En ole töiden ja vapaa-ajan puolesta ennättänyt päivittää blogia tavanomaiseen tahtiin viime aikoina. (Kauniista kesäilloista otetaan kaikki irti kun se on vielä mahdollista.)
Heitän tähän väliin koosteen muutamasta hyödyllisenä pitämästäni vanhemmasta postauksesta, joissa voi kenties olla uutta ja kiinnostavaa informaatiota niin uudemmille kuin vanhemmillekin lukijoille. :)
Nauttikaa tekin loppukesästä ja ulkoilmasta :) Tai jos olette mieluummin sisällä, niin nauttikaa siitäkin <3
Kuva: Otava
Käytän tilaisuuden hyväkseni ja annan samalla kirjavinkin etenkin 4-kymppisille matkailijanaisille; Mia Kankimäen Naiset joita ajattelen öisin. Sain sen lahjaksi ja olen ollut viime viikon ihan sen pauloissa.
OPAS LUONNONKOSMETIIKKAAN:
Opastan postauksessa kuinka suunnistaa luonnonkosmetiikkamerkkien viidakossa ja kuinka voi löytää omalle ihotyypilleen ja kukkarolleen sopivan sarjan. Postauksessa on eritelty sarjoja mm. ihotyyppien mukaan sekä kaikki tuntemani hajusteettomat sarjat sekä suojakertoimelliset päivävoiteet - näistä kysytään usein.
KOSMETIIKKANÖRTEILLE: HAASTATTELUSSA KOSMETIIKKAKEMISTI
Mielenkiintoisessa jutussani vuodelta 2013 haastattelen kosmetiikkakemisti Vesa Rämöä.
SILIKONIYHDISTEISTÄ
Ovatko ne nyt siis hyviä vai pahoja? Postauksessa kerron kosmetiikan silikoniyhdisteistä ja mitä hyötyjä ja haittoja niillä voi olla. Mukana myös listaus eri silikoneista niiden kerrostuvuuden mukaan - mitkä silikonit eivät kerrostu lainkaan, mitkä jonkin verran ja mitkä voimakkaasti.
IHONHOIDOSTA
Tärkeää asiaa ihon puhdistuksesta ja pH:n vaikutuksesta. Väärän pH:n putsarilla voi tietämättään aiheuttaa ihon herkistymisen ja altistaa ihoa bakteerien sisäänpääsylle, ihon kuivumisesta ja ärtymisestä puhumattakaan. Hämmentävää kyllä, monesti ne kaikkein ylellisimmin vaahtoavat, tiheän kermaiset ja iiiihanan tuntuiset putsarit ovat pH:ltaan kaikkea muuta kuin ihoystävällisiä.
Mutanaamion vaikutus
Laajentuneet huokoset - universaali huolenaihe vuodesta toiseen. Hyvin formuloidut muta-, savi ja turvenaamiot ovat erinomaisia hoitamaan suurihuokoista, epäpuhtauksiin taipuvaista ja punoittavaa ihoa.
Aiempi mutasuosikkini Sosar on jäänyt pois Suomen markkinoilta ja sen jälkeen paras tuntemani mutanaamio tulee Mádaralta, jonka esittelen poistauksessa.
RUOKA
Moni ruokavaliobuumeille herkistynyt huokaa, mutta ei siitä mihinkään pääse, ketogeeninen ruokavalio on taas mitä suuremmassa määrin in. Vanhat aiheesta kirjoittamani postaukset ovat jälleen vuoden luetuimpien joukossa. Kymmeniä tuhansia lukukertoja on vetänyt selkeä vinkkipostaukseni ketogeenisen ruokavalion aloitukseen:
(...voisin myydä tätä halvemmalla kuin FitFarm omaa Keto-dieettiään, hehe... No ei, täällähän se on ilmaiseksi, se on helppo ja yksinkertainen ja siksi sitä varmaan luetaan.)
Opiskelijaystävälliset, vanhat budjettiruokapostaukset vetävät nekin kärkilukukertoja vuodesta toiseen, joten mitä ilmeisimmin ne koetaan hyödyllisiksi.
Ja vielä neljäs suosikki pakastekalasta: Valkosipulinen ohra-seiti-wok. Postauksessa jaan myös vinkkini repiä tympeän näköiset pakastetut kalakuutiot palasiksi sulamisen jälkeen, jolloin kala paistuukin paljon paremmin ja paloista tulee, sanoisinko hienostuneemman näköisiä :D
Lopuksi monelle tuttu klassikko, mutta aina sen joka vuosi joku uusikin löytää:
Hyvää viikonloppua kaikille!
Tänään avataan toukokuussa julkaisemani ostopäätöskyselyn tuloksia, ja lähdinpä pohtimaan myös omaan shoppailuuni vaikuttavia tekijöitä.
Kirjoitin toukokuussa siitä, kuinka tuoksu kuulema vaikuttaa kaikkein eniten kosmetiikan ostopäätökseen. Tämä kävi ilmi aiheesta tehdyssä tutkimuksessa. Muita päätökseen eniten vaikuttavia asioita ovat brändi, hinta, terveys- ja ympäristöasiat, ainesosat, laatu, pakkaus ja mainonta.
Minusta tämä, ja etenkin tuoksun sijoittuminen ykköseksi, oli mielenkiintoista, ja peilasin aihetta myös Karkkipäivän lukijoille tekemäni kyselyn kautta.
Kyselyyn vastasi 362 henkeä.
MIKÄ VAIKUTTAA ENITEN OSTOPÄÄTÖKSEESI?
Seuraavaksi eniten vaikuttaa:
Tuoksun valitsi ykkösvaikuttimeksi vain 5% vastanneista. Mutta tuoksulla on vaikutusta, kakkoskysymyksessä puolet valitsi sen.
MUUT VAIKUTTAVAT ASIAT
Kysymyksessä 2, "Mitkä muut asiat vaikuttavat ostopäätökseesi" sai valita useamman vaihtoehdon. Vastausjakauma näytti tältä:
1 HINTA (75,4%)
2 SUOSITUS (53,3%)
3 LAATU (50,8%)
4 TUOKSU (50,6%)
5 AINESOSAT (42,8%)
6 BRÄNDI (41,7%)
7 TERVEYS- JA YMPÄRISTÖASIAT (33,7%)
8 TOTTUMUS (32,9%)
9 HELPPO SAATAVUUS (32,6%)
10 PAKKAUS (29%)
"Mainonta" jäi juuri Top 10:n ulkopuolelle, sen valitsi osavaikuttimeksi 43 vastaajaa. Henkilökohtaisesti odotin tottumuksen sijoittuvan ylemmäs, itselleni se oli pitkään monien tuotteiden kohdalla toteutuva vaikutin - aikana ennen blogia ja työllistymistä alalle.
Ainesosatietoisuushan on muuten nyt erittäin suuri trendi - olisikohan tämä kohta sijoittunut vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten top-vitoseen..? No, kauneusblogien lukijoille tehdyssä kyselyssä todennäköisesti kyllä, tulos olisi varmasti eri näköinen jos vastaajina olisi sattumanvaraisesti valittuja ihmisiä kadulta.
MIKÄ VAIKUTTAA OMAAN OSTOKÄYTTÄYTYMISEENI?
Yleisesti ottaen kiinnostun eniten brändeistä. Brändi-imago ja -vaikutelma ohjaavat voimakkaimmin sitä, miten jaan huomiotani kosmetiikkamarkkinoiden tuoteviidakossa. Jos brändi on kiinnostava, etenen tutustumaan tarkemmin tuotteiden sisältöön ja sitten mahdollisuuksien mukaan koostumukseen, kuten ihofiilikseen ja tuoksuun. Aina tuotteiden koostumusta ei tietenkään ole mahdollista testata, ja nyt kun mietin, niin aniharvoin olen tilannut netistä "koostumus-sokkona" mitään ihonhoitotuotetta. Meikkejä sitä vastoin olen.
Koska olen työnikin puolesta aika kuorrutettu erilaisella kosmetiikalla, kohdistuu uteliaisuuteni ehkä luonnostaan meillä päin vähemmän tunnettuihin sarjoihin. Huomaan tämän erityisesti ulkomaan matkoilla, joilta ostan nykyään eniten kosmetiikkaa.
Herätepohjainen ostospäätös kaupassa voi syntyä tällaisella polulla:
1) Hakeudun luonnollisen kosmetiikan pariin --> 2) Suunnistan hyllyllä a) ennalta kiinnostavien brändien tai b) houkuttavien pakkausten luokse, vaikka brändi olisikin tuntematon --> 3) Tutustun houkuttavan tuotteen ainesosaluetteloon --> 4) Katson hintaa --> 5) Kokeilen tuotteen koostumusta ja tuoksutan sitä --> 6) Käyn päässä pikaisen arvion siitä kuinka "uniikki" tuote on, eli kuinka monta vastaavan käyttötarkoituksen ja koostumuksen tuotetta minulla jo on kotona, ja millainen arvo tuotetyypillä minulle on (käytössä päivittäin kuten putsari vai käytössä harvemmin).
Lopulliseen päätökseen vaikuttaa hinnan, uniikkiuden, ainesosien ja sensorisen kokemuksen ydistelmä, joista korostuu lopulta uniikkius. Jos tuote on tyypiltään ja/tai käyttötarkoitukseltaan sellainen, jollaisia minulla ei ole entuudestaan paljon tai lainkaan, ostan sen vaikka se olisi yli tavanomaisen kipurajani tai brändi olisi tuntematon.
Innostun eniten uusista jutuista - kuten Yhdysvalloissa viimeksi öljyputsareista, jotka samalla kuorivat entsymaattisesti. Esimerkiksi One Love Beautyn Vitamin B Enzyme Cleansing Oil päätyi ostoskoriini yllä olevalla kaavalla.
Olin vuosikausia Yves Rocherin uskollinen asiakas
BRÄNDIUSKOLLISUUS JA HYPET
Kun puhutaan harkitummasta ostamisesta, tällöin ostopäätökseeni vaikuttaa eniten brändi. Olen luonnostaan brändiuskollinen, enkä ilman blogia kokeilisi näin monia eri merkkejä. Seuraavaksi eniten vaikuttaa kaverin tai toisen kosmetiikkafriikin suositus. Nuorempana myös yleinen hype tarttui minuun helposti, ja kiitos kauneuspalstoilla velloneiden erinäisten hypetysten, olen aikoinaan hurahtanut niin MACiin, Dioriin, Joicoon kuin mineraalimeikkeihin.
Viime aikoina enää harvat hypet saavat minut todella innostumaan. No, okei, Curly Girl :D ^_^ Mutta siihenkin lähdin alkujaan lukijoiden ehdotuksesta. The Ordinary on ehkä paras esimerkki todella laajalle levinneestä trendistä josta kiinnostumista ei etenkään ainesosatietoisena kosmetiikanharrastajana voi kai välttää :)
TARPEESEEN OSTAMINEN
Kosmetiikka on minulle harrastus ja intohimo, ja kun jokin on intohimo, siinä harvoin pysyy kohtuudessa. Näin ollen valtaosa kosmetiikkaostoksistani on kaikkea muuta kuin tarpeeseen.
Silloin kun jotain on kuitenkin päässyt loppumaan ja oikeasti tarvitsen uuden, ostan lähes aina vakiintuneen suosikkituotteen, enkä edes etsi suosituksia uusista vastaavista. Esimerkkejä tällaisista ovat mm. Lumenen herkkien silmien silmämeikinpoistoaine, Anastasian kulmageeli ja Urban Decayn Eyeshadow Primer Potion.
SUOSITUS VS. "SUOSITUS" VS. HYPE
Kun mietitään 'suositusta', minua kiinnostaa, miten sen vaikutus määräytyy. Onko kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen suositus painavampi? Riittääkö, että saman ihotyypin tai maun omaava kaveri tai alan asiantuntija suosittelee tuotetta, vai syntyykö houkutus ja kiinnostus vasta, kun samaa laulua kuulee useammasta suunnasta? Omalla kohdallani riittää jo yhden henkilön suositus, jos henkilö on sellainen jonka perehtyneisyyteen luotan.
Onko "hype" yhtä kuin suositus? Hypet ovat mielenkiintoisia siinä mielessä, että monesti niissä ihmiset ajautuvat joukoittain ihastelemaan jotain, jota eivät ole välttämättä edes itse kokeilleet tai tuote on heillä ollut vain keskinkertainen - yleensä lähteenä on onnistunut mainoskampanja (tyyppiä Baby Lips!) tai karismaattinen vaikuttaja tai julkisuuden henkilö, joka on vakuuttanut yleisönsä tuotteen tai asian mahtavuudesta.
Lopuksi otteita ostopäätöskyselyni vapaista vastauksista.
TUOKSU
Tuoksua kommentoitiin paljon, olihan se ostopäätöksiä koskevan postauksen pääaihe.
Hajusteettomuus nousi monessa vastauksessa kriteeriksi, samoin liian vahvan tuoksun koetaan vaikuttavan ratkaisevasti kykyyn pystyä käyttämään tuotetta tai haluun ostaa sitä uudestaan.
"Tuoksu on kyllä siinä mielessä tärkeä, että omaan makuun huonolta tuoksuvaa ei vaan voi käyttää, kun taas esim ei niin mieluisa koostumus tai vaikkapa pakkaus ei oleme suoranainen deal breaker."
