Asia # 1: valitsin vihdoin Urban Decayn meikinkiinnittäjien ja -pohjustajien testaajat.
Päädyin antamaan kaikki kuusi tuotetta eri testaajille ja annan testattavaksi Quick Fixinkin jonka olin ensin ajatellut pitää.
Hyviä testaaja"hakemuksia" oli vaikka kuinka ja oli niin vaikea valita että lopulta kohdistin kullekin tuotteelle joukon potentiaalisia testaajia ja arvoin heistä. (Minun pitäisi ylipäänsä lopettaa tällaisten valintatehtävien antaminen itselleni, ei se vain onnistu kun kaikki tyypit vaikuttaa niin kivoilta että sitten surettaa kun ei voi valita kaikkia ^_^)
Testiryhmä:
Eija – All Nighter Spray
Vilma – De-Slick Spray
Lila – Chill Spray
Sinzu – Self-Adjusting Primer
Matilda – Quick Fix Prep Priming Spray
SiiriS – B6 Prep Priming Spray
Valittuihin on otettu tänään yhteyttä.
Kuulemme heidän käyttökokemuksistaan sitten myöhemmin keväällä. :)
Asia # 2: Suoritin myös Lavera-arvonnan.
Laveran uutuusmeikit ja kynsienhoitotuotteet voitti Linnea, onnea :) Voittajaan on otettu yhteyttä.
Asia # 3: Oikeasti naama meni myttyyn saapuessani eilen Pohjolan ihanasta huurteisesta valkeudesta tänne Tampereen ruskeaan loskaan, harva asia vaikuttaa niin kokonaisvaltaisesti mielentilaani kuin p*ska sää. Anteeksi.
Ulkona irvistelevää harmautta kompensoi kuitenkin ihana vaaleanpunainen yllätys. En ollut pakettia keskiviikkona vastaanottamassa joten se saavutti minut kaksi päivää myöhässä, mutta yhtä paljon se ilahdutti tänään: sain YSL:ltä Naistenpäivän lahjaksi Volupté Tint-in-Balm- huulivoiteen.
...vieläpä kaiverrettuna ^_^ <3
Myyjävuosinani YSL:n huulipunat kuuluivat lemppareihini selektiiviseltä puolelta Diorin Rougen ohella, (nämä kaksi olivat ylitse muiden), etenkin pehmeän kermainen Volupté-laatu oli mieleeni.
Tulikin jotenkin semi-nostalginen olo Naistenpäivälahjaa katsellessani - vaikka eihän noista myyjäajoista niin valtavan kauan vielä ole. Silti, kaunis hylsy toi mieleen mukavia muistoja entiseltä työpaikaltani - kaikkia ihania aamuvuorojen huulipunatestailuja muun muassa ^_^ "Tiistai: tänään swatchaan kaikki liikkeen oranssit huulipunat!" :) <3
Vaikka olen testannut lahjaani vasta yhden ainoan kerran, voin sanoa että ihastuin koostumukseen välittömästi. Niin vain Volupté-linja on edelleen loistokamaa.
Tint-in-Balm ei ole nimensä mukaisesti huulipuna vaan sävytetty, läpikuultava huulivoide. Ja aivan mielettömän hyvän tuntuinen sellainen! Juuri eilisessä postauksessa tuli taas mainittua miten nirsot huulet minulla on, kosteutukseen käyvät vain ja ainoastaan 'Exät. Huulikiilloistakin kelpuutan vain harvat ja valitut kun suurin osa saa huulet tuntumaan epämukavilta.
YSLin Tint-in-Balm ei tunnu ollenkaan huulimeikiltä vaan erittäin miellyttävältä, hoitavalta huulivoiteelta. Yleensä jo ensimmäinen vartti riittää huulirasvan toimivuuden mittaamiseen; huono huulirasva jää tuntumaan ikävällä tavalla tai ei imeydy. Laitettuani Tint-in-Balmia pari tuntia sitten ei ole vieläkään tullut tunnetta laittaa lisää. Huulille jää todella miellyttävä, silkkinen pinta. Ei tahmea, ei muovisen pinnoitettu (tyyliin BabyLips, bleurgh..), ei liian ohut, ei liian paksu... Ja kaunis, läpikuultava sävy. Saamani sävy on muuten 03 Call Me Rose.
YSLin punat eivät ole halpoja; tällä kauniilla voiteella on hintaa 39€. Myyjän työssä tällaisia huulipunia oli ihana tarjota vaikkapa miesasiakkaalle joka etsi jotain kaunista meikkilahjaa naisystävälleen. Arvokas hinta huulivoiteesta mutta maksaahan hyvä viinipullokin saman verran ;) "For those special moments".
Minä katselen täällä nyt mieluummin huulivoidettani kuin ulos ikkunasta harmauteen.
Ja kohta alan tehdä ruokaa, perjantai-illan viini-illallinen ohjelmassa :) Tarvitseekos sinne ulos katsellakaan tai miettiä kuralätäköitä kun sisällä on lämpöä ja hyvää fiilistä. Mieskin on pian kotona. :)
Ihanaa viikonloppua kaikille :)
.
P.S. Ensi keskiviikkona 15.3. saa Tampereen Stockmannilla YSL-huulipunan tai -huulilakan ostoista kaupan päälle kaiverruksen huulipunan hylsyyn.
Kyllä nyt on päästy kokemaan talvinen Lappi iholla ihan toden teolla. :)
Tammikuussa harmittelin, kun olisin niin halunnut viettää synttäreitä Lapissa mutta haave kaatui budjetti- ja ennen kaikkea vapaapäiväongelmiin toisen puoliskon taholta. Sitten sain tilaisuuden liittää itseni kiipeilijäkavereiden Posion reissulle, ja heti perään tarjottiin mahdollisuutta lähteä Carmexin kampanjan tiimoilta kokemaan Ylläs-tunturin meininkiä. Lapin ja minun kuului sittenkin kohdata tänä talvena <3
Olen tänä keväänä saanut kunnian olla Carmexin Suomen lähettiläitä, ja joku teistä on saattanut bongata nimeni Carmex-hyllyissä klassisen purkki-huulirasvan suosittelijana. Jos on yhtään lukenut meikäläisen huulirasvajuttuja blogista niin ei varmaan ole jäänyt pimentoon miten riippuvainen olen tuosta keltakantisesta purkista ^_^ Supertehokkaasti suojaava ja kosteuttava Carmex profiloituu erityisesti talviulkoilijoiden suosikkihuulirasvana, ja tässä hengessä minulle tarjottiin tilaisuutta lähteä tutustumaan yhteen Suomen tunnetuimmista talviulkoilukeskuksista; Ylläkseen.
En ole koskaan aiemmin käynyt Ylläksellä. Ylipäänsä tunturi-Lapin kokemukseni rajoittuvat muutamaan harvaan vierailuun, joista Kilpisjärven ja Kevon kesävaellukset ovat päätyneet blogiinkin.
Aloituskuva kertoo tiivistetysti Ylläs-päivistäni: kimmeltävää aurinkoa ja paksua pilveä. Kuvat ovat hotellini Lapland Hotel Saagan terassilta.
TIISTAI
Saavuin Ylläkselle mitä upeimmassa säässä. Samasta säästä olimme saaneet nauttia maanantaina Korouomallakin. Ahh... leijuin hyvän olon pilvessä. Niin kaunista..! Pääsin vielä jatkamaan upeaa talvisen Suomen luonto-trippiäni. Kyllä nuo Etelä-Suomen talvet vain ovat tylsiä, ei voi mitään... on-off-talvea. Yhdellä viikolla lunta, toisella taas maa on sulaa. Minä rakastan vuodenaikoja ja viettäisin mieluusti kunnon talvea ihan sen kokonaiset kolme kuukautta. Kyllä pohjoisessa asuvien kelpaa.
Tällaisissa maisemissa pääsin kohtaamaan Ylläksen:
Ylläksen alue koostuu kahdesta tunturin etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuvasta kylästä; Ylläsjärvestä ja Äkäslompolosta. Pohjoista Äkäslompolon puolta nimitetään Ylläs Ski Resortiksi, Ylläsjärven puolta Sport Resortiksi. Yhteensä kylissä asuu noin 850 ympärivuotista asukasta. Sesonki jatkuu hieman pidempään pohjoisella Äkäslompolon puolella eteläisen rinteen pehmetessä aikaisemmin keväällä. Ihan uutta tietoa kaltaiselleni talvitunturi-noobille. :) Minä majoituin hieman hiljaisemmalla Ylläsjärven puolella jossa on vähemmän hotelleja ja mökkejä, mutta tämän puolen etuna on majoituksen läheisyys rinteeseen nähden; rinteeseen ja hisseihin pääsee parhaimmillaan suoraan hotellinsa terassilta.
