Aihe, jota minulta on toivottu todella paljon: aurinkovoiteet raskauden aikana.
Tässä kirjoituksessa puran kevään aikana selvittämääni tietoa asiaan liittyen.
Haluan muistuttaa, että itse en ole tämän aiheen asiantuntija, enkä voi ottaa kantaa siihen, minkä laatuinen aurinkovoide on paras ja turvallisin aurinkovoide raskauden aikana. Asiantuntijoita tässä asiassa ovat terveydenhuollon tahot (Suomessa erityisesti HUSin teratologinen tietopalvelu) sekä kosmetiikan turvallisuusarvioijat. Tässä artikkelissa tarjoan tietoa, joka voi auttaa odottavaa äitiä omassa valinnassaan.
Olen haastatellut aiheeseen liittyen HUSin teratologisen tietopalvelun erikoislääkäriä Heidi Sormunen-Harjua, kosmetiikan turvallisuusarviointeja tekevää Marjo Poutasta, Bernerin LV-tuotesarjan päällikköä Sanni Väinölää, Riemann P20 -sarjan Suomen päällikköä Hanna Hedbergiä, Avènen Pohjoismaiden brändipäällikköä Susanne Ulldallia sekä La Rosée’n tuotekehitystiimin vetäjää (vastaukset välitti La Rosée’n PR-toimisto, vastannut henkilö ei antanut nimeään).
Lisäksi olen käyttänyt tietolähteenä toksikologi ja kosmetiikan turvallisuusarvioija Mohammed Kanadilin haastattelua Jen Novakovichin podcastissa sekä kosmetiikkakemistien Michelle Wong sekä Jen Novakovich sivustoja.
Aihe voi periaatteessa tuntua yksinkertaiselta, sillä kaikkein parasta on välttää raskaana ollessa suorassa auringonpaisteessa oleskelua ja suojata ihoa ensisijaisesti vaatteilla.
Kuitenkin, jos haluaa suojata ihoaan myös kosmetiikalla, tässä kohtaa aihe muuttuu kompleksiksi. Terveydenhuollon ja kosmetiikan valmistajien suositukset nimittäin poikkeavat toisistaan.
Kansainvälistä yhteneväistä suositusta kosmetiikan kemikaalien käytölle raskauden aikana ei ole, vaan kunkin maan terveydenhuolto antaa omat suosituksensa. Äitiysneuvoloiden ohjeet Suomessa pohjautuvat THL:n vuonna 2013 julkaisemaan Äitiysneuvolaoppaaseen, mutta ylimpänä suositustahona pidetään käsitykseni mukaan Helsigin Yliopistollisen Sairaalan Teratologista Tietopalvelua, jonka suosituksiin mm. apteekkien henkilökunta viittaa.
Raskauden aikana on yleisesti suositeltavaa joka tapauksessa vähentää kemikaalikuormaa koskien kaikkia kemikaalien lähteitä, oli kyse sitten kosmetiikasta tai kodin siivous- ja pyykinpesuaineista.
Teratologisen tietopalvelun ohjeistus suosittaa fysikaalisen aurinkovoiteen käyttöä raskauden aikana, ja kemiallisen aurinkovoiteen välttämistä, ainakin toistuvassa käytössä. Fysikaalisen aurinkovoiteen toinen nimi on mineraaliaurinkovoide.
Viime kesän aikana HUSin ohjeistusta täydennettiin maininnalla, että ohjeistus koskee myös uuden sukupolven kemiallisia aurinkovoiteita. Kiinnitin huomiota ohjeistuksen päivitykseen, ja pidin sitä merkkinä siitä, että keskustelu uuden sukupolven kemiallisista aurinkovoiteista on viimein noussut niin yleiseksi, että terveydenhuoltokin reagoi siihen.
HUSin päivitetyssä ohjeistuksessa lukee; ”Näyttöön perustuvaa tietoa vähäisemmästä imeytymisestä uusien aurinkosuojien kohdalla ei toistaiseksi ole”. Tämä ei täysin pidä paikkaansa, mutta palataan sanavalintaan ja sen merkitykseen tuonnempana.
