Kosmetiikasta kasvomaskeihin...
Edit. Vaikka et osallistuisi arvontaan, suosittelen lukemaan tämän postauksen kommentteja. ❤️ Niistä saa valtavasti hyvää mieltä, vaikka aihe on surullinenkin. Vuosi on ollut vaikea. En arvannut, että kilpailukysymykseni poikisi näin koskettavia tiivistelmiä ihmisten koronavuodesta. Kiitos kun jaatte teidän vuotenne.
Kommenteissa nousee lämpimällä tavalla esiin ihmisyyden ydin; läheiset, perhe ja ystävät tekevät meidät. On myös ollut ihana lukea, miten luonto, lähellä tapahtuvat elämykset ja pienet asiat ovat kasvattaneet merkitystään hyvinvoinnin avaimina. Lopulta tarvitsemme hyvin vähän mielekkääseen elämään.
Kiitos näistä kertomuksista, ja yhdessä jatketaan edelleen koettelemuksen läpi.
Maskit kuvattuna Kuopion urbaanissa sydämessä <3
Kreikkalainen ystäväperheeni valmistaa laadukkaita kangasmaskeja, joista olen kertonutkin blogissa aiemmin.
Sain heiltä syksyllä sen verran ison satsin maskeja, että päätin arpoa osan teille :) Näitä maskeja en ole avannut pakkauksistaan.
Maskien tarina:
Ystäväperheeni omistaa hotellin pienellä Amorgoksen saarella Kreikassa. Koronan hiljentäessä saaren turismin ja monen saarelaisen menettäessä työnsä, perheen miehet keksivät perustaa hotelliin kangasnaamio"tehtaan". He tilasivat laadukkasta kangasmateriaalia ja ompelukoneet, ja työllistivät maskien valmistukseen erityisesti saaren nuoria sekä naisia.
Maskit ovat pestäviä ja uudelleenkäytettäviä, ja niissä on nenän kohdalla ohut rautalanka jolla maskin saa myötäilemään kasvoja. Maskeissa on kolme kerrosta, uloin on puuvillaa ja kaksi sisempää musliinia. Maskeista on myös eri kokoja.
Maskeja toimitetaan kaikkialle maailmaan ja sellaisen voi tilata täältä. Toimitus Suomeen kestää noin 2-3 viikkoa.
Olen käyttänyt omia maskejani syyskuun alusta saakka ja ne ovat todella hyvälaatuisia ja miellyttäviä käyttää, itse asiassa huomattavasti miellyttävämpiä kuin paperiset kertakäyttömaskit. Maski istuu todella hyvin ja sen läpi on helppo hengittää. Olen käyttänyt eniten M-kokoa, mutta myös L-koko toimii kasvoillani hyvin eikä ole liian suuri.
Olen puhdistanut omat maskini keittämällä niitä kiehuvassa vedessä pari minuuttia, jättäen maskin kuminauhat veden ulkopuolelle sillä kuminauha ei kestä keittämistä. Pujotan kuminauhat veitsen varteen ja asetan veitsen kattilan päälle; maski on vedessä ja kuminauhat jäävät vedenpinnan yläpuolelle :)
Osallistu kilpailuun, jossa voit voittaa nämä viisi laadukasta, käsin ommeltua kasvonaamiota. Naamioiden arvo on noin 50€. Naamiot arvotaan yhdelle voittajalle.
BONUSPALKINTO! 😍 Sain viikonloppuna yhteydenoton Kreikasta: ystäväperheeni oli somessa nähnyt järjestämäni kilpailun, ja tarjosi arvontapalkinnoksi vielä tällaisen söpön setin, johon kuuluu kasvomaski, pussukka maskille, kännykkäpussi ja hiusdonitsi..! 🤗
Eli nyt kilpailussa on kaksi palkintoa ja arvon kaksi voittajaa :)
Osallistut arvontaan kertomalla kommenttilaatikossa, mitä koronavuodesta on tähän saakka jäänyt parhaiten mieleen. Mikä on muuttunut elämässäsi eniten? Onko mikään muuttunut? Onko koronavuodessa ollut myös jotain hyvää?