Kylien ja tunturin ympärillä levittäytyy Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Opin myös, että Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto (yli 330 km) ja rinteissä maamme suurimmat korkeuserot. Minun kaltaiselleni patikkapirkolle alueelta löytyy myös paljon talvivaellusreittejä, kansallispuistossa risteilevistä kesäreiteistä puhumattakaan.
Ylläksen huippu on 718 metrin korkeudessa. Vierailupäivinäni tuuli aivan mielettömästi ja viivyttyäni huipulla tunnin olin kuin kokonaamapuudutuksen läpikäynyt ^_^ Mutta Carmexia tarvitsi lisätä vain kerran, hehe ;) Se pysyy.
Olin suunnitellut patikoivani alas (patikkareittejä kulkee myös tunturin laella) mutta tuuli ja katoava tunto raajoistani muuttivat suunnitelmia. Olin kuitenkin iloinen että sain kokea tunturin huipun kauneuden kirkkaassa, aurinkoisessa säässä. Seuraavina päivinä maisemat olivat peittyneet paksuun pilveen.
Kuuma kaakao maistui kun olin palannut tunturireissulta hotellille. Istuin terassillani ja lämpö palasi pikkuhiljaa sormiin ja varpaisiin. Hymyilin maisemalle ja koin onnea niinkin pienestä asiasta kuin ilmaisesta kuumasta vedestä jota sai hotellin aulasta :)
Olen muuten viisastunut huomattavasti Kilpisjärven reissusta; nykyään minulla kulkee aina mukana oma kaakaosekoitus tummasta kaakaojauheesta ja steviasta. :)
Illalla vedin hotellin ravintolan buffetissa perinteiset juustoöverit (ja saattoi muutakin ruokaa mennä aika lailla) ja vietin loppuillan huoneessani pinkeää ja aristavaa vatsaani hieroskellen. Noutopöydät....
Kun seuraavana päivänä kuulin, että olin huoneessa nököttäessäni missanut aivan mielettömän hienot ja voimakkaat, monta tuntia jatkuneet revontulet ihan siinä pääni päällä, vaivuin megalomaaniseen harmitukseen ja halusin kovasti syyttää ruokaähkyn aiheuttamaa hetkellistä sekavuustilaa. No ei. Kyllä mä vain rehellisesti unohdin revontulten mahdollisuuden. *saa potkaista*
KESKIVIIKKO
Keskiviikko valkeni hyvin eri värisenä kuin tiistai; harmaa pilvimassa peitti auringon ja tunturin rinteet. En antanut sen haitata vaan suuntasin Carmexin sponssaamaan Helly Hansen Mountain Battle -rinnesuunnistustapahtumaan Ylläs Ski Resortin puolelle. Tulisi nähtyä tämäkin puoli tunturia.
Kävi mielessä, olisiko ketään edes osallistumassa Battleen tässä säässä.
Mutta jo vain, viimainen sää ei estänyt hiihtolomalaisia saapumasta rinteeseen ja Battleenkin saatiin viisi joukkuetta.
Tuiverruksen läpi joukkueet lähtivät matkaan.
USAn hiihtokeskuksissa jo perinteeksi muodostunut Helly Hansen Mountain Battle järjestetään Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Koko perheen rinnesuunnistuskisassa suoritetaan rasteja 2-4 hengen joukkuein kolmessa eri kisakategoriassa.
Yhdellä rastilla oli hyödyllistä informaatioarvoakin; joukkueet pääsivät etsimään piipparien avulla lumivyöryyn hautautunutta.
Maalissa! :)
Kaikki osallistujat palkittiin runsain sponsoripalkinnoin Carmexilta, Helly Hansenilta, TomTomilta ja Bollélta. Joku kommentoi palkintojenjakotilaisuudessa että "Nyt ei lopu huulirasvat ihan hetkeen" :D
Vinkkinä muuten, jos satutte olemaan Ylläksellä pääsiäisenä: Helly Hansen Mountain Battle järjestetään seuraavan kerran 14.4. Jos siis vaikka kiinnostaisi kivan ulkoilutapahtuman lisäksi täydentää Carmex-varastot :)
Itse jatkoin ulkoilupäivää vielä patikoinnin merkeissä. Nyt kun on tänne päästy niin tunturimiljööstä otetaan kaikki irti. :)
Kuten ylempänä tuli mainittua, Ylläksellä on runsaasti myös talviretkeilyreittejä. Osa vaatii lumikengät ja nämä reitit on merkitty erikseen. Lumikenkäreiteillä kulkee myös fat bike -eli läskipyöräilijöitä. Yksi kiipeilijäkavereistani puhui fat bikeista Posiolla ja nyt näin sellaisia livenä ensi kertaa, näytti muuten kivalta puuhalta. Ehkä minäkin pysyisin pystyssä..? :) Ja varmaan hyvää treeniä! Voisi joskus kokeilla.
Yritin värittää harmaata maisemaa Carmexinkeltaisilla laseilla ^_^
Ja ehkä vähän sitä revontuliharmitustakin.
Kaikki puhuivat koko päivän edellisillan ja yön valo-show'sta, jopa kävelylläni kohtaamat makkaranpaistelijat laavulla. En päässyt karkuun mokaani. Eihän nyt tähtikirkkaana iltana sovi unohtaa käydä kurkkaamassa ulos kun ollaan näillä leveysasteilla, etenkin jos toiveissa on nähdä revontulet.
Ja minä totta vie haluaisin sellaisia päästä ihailemaan.
Korouomalla näin hetken verran miedot, vaaleat revontulet. Ne olivat ensimmäiset koskaan näkemäni revontulet. Ne hiipuivat pian mutta iloitsin siitäkin vähästä. Ylläksellä olisi ollut tilaisuus nähdä oikea revontulten Cirque du soleil.
Mutta mitä sitä nyt tähän takertumaan, sanoin lopulta itselleni hämärtyvässä Ylläsjärven illassa. Olin joka tapauksessa päässyt kokemaan haaveideni talvisen Lapin. Ja täällä on upeaa. Ihan ilman valoja taivaallakin.
© Timo Repo
Northern Lights - ensi kertaan :)
(Kuvan lähetti minulle muuan tv-tuottaja johon tutustuin hotellilla. "Ai sinäkö missasit ne..? Laitanko sulle kuvan?")
Suuri kiitos Carmexille upeasta mahdollisuudesta päästä tutustumaan Ylläkseen ja kokemaan tunturikohteen taikaa. <3
*
Carmex-lähettiläänä saan vielä arpoa kolmelle teistä vuoden Carmexit (12 purkkia). Osallistut arvontaan kertomalla, millaisesta talviulkoilusta pidät - tai jos et pidä, niin kerro miksi ei nappaa.
Osallistumisaikaa on viikon verran, torstaihin 16.3. kello 24.00 saakka.
Edit. Arvonnassa voittivat j, Suski75 ja Miriam, onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.
En tiedä montaakaan toista asiaa joka toisi minulle yhtä paljon onnen tunteita kuin luonto. Valitettavasti edes kosmetiikka ei tule lähellekään. Ei se taida ehkä edes olla valitettavaa, kosmetiikka tuo ihan toisenlaista iloa jolle on myös oma paikkansa elämässä.
Mutta luonto. Siitä saa sellaista alkukantaista energiaa, tyyneyttä, iloa ja rauhaa että toivoisi jokaisen silloin tällöin pääsevän latautumaan tällaisten tunteiden äärelle. Vietin myös melkein kolme kokonaista päivää ilman elektroniikkaa. Sekin rentoutti valtavasti.
Olin ei-kiipeilevänä jäsenenä mukana jääkiipeilevän kaveriporukan viikonloppuretkellä Posion Korouomalla. Muiden hakatessa jäätä minä kävelin kilometreittäin hiljaisen metsän keskellä. Nautin joka askeleesta ja yksinäisyydestä, mahdollisuudesta vaipua omaan meditatiiviseen rauhaan.
Iltaisin kuuntelin kodassa kiipeilijöiden tarinoita. En voinut osallistua mutta kuuntelin ja opin toisten maailmasta sitäkin mieluummin. Kuinka monta kp:tä jollakin seinällä voi mennä. Paljonko ruuvit, jatkot ja hakut maksavat. Missä on Suomen hienoimmat jääputoukset. En tullut mukaan tänä viikonloppuna jutellakseni tai ollakseni paljon äänessä.