Uuden sukupolven aurinkovoidekemikaalit ovat isompimolekyylisiä kuin vanhat, ja imeytyvät siksi ihon läpi huonommin kuin 1990-luvulla ja sitä aikaisemmin kehitetyt UV-filtterit. Muutkin kemialliset tekijät vaikuttavat uuden sukupolven UV-suoja-aineiden heikkoon tai olemattomaan imeytymiseen, ja tähän perustavat näkemyksensä ne aurinkovoidevalmistajat, jotka suosittelevat kemiallisia aurinkovoiteitaan myös raskaana oleville ja imettäville. Näihin aurinkovoidevalmistajiin lukeutuvat mm. Avène, Riemann, LV, La Rosèe ja SVR. Suositus koskee valmistajasta riippuen kaikkia valmistajan aurinkovoiteita tai vain tiettyjä.
Valmistaja tai tuotekehityskemisti ei yksinään tee suositusta, vaan suosituksen taustalla ovat aina toksikologien arviot. Valmistajien suosituksia ei tehdä heppoisesti, vaan niillä on aina tieteelliset perusteet.
Valtaosa kemiallisista aurinkovoidebrändeistä ei ota lainkaan kantaa siihen, sopiiko heidän tuotteensa raskauden aikana, eikä siis tee mitään suositusta asiaan liittyen.
UV-suojakemikaalien ihoon imeytyminen todetaan tutkimuksilla, joita kosmetiikan lainsäädäntö vaatii, jotta uudet aurinkosuoja-aineet hyväksytään markkinoille. EU:ssa kosmetiikan turvallisuusarviot kuuluvat tiukimpiin maailmassa, ja UV-filtterit kuuluvat eritysainesosaryhmään, jolle tehdään vieläkin tarkempi arviointi ennen kuin ne pääsevät markkinoille. Lisätietoa arvioinnista voi lukea mm. tästä BASFin artikkelista. BASF on UV-suojakemikaalien valmistaja.
SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety) käy läpi kaikki uudet UV-filtterit ja niiden turvallisuusarviointeihin perustuvan datan, ja vasta jos SCCS hyväksyy datan, UV-filtteri pääsee EU:n markkinoille. SCCS voi myös uudelleenarvioida UV-filttereitä myöhemmin, ja poistaa niitä käytöstä tai muuttaa niiden käyttörajoja. Viimeksi SCCS laski vuonna 2022 muutamien vanhan koulukunnan UV-filtterien käyttörajoja, koska aiempia rajoja ei enää pidetty turvallisina, mm. kehoon imeytymisen ja hormoninhäirinnän perustein.
Jos kerran aurinkovoidevalmistajat ja turvallisuusarvioijat sanovat, että uudet UV-suojakemikaalit eivät imeydy kehoon, miksi HUSin teratologinen tietopalvelu sanoo toisin?
Kysymykseen vastaa HUSilta Heidi Sormunen-Harju, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.
Vastaus on lopulta hyvin yksinkertainen. Vaikka UV-suojakemikaalien ihoon imeytymistä on tutkittu, sitä ei ole tutkittu juuri raskaana olevilla.
”Ihon pintaverenkierto kiihtyy huomattavasti raskauden aikana ja imeytyminen voi poiketa normaalitilanteesta”, Sormunen-Harju kirjoittaa. ”Kemiallisten aurinkosuojatuotteiden imeytymisestä raskauden aikana sekä mahdollisista vaikutuksista sikiöön ei ole tutkittua tietoa”.
Eli: vaikka UV-suojakemikaalien imeytymisestä on olemassa tietoa, ei tietoa HUSin näkemyksen mukaan voi soveltaa sellaisenaan raskaana olevien kohdalla, koska tutkimustulokset ovat ei-raskaana-olevilta. HUSin suositus välttää kemiallisia aurinkosuoja-aineita perustuu varovaisuusperiaatteeseen: ei ole näyttöä, että uudet UV-filtterit aiheuttaisivat haittaa raskauden aikana, mutta koska asiaa ei voida tutkimuksin varmentaa, suositellaan näitä välttämään.