"Totta kai tuoksu vaikuttaa eniten ostopäätökseeni. Jos vähääkään tuoksuu siltä että saattaa tulla hengenahdistusta, niin tuote jää hyllyyn, vaikka kuinka olisi ihana koostumus, suosikkibloggari suosittelisi ja hintakin olisi kohdallaan :)"
"Suurin syy kaappeihin pyörimään jääville tuotteille on tuoksu. Yleensä siis liian voimakas."
"Koen väitteet tuoksun vaikutuksesta vähän outoina - eihän isoa osaa tuotteista edes pääse kaupassa haistelemaan."
(Muuan toinen kommentti antaa vastauksen ylemmälle:) "en koskaan osta samaa tuotetta uudelleen, jos se tuoksuu vähänkään epämiellyttävältä (…) Tuoksu siis vaikuttaa uudelleenostopäätökseen, mutta ei välttämättä ensiostopäätökseen."
YMPÄRISTÖ JA KOTIMAISUUS
"Olen ruvennut enemmän pohtimaan hiilijalanjälkeäni. Haluan vältellä mikromuovia. Suosin monitoimituotteita. En halua käyttää eläimiä vahingoittavia tuotteita."
"Valitsin tärkeimmäksi kriteeriksi terveys- ja ympäristöasiat, tämä siis siksi, että pyrin nykyään hankkimaan vain luonnonkosmetiikkaa. Näin ollen esim luonnonkosmetiikan sertifikaatti voi minulle olla merkityksellinen!"
"Pyrin tällä hetkellä suosimaan kotimaista luonnonkosmetiikkaa. Kokonaisuus ratkaisee: voin satsata kalliimpaan jos muuten on kaikki kohdallaan, mutta tingin esim pakkauksesta edullisen tuotteen kohdalla."
"Eettisyys ja kotimaisuus."
PAKKAUS
"Pakkaus vaikuttaa sekä esteettiseltä että ekologiselta kannalta: mieluusti vähän pakkausmateriaalia, ja mieluusti esim. metalli- tai lasipurkki jonka voin jatkokäyttää tai kierrättää."
"Pienempi pakkauskoko,sillä välttämättä en suuria pakkauskokoja jaksa loppuun asti käyttää, haluan vaihdella tuotteita sekä kokeilla."
KOOSTUMUS JA SOPIVUUS
"Tärkeintä on tuotteen sopivuus omalle ihotyypilleni."
"Miellyttävä koostumus. Esim seerumi ei rullaannu, rajauskynä levittyy ongelmitta."
"Ihofiilis (testeristä)"
MUUT
"Testerit. Moni uusi tuote on tullut ostettua sen jälkeen, kun olen saanut testattua tuotetta rauhassa kotona ja todennut sen sitten hyväksi. Markkinoijat: älkää pihdatko testereitä!" Sanni sanoo: myyjänä olen samaa mieltä, näytteiden kautta saa paljon ostavia asiakkaita :)
"Myyjien palveluasenne."
"Voiko verkkokaupassa valita itselleen kätevimmän noutopisteen."
"Netistä ostaessa inci on lähes ainoa luotettava metodi kun ostaa itselle uusia / tuntemattomia tuotteita."
"Eniten vaikuttaa se, että uskon tuotteen toimivan hyvin siinä tarkoituksessa mihin se on tehty eli tehokkuus."
* Sis. mainoslinkkejä
Laitoin pari päivää sitten Instagramiin stoorin tämän kesän ihonhoitorutiinistani, ja nyt sama setti näyttäytyy pidemmillä puheilla blogin puolella.
Olen tänä kesänä tarkoituksella lomaillut eri ihonhoitosarjojen testauksesta, ja kokeillut vain kahta uutta sarjaa (Kivvi ja Laponie). Välillä on todella mukavaa käyttää monta viikkoa putkeen lempituotteitaan, tai niitä ihan "tavallisenkin hyviä" perustuotteita, kuten monia putsareita, jotka odottavat kaapissa että niillekin taas jonain päivänä osoitettaisiin huomiota. Kesän testisarjoistakin on kyllä ollut koko kesän muutama tuote säännöllisessä käytössä.
Sellaisen havainnon olen saattanut tehdä, että vaikka ihoni on nykyään talvella selvästi aiempaa kuivempi, se palautui kesällä lähes yhtä kosteustasapainoiseen tilaan kuin millainen se on aina ollut. Pärjäisin kosteuden puolesta pelkällä kasvovedellä ja seerumilla. Kuitenkin, nyt 4-kymppisenä haluan hoitaa ihoani entistä paremmin, ja levitän iholle voidetta jo silläkin ajatuksella, että se saa siitä muutakin hyötyä kuin kosteutta, kuten tärkeitä antioksidantteja, juonteita pehmentäviä rasvahappoja ja pigmenttimuutoksia torjuvia ja hidastavia vitamiineja.
Tässä siis kesän 2019 ihonhoitorutiinini. Kevyesti mennään, mutta tarkoin harkituilla aktiiviaineilla jotka hoitavat juuri minun ihoni "ongelma"kohtia.
Tämä The Ordinary-kolmikko on käytössä joka päivä, keskimmäinen "otsaryppyeliksiiri" jopa aamuin illoin. Olen käyttänyt sitä maaliskuusta saakka, ja vaikka täysin nestemäistä koostumusta kuluu kerralla ihan minimaalisesti, pullosta on kulunut jo yli puolet.
Esittelin Argireline Solution -tiivisteen aiemmin tässä seerumipostauksessa, jossa jo kuvailin sen tuomia tuloksia. Nyt olen entistä vakuuttuneempi tämän "pullotetuksi Botoxiksi" kutsutun peptidinesteen tehosta, se on aivan selvästi madaltanut otsani "sibelius-ryppyjä", vähentäen äkäistä ilmettäni. Nuo kulmakarvojen välin rypyt ovat juuri siitä niin ikävät, että syventyessään ne luovat kasvoille pysyvästi "vihaisen" vaikutelman mikä on paljon kurjempi ilmiö kuin vanhentuneen näköinen iho. Otsan rypythän ovat useimmiten ilmeryppyjä, ja siksi niin vaikeita hoitaa kosmetiikan keinoin. Vaakajuonteisiin en ole havainnut Argirelinen mainittavasti vaikuttavan.
* Argireline Solution maksaa Elevenin verkkokaupassa 9,90€ / 30 ml ja The Ordinaryn omassa verkkokaupassa 7,20€.
ILTA
Granactive Retinoid 2% Emulsion on osa iltaihonhoidon a-vitamiinirutiiniani, ja levitän sitä vain silmänympäryksille (ja poskille ylijäämät). Hoidan retinolilla silmänympärysjuonteita, siksi käytän sitä vain paikallisesti.
Olen nyt käyttänyt retinolia säännöllisesti päivittäin jo 1,5 vuotta ja väittäisin ilman muuta näkeväni tuloksia. Kun katson kuvia kahden tai kolmen vuoden takaa, silmänympärysjuonteeni ovat selvästi näkyvämmät. Vertailukuvia on mm. edellisessä seerumipostauksessa. Etenkin silmäkulmien juonteet ovat miedontuneet huomattavasti. Jotain hauskaa tässä "ryppyiässä" on, kun saa vihdoin oikeasti testata ja todistaa kosmetiikan anti-age-vaikutuksia. Jotain ne tekevät..!
* Granactive Retinoid 2% Emulsion maksaa Elevenin verkkokaupassa 13,90€ / 30 ml ja The Ordinaryn omassa verkkokaupassa 9,80€.
AAMU
Vielä juonteitakin näkyvämpi ongelma silmänympärysihollani on nykyään ihon turvotus ja pussitus, ja tähän ongelmaan olen löytänyt tehokaksikon kofeiini-pitoisista tuotteista.
The Ordinaryn Caffeine Solution on ollut minulla käytössä huhtikuusta saakka, ja vaikka olenkin ärtynyt sen huonosti kiinni menevään pulloon (ja muutenkin myönnän kokevani pipetit vähän rasittavina, minulle ne eivät edusta luksusfiilistä...), käytän sitä uskollisesti joka aamu. Hieman paksu, nestemäinen koostumus tuntuu kosteuttavalta ja ensin jopa kevyesti ravitsevalta, mutta noin 10 minuutin sisällä se imeytyy ihoon kokonaan jättäen sileän, napakan tunteen. Seerumi ei tietenkään taio pois silmäpusseja, mutta lieventää niitä selvästi ja napakoittaa ihon pintaa.
* Caffeine Solution maksaa Elevenin verkkokaupassa 7,90€ / 30 ml (tämän kokoinen silmänympärysseerumi ei lopu varmasti ikinä..!) ja The Ordinaryn omassa verkkokaupassa 6,70€.
Seerumin päälle levitän seuraavaksi kosteuttavan ja pehmentävän voiteen. Kevättalvesta saakka käytössä on ollut House Of Organicilta saamani 100% Puren ihana, tainnuttavan hyvän tuoksuinen Coffee Bean Caffeine Eye Cream. Tässä voiteessa on todella poikkeuksellisen voimakas tuoksu, ja sen käyttäjän on kyllä hyvä pitää vaniljasta, niin vahva vaniljainen tuoksu leijuu useita minuutteja ympärillä voiteen levityksen jälkeen. Onneksi minä pidän, ja tämä on vielä syötävän hyvän tuoksuinen, aidosta vaniljan hedelmästä tuleva tuoksu..! (Vaniljan hedelmällä on muuten kosmetiikassa myös silottava vaikutus..!)
Tämä kofeiinia, vihreää teetä, ruusunmarjaöljyä ja runsaasti antioksidantteja sisältävä voide on kuin joka-aamuinen hemmotteleva herkkuhetki iholle (ja tuoksuaistille). Tykkään tästä ihan valtavasti! The Ordinaryn ja 100% Puren kofeiiniduo on kyllä toistaiseksi lyömätön yhdistelmä ikääntyneen ihon merkkien ja turvotuksen hoitoon silmänympäryksillä!
* 100% Puren Coffee Bean Caffeine Eye Cream maksaa House Of Organicilla 29,90€ ja tuubin koko on muuten tuplasti isompi kuin normaali sy-voide: 30 ml.
AAMU
A kuuluu iltaan, C aamuun :) Eli kun illalla ihoa hoidetaan A-vitamiinilla, aamulla iho saa latauksen C-vitamiinia. Superantioksidanttina tunnettu C-vitamiini puolustaa soluja vapaiden radikaalien ihoa ikäännyttäviltä vaikutuksilta ja kuuluu tutkituimpiin ja vankimmalla näytöllä hyötynsä todistaneisiin kosmetiikan ainesosiin. Jokaisen kannattaisi käyttää C-vitamiinituotteita.
C-vitamiinista käytetään kosmetiikassa monia muotoja, toiset tehokkaampia ja stabiilimpia, toiset vähemmän. Kivvin seerumissa käytetty askorbyyliglukosidi kuuluu stabiileihin ja ns. uskottaviin C-vitamiinimuotoihin joilla voi odottaa saavansa tuloksia. Minun intresseihini kuuluu erityisesti kirkastaa ja ehkäistä iholleni helposti ilmaantuvia pigmenttimuutoksia, ja sillä asialla Kivvin Pigmentation Spots Reducing -seerumi on tänä kesänä työskennellyt ihollani. Minulla on monia C-vitamiiniseerumeita, mutta Kivvin koostumus on yksi miellyttävimpiä.
En useinkaan laita Kivvin päälle enää mitään voidetta, mutta jos laitan, se on ollut Laponien Face Cream.
Kivvin C-vitamiiniseerumi maksaa 36,90€ / 30 ml Waku Organicsin verkkokaupassa. (Kivijalka-jälleenmyyjiä en Kivville tunne.)
ILTA
Levitettyäni otsalle The Ordinaryn Argireline-tiivisteen ja silmänympäryksille Granactive Retinoid -seerumin, on muun nassun vuoro. Tänä kesänä olen iloinnut yhteenpaluusta Laveran ihanan Hydro Effect -seerumin kanssa, tämä on yksi parhaita kosteuttavia seerumeita eikä runsas lataus antioksidantteja ainakaan mitenkään huononna kaveria. Laitan tätä kaksi kerrosta.
Hydro Effect -seerumia saa todella monilta jälleenmyyjiltä, heitetään tähän halvin löytämäni hinta, se on * House Of Organicilla, 18,90€ / 30 ml.
Päälle levitän kerroksen Laponien kevyttä ja raikasta geelivoidetta. Face Cream Care & Hydrate on superkevyt ja voisin kuvitella myös seka- ja rasvoittuvankin ihon nauttivan tästä koostumuksesta.
* Laponien Face Cream maksaa House Of Organicilla 32€ / 40 ml ja saman verran Laponien omassa verkkokaupassa.
ILTA
Niinä iltoina, kun iho on tuntunut kuivemmalta (kyllä niitäkin on kesään muutamia mahtunut! ^_^), laitan kasvoille Laponien sijaan Lovely Dayn Mellow Mallow -voidetta. Tässä voiteessa on jännä koostumus, se on ohutta, lähes nestemäistä emulsiota, mutta samalla ravitsevaa eli rasva/öljypitoisuudeltaan selvästi Laponieta öljypitoisempi. Ei kuitenkaan raskas.
Näin kirjoitin Mellow Mallow'sta viime kesäisessä esittelyssäni:
"Rauhoittavaan kamomillavesipohjaan on leivottu kylmäpuristettuja luumu-, kamellia- ja manteliöljyjä sekä skvalaania ravitsemaan ja pehmentämään, pantenolia ja hyaluronihappoa sitomaan kosteutta sekä niasiiniamidia ja PHA-happoa tekemään taikojaan niin epäpuhtaalle kuin ikääntyvällekin iholle Nimikkoainesosa rohtosalkoruusu (englanniksi marsh-mallow) kosteuttaa, suojaa ja vähentää ihon tulehdusta. Onpahan ”keittoon” heitetty vielä ihon mikrobiomia tasapainottavaa probioottia, lactobacillus-fermentaattia."