Nukahdin aikaisin kaminan pöhisevään lämpöön, raikkaan ulkoilun miellyttävästi väsyttämänä. Heräsin varhain muiden vielä nukkuessa, venyttäen hetkeä pujahtaa kodan lämmöstä ulos pakkaseen wc-reissulle. Luin aamun hämärässä himmeän otsalamppuni valossa Daphne-purjeveneen matkoista Välimerellä. Kontrasti talviseen Suomeen. Kummatkin ihania omalla tavallaan.
Rakkaat Meindl-buutsini viettävät tänä vuonna 10-vuotissynttäreitä. <3
Ystävien noustessa maanantai-iltana etelään vievään junaan minä sain jäädä vielä Lappiin.
Siitä lisää pian.
Viikonlopun aikana käytetty kosmetiikka:
Huulirasva
Hammastahna
Silmänympärysvoide
Savetit
Ei, en pessyt edes kasvoja vaikka mukana oli puhdistusliinoja. En jaksanut :)
L'Oreal Colorista -esittely ja kokemuksia, olkaa hyvä.
Kauppoihin on tammikuussa pätkähtänyt L'orealin uusi hiusvärisarja Colorista, jonka valikoimasta minäkin löysin jotain mieluisaa.
Kuka arvaa mikä se mieluisa on? ^_^
Colorista-sarjaan kuuluu vaalennusvärejä (Bleach), kestovärejä (Paint), muutaman viikon hiuksissa kestäviä suoravärejä (Washout) ja yhdessä shampoopesussa poispeseytyviä suihkevärejä (Spray). Hinnat 7,90€ - 8,90€. Kestovärin mukana tulee muuten levityssivellin, kätevää.
Olen saanut kuvan tuotteet L'Orealilta.
Kuva: L'Oreal
Herkullisia Washout-sävyjä tuli Suomen markkinoille yhdeksän: Peachhair, Pinkhair, Dirtypinkhair, Lilachair, Purplehair, Bluehair, Aquahair, Turquoisehair ja Redhair.
Sarjaan kuuluu myös Washout-värin poistumista edesauttava syväpesevä shampoo. Kokeile tätä jos väri tuntuu jumahtavan epätoivotun tiukkaan, tai muuten vain haluat vauhdittaa suoravärin haalistumista. Shampoon annetaan vaikuttaa hiuksissa 5 minuuttia ja sen käyttöä jatketaan kunnes oma väri on palautunut.
Tätä olisin voinut testailla jouluna kun se rumansininen sävy oli juuttunut hiuksiini... Veikkaan kyllä, että osa jumittuvista suoraväreistä ei lähde millään syväpuhdistavalla shampoollakaan.
Sain testiin kahdesta liilasta Washout-sävystä tummemman, Purplehairin. Tosin tämäkin kuuluu "Pastels"-kategoriaan. Lilachair on vähän vaaleampi ja taittaa pinkkiin. Sitäkin voisi joskus kokeilla.
Voide tulee tuubista hieman tummempana kuin miltä pakkaukseen painettu väri näyttää, mutta on sen verran mietopigmenttistä että näyttää hiuksiin levittäessä paljon vaaleammalta. Laitoin tämän ihan laimentamattomana (yleensä lantraan suoravärit aina hoitoaineeseen).
Hiuksissani alla valmiiksi oleva liila sävy tietysti vaikuttaa tulokseen eikä minun hiuksistani pysty näkemään miltä Purplehair näyttää vaaleaan tukkaan laitettuna. Mutta juurissa sävy on puhtaimmillaan, koska ne on juuri vaalennettu ja helmikuun alussa laitettu sävy (se punertava) oli ehtinyt haalistua reilusti ennen Colorista-käsittelyä.
Juuri värjäyksen jälkeen tyvi näytti tältä. Purplehairissa on selvästi punertavampi pigmentti kuin pakkauksen sävy antaa ymmärtää.
Hiukset kuivina.
Aika kaunis sävy eikä lopulta liian punertava. Taitaapa olla niin, että tähän hintaan (7,90€ / 80 ml) Coloristan violetti väri siirtyy tukkani värin ylläpitäjien kärkeen. Kuivaan tukkaan levitettynä sävy on varmasti vielä paljon intensiivisempi, toki sitä kuluu silloin kokonainen tuubi per käsittely.
Kokeilin muuten edellisessä värikokeilupostauksessani esittelemääni Fantasy Color Glossin Midnight Purplea myös yksinään täysin laimentamattomana, ja se ei tehnyt yhtään mitään. :/ Todella vähäpigmenttinen tapaus.
Kaikkein mitäänsanomattomin värituote tänä keväänä on kuitenkin seuraava potilas:
Colorista Spray. Sain #Minthair-sävyn lisäksi kokeiltavaksi myös liilan #Lavenderhair -suihkeen, eikä kumpikaan tehnyt oikein minkäänlaista tulosta.
Kuvassa saattaa hyvällä tahdolla nähdä aavistuksen pastellista vihertävää hiusteni vaurioituneella pätkäalueella, joka on muita hiuksia vaaleampi koska violetti suoraväri ei halua tarttua siihen. Suihkuttelin hiuksiin varmaan puoli pulloa Minthairia ja siinä tulos.
Mietin ensin, että ehkä sävy näkyy vain ihan vaaleissa hiuksissa, mutta lehdistötiedotteen mukaan Colorista Spray -sävyt näkyvät myös tummassa hiusvärissä.
Kuten norjalaisella Tsutsumi-bloggaajalla:
Kuva: L'oreal
Hmmmm... Mitähän mä teen väärin..
Annoin #Lavenderhair-sävyn lukijalle giveaway-miitissä, ja kyseinen lukija raportoi myöhemmin kommenteissa ettei sävy ollut näkynyt hänenkään hiuksissaan. Colorista Spray -värille en siis lähde tällä pohjalla antamaan peukaloa.
Onko muilla onnistuneempia kokemuksia?
Joka tapauksessa, annan nykyisenä suoravärien suurkuluttajana ison peukalon Coloristan Washout-sävyille, sillä 7,90€ on todella edullinen hinta suoraväristä. Tuubi riittää kosteisiin hiuksiin laitettuna minun pitkissä hiuksissani 2-3 käsittelyyn ja laimennettuna tietysti vielä pidempään.
.
P.S. Lähden tänä iltana yöjunalla Lappiin <3 Blogi vaikenee todennäköisesti maanantai-iltaan saakka sillä läppäri ei pääse mukaan Korouoman piippukotaan :) Eikä puhelintakaan voi ladata koska siellä ei ole sähköä... ^_^ Ah, luonto. Hetkeksi eroon elektroniikasta :)
Esittelyssä Laveran uusi Nude Effect -meikkivoide ja muutama muu meikkiuutuus.
Laveran meikkipohjavalikoima kasvoi viime vuoden puolella läpikuultavan tuloksen antavalla kevyemmällä meikkivoiteella, Nude Effect Make-Up Fluidilla. Nyt Laveralla on jo viisi erilaista meikkipohjaa. Kevyimmästä peittävimpään ne ovat: sävyttävä kosteusvoide, mousse-meikkivoide, Nude Effect, oma suosikkini Natural Liquid -meikkivoide ja kiinteä meikkivoide.
Nude Effect -sävyjä on neljä.
Vaaleinkaan ei ole ihan supervaalea, kuten näkyy. Minulle menee sävy 02.
Ennen ja jälkeen Nude Effectin
Nude Effectin koostumus on nestemäisempi kuin Natural Liquidin, mutta en koe että peittoaste omalla ihollani on lopulta selkeästi erilainen kuin Natural Liquidilla. Kummatkin jättävät luonnollisen, ohuen meikkipinnan jonka läpi ihon oma sävy kuultaa läpi.
Tänä talvena löysin muuten vihdoin käyttöä Beauty Blenderille eli munasienelle :) En yleisesti pidä meikkivoiteen levityksestä sienellä, mutta nyt keksin, että Beauty Blenderillä saa tarvittaessa kauniimpaa jälkeä kuin siveltimellä silloin, kun ihon pinta on sen verran kuiva että meikkivoide jää ikävästi näkyviin.
Kuva: Beauty Blender
Luonnonkosmetiikan meikkivoiteilla on taipumus jämähtää etenkin kuivalla iholla synteettistä herkemmin, koska siitä puuttuvat työstöaikaa pidentävät silikoniyhdisteet. Beauty Blender, eli kosteana käytettävä munan muotoinen sieni, auttaa nopeasti jämähtävääkin meikkivoidetta levittymään kauniimmin sisältämänsä kosteuden avulla. Oivalsin tämän Nude Effectiä testaillessani, kun iho on tosiaan talvisin aina kuivempi ja kaikki kasvomeikki näyttää kylmään vuodenaikaan yleensä aina "kökköisemmältä".