Edit. Voittajat on arvottu. Palkinnon 1 eli viisi kasvomaskia voitti Venla. Palkinnon 2 eli kasvomaski/pussukka/hiusdonitsi-setin voitti JaanaKoo. Onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.
*
KILPAILUN SÄÄNNÖT
172 comments on “Voita käsintehtyjä kasvomaskeja Kreikasta”
Mieleen on tietenkin jäänyt peruuntuneet matkat ja kotitoimistolle siirtyminen. Iloisena muistona tästä vuodesta jää aivan mahtava kesä. Vaikka sosiaaliset kontaktit ovat olleet ihan minimissä olen viettänyt paljon aikaa ulkona kiipeilemässä mikä on ollut ihan huippua.
Mieleen jäänyt työn kuormittavuus ( hikisenä huohottaminen maskin kanssa),etäkoulu, kotikoulu... Maraton puhelut ystävien kanssa, perheen kanssa yhdessä oloa ilman "pakollisia" kiireitä.. korona-aika opettanut että vähemmälläkin pärjää kunhan perhe on läsnä. Ajatukset pyörineet koronaan sairastuneiden tai siihen menehtyneiden kohtaloissa
Mä en kestä tota bonuspalkinnon hiusdonitsiaxD Niiiin suoraan 90-luvulta:)
Korona-aikaan en ole: matkustanut, käyttänyt julkista liikennettä, käynyt sosiaalisissa riennoissa tai yöelämässä, tai kulttuurimenoissa, shoppailemassa, ravintoloissa tms. ... Eiku ootas ... Enhän mä kyllä kävis muutenkaanxD
Keväällä ostin kesämökin. Ja myin "kaupunki"asuntoni ja muutin maalle. Nyt odottelen päivä kerrallaan millaisia haasteita talvi tuo suhteellisen alkeellisissa oloissa asumiseen. Korona heitti etätöihin, mitä meillä on aina ennen pidetty lähinnä naurettavana ajatuksena ja tietoturvan vuoksi sulana mahdottomuutena. Nää kaikki yhdessä on kyllä aikaansaaneet sen, että minulle henkilökohtaisesti tässä vuodessa on ollut paljon nimenomaan positiivisia muutoksia.
Niin on..! 🤗
Mä en ole vielä(kään) kunnolla tajunnut, että hiusdonitsit todella tekivät paluun, mulle henkilökohtaisesti ne jäivät vuonna 1994...
Ja hei, onnea uudesta maaseuturesidenssistä..! <3 Maalla on ihanaa.
Arki on muuttunut sillä tavalla, että reissaamiset on jäänyt minimiin ja kasvomaski on naamassa aina julkisilla paikoilla. Myös töissä joudun käyttämään maskia suurimman osan päivästä.
Edellinen vuosi oli omassa elämässäni täynnä niin kamalia ja elämää mullistavia tapahtumia, että tämä korona ei ole omalla kohdalla tuntunut kovin ravisuttavalta. Tietysti ahdistaa ja tylsistyttää, kun ei esimerkiksi pääse yliopistolle, mutta mulle tää on ollut sellainen mielen tasapainoon saamisen vuosi. Olisi sitä ollut siis varmasti myös ilman koronaa :)
Opiskelijana tästä vuoden käännöskohdasta erityisesti on jäänyt mieleen tietämättömyys. Kevään ajan istuin nenä kiinni läppärissä, kärsin niskakivuista ja yksinäisyydestä. En nähnyt ystäviäni, vain perhe oli ympärilläni tiukemmin kuin koskaan. Syksyllä sitten olen arvuutellut ja vähän varoen järjestäny tapaamisia ihmisten kanssa. Opiskeluissani tuntuu, etten etene mihinkään. Motivaatio koulua kohtaan on lakannut, mutta minun on kestettävä. Joka tapauksessa tämä vuosi on ollut yksi parhaista. Olen viettäneet enemmän aikaa perheeni kanssa, olemme tehneet yhdessä ikimuistoisia muistoja🖤
Itselle tämä koronavuosi on tuonut paljon hyvää, mutta myös paljon stressiä ja yksinäisyyden tunnetta.
Haluan pysyä positiivisena ja tämän takia yritän pitää ne kaikki hyvät asiat enemmän mielessä :).
Suurin syy, minkä takia korona on ollut veemäinen johtuu parisuhteestani.