* Mellow Mallow -voidetta myy Biodelly ja se maksaa 26,50€ / 30 ml.
KERRAN VIIKOSSA
Teen iholle kerran viikossa happokuorinnan, ja tänä kesänä käytössä on normaalisti suosimani AHA-happokuorinnan sijaan ollut Kivvin PHA-happokuorinta. Ilahduin niin kun vihdoin löysin rehellisen PHA-kuorinnan!
PHA:lla on samat hyödyt kuin AHA-hapoilla, mutta se on hellävaraisempi ja voi sopia sellaisellekin iholle, joka ei siedä AHAa tai fysikaalisia raekuorintoja.
Kivvin kuorinta on ohutta geeliä jonka annetaan vaikuttaa iholla 5 minuuttia. Iho jää ihanan sileäksi ja hehkuvaksi, niinkuin kuorinnan jälkeen kuuluu jäädäkin :)
Kivvin PHA-naamio maksaa 38,70€ / 30 ml Waku Organicsin verkkokaupassa.
KASVOVEDET
AAMU: Nurme Kamomillavesi.
ILTA: Ekopharma Vadelmavesi.
Instagramissa joku lähetti yksityisviestin ja kysyi, miksi käytän aamulla rauhoittavaa kasvovettä ja illalla virkistävää, enkä toisin päin. Ihan hyvä kysymys! :)
Jako johtuu pitkälti tottumuksesta; olen käyttänyt Nurmen Kamomillavettä jo pari-kolme vuotta ja aina aamuisin, koska sen raikkaan vesimäinen koostumus tuntuu sopivan aamuun. Lisäksi kamomilla- hydrolaatilla on myös puhdistava vaikutus, vaikka sitä ei juuri Nurmen pullossa mainita. (Opin tämän aromaterapiakurssilla :))
Ekopharman Vadelmavesi on näistä paljon kosteuttavampi, ja tykkään laittaa sen illalla kun puhdistusaineet aina verottavat ihon kosteustasapainoa enemmän kuin pelkkä vesihuuhtelu aamuisin. Voin muuten kertoa että lopetin Vadelmaveden käytön hiusten kiharoiden aamufreesaukseen, koska tajusin tykkääväni vedestä niin paljon etten tosiaan halua jakaa näitä ihania pisaroita hiusten kanssa! ^_^
Nurmen Kamomillavettä myyvät ainakin Ruohonjuuret ja verkossa * Eleven, hintaa vedellä on 11,50€ / 100 ml.
Ekopharman Vadelmavettä ei vielä ole näkynyt verkkokaupoissa (se on ihan uusi), joten sitä saadakseen täytyy kääntyä Ekopharmaa myyvän hoitolan puoleen.
PUTSARIT
Tykkään vaihdella putsareiden koostumuksia, ja tänä kesänä olen käyttänyt tasaisesti näitä kolmea. Näistä Lumenen Pure Glow Cleansing Balm on varmaan suurin suosikkini.
L'OREAL RARE FLOWERS CLEANSING GEL - hajusteeton eli siinä mielessä tylsä, mutta koostumukseltaan oikein hyvä ja miellyttävä, pehmeästi vaahtoava geeliputsari. Tämä muuten huuhtoutuu iholta tosi hyvin! Ei yhtään niljainen.
LUMENE PURE GLOW CLEANSING BALM - rasvaputsari voimakkaamman meikin poistoon. (En ole tänä kesänä harrastanut kaksoispuhdistusta kuin meikkivoidepäivinä, mineraalimeikin poistan vain vaahdolla.) Törkeän ihanan hedelmäisen tuoksuinen balmi muuttuu veden vaikutuksesta maitomaiseksi ja huuhtoutuu iholta täydellisesti, jättäen todella ihanan tuntuisen, puhtaa ihon jota ei kiristä yhtään.
Lumenea ja L'Orealia saa niin monista paikoista että näiden jälleenmyyjiä ei liene tarpeen mainita.
ALVERDE BEAUTY & FRUITY -PUHDISTUSVAAHTO - niille illoille kun kaipaan pumppuvaahtoa. Muinoin Saksasta ostamani ja parasta ennen päiväys on tainnut mennä vuosi sitten, mutta ei haittaa. :) Käytän koska tykkään, eikä koostumus ole muuttunut miksikään. Purkki on kyllä aika kaamean näköinen, kuin lapselle suunniteltu... Alverde on saksalaisen DM-ketjun oma luonnonkosmetiikkamerkki eikä sitä myydä Suomessa.
*
Ahvenanmaan Lemland on kunta, joka on alkanut ihan uudella tavalla kunnostautua kiinnostavana vierailukohteena.
Runsaan 2000 ihmisen kunta ei ole koskaan ollut ykköspaikoilla Ahvenanmaan turistikohteiden joukossa, ja vuoden 2010 Ahvenanmaan matkailujutussani olin löytänyt Lemlandista vain kaksi mainittavaa nähtävyyttä; laivanvarustaja Pellaksen tila ja Herröskatan luontoreservaatti.
Vuonna 2019 tilanne on aivan eri. Pikkuisen kunnan yritteliäät asukkaat ovat totisesti laittaneet hihat heilumaan, ja nyt Lemlandista löytyy todella kivoja päiväretki- ja foodie-kohteita maaseuturavintoloista söpöihin kahviloihin ja pienpanimosta perinteiseen limonaditehtaaseen.
Västerro'ta pyörittävät Maria Sten-Westerberg ja Anders Westerberg
Persoonallisin ja todellakin kätketyin helmi on Västerro, pieni kalan savustukseen erikoistunut tila jonka pihalta löytyy gastronomiseksi kasvihuoneeksi nimetty "piharavintola". Västerro ei käytännössä mainosta itseään missään, ja tästä Ahvenanmaan taatusti erikoisimmasta ruokaelämyksestä saa yleensä kuulla vain word-of-mouthin kautta. Ja tänään tästä blogista :)
(Olipa tosin Mondo-lehden toimittajakin löytänyt paikan, mutta Västerron piilostatuksesta kertoo paljon se, että yksikään Ahvenanmaalaisista kavereistanikaan ei ollut kuullut paikasta.) Itse löysin Västerron kiertäessäni viime syksyn Sadonkorjuujuhlia, joiden ohjelmassa Västerro oli mukana.
Konsepti on seuraava: kesäviikonloppuisin Västerron tilan kasvihuonetta muistuttavassa piharavintolassa katetaan savustettuja kalaherkkuja notkuva illallinen. Ett Hav Av Delikatessen ("Meren herkut") -teemaiselle illalliselle pääsee vain etukäteisvarauksella. Ja millainen illallinen se onkaan..!
Tilan isäntä ja savustusmestari Anders Westerberg on todellinen savustuksen ja kalagastronomian Pelle Peloton (lainaan mainion ilmaisun Mondo-lehdeltä). Kalastajana työskennellyt Westerberg kehittää erilaisista savustetuista raaka-aineista mitä erikoisimpia ruokaluomuksia eikä pelkää savustaa mitään! Annokset valmistuvat illallisvieraiden edessä ja joka ilta savustamosta putkahtaa jokin ihan uusi juttu. Meidän illallisellamme se oli savustetut Ahlgrenin irtokarkkiautot..!
Västerron tunnetuin annos on Åländsk Fiskbräda, ahvenanmaalainen kalalautanen joka on saanut kunniamaininnan ruotsalaisessa Matverk-ruokainnovaatio-kilpailussa. Fiskbräda syntyi yhteistyössä Ahvenanmaan tähtikokki Michael Björklundin kanssa, ja sisältää herkkuja vähemmän käytetyistä kala-raaka-aineista, kuten kalanperkeistä, rumista kaloista (!) ja sinteistä.
Ett Hav Av Delikatesser -ilta kestää kolme tuntia, ja sisältää illallisen lisäksi myös kierroksen tilalla. Tämä on ruoka- ja maaseutuelämys vailla vertaa.
Jos pidät kalasta ja persoonallisista tapahtumista, älä missaa tätä elämystä Ahvenanmaalla!
Myös nämä ovat vasta alkuruokaa... Tällä illallisella ei taatusti jää nälkä..!
Lohi oli saanut mausteekseen turkinpippuri-karkkeja. :)
...ja karkkeja löytyi myös illan yllätysannoksesta: savustettua valkosuklaata, hilloa, Sisu-pastilleja ja Ahlgrenin autoja. A bite, anyone? ^_^
Maria-vaimon mukaan Anders keksii joka illalliselle jotain uutta hullua. Osa jutuista toimii, osa ei. Maria ei kuulema itsekään aina tiedä mitä Andersin yllätysnumerot pitävät sisällään. Suurin osa illallisen makumaailmasta noudattaa kuitenkin klassista linjaa eikä erikoisuuksia tarvitse maistaa jos ei halua.
Åländsk Fiskbräda -lautasella oli myös yksi liha-annos. Appelsiinit ja sitruunatkin on savustettu :)
Kodikkaan viihtyisässä kasvihuoneravintolassa tuntuu, kuin olisi samaan aikaan sisällä ja ulkona. Aivan ihana paikka!
Jälkiruokakakkua ei sentään ollut savustettu.
Itse maistoin jälkkärinä komboa paistettu ruohosipulinkukka-tummasuklaa. Toimi...! Yllättävän hyvä makuyhdistelmä, sipulissahan on myös makeutta joka tulee esiin paistaessa.
Illallisen päätteeksi teimme kierroksen tilan viihtyisässä pihapiirissä.
Tänä kesänä Ett Hav Av Delikatesser -illallinen järjestetään vielä kahtena päivänä, 20. ja 25. elokuuta. Tiedot illallisten ajankohdista löytää Västerron Facebook-sivulta, ja varaukset tehdään joko sähköpostitse tai puhelimitse. Maria Sten-Westerberg puhuu myös suomea, joten Västerrossa voi asioida myös på finska :)
Västerro, Herrövägen 217, Lemland.
Vinkki syksylle: 20.-22. syyskuuta järjestetään jälleen Ahvenanmaan suosituimpiin tapahtumiin kuuluva Skördefest eli Sadonkorjuujuhlat, ja Västerro on mukana tapahtumassa. Voin suositella iki-ihania Sadonkorjuujuhlia kaikille, nämä lämmintunnelmaiset juhlat ovat syksyn kohokohtia..! <3 Pienehkönä tapahtumana alkanut avointen maatilojen viikonloppu on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan ja vetää nykyään bussilasteittain vierailijoita niin Ruotsista kuin Suomesta.
Kuvia Västerro'sta viime syksyn juhlilta.
*
Haluan nostaa Lemlandin kohteista esiin vielä muutaman muun kivan helmen.
AMALIA'S LIMONADFABRIKAmalian limonaditehdas on yksi Suomen harvoja perinteisiä limpparitehtaita. Limonadit valmistuvat täällä käsityönä ja maku tulee aidoista kotimaisista ja ahvenanmaalaisista marjoista ja hedelmistä - ei lisäaineita. Mustikkalimpparissa maistuu siis todellakin oikea mustikka eikä mikään muu. :)
Viime vuonna Amalia's laajensi tuotantoaan myös mietoihin alkoholijuomiin kuten maustettuihin lonkeroihin ja "eliksiireihin". Mustikka-rosmariini selvisi kaveriporukkamme makutestissä voittajaksi viime kesänä. :)
Amalia'silla on myös Bed & Breakfast-toimintaa.
Amalia's Limonadfabrik, Lemlandsvägen 1865.
STICKSTUGANStickstugan-kahvilasta ovat puhuneet "kaikki" Ahvenanmaalla sen avauduttua Lemlandin Järsöön joitain vuosia sitten. Käytyäni paikassa viimein tänä kesänä ymmärrän miksi.
Kuvauksellisia pengerteitä kulkevan 10 km pyöräretken päässä Maarianhaminasta sijaitseva Stickstugan (pääsee tänne toki autollakin :)) on varmasti Ahvenanmaan viehättävin maalaiskahvila. Vehmaiden puiden ja pensaiden keskellä ja upean puutarhan takana, piilossa päätieltä sijaitseva kahvila on kuin pieni paratiisi hiljaisen maaseudun keskellä.
Istumapaikkoja on niin sisällä viihtyisässä mökissä kuin ulkona; pöytiä ja tuoleja löytää siroteltuna ympäriinsä kallioille ja rehevien pensaiden väleihin. Sopukoista voi hakea oman piilopaikan ja istua kahveineen rauhoittumaan vihreyden ympäröimänä.
Stickstugan, Norråkersvägen 20, Järsö, Lemland
HUMLANCafé Humlan on suloinen, vanhaan kasvihuoneseen rakennettu kesäkahvila Lemlandin idyllisessä Norrby'n kylässä. (Äitini haluaisi epäilemättä lisätä tähän, että taiteilija Joel Pettersson oli kotoisin Norrby'stä <3)
Maista vaikka Amalian limppareita, Ahvenanmaan pannukakkua tai paikallista siideriä.
Samassa osoitteessa pihan toisella puolella sijaitsee Mormor's Gröna Hus, rustiikkinen "mummun" illallisravintola. Tämä erittäin tunnelmallisen näköinen kotoisa maaseuturavintola on minulla vielä testaamatta. Mormor's on auki vain kesäaikaan, keskiviikosta sunnuntaihin kello 17-22.00 ja varaukset ovat suositeltavia.