Alati elävä luomivärikokoelma on jälleen päivittynyt, viimeisimmät lisäykset ovat satiininen roosa Matt'n'Blossom ja vaalea kupari Golden Copper. Kummatkin ovat iholla paljon vaaleampia kuin hylsyssä, kuten swatch-kuva alempana näyttää.
Muuten, olen unohtanut kertoa, että Laveran Suomen valikoima sai vihdoin viime vuonna myös kauan kaivatun mattaruskean soolo-sävyn, epäloogiselta nimeltään Matt'n'Copper. Olen vuosikaudet ihmetellyt, miten ulkomaisten jälleenmyyjien valikoimasta on jätetty pois niin itsestäänselvä perussävy kuin matta ruskea (Saksan Lavera päättää vientimaiden valikoiman). Matt'n'Copper ei ole kuparia nähnytkään vaan on neutraali kaakaonruskea. Ihmettelin sävyn nimeä Laveran Saksan edustajille tammikuisessa seminaarissa, mutta he vain totesivat että "Kuka noiden markkinointiosaston päähänpälkähdyksiä ymmärtää". :)
Myös matta-etuliitteen käyttö Laveralla on persoonallista, mataksi nimetty koostumus on joskus matta, joskus satiininen kuten hennosti hohtavan Matt'n'Blossomin kohdalla. Blossomin herkkä vaalea roosan sävy sopii oikein vaalealle, viileälle iholle myös poskipunaksi.
Golden Copper on lämminsävyiselle henkilölle sopiva, sievä vaalea kultakupari maltillisella hohdolla.
Huulipunakokoelman uudet sävyt ovat ihastuttava, marjapuuroinen creme-roosapinkki Dainty Rose ja heleämpi, vadelmainen Beloved Pink. Dainty Rose on näistä suosikkini. <3
Laveran huulipunakoostumukset ovat muuten tosi miellyttäviä kuivahuuliselle, ne ovat juuri sopivan rasvaisia olematta kuitenkaan pehmeitä butter- tai kuultopunia. Minä käytän aika vähän huulipunia juuri siksi että ne usein tuntuvat kroonisesti kuivilla huulillani epämiellyttäviltä, mutta Laveran huulipunat ovat saaneet huulteni hyväksynnän.
Lavera Nude Effect -look:
Nude Effect Make-Up Fluid # 02 Ivory Nude
Poskilla luomiväri Pearly Rose
Luomilla Matt'n'Blossom
Huulilla Dainty Rose
Laveralla ei ole tällä hetkellä valikoimassa erillistä kuultotuotetta mutta helmiäispitoiset luomivärit tunnetusti toimivat siinä hommassa loistavasti. Hento Pearly Rose -sävy toimii mielestäni jopa paremmin poskilla kuin silmissä (tämä ei ole uusi sävy). Käytän sitä korostuksena viileän poskipunan kanssa tai yksinään. 7,90€ hinnallaan se on mukavan edullinen monitoimituote :)
Vaikka tämä on meikkiaiheinen postaus, en malta olla mainitsematta lopuksi Laveran uusista kynsienhoitotuotteista:
Ravitseva kynsinauhavoide ja syväkosteuttava kynsigeeli. Tuon kynsinauhavoiteen ihanan lempeä mantelinen tuoksu tuo mieleen vuonna 1993 (!) käyttämäni Yves Rocherin kynsinauhavoiteen joka oli muuten ensimmäinen kynsienhoitoaineeni jota olen koskaan käyttänyt. Tulee tosi nostalginen olo tätä Laveran voidetta nuuhkiessa. Se on aivan ihanan tuntuinen.
Geeli lupaa kosteuttaa ja hoitaa kynsiä ja kynsinauhoja aloe veralla ja ananasuutteella, jonka sisältämä papaiinientsyymi kuorii kevyesti. Jo tämäkin jättää yksin kynsinauhat mukavan pehmeiksi.
*
AINIIN! Minullahan oli myös arvonta ^_^ Hahah, meinasin unohtaa... Arvatkaas mitä taas tapahtui... Onnistuin jo toisen kerran kadottamaan Laveralta saamani testituotepaketin asunnon kaaokseen. Edellisen kerran paketti katosi kolme vuotta sitten ja löytyi vasta vuoden kuluttua alakerran varastosta... Tällä kertaa laatikko ehti olla kadoksissa vain pari kuukautta mutta sinä aikana Laveralta lähetettiin minulle jo uudet tuotteet. Lupasin arpoa kadonneen paketin jos se löytyy, ja lopulta se löytyikin. :)
Näin ollen saan siis nyt ilahduttaa teitä arvonnalla.
Paketissa:
Ja nämä ovat siis käyttämättömiä.
Osallistut arvontaan kertomalla vaikka mitä teit eilen :) Laitan reilun pitkän osallistumisajan koska olen joka tapauksessa reissussa ensi viikon torstaihin asti, joten voitte osallistua 9.3.2017 kello 24.00 saakka.
...en ole ehtinyt Urban Decayn testihenkilöitäkään valitsemaan.. ^_^ Mihinkäs tässä on kiire :)
Mukavaa torstai-iltaa kaikille :)
Moni teistä tietääkin, että ihonvärinen nudekajal kuuluu ehdottomiin lempparimeikkituotteisiini ja suosikkini on jo 10 vuotta ollut IsaDoran Inliner Kajal Blonde. Muutamia muita nudekajaleita olen myös vuosien varrella testannut (Make Up Storen, Benecosin, Idunin, Lumenen ja Alverden), mutta missään niistä ei ole ollut ihan yhtä hyvä sävy tai koostumus kuin IsaDorassa.
Nyt testasin jälleen uuden haastajan, jossa onkin tällä kertaa aivan erilainen koostumus.
Kyseessä on L'Orealin Infallible Gel Crayon -kynä sävyssä Uptown Beige.
Nudekajalit, kuten kaikki kajal-tyyppiset (eli sisärajaukseen tarkoitetut) rajauskynät on perinteisesti valettu puuhylsyihin ja ne ovat kostumukseltaan pehmeähkön vahamaisia. Perinteisessä kajal-kynässä ei yleensä ole silikoniyhdisteitä.
Infallible-uutuus edustaa uutta, liukuvaa silikonipitoista rajauskynälaatua eikä sitä ole tarkoitettu ensisijaisesti sisärajaukseksi, mutta ihon sävyistä rajausta en osaa oikein yläluomelle kuvitella. Eihän se näy siellä minnekään ainakaan vaaleaihoisella, kun taas sisäluomella sen funktio on taittaa limakalvon punertavuutta niin että ilme raikastuu.
Gel Crayon -kynä on todellakin superliukuva ja erittäin pehmeä, jopa niin että sanoisin sen laatua melkein voidemaiseksi ja liiankin pehmeäksi.
Sain testiin myös sarjan neljä muuta Gel Crayon -kynää ja ne ovat kaikki niin pehmeitä että niitä on vaikea teroittaa. Tekisi mieli laittaa kynä jääkaappiin tai pakkaseen jähmettymään ennen teroitusta. (Olen itse asiassa joskus jo kokeillut jääkaappikäsittelyä jonkun toisen pehmeämassaisen kynän kanssa eikä se paljon auttanut..)
Infalliblen Uptown Beige -sävy on IsaDoran Blondeen verrattuna kellertävämpi ja hitusen kirkkaampi ja erottuvampi.
Ehkä tästä kuvasta jo näkee vähän kynien koostumuseroa: Infalliblen jälki on voidemaista ja epätasaisempaa kuin IsaDoran. Se pysyy kyllä oikein kiitettävästi mutta on, noh, liian voidemainen ja leviää herkästi yli ripsirajan niin että ylimääräiset pitää pyyhkiä topsilla pois.
Lähikuvista ero näkyy paremmin:
IsaDoran jälki on tuoreeltaan tasainen ja peittävä. Toki se liukenee päivän mittaan mutta jälki on silti kauttaaltaan siistimpää kuin Infalliblella.
Infallible-rajaus tänä aamuna tuoreeltaan. Ylimenneet pyyhitty taas topsilla.
Minun silmissäni Uptown Beigen sävy on hitusen epäluonnollinen ja "pomppaa silmään", siinä missä Blonde sulautuu meikkiin huomaamattomasti. En tiedä johtuuko se enemmän Uptown Beigen sävystä vai sen jäljestä joka on überpehmeän koostumuksen takia jokseenkin maalatun näköinen.
Infallible-rajaus kolmen tunnin kuluttua.