Myös toksikologi ja kosmetiikan turvallisuusarvioija Mohammed Kanadil kertoo kosmetiikkakemisti Jen Novakovichin The Eco Well -podcastissa, ettei hänen tiedossaan ole tutkimuksia kosmetiikan kemikaalien vaikutuksesta raskauden aikana tai sikiöön. Tällaiset tutkimukset olisivat epäeettisiä, eikä niitä sen tähden voi ylipäänsä tehdä.
Heitetään pallo jälleen aurinkovoidevalmistajille. Toimitin haastattelemilleni aurinkovoidevalmistajille HUSin suosituksen ja sen perusteet. Mitä valmistajat sanovat tähän?
Lähetin kysymykseni LV:lle, Riemann’ille, SVR:lle, La Rosée’lle sekä Avènelle, joiden kaikkien valikoimaan kuuluu raskaana oleville markkinoituja aurinkovoiteita. SVR ainoana ei vastannut haastattelupyyntööni.
Aurinkovoiteiden valmistajat kertovat, että toksikologit pystyvät olemassaolevan datan perusteella tekemään arvioita siitä, voiko kosmetiikan kemikaali kuten UV-filtteri aiheuttaa haittaa raskauden aikana. Yksityiskohtaisimman selvityksen turvallisuusarvioinnin perusteista antoi Riemann, joka valmistaa P20-aurinkovoiteita, joten siteeraan tässä Riemann’in tuotekehitykseltä saamaani vastausta.
Riemann:
(vapaasti suomennettuna, vastaukset toimitettiin englanniksi):
”Aikuisille, mukaan lukien raskaana oleville ja imettäville naisille, tarkoitetun kosmetiikkatuotteen turvallisuusarvioinnissa jokainen ainesosa käydään huolellisesti läpi äidin terveydelle, vauvan kehitykselle ja raskauden etenemiselle aiheutuvien riskien osalta.
Eläintoksikologisista tutkimuksista saatuja tietoja voidaan käyttää ihmiselle turvallisen altistustason laskemiseen, ja turvamarginaali (MoS, Margin of Safety) sisältää epävarmuuskertoimet lajien välisille ja lajien sisäisille eroille.
Oletusmarginaali 100 (10x10) on yleisesti hyväksytty lajien välisiä ja sisäisiä eroja huomioidessa, ja näin ollen vähintään 100:n turvamarginaali osoittaa, että kosmeettisen ainesosan käyttö on turvallista.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tietyn ainesosan pitoisuus kosmeettisessa valmisteessa on sallittua vain, jos todellinen altistuminen ainesosalle on vähintään 100 kertaa pienempi kuin laskettu turvallinen pitoisuus.”
Esitin Riemann'ille tässä välissä tarkentavan lisäkysymyksen liittyen eläinkokeisiin. Riemann’in vastauksessa mainittiin eläintoksikologiset kokeet, ja kosmetiikan eläinkokeet eivät ole olleet EU:ssa sallittuja vuoden 2009 jälkeen.
Riemann vastaa:
”Pitää paikkansa, että EU:ssa on on ollut eläinkoekielto kosmetiikan ainesosille vuodesta 2009 lähtien, ja Riemann tietenkin kunnioittaa tätä kieltoa.
Eläinkokeita on kuitenkin tehty kosmetiikkatuotteiden ainesosille aikaisemmin, ja tällä hetkellä muiden tuoteluokkien (esimerkiksi lääkkeiden) osalta eläinkokeet ovat edelleen sallittuja.
Ennen vuotta 2009 tuotetut tutkimustiedot sekä tiedot muun tyyppisten tuotteiden ainesosista ovat edelleen arvokasta tietoa kosmeettisten tuotteiden turvallisuuden arvioinnissa.
Turvallisuusarvioija tarkastelee kaikkia saatavilla olevia tietoja tehdessään kosmetiikan turvallisuusarviointia. Tähän sisältyvät niin ihmiskokemukset kuin eläinkokeet, tai eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät, jotka auttavat ymmärtämään ihmisille aiheutuvia terveysriskejä.