Seurustelen kreikkalaisen miehen kanssa (itseasiassa hän on myös puoliksi britti), jonka kotisaari on kaunis Zakynthos. Meillä oli tälle vuodelle ihanat suunnitelmat; kesälomani viettäisin Kreikassa, talvi ollaan yhdessä Suomessa, joulu vietettäisiin Englannissa. Eli vaikka kaukosuhteessa olemme, olisimme olleet ajallisesti paljon yhdessä <3.
Noh, sitten tuli korona. Lentoliikenne lakkasi, lockdownit alkoi useissa maissa ja epävarmuus tulevaisuudesta iski. Mikään ei ollut enää varmaa, emmekä tienneet koska pääsisimme jälleen toistemme luo.Vuosipäivä, syntymäpäivä ja muutama muukin juhla, joita oli tarkoitus yhdessä viettää vietettiinkin videopuhelun äärellä. Tätä kesti n. 5 kuukautta, jatkuva epävarmuus ja uutisten kyttääminen kieltämättä alkaa ottaa voimille, kun tuntui ettei mitään vastauksia saanut.
No mitä hyvää tässä sitten oli? Viiden kuukauden erossaoloa ja poikaystävän työt täysin pannassa, kun sesonki ollut kokonaan seis.
Ei turisteja, ei töitä, ei sesonkia Kreikassa.
Rajavartiolaitos höllensi rajoja juhannuksen paikkeilla matkustamisen suhteen - parisuhteessa olevat saavat matkustaa toistensa luo. Yleensä kesät ovat miehelleni vain töitä varten, mutta nyt "kiitos koronan", hän pystyi ensimmäisen kerran (ja todennäköisesti viimeisen kerran) matkustamaan kesäksi Suomeen! Ja juuri sopivasti mökkijuhannukselle ja kunnon saunakokemuksille.
Ei, korona ei ollut helppo ja esimerkiksi meidän uuden vuoden suunnitelmat viettää Zakynthoksella on edelleen epävarma matkustamisrajoituksista johtuen (Kreikka jälleen lockdownissa). Mutta. Kuluva kesä oli niin ihana! Pystyimme yhdessä viettämään sen Suomessa, mökillä luonnon keskellä perheeni kanssa. Kesään mahtui monet mökkiviikonloput,saunaillat, kesäkaupunkien läpikäyntiä ja yleisesti Suomen kesästä nauttimista. Hän pääsi kokemaan meidän yöttömät yöt ja ikuisen valon, kauniin vihreän luonnon sekä terassikelit (:D) kaupungilla.
Joulun vietämme perheeni kanssa Suomessa, tarkoitus käydä Lapissa kunnon lumien äärellä sekä koluta KAIKKI mahdolliset joulutorit, mitä pääkaupunkiseudulta löytyy. Glögi ja piparit brie-juustolla vielä edessä. Uusi vuosi on vielä yllätyksiä täynnä seuraten koronatilanteen kehittymistä.
Alkuvuosi ei ollut helppoa olla erossa. Siltikin korona on mahdollistanut meille yhdessä hetkiä, joita emme välttämättä voi ainakaan hetkeen kokea :)<3.
❤️❤️
Mulla oli vasta nyt aikaa lukea tämä kommentti. Voi mikä tarina sinullakin... tai teillä. Onneksi tässäkin oli lopulta myös jotain hyvää ❤️
Toivottavasti ensi vuonna saatte toteuttaa tältä vuodelta väliin jääneet suunnitelmat..! 🙏🏻
P.S. Olen käynyt kerran Zakynthoksella :) Kaunista.
Uskon että korona tuonut myös hyvää ihmisten elämään kaikesta huolimatta.