Tuomio: en tykästynyt, Blonde rulaa edelleen. Jonkun toisen sävyisellä, etenkin hyvin lämpimällä henkilöllä, Infalliblen Uptown Beige voi toimia paremmin. Kiitosta kynä saa hyvästä pysyvyydestä, rajaus kestää koko päivän (vaikka tietysti liukenee osittain, mutta on vielä selvästi näkyvissä illalla meikinpesun aikaan).
.
Vaikka Uptown Beige ei voittanut ihastustani, sarjan sähäkän sininen I've Got The Blue -sävy puolestaan löysi tiensä suoraan meikkipussini asukiksi:
Jess! Vihdoin löysin korvaavan sävyn Yves Rocherin vedenkestävälle automaattikynälle josta olin aiemmin löytänyt sen Aivan Täydellisen kirkkaansinisen kesämeikkisävyn. Kyseisen kynän superheikkous oli sen kuivuminen - kynää pystyi käyttämään vain yhden kesän ja sitten se kuivui. Jostain syystä joissain vedenkestävissä kynälaaduissa on tuo kuivumisongelma, jos hylsy ei ole kunnolla tiivis kynämassa kuivuu sen sisään. En tiedä miten minulle sattuikin niin huono tuuri juuri tuon kynän kanssa - ostin kolme ja kaikki kuivuivat vuoden sisällä.
Infalliblen I've Got The Bluessa on siinäkin oma huono puolensa, eli yllä mainitsemani teroituksen vaikeus, mutta olen valmis antamaan sen anteeksi ja kaapimaan massat hammastikulla tai topsilla teroittimen sisästä jokaisen teroituksen jälkeen, koska sävy on NIIN ihana.
(Voiko joku muuten kertoa onko tuo verbi suomeksi terottaa vai teroittaa...? Mietin sitä joka kerta :D Kumpikaan ei kuulosta hyvältä ^_^)
Infallible Gel Crayon -kynillä on hintaa 7,90€ ja olen saanut kynät blogin kautta.
Vähän lisää huomioita ja ajatuksia liikuntavalmennuskokeilusta.
Ja ajatuksia ylipäänsä.
Vertailen tässä kirjoituksessa FitFarmin ja Optimal Performancen valmennusten eroja aiempaa tarkemmin nostaen kummastakin konseptista plussia ja miinuksia ja hintaseikkoja.
Valitsin yrityksiltä kutakuinkin saman hintaiset personal training -valmennuspaketit, ja niillä saa hyvin eri määrän erilaisia asioita. Haluan korostaa, että sitä mitä paketin hinnalla saa, on lopulta hyvinkin vaikea arvottaa, koska sisältö on niin erilaista. Vertauksia voi tehdä, mutta sitä, kumpiko olisi ns. paremmin hintansa väärti, on todella vaikea sanoa. Kuvailen kirjoituksissani yhden ainoan asiakkaan eli minun henkilökohtaisia kokemuksia, eikä niiden pohjalta voi tehdä suoria yleistyksiä valmennustahojen toiminnasta. Jonkun toisen asiakkaan kokemukset saattavat olla aivan erilaisia. Koska valmentajatkin ovat yksilöitä, myös valmentajan persoonallisuus vaikuttaa valmennuksen kokonaisuuteen.
Vähintäänkin asiakkaaseen käytettyä aikaa on kuitenkin mahdollista verrata, koska aika on se josta valmennusyrityksille maksamme. Tässä asiassa FitFarm vetää paremmat pisteet.
Ostettuani omat valmennuspakettini viime vuonna, ovat hinnat nousseet kummallakin yrityksellä.
FitFarmin 3 kuukauden personal training -peruspaketti maksoi viime tammikuussa 350 euroa (nykyinen hinta on 390 €). Tähän summaan sisältyi hinnaston mukaan:
Koska osoittauduin niin paljon kyseleväksi ja tiedonjanoiseksi asiakkaaksi, valmentajani Mikko Korpeinen halusi mieluummin käydä kysymyskasojani läpi henkilökohtaisissa tapaamisissa sähköpostin sijaan, ja niinpä minun pakettiini kuului useampi henkilökohtainen tapaaminen kuin FitFarmin hinnastossa mainitaan. Pidin tätä erinomaisena palveluna koska minulle välittyi tunne, että valmentajani halusi perusteellisesti selvittää vastauksia kysymiini asioihin ja hän myös rehellisesti kertoi, jos joku asia (etenkin pitkäaikaisen vhh-ruokavalion vaikutukset elimistön energiankäyttöön) vaati toisen asiantuntijan konsultointia.
Kaiken kaikkiaan sain 3 kuukauden aikana kaksi eri kuntosaliohjelmaa, kolmesti päivitetyn ruokavalion, yhden puolentoista tunnin mittaisen kuntosaliharjoituksen pt:n kanssa ja noin 3-4 tuntia valmentajan henkilökohtaista aikaa sekä viikottaiset sähköpostiyhteydenpidot.
Tampereen Optimal Performancella ei ole kuukausipaketteja vaan paketit on hinnoiteltu tapaamismäärien mukaan. Viime keväänä 5 kerran tapaamispaketti maksoi 350 euroa eli saman verran kuin FitFarmin 3 kk:n paketti. Nyt Tampereen OP:n 5 tapaamisen paketti maksaa 399 euroa.
Paketti sisältää:
Treenihojelma ei kuulu pakettiin ja siitä pitää maksaa erikseen. Kuntosali- tai liikuntaohjelma (sisältäen liikkeiden läpikäynnin) maksaa 190 euroa tai 175 euroa jos asiakas on ostanut valmennuspaketin (vanha hinta oli 150 euroa, hinta ehti juuri nousta tammikuussa).
Näin ollen valmennukselleni Tampereen OP:lla (Helsingin OP:lla on eri hinnat ja paketit) tuli hintaa yhteensä 590 euroa (350 euroa paketti + 90 euroa yksittäistapaaminen + 150 euroa saliohjelma).
Olisi tietysti upeaa jos voisin kuvittaa näitä liikuntapostauksia ammattikuvaajan ottamilla hienoilla bodaus-action -otoksilla, mutta kotiolkkarissa minua kehystävä repaleinen tapetin reuna kuvastaa blogia lopulta paremmin. :)
Huomioita valmennuksista:
Plus. OP:n valmennus ottaa laajemmin huomioon asiakkaan kokonaisterveydentilan.
Plus. OP:n valmennus tuntuu henkilökohtaisemmalta vs. FitFarmin tietynlainen sabluunamaisuus.
Miinus. Kalleus. Koska OP:n valmennustapaamisissa keskustellaan FitFarmia laajemmin asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista ja tehdään pihtimittaus, tapaamiset (30 minuuttia) tuntuvat todella lyhyiltä eikä niiden aikana lopulta pääse pureutumaan kunnolla asioihin. Moni kysymys ja askarruttava asia jää vaille vastausta ja olisi ostettava lisää tapaamisia jotta kysymykset saisivat vastauksen. (Tämä voi tietysti olla vain puheliaampien ja tiedonjanoisempien asiakkaiden ongelma.) Myös treeniohjelma kasvattaa hintaa, ja jokaisesta ohjelman päivityksestä tulee maksaa uudet 175 euroa.
Voisin kuvitella, että harva ensimmäistä kertaa liikunta- ja ravintovalmennukseen tuleva selviää 3 x tunnin tapaamisella vaan tarvitsee lisäohjausta. Jos ei osta (toista) pakettia, yksittäisten tapaamisten hinta on 90€ / 30 minuutin valmennustapaaminen tai 90€ / 60 minuutin treeniohjaus.
Miinus. Ei muuta yhteydenpitoa kuin tapaamiset. Valmentajien periaatteena on käyttää aikaa ennemminkin henkilökohtaisiin tapaamisiin asiakkaan kanssa kuin sähköposteihin. Se on samalla hyvä mutta myös huono asia koska asiakas voi tilanteestaan riippuen kaivata vastauksia tai tukea fyysisten tapaamisten välilläkin.
Plus. Joustavuus ja tavoite vastata kaikkiin asiakasta askarruttaviin kysymyksiin. Paketin ostanut saa viikottaisen tuen valmentajaltaan eikä yhteydenpito rajoitu vain tapaamisiin.
Plus. Järkevämpi pakettihinnoittelu. Uskoisin, että valtaosa hyvinvointi- ja elämäntapamuutosvalmennukseen hakeutuvista kaipaa myös liikuntaohjelmaa, koska liikunta on aika lailla itsestään selvä osa hyvinvointia. Pidän järkevänä että liikuntaohjelma on sisällytetty paketin hintaan.
Miinus. Kaavamaisuus ja kapea-alaisuus. FitFarmin pt-ohjelmassa keskitytään täsmäasioihin kuten ravinnon viilaukseen ja treeniohjelmaan ja ohjelmat pohjautuvat toimiviksi havaittuihin sabluunoihin.