Humlan ja Mormor's, Sjögrensgatan, Norrby, Lemland
Lopuksi: siideri - kyllä, Ahvenanmaalla on tänä vuonna lanseerattu ensimmäinen oma, aito siideri! Kahden raaka-aineen (omena + hiiva) siideri on lemlandilaisen pienpanimon Open Water Breweryn uutuus ja ilahduttaa erityisesti tällaista ei-oluenjuojaa.
Olen viime aikoina löytänyt aidot (kuivat) siiderit ja ihastunut niiden raikkaaseen, luonnolliseen makuun. Open Water Breweryn siideri osoittautui aika kiltin ja mehumaisen makuiseksi, eikä mausta olisi arvannut 7% alkoholipitoisuutta. Mutta kiva juttu, että kotimaisia siidereitä alkaa vihdoin olla tarjolla - vaikka harvoista paikoista niitä löytää :)
Kysymys päivän postauksen lopuksi kuuluu: löydätköhän sinä itsesi joskus Lemlandista? :)
Mukavaa tiistai-iltaa kaikille - vielä on vähän kesää jäljellä :)
* Sis. mainoslinkkejä
Tänään tarjolla iso paketillinen hiusjuttua: kolmen kuukauden ajalta kootut Curly Girl -tuotekokemukset. Aloitin Curly Girl -kokeilun toukokuun alussa ja sillä tiellä ollaan tyytyväisenä edelleen.
Olen saanut postauksen tuotteista suuren osan blogin kautta, osan olen ostanut itse. Itse ostamiini kuuluvat Yves Rocher ja Faith In Nature.
Curly Girl -hiukset: tältä ne näyttävät toisena päivänä pesun jälkeen aamulla, kampaamattomina. Ei hassumpi näky :)
Kolmen kuukauden jälkeen rutiiniin mukautuneena kokemukseni metodista voi tiivistää seuraavaan:
PLUSSAT:
MIINUKSET:
Ploppausta
Saadakseni kaikkein parhaan tuloksen, pesuun, hoitoon ja kuivaukseen menee yhteensä melkein kolme tuntia. (Pelkästään hiusten kuivuminen vie kaksi tuntia.) Niinä pesukertoina, kun laitan hiuksiin värinaamiota, hommaan menee vielä kauemmin, sillä värikäsittely pitää tehdä erikseen ja sen jälkeen squish to condish -hoito erikseen. Voi ymmärtää, ettei tällaiseen aina ole aikaa.
Hiustenhoitorutiinista voi lukea lisää tästä postauksesta.
Aikaavievyys onkin ehdottomasti metodin huomattava huono puoli. Hiusten kuivausta voisi nopeuttaa viileäilmaisella föönillä, jossa käyttää diffuuseria, mutta en halua käyttää fööniä, se vain ei ole koskaan ollut juttuni. En jaksa mitään ylimääräisiä laitteita hiustenhoidossa, haluaisin vain wash and go.
Hiusten optimaalisen kiharuuden ylläpito ihan jatkuvasti ei siis ole ainakaan minun kohdallani puhtaasti ajankäytöllisesti mahdollista, mutta ei toisaalta tavoitekaan. Miksi hiusten pitäisikään joka päivä näyttää ihan samalta? :)
Hiukset ennen - hiukset nyt
En mittaa Curly Girl -"menestystäni" sillä, että hiukset tulisivat viikko viikolta yhä vain kiharammiksi. Olen vain tyytyväinen, kun olen löytänyt hoitorutiinin, jolla hiusten kunto oikeasti kohenee ja voin korostaa hiusteni luontaista kiharuutta. Metodi tulee varmasti jäämään minulle tavaksi, se on selvää.
Mitä muotoiluun tulee, monia erilaisia kiharavoiteita ja -geelejä en ole ehtinyt kokeilemaan (enkä ole toisaalta ollut motivoitunutkaan, kun toimivat tuotteet löytyivät heti), vaan muotoilutuotesaldo on kolmen kuukauden jälkeen neljä geeliä. Shampoita ja hoitiksia on kertynyt enemmän.
Kerrataan vielä, millaisia ovat Curly Girlin mukaiset hiustenhoitotuotteet:
Yleisesti shampoista: useimmille sulfaatittomille shampoille tuntuu olevan yhteistä nestemäinen ja liru koostumus, miedohko vaahtoavuus ja nahkea jälkitunne hiuksissa ja hiuspohjassa kun shampoon huuhtelee. Tiivistettynä: valtaosa sulfaatittomista shampoista tuntuu suoraan sanottuna epämiellyttäville verrattuna sulfaatillisiin. Olen kokeillut elämäni aikana myös miellyttäviä sulfaatittomia shampoita, kuten jo moneen kertaan mainitsemani XZ:n Persikkanektari, mutta mikään viimeisen kolmen kuukauden aikana kokeilemistani vaahtoavan tyypin shampoista ei ole ollut suoranaisesti supermiellyttävä tuttavuus. Yves Rocherin vaahtoamaton Low Shampoo (teknisesti pesevä hoitoaine) on edelleen kirkkaasti paras Curly Girl -pesutuote minun kirjoissani.
Yleisesti hoitoaineista: olen käyttänyt metodissa pääsääntöisesti ainesosiltaan hyvin luonnollisvoittoisia hoitoaineita, ja monilla näistäkin on paljon yhteistä. Useimpien koostumus on täyteläinen ja kermainen, mutta samalla niistä tuntuu puuttuvan tietty tiivis "voidemaisuus" ja liukastavuus, ja koostumus ikäänkuin "hajoaa" hiuksessa.
Myös Curly Girlin märkä hoitotyyli vaikuttaa hoitoaineen käytökseen; hoitiksen on ymmärrettävästi vaikeampi "tarttua" vettä valuvaan märkään tukkaan, ja kun CG-hoitiksista vielä puuttuvat hiuksiin helposti tarrautuvat ja liukasta tuntua tuovat silikoniyhdisteet, on tuntuma vähemmän liukas. Pyyhekuivassa tukassa tällainenkin hoitoaine tuntuu ihan erilaiselta ja paljon selvittävämmältä.
Yksi tänään esittäytyvistä hoitoaineista tuntuu liukkaalta ja tehokkaasti selvittävältä myös märässä tukassa, se on Mádaran Grow josta voit lukea hehkutusta alempaa.
NOUGHTY WAVE HELLO(Kiharille ja luonnostaan taipuville hiuksille)
Noughty on Suomen markkinoilla aika uusi sarja. Sen tuotteet sisältävät korkean pitoisuuden luonnollisia ainesosia, mutta eivät ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa.
Sarjaa esitellään näin: "Koe erilaisten öljyjen, yrttien ja siementen uskomaton teho päivittäisessä hiustenhoidossa samalla nauttien ylellisistä tuoksuista, joiden yhdistelmät hellivät hiuksiasi tyvestä latvaan. Noughty hiustenhoitosarja on täynnä vain niitä ainesosia, joita hiukset todella tarvitsevat."
SHAMPOO - Ainesosiensa puolesta shampoo antaa odottaa enemmän kuin mitä pullosta paljastuu. Sulfaatittomia koostumuksia on kuulema haastavaa paksuntaa suolalla (perinteinen shampoon tihentäjä), mutta Noughtyn shampoissa on suolaa. Silti koostumus osoittautuu liruksi.
Wave Hello on läpinäkyvää ja löysää geeliä, tuoksu mitäänsanomaton, ehkä vähän kasvimainen (ainakaan Wave Hello ei siis vastaa kuvausta ylellisestä tuoksusta). Vaahtoaa laiskasti ensimmäisellä vaahdotuksella, kiitettävästi toisella. Vaahto on ihan mukavan liukkaan tuntuista mutta huuhdellessa hiukset eivät jää erityisen hoidetun tuntuisiksi. Tyvi tuntuu nihkeältä. Bongaan incistä ainakin yhden silottavan kalvonmuodostajan, mutta se ei tässä tapauksessa riitä tuomaan hoitavaa tunnetta.
HOITOAINE - paljon parempi kokemus kuin shampoo.
Kookosöljyä, sheavoita, oliiviöljyä ja silkkisen efektin kannalta ah-niin-tärkeän kvatti-yhdisteen sisältävä Wave Hello -hoitis selvittää hiukset kiitettävästi, mutta kuten ylempänä totesin, märkään tukkaan levittäessä suuri osa näistä luonnollisista hoitiksista menettää paljon silottavuudestaan. Vasta squish to condish -tekniikan loppuvaiheessa, kun veden määrä on puristellessa vähentynyt ja hoitista on lisätty useampi annos, balsami alkaa "pureutua" tukkaan ja luoda hoidetumpaa, silkkistä fiilistä.
(On hyvä huomata että kosteuden sitominen hiukseen ja sileän, selvitetyn tuloksen luominen ovat kaksi eri asiaa. CG-metodin kannalta märkään tukkaan levitys on avainjuttuja.)
NOUGHTY TO THE RESCUE(kuiville, pörröisille ja vaurioituneille hiuksille)
SHAMPOO - shampoo on lirua ja performanssiltaan oikeastaan yhtä mitäänsanomaton kuin Wave Hello. Vaahto tuntuu etenkin toisella vaahdotuksella ihan mukavalta ja sitä on helppo työstää hiuksessa, mutta huuhdellessa hiukset jäävät nihkeiksi ja jopa jotenkin "jouhimaisiksi". En pidä tästä tunteesta. Saman huomion teki sisareni kokeillessaan sulfaatitonta Briogeon Curl Charisma - shampootani.
To The Rescue -tuotteet ovat kuitenkin tuoksultaan paljon parempia kuin Wave Hello't, mikä nostaa pisteitä. To The Rescue'ssa tuoksuu kookos ja vanhan ajan aurinkovoide, tulee mieleen kesäloma ja aurinkovoiteet 90-luvun alusta. :)
HOITOAINE - tässä on sama hoitava kookosöljy-shea-cetrimoniumchloride-oliiviöljy-pohja kuin Wave Hello -hoitiksessa, incin puolen välin jälkeen on eri kasviöljyjä kuten auringonkukkaa ja mantelia sekä lisäksi vehnäaminohappoja. Tuntuma hiuksissani on käytännössä ihan sama (yhtä hyvä) kuin Wave Hellon jäljiltä, mutta Rescuen pitäisi ainesosiensa puolesta olla vieläkin hoitavampi. Kun tuoksukin on parempi, valitsisin näistä kahdesta Noughty-hoitiksesta To The Rescuen. Ainesosiltaan oikein hyvä hoitis!
Noughty -tuotteita myy ainakin * Kicks, muualla en ole vielä nähnyt. Hinta on 10€ / 250 ml
CATTIER COLOUR CARE(Värjätyille hiuksille)
Sertifioitua luonnonkosmetiikkaa Ranskasta. Colour -hiustuotteissa on hoitavina ainesosina riisiuutetta, jojobaöljyä ja aloe veraa.
SHAMPOO - Cattier -shampoon koostumus on todella nestemäistä, täytyy annostella vain vähän kerrassaan ettei tuote valu kämmeneltä lattialle. Vaahtoaa ihan kohtuullisesti, mutta vaahto tuntuu muiden sulfaatittomien shampoiden tavoin nahkealta. Pesutulos on kiitettävä, jopa parhaimmasta päästä. Tyvi jää oikein puhtaan tuntuiseksi.
HOITOAINE - Cattier-hoitiksen koostumuksesta tulee mieleen kookoskerman tihein osa :) Se on kermaisen voidemaista ja sisältää hoitavina ainesosina mm. cupuaçu-voita, jojobaöljyä sekä pariakin kvattia. Tämäkään hoitis ei oikein halua tarttua vettä valuvan märkään tukkaan. Ehdin kokeilla Cattierin hoitiksia jo ennen Curly-metodin aloitusta, ja pyyhekuivaan tukkaan levittäessä tuntuma on aivan erilainen.
Cattieria myyvät mm. Ruohonjuuri ja Stockmann. Shampoo 12,95€ / 250 ml, hoitoaine 20,95€ / 150 ml.
Source Essentielle on L'Orealin Professionnelin tänä vuonna lanseerattu hiustenhoitosarja joka nojaa vihreän kosmetiikan trendiin. Silikonittomissa ja sulfaatittomissa tuotteissa on korkea pitoisuus luonnonmukaisista raaka-aineista johdettuja ainesosia, mutta aitoa luonnonkosmetiikkaa tämä ei ole. Siinä, ovatko ainesosat "natural" vai "naturally derived" on olennainen ero, sillä jälkimmäinen tarkoittaa vain että raaka-aineen alkuperä on luonnossa, mutta itse ainesosa voi olla täysin labramanipuloitu.
Harva esimerkiksi tulee ajatelleeksi, että niin yleinen SLS-sulfaatti on hyvin usein kookoksesta johdettu. Kvatit ovat toinen esimerkki labrassa luodusta, pitkälle muokatusta yhdisteestä joka voidaan johtaa kasviperäisestä raaka-aineesta. (Eli kaikki manipuloidut ainesosat eivät siis suinkaan ole huonoja..! Ne vain tekevät tuotteesta vähemmän luonnollisen.)
