talviaikaan. Mutta pakko sanoa, että kyllä tämänkin kesän jälkeen huomaan, että taas yksi (itseäni häiritsevä) pigmenttiläiskä lisää kasvoilla. Eli siinä mielessä aurinko teki taas kerran temppunsa, vaikken ole varsinaisesti palanut auringossa varmaan vuosikymmeniin.
Ja vaikka kesäkuussa oli todella huono sää ja UV-indeksi suht matala, huomasin jo silloin, että rannekellon kohdalle tuli rusketusrajat. Tuntuu, että auringon "tuhoilta" on lähes mahdoton välttyä kokonaan, jos ei halua vuorata itseään vaatteilla päästä varpaisiin.
En ole kuitenkaan varsinaisesti huolissani UV-säteilystä, sillä rakastan kesää ja lämpöä liikaa, mutten kyllä ole näiden pigmenttiläiskien fani :/ Ja nehän ilmestyivät vasta 40+-vuotiaana.
Onko tuossa UV-indeksissä huomioitu, että Suomessa on talvella lunta ja auringonvalo heijastuu siitä, niinä hetkinä kun sitä on?
Olettaisin että on, mittauspaikkakunnasta riippuen. UV:ta mitataan Suomessa vain kuudella paikkakunnalla, jos oikein muistan.
Mutta voisi myös olettaa tai ainakin toivoa, että ihmiset tuntevat lumen UV-säteilyä voimistavan vaikutuksen ja ottavat sen huomioon aurinkoisilla hangilla ulkoillessaan. Kuitenkin ihon palamisriski Suomen talvessa vaatii enemmän kuin kävelyretken aurinkoisella Töölönlahdella tai Kuopion torilla. Lähinnä iholla on riski palaa talviolosuhteissa, joissa henkilö ulkoilee pitkiä aikoja hangen ympäröimänä, eli tyyppiä laskettelurinteissä tai hiihtoladuilla, tai järven jäällä kävellessä, ja aurinko paistaa koko ajan.
Kiitos tästä. Varsinkin naiset kuluttavat paljon kansainvälisten beauty gurujen ja ihotautilääkäreiden sisältöjä mm. Youtubessa, Instagramissa ja Tiktokissa, joissa neuvot on yleensä mitoitettu muille kuin meille vähäaurinkoisen pohjoisen asukkaille. Redditin ihonhoito-subredditeissä aurinkovoiteen pakollisuutta jaksetaan rummuttaa huomioimatta ollenkaan, miten globaalia käyttäjäkunta on.
Kieltämättä välillä tuntuu, että joillain auringonpelko rajoittaa jo normaalia ulkoilua ja elämästä nauttimista. Tämä on vähän surullista varsinkin, jos kyseessä on nuori ihminen, joka on omaksunut somesta epärealistiset ulkonäköpaineet, ja että vanhenemista vastaan on taisteltava kaikin keinoin.
Siitä lähtien kun kasvoille alkoi auringon lisävaikutuksesta ilmestyä enenevissä määrin melasma("maksa")läikkiä, niin olen yrittänyt muistaa paremmin suojata kasvoni auringolta, eli ulkonäöllisistä syistä. Aina ei muista tai jaksa. Itselle sopisi vähän päivettynyt ihonsävy, joten se on otettava purkista jos sellaisen haluaa.
Palamista en pelkää, kesällä toki jos oleskelen pidemmän aikaa ulkona niin rasvaan auringolle alttiit paikat, harvoin kuitenkin, koska en pidä helteessä. Olen palanut muutaman kerran sekä etelän lomilla että ihan Suomessa, ja muistan miten helposti se käy, enkä halua kärsiä seurauksista. Ihosyöpää en osaa pelätä, ehkä johtuu siitä että osaan ja ymmärrän suojautua