Miinus. Nautintoa aliarvostava asenne ravintoon. Valmennuksissa korostuu ravinnon merkitys polttoaineena, ei kokonaisvaltaisena osana niin fyysistä, psyykkistä kuin sosiaalista hyvinvointia. Ravintoa pitäisi syödä kuin robotti täsmällisesti ajoitettuna ja optimaalinen makroravinnesuhde huomioiden. Tällä menetelmällä saa tuloksia jos haluaa nähdä peilistä tietynlaisen vartalon, mutta sen toimivuutta yksilön elämässä pidemmässä juoksussa voi pitää kyseenalaisena. Ruoka ja ravinto on niin paljon enemmän kuin säiliöön tankattavia kaloreita, proteiineja ja hiilareita.
Miinus. Arveluttava suhtautuminen kehon rasvaan. Valmennuksessa heijastui valmentajan myönteinen asenne alenevaan rasvaprosenttiin ja rasvan palamisen nähtiin olevan merkki siitä että ohjelma toimii, siitä huolimatta että valmennettavalla oli jo alun perin alhainen rasvaprosentti eikä sen alennus ollut asiakkaan tavoite. Optimal Performancen valmennuksessa asenne on päinvastainen ja minun tapauksessani rasvaprosentin suotaisiin nousevan.
Viimeisimmät valmennuskuulumiset
Olen nyt vetänyt OP-valmentajani laatiman 4-viikkoisen treeniohjelman ja viimeistään kahden viikon kuluttua olisi suositeltavaa ostaa uusi ohjelma. Viimeiset kaksi viikkoa voin jatkaa ohjelman 4. viikon mukaisella treenillä.
En aio ostaa uutta treeniohjelmaa koska nyt olen aika lailla investoinut maksimimäärän rahaa valmennuskokeiluun ja saanut selvyyden useimpiin asioihin joita oli tarkoitus selvittää.
Ymmärrän että hyvinvointipalvelut maksavat paljon enkä kuvittelisikaan saavani henkilökohtaista valmennustapaamista muutamalla kympillä, kuten en hiustenvärjäystä, manikyyriä tai hierontaakaan. Mutta jotkut jutut tuntuvat ylihinnoitelluilta, esimerkiksi 175-190€ yhdestä kuukauden mittaisesta kuntosaliohjelmasta on tosi suolainen hinta. Ammatti-pt:llä ei kauaa mene saliohjelman tekemiseen, omalla vakkarisalillani (jossa saliohjelma pari kertaa vuodessa kuului ainakin ennen jäsenhintaan) pt pyöräytti silmieni edessä minulle treeniohjelman 10 minuutissa.
Uusi treenihojelma ei muutenkaan tunnu ajankohtaiselta, sillä tilanteeni on viime kevääseen verrattuna hyvin erilainen tavoitteiden kannalta. Nyt prioriteettina on kierrosten vähentäminen, anti-stress ja tasapainon löytäminen. Liikunta tukee sitä luonnollisesti, mutta sen sijaan, että tuijottaisin juoksutavoitteita tai levypainojen kilomäärää (palautusjuoman heragrammoista puhumattakaan :D) liikun ihan vain oman fiiliksen mukaan, sillä teholla ja niillä painoilla kuin kunakin päivänä jaksan. Niin että tuntuu hyvältä :) Koska sehän on oikeasti kaikkein tärkeintä liikunnassa: liikkuu niin että on hyvä olo.
Nyt minua vähän naurattaa aiempi tavoitteeni x kilometrin juoksusta 60 minuutissa, ja heitän yhä päättäväisemmin romukoppaan misterini kuittailut siitä, että tietynlainen juoksuvauhti on vain hölkkäystä ja pitäisi tähdätä oikeaan juoksuun. Miksi minun pitäisi? Olen jo päässyt tavoitteeseen kun ylipäänsä jaksan juosta ja jopa tykkäänkin siitä :) Jos tyylini ja tahtini on jonkun määritelmän mukaan hölkkäystä, niin se on silti yhtä hyvä juttu :) Miksi sitä pitäisi vähätellä?
Eikös tehdä niin, että kannustetaan ihmisiä siinä missä he jo ovat hyviä ja minkä parissa he voivat hyvin ja viihtyvät, sen sijaan että viestitetään että vielä voisi olla parempi? Loputon paremmuuden tavoittelu sopii ehkä kilpaurheilijoille mutta ei pysyväksi elämänasenteeksi mielestäni kenellekään, itse haluaisin kovasti pysähtyä tähän ja hyväksyä itseni näin hyvänä kuin juuri nyt olen.
Sain juuri testiin kiinnostavan läjän tuotteita, joita oma ihoni ei tarvitse. Mutta monelle muulle nämä ovat meikkipussin kulmakiviä ja meikin elinehto: meikin pohjustajat ja kiinnittäjät.
Tuotteet on saatu Urban Decaylta.
Ihanan näköisiä..! En ole varmasti koskaan nähnyt näin viehättäviä meikinpohjustus/kiinnitys-tuotteita. Ylipäänsä koko Urban Decayn visuaalinen maailma iskee minuun täysillä. Pakkaukset ovat samalla leikkisiä ja nuorekkaita mutta tyylikkäitä.
Violettia kauneutta... <3 Melkein harmittaa että minulla ei ole näin söpöille tuotteille käyttöä.
Kosteuttava Quick Fix on ainoa joka sopii myös minun iholleni
Oman ihoni kautta en pysty näiden vaikutuksia esittelemään, mutta koska tuotteet ovat kiinnostavia (ja niiden vaikutukset kiinnostavat teidän lisäksi myös minua itseäni), päätin hakea tuotteille testaajaa blogin kautta. Lisätietoa hausta postauksen lopussa.
Urban Decayn valikoimassa on ihan mahdoton läjä erilaisia meikin pohjustajia ja kiinnittäjiä. Kertoo siitä, että meikin keston ongelma on laaja ja todellinen. Tekisi mieli kirjoittaa, että "tarvitaanko ongelman ratkaisuun oikeasti näin suuri kattaus erilaisia tuotteita..?" mutta hyvähän minun on sanoa koska en itse kuulu kohderyhmään. Joten jätän kyseenalaistukset sikseen ja esittelen teille koko köörin. :)
Yksi taikasana on yhteistä kaikille paitsi yhdelle Urban Decayn meikinkiinnittäjille: häivyttää huokosia. Pore blurring -trendi on edelleen kuuma kuin Z-Paletten Depotting-laite (kuka kuuli tästä draamasta...) ja vaikuttaa olevan tällä hetkellä asiakkaiden hakema ominaisuus ylitse muiden, koska se liitetään nyt jopa kosteuttavaan primeriin.
.
VOIDEMAISET PRIMERIT
OPTICAL ILLUSION kaikille ihotyypeille (en saanut tätä testiin)
34,90€ / 28 ml
Silottava, huokosia blurraava ja heleyttävä pohjustusvoide. UD:n valikoimasta kaikkein yleispätevin, kaikille sopiva primer jos henkilön ihotyyppi ei ole erityisen kuiva tai erityisen rasvoittuva.
DE-SLICK rasvoittuvalle, kiiltelevälle iholle tai kuumiin, kosteisiin olosuhteisiin (en saanut tätä testiin)
34,90€ / 28 ml
Mattapinnan jättävä, rasvaa ja kosteutta iholta imevä primer. Sopii niin rasvoittuvalle iholle kuin esimerkiksi kuvausolosuhteisiin joissa iho hikoilee kuumien studiolamppujen alla. Ja niin, blurraa niitä huokosia. ;) Voi käyttää myös meikin korjailuun pitkin päivää taputtelemalla primeria kevyesti meikin päälle kiiltäviin kohtiin.
URBAN DEFENSE SPF 30 kaikille ihotyypeille (en saanut tätä testiin)
34,90€ / 28 ml
Suojakertoimellinen, läpinäkyvä geelikoostumuksellinen primer suojaa, blurraa huokosia ja lupaa myös kosteuttaa. Ei jätä valkoista kerrosta ihoon eikä tunnu tahmealta kuten monille suojakertoimellisille tuotteille on tyypillistä.
Tämä vaikuttaa minulle henkilökohtaisesti kaikkein kiinnostavimmalta tuotteelta alempana esiteltävän kosteuttavan suihkepohjustajan ohella, harmi että se ei ollut testituotteiden joukossa. Olen erityisen kiinnostunut kaikista kasvoille tarkoitetuista kevyttä ja ei-tahmaavaa tunnetta lupaavista aurinkosuojatuotteista. Tätähän voi siis käyttää ihan yksinäänkin aurinkosuojana.