Kosmetiikkatuotteiden turvallisuusarvioijille on yleinen käytäntö hyödyntää näitä tietoja. Turvallisuusarvioijan on tietenkin varmistettava, että kokeelliset tiedot täyttävät EU:n Kosmetiikka-asetuksen N:o 1223/2009 18 artiklan eläinkokeita koskevat vaatimukset.”
Lisään tähän vielä kosmetiikkakemistien ja toksikologien sivustoilta löytämäni tiedon (Michelle Wong, Jen Novakovich, Mohammed Kanadil), jonka mukaan kosmetiikan turvallisuusarviointeja tekevillä tahoilla kuten SCCS ja toksikologit on käytössään laajempi tutkimusdata, kuin esimerkiksi terveydenhuollon edustajilla. Lääkärit eivät pääse käsiksi kaikkeen siihen dataan, joka on tuotettu lainsäädännöllisiä tarkoituksia varten.
Terveydenhuolto Suomessa suosittaa raskauden aikana fysikaalisia aurinkosuoja-aineita perustuen siihen, että fysikaaliset UV-filtterit eivät läpäise (ehjää) ihoa lainkaan. He neuvovat välttämään kemiallisia aurinkosuoja-aineita, koska niiden imeytymisestä ei ole tehty tutkimusta raskaana olevilla (eikä tällaisia tutkimuksia koskaan tulla tekemäänkään eettisistä syistä). Raskauden aikana ihon pintaverenkierto kiihtyy ja on normaalista poikkeavaa, minkä seurauksena aineiden imeytyminen iholta verenkiertoon voi tehostua, eikä lääkärien näkemyksen mukaan yleistä tutkimustietoa imeytymisestä voi soveltaa raskaana olevien kohdalla.
Kemiallisia aurinkosuoja-aineita raskauden aikana suosittelevat aurinkovoidevalmistajat perustavat suosituksensa sille, että toksikologit pystyvät saatavilla olevien turvallisuusarviointi- ja imeytymistietojen perusteella määrittelemään valikoiduille UV-filttereille turvallisuusrajan (Margin of Safety) myös raskaana olevien erityistilanteessa. Esimerkiksi tietyn UV-filtterin turvallisuusmarginaali tarkoittaa käytännössä sitä, että UV-filtteriä voidaan käyttää tuotteessa, jos todellinen altistuminen sille on vähintään 100 kertaa pienempi kuin laskettu turvallinen pitoisuus.
Mineraaliaurinkovoide eli niin kutsuttu fysikaalinen aurinkovoide ei sisällä lainkaan ihoon imeytyviä UV-suojakemikaaleja. Mineraalipartikkelit ovat vielä paljon suurempia kuin uuden sukupolven UV-filtterimolekyylit, ja jäävät ihon pintaan.
👉 Jos haluat valita raskauden aikana aurinkovoiteen, joka takuuvarmasti sisältää vain fysikaalisia ja ihoon ei-imeytyvia UV-suojaa-aineita, valitse sertifioidun tai muulla tavoin luotettavan luonnonkosmetiikkasarjan aurinkovoide.
Nimitys "fysikaalinen aurinkovoide" tai "mineraaliaurinkovoide" ei nimittäin takaa, että tuote ei sisällä kemiallisia UV-säteilyä absorboivia aineita; niitä voidaan lisätä koostumukseen lainsäädännöllisen porsaanreiän mahdollistamana - ja näin myös usein tehdään, jotta saadaan mineraalien pitoisuutta vähennettyä ja voiteesta kosmeettisesti miellyttävämpi. Aidossa luonnonkosmetiikassa tätä porsaanreikää ei voida hyödyntää, koska sertifikaatti estää sen. Vinkkejä hyvistä luonnonkosmetiikan aurinkovoiteista löydät mm. tästä kirjoituksestani.