SHAMPOO - Kehäkukka & Kamomilla -shampoo on kehitetty herkälle hiuspohjalle. Hiusten pituuksia silottavia ja selvittäviä ainesosia shampoossa ei käytännössä ole. Tämänkin koostumus on juoksevaa mutta ei sentään ihan nestettä, tätä on vähän helpompi levittää. Pesukokemuksena ei kovin mieleinen; vaahto on löysää ja ei-liukasta ja jättää tyven erittäin nihkeäksi. Sormia on vaikea liikuttaa tyvessä huuhtelun aikana. Tuoksu miellyttävä, joskin hyvin huomaamaton.
HOITOAINE - Tämä on tosi hyvä! Selvittää oikein tehokkaasti ja tekee hiuksista liukkaat. Koostumus on vähän "tarttuvampi" kuin aiemmissa hoitiksissa ja selvittää aika hyvin jo märässä tukassa. Fig Pulp eli viikunan hedelmälihalla mehukkaasti nimetty hoitis ei hoida hiusta viikunalla, vaan kvateilla ja pehmentävillä kasviöljyillä.
Calendula & Chamomile -shampoo löytyy tällä hetkellä edullisimmin Cocopandalta alehintaan 9,95€ ja hoitoaine hintaan 13,75€.
Esittelin aiemmin Briogeon Curl Charisma -tuotteita, ja nyt on tullut testattua myös sarjan hoitavin shampoo, "kosteuttavan hiusnaamion ja puhdistavan shampoon yhdistelmä" Super Moisture Shampoo.
Tuotekuvauksen mukaan "tuotteessa yhdistyvät tehokkaasti puhdistavan shampoon ja syväkosteuttavan naamion parhaimmat puolet, ilman hiusten värin haalistumista tai raskaalta tuntuvia hiuksia".
Shampoossa on vallan erinomaisen kuuloinen ainesosaluettelo: hienostuneen, monesta eri sulfaatittomasta tensidistä koostuvan pesevän pohjan lisäksi se vilisee hoitavia ainesosia kuten tarpeellisia kvatteja, laadukkaita kasviöljyjä kuten kookosta (tutkimusten mukaan kookosöljy imeytyy hiukseen kaikkein parhaiten), hiuksia silottavaa vehnäproteiinia sekä kosteuttavaa ja hoitavaa pantenolia ja biotiinia. Speksit ovat siis enemmän kuin kunnossa.
Ja kyllä, Super Moisture -shampoo on paremman ja hoitavamman tuntuinen kuin Curl Charisma. Mutta.... tämänkään kohdalla en täysin välty nitisevältä hiuspohjalta ja ylempänä kuvailemani tietty "jouhisuus" tyvessä on huuhdellessa läsnä. Shampoon koostumus on ilman muuta hoitava ja kosteuttava, mutta se ei sisällä tarpeeksi korkeaa pitoisuutta kvatteja jotta hiuksiin muodostuisi silottava, liukas pinta. Ehkä kaikki eivät toisaalta haekaan shampoolta tätä ominaisuutta?
Briogeo Super Moisture Shampoota myy * Nobe Beauty. Briogeo-tuoteet ovat Nobella tällä hetkellä 25% alennuksessa ja * Super Moisture Shampoo maksaa 24,67€ / 473 ml.
Ykkönen. Nyt kun olen useamman kuukauden käyttänyt noita sulfaatittomia, liruja, vaahtoavan koostumuksen shampoita, minulle on kirkastunut entistä paremmin miksi Yves Rocherin Low Shampoo on paras: se ei ole lirua, ja sen liukas, paksu koostumus on huomattavasti helpompi ja miellyttävämpi levittää hiuspohjaan kuin nestemäiset, kämmeneltä valuvat shampoot. Se myös silottaa ja selvittää hiuksia tehokkaasti samalla kun puhdistaa, ja jättää huuhdellessa hiukset silkkisiksi eikä tee tyveen sitä nihkeyttä minkä muut kokeilemani Curly Girlin mukaiset shampoot tekevät.
Aina kun palaan Rocherin Low Shampooseen pestyäni pari kertaa välissä liruilla vaahtoshampoilla, sisäinen kosmetiikkakissani kehrää ja huokaa, "Ahh. Vitsi tämä on ihanan tuntuinen".
Low Shampoo poistaa hiuksistani täysin myös muotoilutuotteet ja hiuspohja jää kiitettävän puhtaaksi. Jos äidytään ihan niittisiksi, sanoisin, että vaahtoavalla koostumuksella kuten vaikka Cattierilla, voi varmistaa vieläkin puhtaamman tunteen hiuspohjaan, mutta itselleni shampoon kokonaiskäyttömukavuus on tärkein kriteeri, ja siinä Yves Rocher on ylivoimainen. Tätä tulen ostamaan uudestaan ja uudestaan.
* Yves Rocher Low Shampoota voi ostaa Yves Rocherin verkkokaupasta ja se maksaa 6,90€ (yleinen alehinta) tai 9,90€ (normaalihinta). Edit. Uudistunut versio tuli myyntiin 08/2019. Siinä on samat ainesosat kuin aiemmassakin + lisätty kaksi kosteuttavaa ainesosaa.
Paras hoitoaine!! Olen jo pitkään pitänyt Mádaran hoitoaineita parhaina luonnonkosmetiikan hoitoaineina, eikä tämän vuoden uutuus Grow Volume tee poikkeusta vaan vahvistaa "säännön".
Grow Volumessa on todella hyvä koostumus; se on jämäkkää, paksua emulsiota jossa on liukas, silkkinen, tuntuma. Koostumus tuntuu hiuksissa heti selvittävältä ja silottavalta, ja selvittää myös märässä hiuksessa. Verrattuna muihin jutussa esiteltyihin hoitoaineisiin, Mádaran Grow'ssa on sakeampi ja voidemaisempi koostumus joka "tarttuu" hiukseen paremmin.
Hoitiksessa on odotetusti kvatteja sekä pätevä cocktail hiusta hoitavia öljyjä kuten kookos-, manteli- ja avokadoöljyä, hiuksen pintaa silottavaa hydrolysoitua keratiinia ja kosteutta sitovia sokeriyhdisteitä. Nimestään huolimatta hoitoaine ei lupaa edistää hiusten kasvua, sarjan shampoo (sulfaatillinen) sen sijaan lupaa.
Mádaraa myyvät tunnetusti melkein kaikki luonnonkosmetiikkaa myyvät liikkeet tavarataloista ekoputiikkeihin. Verkkokaupoissa Grow-tuotteet eivät näemmä vielä ole kovin laajalti saatavissa, ja löysin vain nämä kaksi: * Madaracosmetics 23,90€, * Hyvinvoinnin Tavaratalo 21,95€.
Faith In Nature on luonnonkosmetiikkaa vailla sertifikaattia, mutta täyttää aidon luonnonkosmetiikan kriteerit. Sarjan shampoot sisältävät sulfaatteja, joten ne eivät sovi puritaaniseen Curly Girliin, mutta hoitoaineiden koostumus on täysin metodin mukainen.
Nämä hoitikset ostin jo viime kesänä ja tykkään näistä tosi paljon. Ainesosat ovat laadukkaat ja hoitavat, ja riittävä pitoisuus kvatteja yhdessä kookosöljyn, avokadoöljyn, sheavoin, pantenolin ja lesitiinin kanssa hoitavat hiukset silkkisiksi, pehmeiksi ja taipuisiksi. Hoitikset tarttuvat hiukseen parhaiten kun se ei ole ihan vettä valuva.
Kummassakin hoitoaineessa on pitkälle samoja ainesosia, vähän niinkuin Noughtyn hoitiksissa, ja koen tuoksun olevan näiden pääasiallinen ero. Nourish & Repairissa tuoksuvat ruusu ja appelsiininkukka, ja minusta tuoksu on hieman tunkkainen. Moisture Boost -hoitiksen makeanpehmeä kookos-frangipani-tuoksu taas on aivan ihana!
VINKKI:
Jos joku miettii, miten kvatit tunnistaa incissä, on helpoin muistisääntö etsiä -ONIUM-loppuisia yhdisteitä, kuten behentrimONIUM chloride. Samoin monet Polyquaternium-alkuiset yhdisteet kuuluvat kvatteihin. Kvatteja on myös lukuisilla muilla nimillä, kuten hyvin yleinen stearamidopropyl dimethylamine, mutta -onium-yhdisteet ovat eniten käytetty ryhmä.
* Faith In Nature -tuotteita myy verkossa ainakin House Of Organic, hoitisten hinta 11,90€ / 250 ml. * Hyvinvoinnin Tavaratalossa hinta on hieman edullisempi, 9,95€, ja tällä hetkellä * Nourish & Repair -hoitis on siellä tarjouksessa 8€. Kivijalkamyymälöissä olen nähnyt sarjaa valikoiduissa Life-liikkeissä.
Virolainen Nurme on pieni ja sympaattinen perheomisteinen luonnonkosmetiikkamerkki.
Nurmen valikoimassa on kaksi hoitoainetta, joiden ainesosat ovat muuten samat mutta toisessa on laventelin eteeristä öljyä, toisessa rosmariinin. Laventeli-hoitis lupaa ehkäistä hiustenlähtöä ja stimuloida hiustenkasvua. Näihin en osaa ottaa kantaa, mutta ainakin hoitoaineessa on simppeli ja hyvän hoitoaineen kriteerit täyttävä koostumus sisältäen silottavia (cetrimonium chloride), kosteuttavia (pantenoli, glyseroli) ja pehmentäviä (kamelinaöljy, granaattiomenan siemenöljy) ainesosia.
Nurmen hoitoaineen tuntuma muistuttaa koostumukseltaan Cattieria; se on täyteläisen voidemaista mutta siitä puuttuu kunnon liukkaus. Joka tapauksessa se selvittää ja hoitaa oikein hyvin, ja sopii erityisesti normaalille ja hennolle hiuslaadulle sekä niille kuluttajille, jotka pyrkivät vähentämään kosmetiikan kemikaalikuormaa ja hakevat mahdollisimman vähän ainesosia sisältävää luonnollista kosmetiikkaa.
Nurmen tuotteita myy mm. Ruohonjuuri. Verkosta Nurmen Laventeli-hoitista voi ostaa * Eleveniltä. Hintaa hoitiksella on 21,40€ / 250 ml.
Tämä hiusgeeli on fantastisen hyvä. Ainoa huono puoli on pakkauskoko: 50 millin purkki kuluu nopeasti. Hintakin on aika korkea kokoon nähden, 12,50€. Mutta suoritukseltaan ja hiustuntumaltaan tämä pikkupurkki on täyttä kultaa.
Superyksinkertaisessa koostumuksessa on kosteuttavaa glyserolia ja betaiinia, geeliyttävää ja hiuksen kiharaa kiinnittävää ksantaanikumia, tuoksun tuovaa minttu-uutetta ja eteerisen öljyn komponentteja sekä säilyvyyttä parantavia ainesosia. Käytännössä glyseroli, betaiini ja ksantaanikumi vastaavat geelin suorituksesta.
Ekopharman geeli tekee kuivuessaan hiuksiin juuri minun makuni mukaisen, pehmeän mutta sopivan jämäkän "castin" eli hiusta kiinnittävän kalvon, ja kun kalvon on rutistellut auki hiukset jäävät superpehmeiksi ja hoidetun tuntuisiksi, eivät yhtään koppuroiksi tai lähmäisiksi. Käytän geeliä noin ruokalusikallisen koko tukkaan.
Ekopharman tuotteita saa hoitoloista ja kampaamoista, ja verkosta ainakin Hillankaupasta.
Briogeon geeli on toinen suosikkini. Se on miedommin kiinnittävää kuin Ekopharma eikä jätä hiusta yhtä hoidetun tuntuiseksi, mutta tukee kuitenkin kiharan muodostumista oikein hyvin eikä tee hiusta lähmäiseksi. Lisäksi hinta on ehdottomasti järkevämpi, 162 millin tuubi maksaa 17,90€.
Laadukkaassa ainesosakombossa hiusta hoitavat ja kiinnittävät mm. kvinoa- ja keratiiniuutteet.
Briogeoa myy Suomessa Nobebeauty, ja tämän hetkisessä -25% kampanjassa * Curl Charisma -geelille jää hintaa 13,41€.
Less Is More on luonnonkosmetiikan kampaamohiussarja. Mascobado-geeli on kokeilemistani geeleistä kaikkein kiinnittävin ja sillä saa kaikkein kiharimman tuloksen.
Sokeripohjainen geeli jättää hiukseen hieman kovemman kalvon ja enemmän tuotetuntua kuin muut, mutta ei ole millään lailla epämiellyttävän tuntuinen. Less Is Moren geeli on jutun tuotteista ainoa, joka ei ainesosallisesti ole täysin Curly Girl -metodin mukainen, sillä se sisältää alkoholia. Koostumuksen kosteuttavat ainesosat kuitenkin käytännössä kumoavat alkoholin mahdollisen kuivattavan vaikutuksen, ja myös Mascobado-geeliä voi pitää hoitavana ja kosteuttavana muotoilutuotteena. Kiinnittävästä vaikutuksesta vastaava sokeri on itsessään samalla kosteutta tehokkaasti sitova humektantti.
Less Is Morea myyvät ekokampaamot ja verkossa ainakin Biodelly. 50 ml kokoinen * Mascobado-geeli maksaa Biodellyllä 9,50€ ja täysikokoinen, * 150 ml kokoinen geeli maksaa 27€.
Luin Facebookin Curly Girl -ryhmästä vinkin, jonka mukaan ihan tavallinen, iholle tarkoitettu kosteuttava geelikin toimii hiuksissa kiharan jäntevöittäjänä. Sitähän täytyi sitten kokeilla!