SELF-ADJUSTING normaalista rasvoittuvalle iholle, erityisesti epätasaiselle ihonsävylle
34,90€ / 28 ml
(tein sopivuusmääritelmän itse, en suosittelisi tätä koostumuksensa puolesta kuivalle iholle)
Kapseloituja pigmenttejä sisältävä primer tasoittaa ihon sävyä, silottaa, häivyttelee huokosia ja hillitsee kiiltoa.
Kuvan saa klikattua isommaksi
Kokeilin tätä uteliaisuudesta enkä oikein ihastunut kuivakalta tuntuvaan koostumukseen. Levitin primerin kosteusvoiteella käsitellylle iholle ja se jätti ihon pinnan paikoin kuivan näköiseksi, etenkin posken alaosasta ja nenänpielestä (näkyy täysikokoisessa kuvassa). Kapseloitu pigmentti tasoitti ihon sävyä kiitettävästi. Päälle levitetty kosteuttava meikkivoide lopulta vähän paranteli primerin jättämää kuivakkaa vaikutelmaa.
Tällainen pohjustaja sopii erityisesti kirjavalle iholle jolla on paljon peitettävää ja tasoitettavaa, se tuo muassaan yhden lisäkerroksen peittävyyttä.
.
POHJUSTUSSUIHKEET
Nämä tuotteet valmistelevat ihoa meikille ja niistä on erityishyötyä etenkin kosteusköyhälle tai rasvoittuvalle iholle. Ne voi nähdä ikäänkuin kosteuttavan hoitosuihkeen ja primerin välimuotona. Niitä voi käyttää yksinään tai voidemaisen primerin alla.
B6 PREP PRIMING SPRAY normaalista rasvoittuvalle ihotyypille
29,90€ / 118 ml
Hillitsee kiiltoa, rauhoittaa ja lupaa tasoittaa ihon sävyä (en kyllä tiedä millä teknologialla... suihkeessa ei ole pigmenttejä.) Ai joo, ja tämä on muuten se porukan ainoa tuote joka EI lupaa blurrata huokosia :)
Suihketta lisätään puhtaalle iholle ennen meikkiä tai voidaan käyttää milloin tahansa virkistämään ihoa päivän aikana tai illalla puhdistuksen jälkeen. Koostumus sisältää alkoholia (alcohol denat.) ja maissitärkkelystä heti veden jälkeen ylimpänä, eli en tarjoaisi tätä kuivalle ihotyypille vastoin UD:n omaa "sopii kaikille ihotyypeille" -suositusta.
Tuote sisältää ensimmäisen patentoidun, stabiloidun muodon ulkoisesti käytettävää B6-vitamiinia (piti ihan googlata ja kyseinen yhdiste on kehitetty vuonna 2007). Ulkoisesti käytetty B6-vitamiini toimii mm. tulehdusta vähentävänä ja aknea hoitavana ainesosana.
Urban Decayn vinkki erityisen rasvoittuvalle iholle on suihkuttaa puhtaalle iholle ensin B6-sprayta ja taputella sitten kaikkein herkimmin kiilteleviin kohtiin De-Slick-primeria. Meikkivoiteen ja puuterin jälkeen koko komeuden voi vielä viimeistellä De-Slick MakeUp Setting Spraylla. Tuotteissa riittää... ;D
QUICK FIX PREP PRIMING SPRAY normaalista kuivalle ihotyypille
29,90€ / 118 ml
Kosteuttava, valmisteleva ja huokosia supistava meikinkiinnityssuihke, tämä darling on mielenkiintoinen tapaus! Tämän pidän itse koska se on ainoa tuote josta ihoni saattaa hyötyä kosteustuotteena. En ole havainnoinut huokosten häivyttymistä mutta kosteussuihkeena se tuntuu oikein miellyttävältä ja kookosveden tuoma tuoksu on aina plussaa :)
Quick Fixin vaikuttavia ainesosia ovat kosteuttavan kookosveden ohella anti-age-vaikuttajien superottelija niasiiniamidi ja mineraaliyhdiste Sepitonic M3. Incin kärjessä on heti veden jälkeen hamamelisvettä, jonka oletan olevan mukana huokosten supistustarkoituksessa.
.
MAKEUP SETTING SPRAYS eli KIINNITTÄVÄT SUIHKEET
Nämä ovat vaihtoehto voidemaiselle primerille, tai lisävahvistus jos meikin pysyvyys on haasteluokkaa Mt. Everestin pohjoisseinä. Käytetään viimeisenä tuotteena valmiin meikin päälle.
Suihkeet sopivat myös silmämeikin kiinnitykseen (ehkä ihmiselle joka ei omista UDPP:tä..?); suihkauta siveltimeen ennen luomivärin levitystä.
ALL NIGHTER kaikille ihotyypeille 29€ / 118 ml
Yksi Urban Decayn klassikkotuotteita. Suosittu meikinkiinnityssuihke sumuttuu hienojakoisesti ja lupaa saada meikin kestämään jopa 16 tuntia. Estää meikkiä valumasta ja kasaantumasta juonteisiin. Sisältää patentoidun Temperature Control -teknologian joka alentaa meikin lämpötilaa (!!) kuumissa ja kosteissa olosuhteissa, estäen meikkiä sulamasta ja valumasta. Kuulostaa uskomattomalta mutta ehkä se toimii, kun tuote on saavuttanut niin suuren suosion.
Suihke sisältää alkoholia toisena veden jälkeen joten ei jälleen ehkä se kaikkein ihanteellisin tuote kuivalle iholle.
DE-SLICK rasvoittuvalle iholle 29€ / 118 ml
Voidemaisen De-Slickin suihkutettava kaveri. Hillitsee talin eritystä ja pitää meikin mattapintaisena. Ei lupaa ihan yhtä pitkää kestoa kuin All Nighter, "vain" 12 tuntia ^_^
CHILL kaikille ihotyypeille 29€ / 118 ml
Chill-suihke lupaa viilentää ja kosteuttaa ihoa, mutta ainakaan inci ei vaikuta järin kosteuttavalta. Itse asiassa - sen inci on täysin identtinen All Nighterin kanssa. Kummatkin sisältävät viilentävän Temperature Control -teknologian ja kummassakin on täsmälleen samat ainesosat samassa järjestyksessä. Kuitenkin Chill lupaa De-Slickin tavoin vähempää kestävyyttä kuin All Nighter ja sen markkinointikommunikaatiossa puhutaan kosteuttamisesta. Hmmm... Nyt olisi kyllä ollut kiva kilauttaa jollekin UD:n markkinointi- tai tuotekehitysosaston ihmiselle ja kysyä miten tuotteet eroavat.
Onko joku Karkkipäivän lukijoista käyttänyt kumpaakin? Tuntuvatko ne käytössä erilaisilta?
...tarkistinpa tässä vielä De-Slickinkin incin, ja sekin on sama kuin kahdella muulla. Olen vähän hämmentynyt.
*
Anyways, jos primereiden ja kiinnittelijöiden testaus kiinnostaa, ilmoitelkaa itsestänne kommenttilaatikossa. :) Etsin erityisesti rasvoittuvaihoisia testihenkilöitä joilla meikki valuu ja kasaantuu iholla herkästi. Koska tuotteiden postitus yksittäin on kallista, jaan ne kahteen tai kolmeen pakettiin eli valitsen 2-3 testihenkilöä. Valituksi tulleilta testaajilta pyydän raporttia tuotekokemuksista kuukauden käytön jälkeen.
Kiinnostuksensa testaajaksi voi ilmoittaa tiistaihin 28. helmikuuta kello 24.00 mennessä.
*
Kuinka moni teistä käyttää säännöllisesti pohjustajia ja / tai kiinnittäviä suihkeita?
Kiinnyttekö te paikkoihin?
Kysyin joku aika sitten mieheltäni, mitkä ovat hänen lempipaikkojaan lapsuudenkotinsa kylällä ja Kuopiossa, jossa tutustuimme. Mies katsoi minua hetken aikaa vaiti, näyttäen ehkä vähän kiusaantuneelta tai vaihtoehtoisesti siltä, että häneltä kysytään jotain johon kysyjän pitäisi tietää vastaus. Sitten hän sanoi; "Sanni, tiedäthän sinä. Minä en ole niinkuin sinä. En minä kiinny paikkoihin, en luo niihin tunnesidettä samalla lailla kuin sinä. Minulle ne ovat vain paikkoja. Niihin voi liittyä mukavia muistoja mutta ei minulla ole mitään tarvetta palata niihin uudelleen ja uudelleen. Ei minua haittaisi vaikka en enää koskaan näkisi näitä paikkoja."