Kotoilua arvostetaan enemmän,lasten kanssa vietetään enemmän aikaa,lähennytään perhettä monin eri tavoin.Löydetään uusia harrastuksia( itselläni välillä lapasesta lähtevä leipominen :-) )
Miinuspuolena mieleeni jäänyt lähinnä se että matkasuunnitelmat on jouduttu perumaan mutta
ajattelen sen niin että se on vain väli-aikaista ! :-)
Koronavuodesta jää mieleen etätyöt ja niiden toimivuus. Aiemmin on aina jäänyt vain puheen tasolle, että kotoakin voisi työtä tehdä. It-osastomme teki maaliskuussa huikean työn saadakseen kaikki yhteydet toimimaan myös etänä ja se kannatti. Uskon etätyön jäävän hienona käytäntönä toimintaan myös koronan mentyä ohi. Etätyö on huippua siksi, että se on vaihtelua, eli meillä teemme etätyötä lähinnä viikon kerrallaan ja olemme sitten toisen viikon toimistolla jne. Tämä sen vuoksi, että teemme asiakaspalvelua, jota ei voida sulkea koronan vuoksi ja joitakin asioita on pakko tehdä kasvokkainkin.
Samaa mieltä, työn tekemisen rakenne muuttuu varmasti pysyvästi koronan myötä, ja se on hyvä asia. Korona mahdollisti meille "pikakurssin" etätyön mahdollisuuksiin, nyt oli pakko oppia uudet tavat vauhdilla. Aiemmin jotkin hyvin kankeasti muutettavissa olevat rutiinit todettiin lopulta hyvinkin helpoiksi muuttaa.
Olen oikeasti "oppinut" olemaan kotona. Olen ollut läsnä ja rentoutunut. Kotona turvassa=poissa paha maailma! Ihan erilailla on myös tullut nautittua luonnosta!
Koronavuosi 2020 jää mieleen muutosten vuotena, jota se tosin olisi itselle ollut myös ilman koronaa... keväällä "pahimman" eristyksen keskelle osunut pitkäaikaisen työpaikan vaihto aivan uudenlaisiin hommiin on ainakin opettanut itsestä ja uusiin tilanteisiin sopeutumisesta sekä yhteisön tärkeydestä paljon!
Parhaiten on jäänyt mieleen ne tapaamiset ,varotoimet huomioon ottaen.On osannut iloita pienistäkin asioista enemmän.Matkustusrajoitukset jää kyllä mieleen,haikeana odotan milloin pääsee taas matkustamaan.Juuri esim .Kreikka on ollut lempi kohteeni!!!
Parhaiten jäänyt mieleen mm. turva välit,käsidesin käyttö ja etätyö.Tapaamiset ,mitä on pystynyt järjestämään varotoimet huomioon ottaen.Jotenkin osaa iloita pienistäkin elämän hetkistä ja olla kiitollinen vähäisistäkin asioista.Minusta tuli isoäiti,mistä olen tosi onnellinen,iloitsen pienestä lapsen lapsesta todella paljon.Tuonut iloa yähän koronavuoteen!!!
Onnea lapsenlapsesta, Ritu ❤️
Itse olen tällainen kotihiiri, ja viihdyn itsekseni todella hyvin. Mutta nyt korona-aikaan on huomannut miten lyhyetkin tapaamiset ystävien kanssa jotenkin tuntuvat piristävän niin omaa kuin ystävän päivää, jotenkin enemmän kuin aiemmin kun kaikki oli mahdollista. Ja melkeinpä on tullut joidenkin läheisten kanssa oltua enemmän yhteyksissä kuin ennen, koska kaikilla on enemmän aikaa.
Työtä olen tehnyt maaliskuusta asti kotoa käsin, ja tiimin kanssa yritetään olla yhteyksissä whatsupin ja Teamsin kautta herkemmin kuin aiemmin koska ei olla yhdessä toimistolla.
Suurin muutos itselläni on lähes täysi eristäytyminen kotia. Olen melko nuori, mutta usean perussairauden vuoksi kuulun riskiryhmään joten koko vuosi on kulunut enemmän tai vähemmän sisällä, ja ainoa sosiaalinen kontakti on ollut puoliso. Suru on ollut melko pysyvä olotila viime viikkoina.
Voi Cas ❤️
Onneksi sinulla on puolisosi ❤️ Lähetän minäkin sinulle virtuaalihalauksen täältä..!