👉 Jos haluat valita kemiallisen aurinkovoiteen, joka ei sisällä hormonihäirikkö-kemikaaleja ja joka toksikologisten arviointien mukaan sopii raskauden aikana ja imettäessä, Suomessa myytäviä tällaisia aurinkovoiteita ovat (tiedot valmistajilta):
*LV kaikki aurinkovoiteet
*P20 Riemann kaikki aurinkovoiteet
*Avène Intense Protect SPF 50+ ja Avène Reflex Solaire SPF 50+
*SVR Sun Secure Lait Spf 50+, SVR Sun Secure Mist SPF 50 ja SVR Sun Secure Fluid SPF50+
*La Rosée Face & Body Cream SPF 50+ ja La Rosée SPF 50 Stick
Edit. Lisähuomio: La Rosée'n ja SVR:n tuotteet ovat hajustettuja, ja hajusteet ovat käytännössä iholle turhia ainesosia, niiden ainoa funktio näissä tuotteissa on sensoriaalinen. Jos haluat "puhtaimman" koostumuksen, valitse hajusteeton tuote.
.
Jutun kuvat ovat itse ottamiani sekä Unsplash-kuvapankin vapaasti käytettäviä kuvia.
16 comments on “Aurinkovoiteet raskauden aikana”
Kiitos kattavasta ja asiantuntevasta kirjoituksesta! On erittäin hyödyllistä saada selkeää tietoa aurinkovoiteiden valinnasta raskauden aikana, erityisesti fysikaalisten ja kemiallisten suoja-aineiden eroista. Erityisesti arvostan, että olet haastatellut asiantuntijoita, kuten HUSin teratologista tietopalvelua, ja tuonut esiin heidän suosituksensa fysikaalisten aurinkovoiteiden käytöstä raskauden aikana. Tällaiset perusteelliset ja luotettavat artikkelit ovat korvaamattomia odottaville äideille, jotka haluavat tehdä turvallisia valintoja ihonhoidossaan. Kiitos, että jaat tietoa ja autat meitä navigoimaan kosmetiikkaviidakossa turvallisesti!
Jälleen kerran upeaa tutkimustyötä ja tiedotusta, kiitos Sanni! Mutta kysymys: valikoin aikaisempien postauksiesi perusteella änglamarkin aurinkorasvan (itselleni raskaana ja myös alle kouluikäiselle lapselleni), mutta tässä listauksessa sitä ei nyt olekaan. Miksiköhän?
Änglamark ei ota kantaa siihen, sopiiko sarjan aurinkovoide raskauden aikana. Olen listannut tässä postauksessa ainoastaan ne tuotteet, joiden kohdalla joko julkisesti markkinointiviestinnässä kerrotaan, että ne sopivat raskauden aikana (Avène, La Rosée, SVR) tai olen saanut tiedon valmistajalta käymissämme keskusteluissa (P20, LV).
Kirkkaasti suurin osa aurinkovoidevalmistajista ei ota mitään kantaa siihen, sopiiko heidän aurinkovoiteensa raskauden aikana - vaikka se saattaisi sopiakin. Moni valmistaja pidättäytyy kannanotosta, koska raskaus on kuitenkin niin erityinen tila, ja jotta valmistaja TODELLA voi suositella tuotetaan raskauden aikana, taustalla täytyy olla toksikologin lausunto asiasta. Kaikki valmistajat eivät tällaisia lausuntoja lähde hankkimaan, sillä sekin on lisäkustannus.
Änglamark on sen verran edullinen brändi, että en usko heidän alkavan teettämään tällaisia erityislausuntoja. Raskaana olevat eivät todennäköisesti ole brändille tärkeää kohderyhmää, toisin kuin vaikkapa apteekkibrändeille.
Kiitos vastauksesta!
Kiitos, tämä oli tosi kiinnostava ja itselle ajankohtainen juttu, pohdin tätä raskauden ja imetyksen aikana sopivien aurinkovoiteiden asiaa jo edellisen aurinkovoidepostauksen kommenteissa ja tässä oli kattavasti tietoa aurinkovoidevalintaan. Vielä pitäisi silti varmaankin hommata jotakin ohuita kesäpaitoja, housuja ja mekkoja, jos haluaa myös vaatteilla suojata paremmin :) olisi varmaan kivempi pitää vauvaakin käsivarrella, jos ei koko iho ole hölvätty aurinkorasvalla, fysikaalinen tai ei!