Tällaisissa asioissa olemme niin erilaisia. Valtavan erilaisia.
Minä kiinnyn paikkoihin niinkuin ihmisiin. Juuri siksi on niin ihana palata samoihin kohteisiin reissuillakin - ei kaikkiin, mutta niihin joista on tullut erityisiä ystäviä. Kun palaan näihin kohteisiin tunnen samaa kuin kohdatessani rakkaan ystävän. Paikoissa on henki ja ne vaikuttavat vahvasti olo- ja mielentilaamme. Näin minä koen. Hyvissä paikoissa on hyvä olla, joissain paikoissa olemme kuin kotona vaikka olisimme vasta saapuneet.
Tätä kirjoittaessani olen yhdessä elämäni tärkeimmistä paikoista, ja se on Ahvenanmaa. Tässä istuessani mietin vain, että hetkestä tekisi täydellisemmän vain se, että miehenikin olisi täällä kanssani - ja tykkäisi olla täällä.
Mr. Karkkipäivä ei erityisemmin välitä Ahvenanmaasta. Hän hyväksyy sen läsnäolon elämässämme koska paikka merkitsee minulle niin paljon, mutta hän ei teeskentele pitävänsä saaresta. Hän käy täällä silloin tällöin ja on vaikuttunut muutamista paikoista kuten Havsvidden ja Björnhufvud Gästgård. Toivon aina sydämeni pohjasta että jonain kertana hänen silmistään kuvastuisi aito viihtymys - jopa se kiintymys. Oivallus. Että hän jotenkin tajuaisi miten ihana paikka tämä on, saisi kiinni siitä mitä minä täältä löydän, katselisi näitä kodin rapistuneita seiniäkin samoin silmin kuin minä. Koska onhan meillä täällä paljon yhteisiä muistoja. Mutta vaikka kuinka haluaisin, hän ei tunne sitä. Ahvenanmaa on vain yksi paikka muiden joukossa.
Miehelleni paikkoihin liittyvää onnea ja mielihyvää tuovat ihan erilaiset asiat, ennen kaikkea paikkojen tarjoamat haasteet ja tekeminen, itsensä toteutus. Kuten vuoret. Ei tarvitse palata samalle vuorelle, ei hän niihin kiinny. Kunhan pääsee vuorille ja haastamaan itsensä. Ne voivat olla missä vain. Ne tarjoavat sen mikä täyttää hänet... samalla lailla kuin minut täyttää auringonlasku Paroksella tai Maarianhaminan siluetti Slemmernin yli kun ajaa Lemlandsvägeniä kaupunkiin päin.
Kirjoitin viime syksynä kaipauksesta jota tunnen kun olen minulle tärkeissä paikoissa ilman puolisoani. Elämäntyylimme on aika poikkeava perinteisiin avoliittoihin verrattuna, olemme todella paljon erillämme. Viihdymmekin omissa oloissamme ehkäpä keskimääräistä enemmän, mutta olosuhteetkin sen osin sanelevat. Tällä hetkellä näemme vain viikonloppuisin. Se surettaa, mutta asialle ei voi mitään.
Tänä viikonloppuna emme näe koska olen töissä Ahvenanmaalla. Mies puolestaan vie kummipoikansa Tampereella lätkämatsiin. <3 Totta kai olisin superonnellinen jos mies yhtäkkiä sanoisikin, "Hei, minäpäs tulen sinne sun luokse, se olisi kivaa..!" Mutta en odota sitä koska tiedän realiteetit.
Katselin juuri kuvia kahden vuoden takaa jolloin oli yksi tällainen harvinainen vierailu. Siitä tuli lämmin olo. Yksi meitä yhdistävä ajanviete ja intohimo on ruoka ja hyvä viini, ja se on myös asia jolla mies minua hemmottelee. Tuona viikonloppuna mies ilahdutti minua ihanalla tapas-illallisella. Muistan kuinka ajattelin silloin tekeväni resepteistä postauksen koska pöydässä oli muutama niin älyttömän hyvänmakuinen snack. No, teen se nyt :) Miksipä olisi liian myöhäistä ^_^
Muut herkut olivat lihattomia ja vähähiilihydraattisia, itselleen mies oli pyöräyttänyt myös pikkulihapullia ja chorizo-täytteisiä pikkupiiraita. Piiraiden ohje myös mukana.
(Asiaankuuluvasti illallinen tarjoiltiin MH-kämpän hengessä eriparisilta postimyynnistä tilatuilta astioilta ^_^ En ole ostanut tänne mitään uutta yli 10 vuoteen...)
Tuorejuustolla täytetyt kesäkurpitsarullat
(Ohje Puolialaston kokki)
kesäkurpitsaa
valkosipulia
oliiviöljyä
suolaa ja pippuria
kourallinen tuoretta ruohosipulia
maustamatonta tuorejuustoa
muutama öljyyn säilötty aurinkokuivattu tomaatti
Leikkaa pestyistä kesäkurpitsoista ohuita siivuja esim. juustohöylällä. Kuumenna pannussa öljyä ja silputtua valkosipulia ja paista kesäkurpitsasiivuja hetki kummaltakin puolelta niin että ne pehmenevät. Vaihda öljyä ja valkosipulia paistoerien välissä ettei valkosipuli pääse palamaan. Anna kurpitsasiivujen valua ja jäähtyä talouspaperin päällä ja mausta ne kevyesti suolalla ja pippurilla.
Valmista täyte: sekoita tuorejuustoon hienonnettu ruohosipuli ja aurinkokuivattu tomaatti ja mausta suolalla ja pippurilla. Laita nokare juustotäytettä jäähtyneen kesäkurpitsasiivun päähän ja rullaa kääröksi.
Vuohenjuustolla täytetyt paprikat
(Ohje Puolialaston kokki)
1 prk valutettua, säilöttyä, kuoretonta paahdettua paprikaa
(mies ei löytänyt säilöttyä paprikaa Maarianhaminan keskustan kaupoista - mikä ei yllätä koska tarjonta on huono - ja käytti tuoretta paprikaa)
200 g pehmeää vuohenjuustoa
1 pieni valkosipulin kynsi hienonnettuna
kourallinen yrttejä silputtuna (esim. sileälehtistä persiljaa ja basilikaa)
Sekoita hienonnettu valkosipuli ja yrtit vuohenjuustoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa paprikoista suorakaiteen muotoisia paloja. Aseta paloille täytettä ja kääri rullalle. Anna mielellään vetäytyä jääkaapissa muutama tunti.
Chorizoempanadillat
(Ohje Puolialaston kokki)
125 g kuorittua chorizo-makkaraa
250 g valmista voitaikinaa
1 kananmuna vatkattuna
(paprikajauhetta)
Leikkaa chorizo pieniksi kuutioiksi. Kauli voitaikina ohueksi ja ota siitä esim. juomalasin reunan avulla ympyröitä. Laita taikinaympyröille chorizoa ja sulje taikinaympyrät puolikuun muotoisiksi. (Vedellä kostuttaminen auttaa reunoja pysymään kiinni.) Voitele empanadillat kananmunalla ja sirottele päälle halutessasi paprikajauhetta. Paista 200-asteisessa uunissa 150-200 minuuttia.
Gildat
- nää oli ihan törkeän hyviä..! Tosi yllättävä makuyhdistelmä..! Suolainen anjovis sai chilin maistumaan makealta..!
(Ohje Rantapallo.fi)
pieniä vihreitä chilejä (mies käytti punaisia)
anjovisfileitä
oliiveja (...paitsi että kuvista näen ja nyt muistankin, että me käytettiin isoja kapriksia. Toimi erittäin hyvin myös niin :))
cocktail-tikkuja
Huuhtele chilit, anjovikset ja oliivit. Asettele ne tikkuihin aloittaen chilillä jonka jälkeen tulee anjovis ja viimeisenä oliivi.
*
Valkosipulikatkaravut
suuria katkarapuja
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
suolaa
tuoretta persiljaa
kuivattua chiliä
Paista valkosipulia pannussa runsaassa oliiviöljyssä kunnes ne saavat kultaisen värin. Lisää katkaravut pannulle ja paista niitä maustuneessa öljyssä kahden minuutin ajan. Mausta chilillä ja koristele persiljalla.
.
Näiden lisäksi pöydässä oli vielä marinoituja oliiveja, tomaatti-mozzarella-basilika-salaattia ja pikkulihapullia (mies: "ruokapöytä ei ole mitään ilman lihaa"...)
Ensi viikonloppuna saadaan taas olla yhdessä :) Piippukodassa Posion Korouomalla :) Tuleekohan uusi paikka johon kiintyä?