Testiin päätyi Urtekramin Aloe Vera -geeli. Geelissä ei ole mitään hiusta kiinnittävää ainetta, mutta ihme ja kumma, kyllä se silti muodostaa hiukseen kuivuessaan kevyen "castin". Kenties tämä kalvo johtuu yksinkertaisesti vain geeliyttäjistä..? Urtekramin tuotteessa on geeliyttäjänä ksantaanikumia, ihan niinkuin Ekopharman Minttu-geelissäkin, sillä erolla että Ekopharmassa käytetty ksantaani on muokattua (dehydrated) ja omaa siksi hiusta kiinnittävän ominaisuuden.
Urtekramin Aloe Vera -geeli on erittäin kosteuttavaa, siinä on aloenpohjan lisäksi glyserolia, maitohappoa sekä hyaluronihappoa. Sen voi siis nähdä myös hiuksiin jätettävän kosteuttavana hoitoaineena :) Se ei silota, kiillota tai selvitä tukkaa, mutta sitoo tehokkaasti kosteutta, ja juuri tähän Curly Girlissä tähdätään --> kosteus elvyttää ja rohkaisee kiharaa.
Eli mikäpä ettei myös tätä voi mainiosti käyttää osana Curly Girl -rutiinia :)
100 millin tuubi Urtekramin Aloe-geeliä maksaa * Hyvinvoinnin Tavaratalossa 5,95€. Urtekramia saa myös melkein kaikista marketeista ja tavarataloista.
Näin on saatu tuotekokemuspaketti viimein kasaan ja ulos.
Niiden kaikkein edullisimpien, tavallisissa marketeissa myytävien Curly Girl -hiustuotteiden saatavuus näyttää edelleen olevan vähän niin ja näin ja tuotteet lentävät asiakkaiden ostoskoreihin samaa tahtia kun niitä saadaan hyllyihin. Itse en ole vieläkään onnistunut bongaamaan missään esimerkiksi XZ:n Persikkanektari-shampoota tai L'Orealin alkoholitonta versiota Studio Line -geelistä. Buumi alkoi huhtikuussa eikä se näytä yhtään laantuvan.
Yhteistyökumppaneihini kuuluvan sulfaatittomia shampoita valmistavan Lifehairin Ilpo Laurila kertoo tämänaamuisessa Hesarin jutussa, että ”Ei sitä voinut käsittää. Kauppaan lähetettiin aamulla tuhat pulloa, ja sieltä soitettiin iltapäivällä, että tuokaa lisää, nämä loppuivat jo.”
Joo. On tämä vain mielenkiintoinen ilmiö. :)
Vihdoin olen saanut vietettyä aikaa tämän pitkään kiinnostaneen sarjan kanssa: Laponie Of Scandinavia.
Kotimainen luonnonkosmetiikkasarja tarjoaa eleganttia minimalismia "no-nonsense skincare" -filosofialla ja vastuullisesti tuotetuilla raaka-aineilla.
Laponie-sarjan tuotteet on kehitetty erittäin herkälle, allergiselle ja ongelmaiholle. Tuotekehityksessä lähdetään "jätämme mieluummin aineita pois kuin laitamme lisää" -ideologiasta; kaikissa tuotteissa kasvovoidetta lukuunottamatta on vain 10 ainesosaa tai vähemmän.
Laponie-tuotteissa ei ole hajusteita, eteerisiä öljyjä, sulfaatteja tai alkoholia, eikä myöskään runsaasti erilaisia aktiiviaineita jotka voivat yliaktivoida herkkää ihoa. Kaikki tuotteet ovat myöskin vegaanisia.
Laponie ei ole hankkinut (ainakaan toistaiseksi) tuotteilleen sertifikaattia, mutta ne valmistetaan Ecocert-sertifioidulla tehtaalla.
Valikoimaan kuuluu tällä hetkellä kaksi puhdistustuotetta, kasvovesi, kasvovoide, kasvoöljy ja monitoimibalmi. Tuotekehitys tapahtuu yrityksen omassa laboratoriossa Espoossa, ja tuotanto kasvovettä lukuunottamatta Suomessa (kasvovesi valmistetaan Ruotsissa).
Sarja tulee kasvamaan pikkuhiljaa, mutta anti-age-linjaa ei Laponiella kuulema tulla näkemään. Mile-style.comin artikkelissa yrityksen perustaja Kristina Pentti toteaa; ”Uskon ihon järkevään perushoitoon. Kuuntelen ihoa ja sitä, mitä se minäkin päivänä tarvitsee. Katson aamulla peilistä miltä naama näyttää ja hoidan sitä sen mukaan."
Laponiella ajatellaankin ihonhoidon perustuvan enemmänkin ihopäiviin kuin ihotyyppeihin. Kaikki ihotyypit voivat tarvita eri päivinä hyvin erilaista hoitoa olosuhteista riippuen; ilmasto, ravinto, stressi, hormonit ja uni tai sen puute vaikuttavat olennaisesti ihon tilaan ja sama iho voi yhtenä päivänä kaivata enemmän kosteutta, toisena enemmän rasvoja.
Laponien yksinkertainen core-tuotevalikoima pohjaa faktalle, että voidakseen hyvin iho tarvitsee sekä kosteutta (= vettä) että ravitsevia, pehmentäviä ja kosteuden haihtumista ehkäiseviä rasvoja ja öljyjä. Nämä tarpeet täyttämään Laponiella on kosteuttava kasvovesi, kevyt kosteusvoide, kasvoöljy ja balmi. Laponie-filosofian mukaisesti pärjäät tällä kombolla, kun yhdistelet ja vaihtelet näitä tuotteita ihon kulloisenkin tilan mukaan.
Kuva: Laponie Skincare
Ihastuttavan pakkausdesignin on suunnitellut helsinkiläinen kuvataiteilija Aino-Maija Metsola. Vesivärityönä syntyneessä kuvituksessa Metsola tulkitsee skandinaavista luontoa.
Pakkaukset ovat mielestäni ehkä kauneinta suomalaista pakkausdesignia mitä olen koskaan nähnyt <3 Niin tyylikkäitä, kyllä silmä lepää.
Laponie on alusta saakka suuntautunut tavoittelemaan ulkomaan markkinoita, ja siksi yrityksen kieli on englanti. Niin pakkaustekstit kuin kotisivu ovat englanniksi.
Kotisivut muuten saavat minulta paljon kiitosta; tyylikkäät, selkeät ja informatiiviset sivut näyttävät hyvältä, kieli on taidokasta, inspiroivaa ja kiinnostavaa ja tuotetiedoissa avataan moitteettomalla läpinäkyvyydellä raaka-aineiden funktioita ja alkuperää sekä kunkin pakkauksen materiaali, jotta sen voi kierrättää oikein. Hienoa työtä, Laponie!
Sain valmistajalta testiin koko sarjan monitoimibalmia lukuunottamatta.
PUHDISTUSGEELI
18 € / 100 ml
Laponien putsareita voi käyttää yhdessä kaksoispuhdistuksena tai erikseen. Geeli sopii normaalista rasvoittuvalle iholle.
Geeliputsari on todella erikoinen; ensinnäkin se neuvotaan levittämään kuivalle iholle, ohje, johon en ole aimmin (vaahtoavien) geeliputsarien kohdalla törmännyt. Vettä lisätään vasta kun geeli on pyöritelty iholle. Tuotekuvauksessa puhutaan low-foaming-koostumuksesta, mutta minun ihollani tämä ei vaahtoa yhtään.
Koostumus on paksua, läpinäkyvää geeliä ja se tuntuu iholle levittäessä miellyttävältä ja kosteuttavalta - kuin hieroisi ihoon jotain kosteustuotetta putsarin sijaan. Puhdistavina aineina on käytetty kahta ionitonta, kasvipohjaista tensidiä (polyglyceryl-4 laurate/sebacate ja polyglyceryl-6 caprylate/caprate), joilla luvataan olevan erinomainen meikinirrotuskyky. Hoitavina aineina tuotteessa on glyserolia, betaiinia ja ksylitolia.
Huuhdellessa esiin nousee geelien tyypillinen niljainen ominaisuus, eikä tämä liukene iholta ihan yhtä helposti kuin sarjan maitoputsari. (Saattaa olla että vain kaltaiseni, kaikkein pikkutarkimmat putsarifiilistelijät huomioivat geelien huuhtoutumisominaisuuden... ^_^)
Lupauksensa mukaisesti Laponien Gel Cleanser on erittäin hellävarainen putsari; ihoa ei tosiaan jää kiristämään yhtään, se ei nitise ja se tuntuu pesun jälkeen mukavalta ja pehmeältä.
PUHDISTUSMAITO
18 € / 100 ml
Yllättävästi pidän tällä kertaa enemmän maitoputsarista. Emulsioputsarit eivät yleisesti kuulu suosikkeihini, mutta Laponien Milk Cleanser on ehdottomasti miellyttävämmästä päästä, jopa oikein mukavan tuntuinen. Sen kermainen koostumus tuntuu iholla miellyttävältä ja se huuhtoutuu iholta helpommin kuin sarjan geeli. Rasvapohjaisena Milk Cleanser myös puhdistaa kestävän meikin geeliä paremmin.
Rasvapohja muodostuu hoitavasta rypsiöljystä. Koostumuksessa on myös kosteuttavaa ksylitolia sekä kosmetiikan vakkaria, glyserolia.
Maito sopii normaalista kuivalle iholle sekä oikein herkälle iholle, sekä kestävämmän meikin poistoon.
KASVOVESI
28 € / 50 ml
Tässä on todella "no-nothing"-tuntuinen kasvovesi; ei tuoksu miltään, on täysin vesimäinen eikä jätä minkäänlaista tuotetuntua ihoon. (Vink-vink, eräs lukijani joka aina etsii "ei-mitään-ihotuntua"-tuotteita ;))
Rauhoittavan ja kosteuttavan kasvoveden ainesosat eivät kuitenkaan ole "nothing": cocktailissa ihoa hoitavat aminohappojohdannainen ektoiini (kosteuttaa), Macrocystis pyrifera -merilevä (kosteuttaa ja pehmittää, sama ainesosa on muuten mm. La Mer -kulttivoiteen pääainesosa - tosin fermentoituna) sekä lakritsinjuuriuute (rauhoittaa, kosteuttaa).
Minun ihollani tämä 9 ainesosan kasvovesi tuntuu raikastavalta ja kyllä, myös kosteuttavalta. Puhtaasti sensorisen kokemuksen pohjalta sitä vain on alkanut pitää paksumpia, Whamisa-tyyppisiä kasvovesiä kosteuttavamman tuntuisina. Kuitenkin käytän edelleen myös näitä vesimäisiä - paljastettakoon, että minusta on tullut "tuplakasvovesittelijä"; tykkään viimeistellä puhdistuksen ja raikastaa aamunaaman täysin vesimäisellä kasvovedellä, ja sitten jatkan paksummalla kasvovedellä jota myös kerrostan tarpeen mukaan. (Muita tuplailijoita?)
KASVOVOIDE
32 € / 40 ml
Ai että, tämä voide tuntuu todella mukavalta! Ohut, raikkaan vesimäinen geelivoide on erittäin kevyt ja sopii loistavasti kesään. Myös Katja Kokko kuvaili tämän koostumusta "tajuttoman ihanaksi" :) Tämä ei todellakaan rullaa yhtään ja sopii erinomaisesti meikin alle.
Kuivaihoiselle Laponien Face Cream on todennäköisesti liian kevyt, ja silloin mukaan kannattaa sekoittaa kasvoöljyä, tai levittää päälle balmia.
Voiteen ainesosaluetteloa katsoessa ei arvaisi, että kyseessä on niin raikkaan vesimäisen tuntuinen voide; kuuden ensimmäisen ainesosan joukossa on kolmeakin eri öljyä; rypsiä, kauraöljyä ja unikonsiemenöljyä. Laponie ei muuten käytä tuotteissaan lainkaan hajotettuja kasviöljyjä eli ns. esteriöljyjä, vaan pelkästään kokonaisia kasviöljyjä, mikä kertoo korkeasta laadusta. Kauraöljyn he ostavat Fazerilta :)
Voiteen toinen kaura-ainesosa on suojaava ja kosteuden haihtumista ehkäisevä kolloidinen kaurajauhe. Voide muuten tuoksuukin ihan kauraiselta, miellyttävällä tavalla :)
KASVOÖLJY
44€ / 30 ml
Argan-, kaura-, ruusunmarja- ja vadelmansiemenöljyistä koostuva Kasvoöljy on todella laadukas ja ihanan tuntuinen. Kylmäpuristettujen öljyjen cocktail pehmentää, ravitsee, korjaa, uudistaa, suojaa ja rauhoittaa ihoa ja ehkäisee kosteuden haihtumista.
Argan- ja erityisesti a-vitamiinipitoinen ruusunmarjaöljy tunnetaan ikääntymisen merkkejä hidastavista vaikutuksistaan, rauhoittava kauraöljy on herkän ihon parhaita kavereita ja kevyt, antioksidanttinen vadelmansiemenöljy torjuu vapaita radikaaleja. Kaikkien öljyjen laadukas rasvahappoprofiili hellii ihoa välttämättömillä rasvahapoilla.
Täyteläisyydeltään öljy on jossain mediumin tuntumassa, se ei ole ihan ohutta ja kuivaöljymäistä mutta ei raskaan paksuakaan. Tuoksussa on aistittavissa kauraa.