Käteen on jäänyt päällimmäisenä epätietoisuus, ja sen aiheuttama huoli ja stressi niin nykyisestä kuin tulevasta. Tuntuu myös hankalalta suunnitella mitään tulevaa (oli sitten matkoja, juhlia, töitä...), kun tilanne elää jatkuvasti - ja tällä hetkellä tuntuu ettei tälle ole mitään arvaustakaan ”deadlinesta”, kun vielä keväällä jaksoi olettaa että kesällä asiat normalisoituisivat jossain määrin edes. Montaa asiaa on oppinut arvostamaan uudella tavalla, ja toisaalta on tullut uusia (tai muistanut vanhoja) tapoja viettää aikaa niin ulkoillen, museoissa kuin muillakin keinoin. Vaikka tästä ajasta jää käteen paljon huonoja muistoja, toivottavasti myös jokainen voi löytää jotain hyvää tulevaan tai ainakin uutta arvostusta normaalille arjelle sitten, kun joskus taas siihen päästään :-)
🙏🏻❤️
Elämä vaan menee.. Päivät seuraa toisiaan.. En ole onneton, toisaalta en isosti onnellinenkaan... Elämä
Vuosi jää mieleen etätyömaratonina: etätyössä maaliskuusta alkaen ainakin joulukuun loppuun, todennäköisesti pidempäänkin. En keksi tästä vuodesta muuta hyvää kuin sen että kun tämä korona on joskus vihdoin ohi niin osaa kyllä arvostaa sitä että pääsee liikkumaan miten haluaa ja "valtakunnassa on kaikki hyvin".
Mulle kokonaisuudessaan koronavuosi on ollut ihan ok. Keväään "kun koko maailma pysähtyi"hengähdystauko oli ihana ja tuli tarpeeseen. Oli kerrankin aikaa levätä ja ulkoilla luonnossa, ladata kunnolla akkuja.
Oon opiskelija, niin arki ei ole kauheasti muuttunut. Ei olisi varaa matkustaa vaikkei olisikaan rajoituksia.
Omaan elämääni ei juurikaan ole vaikuttanut millään tavalla.
Rajoituksia, maskeja ja opposition turhaa rähinää. Suomessa on asiat hyvin. Jätkän työssä ja jaksan ihan hyvin.
Suurin muutos on tietysti kun tapaamiset,kokoontumiset eri yhdistyksissä on tauolla toistaiseksi.(olen jo evp-henkilö).Samaten mietityttää teatterissa yms.käyminen.Jotkut tuttuni/ystäväni ovat supistaneet elämänsä vain kaupassa käymiseen kerran viikossa.Itse matkustan maalle bussilla aika ajoin,samoin olen tehnyt pari junamatkaa.Kaupoissakin käyn,mutta en"shoppaile"turhaa.Ts.hiljaiselo on lisääntynyt huomattavasti minullakin.Olen tietysti tottunut yksinoloon jo muutenkin,kun olen sinkkku.Asun rivitalokompleksissa,jossa ainakin puolet on eläkeläisiä.Onneksi on pari lapsiperhettä,ettei luule elämän pysähtyneen tyystin.Ei tämä tilanne loputtomiin kestä,ainahan asiat jotenkin järjestyy.Rokotetta odotellessa toivon kaikille kohtuullista mielenterveyttä.
❤️
Aloin treenata koronan alettua. Uskon että päivittäinen liikunta (ja toivottavasti myös uudelleen löytyneet lihakseni) tuli elämääni jäädäkseen!
👍
Parhaiten on jäänyt mieleen kesän työkausi, joka onnistui loistavasti kaikin puolin. (Olen vain osan vuotta töissä.) Asiakkaat olivat entistäkin ihanampia, itse jaksoin hyvin ja tykkäsin joka päivästä. ^__^
Hyvää on ollut huomata, että miten vähällä sitä oikeasti pärjää ja mikä on tärkeintä. Läheisiä on tullut nähtyä vähemmän ja he ovat myös joutuneet perumaan juhlia. Tämän jälkeen osaa arvostaa enemmän läheisten ja ystävien kanssa vietettyä aikaa, jota ennen on pitänyt itsestään selvyytenä.
Matkustaminen pysähtyi, zoomkoulutukset ja kulttuuritapahtumien peruutukset.
TAVALLISTEN ASIODEN ARVOSTAMINEN.
Moi. Mistä tää ihana päähiusrusetti panta on?
Kiitti ihanasta blogistasi.
Sitä on ihana lukea.
Hyvää syksyä.
🍂🍁🤗❤️
Se on Tampereen Tallipihan puodista :)