Varmasti. ☺️
Ohuet puuvillaiset vaaleat vaatteet ovat kuulemani hyvinkin miellyttäviä auringossa. Sisareni, jonka iho ei siedä aurinkoa, käyttää auringossakin pitkähihaisia paitoja ja hän vaikuttaa viihtyvän puuvillamateriaalissa.
Äh, anteeksi tuun tähän postaukseen kyselemään aiheen vierestä.
Sulla oli joku aika sitten postaukseen lueteltu näitä aurinkorasvoja jotka käyttää uusia filttereitä pelkästään. Siellä oli, että ''kaikki SVR aurinkorasvat''.
Olen tonkinut nyt ympäri nettiä näitä aurinkorasvoja jotka sopisi helposti tukkeutuneelle iholle, ja vastaan tuli SVR Sebiaclear Creme SPF50+ -rasva. Tämä nyt ehkä enemmän on perus-päivävoide tyylinen kuin puhdas aurinkorasva, mutta onkohan tässäkin vain uusia filttereitä?
Aqua/water/eau, silica, diethylamino hydroxybenzoyl hexyl benzoate, diisopropyl adipate, ethylhexyl triazone, beheneth-25, isononyl isononanoate, niacinamide, bis-ethylhexyloxyphenol methoxyphenyl triazine, glycerin, c12-15 alkyl benzoate, c15-19 alkane, diethylhexyl butamido triazone, glyceryl stearate citrate, acrylates/c12-22 alkyl methacrylate copolymer, pentylene glycol, butylene glycol, salicylic acid, 1,2-hexanediol, caprylyl glycol, parfum (fragrance), arginine, coco-glucoside, xanthan gum, tocopherol, sodium hydroxide, disodium lauryl sulfosuccinate, glycine soja (soybean) oil, lecithin, sarcosine, lepidium sativum sprout extract.
SVR käyttää kaikissa tuotteissaan pelkästään uusia filttereitä, ja tässäkin on vain sellaisia.
Mielenkiintoista, että näissä uudemmissa filttereissä onkin etuna huonompi imeytvyys.. kun kosmetiikkateollisuus yleensä pyrkii markkinoimaan tehoaineita sillä, että nämä ovat paremmin imeytyviä (ja siten tehokkaampia)
Mietin nano-partikkeleja. Mikä niissä on turvallisuusarvio raskaana oleville?
En lähtisi kyllä ekana huolestumaan aurinkovoiteista, sillä suuhunpantavilla on äidin ja kapsen kannalta paljon suurempi merkitys.. hyvä tuetenkin, että riskejä pyritään minimoimaan.
Jep, "tehokas imeytyvyys" kuulostaa hyvältä monen muun aktiiviaineen kohdalla, ja on toivottavaakin, mutta ei UV-suoja-aineiden kohdalla. Niiden kuuluu olla ihon pinnassa hoitamassa hommaansa, ja koska valmistajat ovat jo pitkään tienneet, että vanhojen UV-suoja-aineiden kehoon imeytymiseen liittyy haittavaikutuksia, on uudet haluttu nimenomaan formuloida heikommin imeytyviksi. UV-suoja-aineelle kun ei ole missään määrin tarpeellista imeytyä ihoon, toisin kuin vaikka retinoidien, jos niiltä haluaa vaikutusta. :)
En ole törmännyt keskusteluun, jossa mainittaisiin spesifisti nano-koko puhuttaessa kosmetiikasta ja raskaudesta, mutta ottaen huomioon, että nanopartikkelit ovat satoja tai tuhansia kertoja suurempia, kuin ei-partikkelimaiset, liukenevat kosmetiikan kemikaalit (eli suurin osa kosmetiikan kemikaaleista), olen jopa alkanut ihmetellä, mikä huoli nano-kokoon on ylipäänsä liittynyt? Siis muuten kuin sisäänhengittäessä; esim. titaanidioksidi ja sinkkioksidihan ovat vaarallisia sisäänhengitettyinä. Mutta kun ymmärtää, että jo liukenevien kosmetiikan kemikaalien on lähtökohtaisesti vaikea imeytyä ihoon, ja nano-partikkelin vieläkin hankalampi, niin miksi niitä "pelätään"..?