*
Laponieta myyvät Ruohonjuuret ja verkossa Laponien oma nettikauppa sekä * House Of Organic. (mainoslinkki). Jutun hinnat ovat Laponien omasta nettikaupasta.
Kuvat: Sanni, Laponie Of Scandinavia ja Unsplash
Mitä olin kirjoittanut Karkkipäivään 21. heinäkuuta vuonna 2009?
Olin tehnyt oppaan luomivärivarjostuksiin. Blogin ensimmäisinä vuosina tein ahkerasti tutorialeja.
Onko ruudun äärellä tänään niin pitkäaikaisia lukijoita, että joku muistaa tämän postauksen tasan 10 vuoden takaa?
.
Vuotta myöhemmin, 21. heinäkuuta 2010, olin kirjoittanut mielestäni aika hauskan jutun hajuvesien tuoksukuvauksista. Olin töissä kosmetiikkamyyjänä ja koin tiettyjen "halpiksiksi" mieltämieni tuoksujen markkinointiin luodut ylitsepursuavan runolliset kuvaukset sangen viihteellisinä.
Postauksessa olin verrannut tuoksujen markkinointimateriaalin tunnelmakuvauksia omaan kokemukseeni tuoksusta. Olin arvioinut mm. Mexxin, Puman ja Naomi Campbellin tuoksuja, ja saipa Christina Aguileran Inspire-tuoksun mainoskuvakin osansa.
MEXX Black EdT
Markkinointi: ”Sensuelli ja seksikäs kukkaistuoksu modernille naiselle. Ole valmis odottamattomaan. Ole valmis menetykseen. Ensituoksun pioni ja inkiväärinkukka avaavat tuoksun pehmeällä naisellisuudellaan. Hedelmäisessä sydämessä herkulliset aprikoosin ja litsin sävyt vapauttavat tuoksun spontaanin flirtin. Vesimäinen lootus yllättää raikkaudellaan.”
Sanni: Tunkkainen ja pistävä, aika hirveä. Kai tämän tuoksun kantajan on varauduttavakin menetykseen, jos tuoksuu näin pahalle? Vaikea sanoa onko tuoksukuvauksessa vain kirjoitusvirhe, vai markkinoidaanko tuoksua todella varoittamalla menetyksestä. Oli miten oli, myös tämä tuoksu on hyvin kaukana tekstin antamasta mielikuvasta, Blackissä ei ole mitään hedelmäistä eikä raikkaasta lootuksesta ole tietoakaan.
MORGAN My Morgan EdT
Markkinointi: ”Eloisa ja spontaani tuoksu on täynnä kuplivaa, eksoottista viehätysvoimaa. Metsämansikka, karhunvatukka ja guava antavat tuoksulle herkullisen sorbetin tuntua. Sydäntuoksussa kukkii kaunis, kupliva ja makea kukkakimppu. Kukkien herkät nuput tuoksuvat syötävän hyvälle. Kielo lisää aavistuksen säteilevää naisellisuutta, pioni ripauksen ilmavaa katoavaisuutta. Orvokin täydellinen raikkaus sekoittuu syreenin herkkyyteen ja saa tuoksun säteilemään.”
Sanni: Ripauksen ilmavaa katoavaisuutta…? Anteeksi kuinka? Kukkien herkät nuput..? My Morgan on kuin trooppinen, synteettinen hedelmäsalaatti. Lapsekas tuoksu, ei aikuiseen makuun. Harmiton kuin Lauantaipussin hedelmäkarkkiaski. Tämän tuoksun kohdalla kuvaus ja totuus kohtaavat aivan erityisen huonosti.
Vuonna 2011 en ollut julkaissut mitään juuri 21. päivä, mutta 23. heinäkuuta olin intoillut Oliv-vaahtoputsarista ja kesän Top 4 -suosikkimeikeistäni.
Top-neljään kuuluivat L'Orealin Volume Million -maskara, Estee Lauderin Double Wear -peiteaine (suosikkipeiteaineeni ensiesittely blogissa!), BeYu'n eyeliner ja Urban Decayn Eye Shadow Primer Potion. BeYu'n eyelinerit olivat muuten todella hyviä, minulla oli niitä neljässä värissä. Sittemmin sarja on poistunut Suomesta.
Kurkataan vielä vuoteen 2012. Tänä päivänä seitsemän vuotta sitten olin julkaissut jutun makeoverista, jonka olin tehnyt työkaverilleni Marikalle.
.
Jännä, miten elävästi voi edelleen muistaa suuren osan postauksistaan. Toisaalta välillä löydän myös kirjoituksia, jotka olin autuaasti unohtanut. Ehkä jonain päivänä vanhuksena luen hiljalleen kiikkustuolissa läpi kaikki Karkkipäivän kirjoitukset, muistellen lämpöä Kreikan rannoilla ja sitä vatsanpohjassa tuntuvaa kutkutusta, kun ensimmäistä kertaa meikkasi uudella netistä tilatulla sateenkaarenvärisellä meikkipaletilla.
Ihan mukava juttu, että on paikka johon on lopulta taltioitunut niin paljon omia vaiheita kuvineen. Postauksiin jätetyt kommentit ja keskustelu ovat lisäksi luoneet oman ulottuvuuden, täällä on kulkenut vuosien ajan mukana myös monien muiden elämänvaiheita ja -tarinoita. <3
Lämmintä sunnuntaita kaikille.
Minulla on (ollut) paha riippuvuus.
Tästä on ollut vaikea kirjoittaa, koska aihe on roolini huomioiden arka. Olen nettiriippuvainen.
Kirjoitan internetissä blogia, jonka sisällölle toivon lukijoita, mutta samalla internet sisältöineen on ollut itselleni ongelma. Erityisesti sen sosiaaliset kanavat, mutta myös tiedollinen ulottuvuus.
Tiedetään, että internet koukuttaa, mutta sen käyttö ei muodostu ongelmaksi kaikille.
Vaikka netti- ja someriippuvuuksista puhutaan paljon, tosiasiassa moni käyttää nettiä täysin kohtuuden rajoissa ja terveellä tavalla. Toisille se syystä tai toisesta muodostuu koukuttavaksi ympäristöksi ja käyttö alkaa lopulta vaikuttaa koko elämään.
Minulle kävi näin. Perheessäni kukaan muu ei ole ongelmakäyttäjä, sisareni voivat unohtaa internetin päiväkausiksi eivätkä seuraa säännöllisesti mitään sosiaalista mediaa. Äitini avaa sähköpostin kerran viikossa. Mikä altisti juuri minut riippuvuudelle? Tätä olen miettinyt viime vuodet. Internet palkitsee minua tavalla, jota muut dopamiinin lähteet eivät tee.
MITEN KAIKKI ALKOI
Aloin käyttää internetiä vuonna 1996. Muistan sen elävästi, sillä tuona vuonna näin Soundgardenin heidän viimeisellä kiertueellaan ennen 1997 tapahtunutta hajoamista. Hakeuduin nettiin, koska halusin päästä kontaktiin muiden Soundgarden-fanien kanssa. Ensimmäinen URL jonka koskaan kirjoitin selaimen osoiteriville oli Soundgardenin silloinen kotisivu. Liityin Soundgardenia käsitteleville bulletin board -keskustelupalstoille, ne olivat suosittuja siihen aikaan. Sain yhdeltä palstalta jopa pitkäaikaisen hongkongilaisen ystävän joka lähetti minulle Soundgarden bootleg-kasetin josta olin aivan haltioissani. Vastalahjaksi lähetin hänelle Iittalan kynttilälyhtyjä, nainen oli kiinnostunut suomalaisesta lasimuotoilusta (!).
Jo ensimmäisessä internet-kosketuksessani olivat mukana ne elementit, jotka tulisivat minut koukuttamaan: sosiaalinen vuorovaikutus samasta aiheesta kiinnostuneiden kanssa ja tiedon saatavuus.
Olen tietonarkkari. Ennen internetin maailmaa olin hautautunut kirjoihin. Ahmin romaaneita mutta luin myös tietokirjallisuutta laidasta laitaan; jos kiinnostuin Mozartista (kuten tein 15-vuotiaana), luin kaikki kirjastosta löytyneet Mozart-kirjat. Jos bongasin mielenkiintoisen näköisen kirjan puutarhanhoidosta, lainasin ja luin senkin, vaikka en edes harrasta puutarhanhoitoa. Minusta oli vain kiinnostavaa oppia siitä. Ja katsoa kauniita kuvia.
Olin ahkera kirjeenvaihtaja ja innostunut keskustelija. Oli kiehtovaa ja palkitsevaa vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa ympäri maailmaa. En tiennyt mitään parempaa kuin kirjoittaa ja saada kirjeitä.
Kunnes tuli netin ja somen aikakausi. Netti tyydytti kummankin tarpeeni ylitsevuotavasti
Internetin käyttöni pysyi pitkään hallinnassa. Saimme modeemiyhteyden kotiin verrattaen myöhään, eikä minulla ollut kotona nettiä vielä 24-vuotiaanakaan muuttaessani Ahvenanmaalle. Käytin nettiä kirjastossa tai töissä työvuoron jälkeen.
Vuonna 2006 löysin kauneusaiheiset keskustelupalstat. Ensimmäinen palsta jolle liityin oli Hairstoren legendaarinen foorumi. Se oli menoa.
Ensimmäistä kertaa löysin ympäristön, jossa sain kunnolla vastakaikua kosmetiikkaharrastukselleni. Aloin viettää palstoilla yhä pidempiä aikoja. Saatoin istua kirjaston koneella sulkemiseen asti. Hankin viimein oman nettiliittymän vuonna 2008. Nyt tuntuu hassulta, mutta toisaalta helpottavaltakin ajatella, että elin 29-vuotiaaksi ilman että kotonani oli internet-yhteyttä.
Sitten tulivat blogit. Aloitin itsekin blogin kirjoittamisen. Vuonna 2009 seurasin kymmeniä blogeja ja kirjoittelin niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla kosmetiikkapalstoilla. Facebook nautti uutuudenviehätystä ja sielläkin tuli oltua aktiivinen. Yhtäkkiä aika, jonka olin ennen laittanut Stephen Kingin lukemiseen tai kirjeen kirjoittamiseen, kului kavereiden kuvavirtaa selaillessa, blogeja tai foorumeja lukiessa tai loputtomassa informaatiovirrassa kelluessa. Ah, kiinnostavaa tietoa hiusten värjäyksestä, ja tästä pääsenkin valmistajan houkuttaville sivuille, käynpäs äkkiä kilpailevan firman sivulla vertaamassa tuotteita, ja ai niin hei piti katsoa sen yhden verkkokaupan tarjoukset ja lukea mitä mieltä foorumilla ollaan tästä shampoosta. klik.
En huomannut tai halunnut huomata riippuvuuttani pitkään aikaan. Ärryin, jos joku huomautti, että olin istunut koneella jo kolme tuntia. Minulla oli aina jokin perustelu, miksi netissä oloni oli tärkeää ja tarpeellista. Ajantajuni muuttui enkä aina edes hahmottanut, kauanko istuin ruudun äärellä. Asiasta huomauttelevat tekivät vain kiusaa. Saatoin tajuta ajattelevani suosikkifoorumini ihmissuhdekeskustelua ruokapöydässäkin. Kohta piti juosta taas koneelle katsomaan mihin keskustelu oli edennyt.
Eniten vietin aikaa nimenomaan blogien ja keskustelupalstojen parissa, mutta yhtä lailla saatoin eksyä tunneiksi lukemaan mehiläisten hoidosta tai pietarsaarelaisen kirkon historiasta. Minun oli yhä vaikeampi pysyä aiheessa tehdessäni esimerkiksi taustatyötä omiin blogijuttuihini. Jos jollain sivulla oli kiinnostava linkki muuhun aiheeseen, olin kohta siellä ja paria tuntia myöhemmin havahduin siihen, etten ollut päässyt puusta pitkälle varsinaisessa tehtävässäni.
Välillä tunnen, että kiinnostavan tiedon määrä internetissä on volyymissaan lähes lamaannuttavaa. En osaa hallita sitä enkä pysyä kohtuudessa. Olen tiedon äärellä kuin lapsi karkkikaupassa jossa saa ottaa kaiken mitä haluaa. Minun on vaikea vastustaa kiinnostavien linkkien klikkausta. On ollut myöhäisiä iltoja ja aamuyön tunteja, jolloin silmiin koskee ja rintakehää puristaa, enkä ole voinut lopettaa aina vain uusien YouTube-videoiden klikkaamista.
Aloin ymmärtää addiktioni syvyyden kunnolla vasta kolmisen vuotta sitten. Vaikka ongelman sisäistää, se ei tarkoita että osaisi tai kykenisi heti tekemään tarvittavia korjausliikkeitä. Kun internetissä olemisesta on muodostunut elämäntapa, sitä ei ole ihan helppo murtaa. Niin usein tiedämme, mikä olisi oikein, mutta emme kuitenkaan käytännössä osaakaan tehdä oikeita valintoja.
Ensimmäisiä itselleni antamia nettivieroitustehtäviä oli soittaa jollekin ystävälle jonka kanssa en ollut jutellut pitkään aikaan, kun teki mieli mennä selaamaan nettiä. Yritin myös kokeilla aikarajoituksia. Osa vieroitustoimenpiteistä toimi paremmin, osa huonommin.