Ehkäpä tässä on asia, johon mun pitää jonain päivänä perehtyä.
Taas mielenkiintoista juttua, tykkään!
Minulle tuli mieleen kysymys liittyen aurinkovoiteiden imeytymiseen tai asettumiseen tai miksikä sitä sanotaan. Mielipiteesi kiinnostaisi, kun yritän suojata ihoani. 😅
Olisiko parempi laittaa se reilumpi suositeltu määrä aurinkovoidetta, vaikka sellainen määrä rasvaa ei koskaan asettuisi/imeytyisi, vai vain sen verran, että iho ei jäisi klähmäiseksi?
Mietin vain, kun oma iho jää aina tahmeaksi ja voiteet vaan kelluvat kasvoilla. Niitä pystyisi oikeasti käyttämään vain hyvin hyvin ohuen kerroksen. Päädyn sitten länttäämään ihon päälle puuteria, jotta se ei olisi niin tahmea. Käytän mahdollisimman kevyttä aurinkovoidetta ja silti käy näin.
En onneksi pala helposti, mutta ryppyjä alkaa näkyä näin neljänkympin kynnyksellä.🙈
Parasta on yrittää laittaa niin paljon lähelle suositeltu määrä kuin mahdollista. Tämä onnistuu parhaiten levittämällä pieni ja ohut kerros kerrallaan, jos ihotyyppi on sellainen, ettei se ime rasvaa helposti. Kun laitat voiteen vaikkapa 3-4 eri kerroksena, se imeytyy hieman paremmin, kuin jos laitat kerralla koko määrän. Klähmäinen iho jonka pinnassa "voide kelluu" on joka tapauksessa paremmin suojattu kuin ei-klähmäinen iho, jossa on vain vähän voidetta. Tietysti, jos nuo 3-4 kerrosta eivät imeydy lainkaan vaan esim. valuvat iholta pois hien mukana, kerrostamisessa ei ole järkeä.
Oletko kokeillut myös korealaisia? Jäävätkö nekin klähmäisiksi? Niitä voi kokemukseni mukaan levittää iholle paljon enmmän kuin länsimaisia aurinkovoiteita ilman "lähmä"tunnetta.
Tämä on hyvä keino vähentää aurinkovoiteen jättämää tahmeutta.
Pitää kokeilla kerrostaa voiteita!
Nyt on käytössä juuri korealaista kosmetiikkaa, Cosrx ultra light invisible sun screen. Puuteri onneksi auttaa, aina vaan ei viiti sitä laittaa.
Tuo on kyllä jo niin kevyt, että sen kevyemmäksi ei voi mennä..!
Mulla on aikeissa jossain vaiheessa testata markkinoiden ainoa oikeasti tehokkaaksi nimetty puuterimainen aurinkosuoja, Colorscience, ja jos se tuntuu mukavalta käyttää, niin siitä saa mainion suosituksen heille, joilla voidemainen aurinkosuoja ei pysy tai imeydy.
Colorsciencen testiin hankkimista hidastaa se, että sitä myy Suomessa vain ihan pari hassua hoitolaa, joista yksikään ei sijaitse mun kotikaupungissa. En viitsi tilata verkkokaupasta kokeilematta, kun haluan tietysti just oikean sävyn.
Mikäli päädyt hankkimaan Colorsciencen, jaa ihmeessä sinulle sopiva sävy meillekin! Itse olen arponut tuotteen tilaamista, mutta sen hinnan vuoksi on jäänyt vielä tilaamatta (liian kallista tilata kaksi eri sävyä testattavaksi). Asuinkaupungissani ei tietenkään ole ainuttakaan myymälää, minne voisi mennä sävyjä testailemaan.
Ehdottomasti! :) Tulen kirjoittamaan tuotteesta arvostelun, sitten kun jonain päivänä saan sen käsiini.