Merkittävin edistys on tapahtunut viimein kuluneen vuoden aikana. Olen vähentänyt netissä viettämääni aikaa huomattavasti. Kirjojakin olen saanut luettua, oikeita, paperisia kirjoja <3 Kirjoitin myös pitkän kirjeen vanhalle oululaiselle kirjeystävälleni. Käsin. :)
Auringonlasku Onkiniemessä
Vastareaktiona kaikille digimaailmassa jumittamilleni kuukausille ja vuosille olen ottanut tavaksi lähteä ulos niin usein kuin mahdollista.
Eräänä iltapäivänä viime keväänä olin lounaalla Näsinneulan ravintolassa, ja maisemaa katsellessani havahduin siihen, että en ollut koskaan käynyt Onkiniemessä.
Sen jälkeen aloin tehdä tutustumisretkiä keskustan kaupunginosiin ja kortteleihin. Olin luullut tuntevani Tampereen keskustan, mutta siellä on paljon alueita jotka näennäisestä tuttuudestaan huolimatta ovat todellisuudessa jääneet minulle vieraiksi. Tammela on yksi sellainen alue. Ilahduin, kun pyöräretkellä löysin tunnelmallisen Puu-Tammelan. Ja voitteko kuvitella, että en ollut koskaan aikaisemmin käynyt Sorsapuistossa..?
Tällä hetkellä internetin käyttöni on kohtuuden rajoissa ja varsin "terveellistä".
Riippuvuus on kuitenkin riippuvuus, eikä alttiudesta todennäköisesti pääse koskaan eroon.
Joudun varmasti aina varomaan, etten jää selaamaan nettiä tai somen syötevirtaa liian pitkäksi aikaa. Mitä pidempään ruudun äärellä yhtäjaksoisesti viettää, sitä vaikeampi siitä on irtaantua.
Lopuksi: minua hävettää myöntää olevani nettiriippuvainen. Se tuntuu ristiriitaiselta asialta myöntää, kun on kirjoittanut pitkään blogia jolla on samalla tuonut hyvää mieltä niin itselle kuin monille lukijoille. Tuntui, että nyt halusin siitä kuitenkin kirjoittaa. Ehkä osana jonkinlaista itsetutkiskelun matkaa.
P.S. Kaikkien vuosien jälkeen olen viimein käynyt myös Rajaportin saunassa Pispalassa <3
Kuvat: Sanni ja Unsplash
Lavera.
Tänä vuonna on kulunut 10 vuotta siitä, kun kirjoitin ensimmäisen kerran Laveran tuotteista.
Ihan ensimmäinen Lavera-postaukseni käsitteli meikkejä. Tuon ajan kuvat ovat niin liikuttavan kömpelöitä ettei noin vanhoihin postauksiin melkein tee mieli edes linkittää... ^_^ :P Vaikka ovat kuvat myös hellyttäviä. Niihin on taltioitunut autenttinen, lapsenkengissä olleen blogiscenen kotoisa tunnelma jonka visuaalisen maailman tietyssä viimeistelemättömyydessä on jotain sympaattisen raikasta.
Tässä on ensimmäisiä Lavera-lookkejani blogissa, 10 vuotta nuoremman Sannin sileällä iholla <3 (Hmm, olen tainnut vain vaihtaa huulipunaa näissä meikeissä, silmämeikki näyttää identtiseltä...)
Nuo kulmakarvat. Karkkipäivän omansalainen "nostalgiaklassikko".
Laveran meikkiesite vuodelta 2009
Ensimmäisessä Lavera-postauksessa olin myös tehnyt pienen arkimeikkitutorialin Laveran silloisella vaalea/ruskea-duolla. :)
Voi mitä nostalgia-aaltoja nämä kuvat ja niihin liittyvät muistot aiheuttavat - taas voi vain häkeltyneenä miettiä, että olen blogannut kosmetiikasta kym-me-nen vuoden ajan...
Lavera on muuttunut paljon, ja niin on kirjoittajakin.
Lavera-meikkejä vuodelta 2015
Hillitty Lavera-Sanni kahden vuoden takaa.
Yliopiston Apteekin Ego-verkkokaupalla on heinäkuussa Lavera-kampanja, jossa etukoodilla KARKKI20 saa -20% alennusta kaikista Laveran tuotteista.
Kampanjan tiimoilta esittelen kattauksen tämän hetken suosikkituotteitani Laveralta, niin uusien kuin vanhojen vakkareiden joukosta. Samalla postaus antoi kivan syyn palata fiilistelemään noita vanhoja aikoja...
Kävin läpi koko Lavera-arkistoni ja oli hauska bongailla vanhoja lemppareita jotka ovat tulleet ja menneet ja jääneet pois. Tällaisia olivat mm. Makadamiapähkinä-vartalotuotteet, Karpalo-Argan-silmänympärysvoide ja törkeän hyvä Almond Milk -shampoo. Ja kuka muistaa rakastetun Mangon Milk -hoitiksen...! Voi kun se joskus palaisi vaikka retrojulkaisuna..! <3
Pitkäaikaisin kasvovoidesuosikkini Laveralta on Firming-päivävoide, jota aloin käyttää jo vuonna 2011. Tuolloin se kulki nimellä My Age.
Firming-päivävoide oli muinoin niitä ratkaisevia "vedenjakajia" minulle; luonnonkosmetiikan koostumukset elivät murroksessa ja perinteisempien, paksujen, yrttisen tuoksuisten ja rasvaisempien voiteiden rinnalle alkoi ilmestyä modernin ja kevyen tuntuisia, miellyttävästi levittyviä voiteita. My Age / Firming oli sellainen, ja ilmestyessään sen hienostunut koostumus sai paljon kiitosta kauneusmediassa.
Viimeisimmässä päivityksessä voiteen kukkainen tuoksu parani entisestään. Pidän voiteessa erityisesti siitä, että siinä on luonnollisen UV-suojan tuovaa karanjaöljyä joka myös pehmentää ja toimii vahvana antioksidanttina.
Seerumipuolla Lavera on niinikään kunnostautunut valtavasti 10 vuoden aikana. Kun kosteuttava ja antioksidanttirikas Hydro Effect Serum lanseerattiin runsas kaksi vuotta sitten, siitä tuli heti monen muunkin kuin meikäläisen suuri suosikki. Raikkaan ja välittömästi kosteuttavan tuntuinen maitogeelimäinen koostumus on todella onnistunut. Seerumissa on myös sopiva pitoisuus rasvamaisia ainesosia, kuten skvalaania, niin että ihon pintaan jää pehmeä tunne.
Persoonallinen tuoksu on tosi kiva; vihreän makeassa tuoksussa on tämän nenun mukaan aistittavissa myös jotain kevyen lakritsaista.
Hydro Effect sopii kaikille ihotyypeille ja on juuri sellainen universaali tehokosteuttaja jota voi suositella kaikille ikään katsomatta. Parin kympin kieppeillä pyörivä hintakin tekee tuotteesta monen kukkarolle sopivan. Egon tarjouksella hinta on 17,44€.
Tämä tuote on todella uniikki, en tunne luonnonkosmetiikan puolelta ihan vastaavaa. Illuminating Eye Cream on kuin kosteuttava valokynä.
Valoaheijastava silmänympärysvoide ei sinällään tietysti ole mitään uutta kosmetiikkamarkkinoilla, mutta koostumuksia ja efektejä on monenlaisia. Laveran lluminating-silmänympärysvoiteessa on kevyt, nopeasti imeytyvä ja todella tehokkaasti valaiseva koostumus. Samalla tulos on äärettömän luonnollinen.
Toisella silmänalusella Illuminating-voidetta, toisella ei. Ero on selvä.
Voiteen sisältämät mica-helmiäispigmentit luovat neutraalin, valoaheijastavan efektin ilman että sävy taittaa pinkkiin tai liilaan, tai sisältää isokokoisia kimallepartikkeleita; ominaisuus johon olen ikävä kyllä törmännyt todella monessa normikosmetiikan vastaavan tyyppisessä silmänympärysvoiteessa.
Laveran Illuminating-voiteen jälki on niin kauniin kuultavaa, että voin helposti julistaa sen parhaaksi kosteuttavaksi valotuotteeksi jonka tunnen. Nyt kun ihoni on muuttunut kuivemmaksi, käytän Illuminating Eye Creamia nykyään täyteläisemmän silmänympärysvoiteen päällä. Voidetta voi myös mainiosti sipaista poskipäille tuomaan kuultoa.
Olen käyttänyt niin monia Laveran tuotteita (käytännössä olen testannut läpi koko ihonhoitosarjan), että kaikkia en ole ehtinyt blogissa edes esitellä. Tämä ihana yövoide kuuluu niihin: Energizing Sleeping Cream.
En ole oikein koskaan tykännyt yövoiteista, koska niissä on tyypillisesti paksu koostumus eikä ihotyyppini niin pitkään kaivannut täyteläisiä koostumuksia. Laveran Energizing Sleeping Cream ei edusta perinteistä, paksua yövoidetyyppiä vaan on ohuempi ja sopii loistavasti kaikille ihotyypeille, myös sekaiholle. Juuri tämä "ei-vaippamainen", tosi notkeasti levittyvä ja hyvin imeytyvä koostumus sai minut ihastumaan univoiteeseen. Lisäksi voiteessa on aivan ihana tuoksu..!
Sleeping Cream sisältää luomumanteli- ja -oliiviöljyä, hyaluronihappoa, sheavoita, luomuviinirypäleuutetta ja E-vitamiinia. Voide kosteuttaa, pehmentää ja silottaa ihoa, ja antaa ihosoluille energiaa. Hinnaltaan voide on myös mukavan edullinen; normihintakin on alle 22 euroa.
Tätä suosikkia ei kenties tarvitse enää esitellä, olette varmaan kuulleet näiden ampullien ilosanomaa jo väsymykseen saakka ^_^ Kaikki hehkuttavat näitä "joka tuutissa".
Niinpä en enää veisaa samaa virttä x:nnen kerran, vaan tyydyn vain tiivistämään, että ihoa tehohoitavat Firming-ampullit ovat mielestäni Laveran kaikkein paras tuote koko vuosikymmenellä. Ei epäilystäkään. Todella onnistunut kaksifaasinen koostumus jättää ihon niin ihanan tuntuiseksi että muuta hoitoa ei tekisi mieli käyttääkään. Kosteus, ravitsevat öljyt, elvyttävät ja kiinteyttävät rasva- ja aminohapot sekä soluja suojaavat vitamiinit ja antioksidantit, kaikki samassa paketissa.
Yliopiston Apteekin hinta on muuten alin jälleenmyyjähinta jonka olen nähnyt; 7 ampullia sisältävän pakkauksen normaalihinta on vain 18,60€. Siitä vielä 20 pinnaa pois niin saa jo oikein kivan tutustumishinnan tälle ylellisyystuotteelle.
Tämän kesän uutuuksista esiinnoston arvoisia ovat uudet suihkugeelit ja vartalokuorinta värjätyillä koostumuksilla. Täysin luonnollinen väri tulee erilaisista kukkauutteista kuten seljankukasta ja keikarinkukasta sekä bataatista. Ei sillä että väri hoitaa ihoa mitenkään, mutta elämyksellisesti tällainen värjätty tuote on heti mukavampi käyttää kuin väritön :) Minusta värjätyt koostumukset näyttävät ihan syötävän hyville..!
Väjättyjä suihkugeelejä on kolme erilaista: raikas vesiminttua ja luomulevää sisältävä Soft Purity, pehmeän makea inkivääriä ja matchaa sisältävä Active Touch sekä omaksi suosikikseni kohonnut Natural Superfruit.
Natural Superfruitissa on luomu-acaita ja -gojimarjaa. Pehmeästi vaahtoavassa koostumuksessa parasta on koukuttava tuoksu joka on samalla pehmeä mutta mehukkaan makea. Tulee mieleen marjaisat karkit..!
Suihkugeelin täytyy olla hyvän tuoksuinen, se on minulle ihan must. Suihku ja vartalon puhdistus on niin arkinen kauneusrutiini, että hyväntuoksuisella pesuaineella siihen saa ripauksen jotain kivaa mitä odottaa :) Ainakin muut tuoksufriikit voivat samaistua..!
On ollut valtavan antoisaa saada seurata yhden tuotemerkin kehitystä kymmenen vuoden ajan niin läheisesti kuin olen Laveran kanssa kulkiessani saanut tehdä.
Minua lämmittää voimakkaasti ajatus siitä, että blogin myötä olen saanut tutustua johonkin sarjaan näin läpikotaisin. Suhteeni merkkiin on kehittynyt luonnollisesti omalla painollaan. Vailla mitään suunnitelmallisuutta huomasin jossain vaiheessa olevani osa Lavera-tiimiä. <3 Enpä olisi syksyllä 2009, hopeanharmaata meikkivoidetuubia avatessani voinut aavistaa, että jonain päivänä tulevaisuudessa olisin myös päivätyössä näiden tuotteiden parissa.
Suurella mielenkiinnolla ja uteliaisuudella odotan, mitä Euroopan suurimman luonnonkosmetiikkamerkin kehityksessä tapahtuu taas seuraavan vuosikymmenen aikana. Tarkasti trendejä nuuhkiva Lavera uusiutuu kiihkeästi, ja tekisi jo mieli raottaa vähän mitä tuleva syksy pitää sisällään... mutta en saa vielä ^_^
Hyödyntäkää ihmeessä Yliopiston Apteekin Egon Lavera-kamppis, jos kutkuttaa säästää 20 %. :) Etukoodilla KARKKI20 saa -20% alennusta kaikista Laveran tuotteista heinäkuun loppuun saakka.
