Kyllä nyt on päästy kokemaan talvinen Lappi iholla ihan toden teolla. :)
Tammikuussa harmittelin, kun olisin niin halunnut viettää synttäreitä Lapissa mutta haave kaatui budjetti- ja ennen kaikkea vapaapäiväongelmiin toisen puoliskon taholta. Sitten sain tilaisuuden liittää itseni kiipeilijäkavereiden Posion reissulle, ja heti perään tarjottiin mahdollisuutta lähteä Carmexin kampanjan tiimoilta kokemaan Ylläs-tunturin meininkiä. Lapin ja minun kuului sittenkin kohdata tänä talvena <3
Olen tänä keväänä saanut kunnian olla Carmexin Suomen lähettiläitä, ja joku teistä on saattanut bongata nimeni Carmex-hyllyissä klassisen purkki-huulirasvan suosittelijana. Jos on yhtään lukenut meikäläisen huulirasvajuttuja blogista niin ei varmaan ole jäänyt pimentoon miten riippuvainen olen tuosta keltakantisesta purkista ^_^ Supertehokkaasti suojaava ja kosteuttava Carmex profiloituu erityisesti talviulkoilijoiden suosikkihuulirasvana, ja tässä hengessä minulle tarjottiin tilaisuutta lähteä tutustumaan yhteen Suomen tunnetuimmista talviulkoilukeskuksista; Ylläkseen.
En ole koskaan aiemmin käynyt Ylläksellä. Ylipäänsä tunturi-Lapin kokemukseni rajoittuvat muutamaan harvaan vierailuun, joista Kilpisjärven ja Kevon kesävaellukset ovat päätyneet blogiinkin.
Aloituskuva kertoo tiivistetysti Ylläs-päivistäni: kimmeltävää aurinkoa ja paksua pilveä. Kuvat ovat hotellini Lapland Hotel Saagan terassilta.
TIISTAI
Saavuin Ylläkselle mitä upeimmassa säässä. Samasta säästä olimme saaneet nauttia maanantaina Korouomallakin. Ahh... leijuin hyvän olon pilvessä. Niin kaunista..! Pääsin vielä jatkamaan upeaa talvisen Suomen luonto-trippiäni. Kyllä nuo Etelä-Suomen talvet vain ovat tylsiä, ei voi mitään... on-off-talvea. Yhdellä viikolla lunta, toisella taas maa on sulaa. Minä rakastan vuodenaikoja ja viettäisin mieluusti kunnon talvea ihan sen kokonaiset kolme kuukautta. Kyllä pohjoisessa asuvien kelpaa.
Tällaisissa maisemissa pääsin kohtaamaan Ylläksen:
Ylläksen alue koostuu kahdesta tunturin etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuvasta kylästä; Ylläsjärvestä ja Äkäslompolosta. Pohjoista Äkäslompolon puolta nimitetään Ylläs Ski Resortiksi, Ylläsjärven puolta Sport Resortiksi. Yhteensä kylissä asuu noin 850 ympärivuotista asukasta. Sesonki jatkuu hieman pidempään pohjoisella Äkäslompolon puolella eteläisen rinteen pehmetessä aikaisemmin keväällä. Ihan uutta tietoa kaltaiselleni talvitunturi-noobille. :) Minä majoituin hieman hiljaisemmalla Ylläsjärven puolella jossa on vähemmän hotelleja ja mökkejä, mutta tämän puolen etuna on majoituksen läheisyys rinteeseen nähden; rinteeseen ja hisseihin pääsee parhaimmillaan suoraan hotellinsa terassilta.
Kylien ja tunturin ympärillä levittäytyy Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto, Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Opin myös, että Ylläksellä on Suomen laajin latuverkosto (yli 330 km) ja rinteissä maamme suurimmat korkeuserot. Minun kaltaiselleni patikkapirkolle alueelta löytyy myös paljon talvivaellusreittejä, kansallispuistossa risteilevistä kesäreiteistä puhumattakaan.
Ylläksen huippu on 718 metrin korkeudessa. Vierailupäivinäni tuuli aivan mielettömästi ja viivyttyäni huipulla tunnin olin kuin kokonaamapuudutuksen läpikäynyt ^_^ Mutta Carmexia tarvitsi lisätä vain kerran, hehe ;) Se pysyy.
Olin suunnitellut patikoivani alas (patikkareittejä kulkee myös tunturin laella) mutta tuuli ja katoava tunto raajoistani muuttivat suunnitelmia. Olin kuitenkin iloinen että sain kokea tunturin huipun kauneuden kirkkaassa, aurinkoisessa säässä. Seuraavina päivinä maisemat olivat peittyneet paksuun pilveen.
Kuuma kaakao maistui kun olin palannut tunturireissulta hotellille. Istuin terassillani ja lämpö palasi pikkuhiljaa sormiin ja varpaisiin. Hymyilin maisemalle ja koin onnea niinkin pienestä asiasta kuin ilmaisesta kuumasta vedestä jota sai hotellin aulasta :)
Olen muuten viisastunut huomattavasti Kilpisjärven reissusta; nykyään minulla kulkee aina mukana oma kaakaosekoitus tummasta kaakaojauheesta ja steviasta. :)
Illalla vedin hotellin ravintolan buffetissa perinteiset juustoöverit (ja saattoi muutakin ruokaa mennä aika lailla) ja vietin loppuillan huoneessani pinkeää ja aristavaa vatsaani hieroskellen. Noutopöydät....
Kun seuraavana päivänä kuulin, että olin huoneessa nököttäessäni missanut aivan mielettömän hienot ja voimakkaat, monta tuntia jatkuneet revontulet ihan siinä pääni päällä, vaivuin megalomaaniseen harmitukseen ja halusin kovasti syyttää ruokaähkyn aiheuttamaa hetkellistä sekavuustilaa. No ei. Kyllä mä vain rehellisesti unohdin revontulten mahdollisuuden. *saa potkaista*
KESKIVIIKKO
Keskiviikko valkeni hyvin eri värisenä kuin tiistai; harmaa pilvimassa peitti auringon ja tunturin rinteet. En antanut sen haitata vaan suuntasin Carmexin sponssaamaan Helly Hansen Mountain Battle -rinnesuunnistustapahtumaan Ylläs Ski Resortin puolelle. Tulisi nähtyä tämäkin puoli tunturia.
Kävi mielessä, olisiko ketään edes osallistumassa Battleen tässä säässä.
Mutta jo vain, viimainen sää ei estänyt hiihtolomalaisia saapumasta rinteeseen ja Battleenkin saatiin viisi joukkuetta.
Tuiverruksen läpi joukkueet lähtivät matkaan.
USAn hiihtokeskuksissa jo perinteeksi muodostunut Helly Hansen Mountain Battle järjestetään Suomessa tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Koko perheen rinnesuunnistuskisassa suoritetaan rasteja 2-4 hengen joukkuein kolmessa eri kisakategoriassa.
Yhdellä rastilla oli hyödyllistä informaatioarvoakin; joukkueet pääsivät etsimään piipparien avulla lumivyöryyn hautautunutta.
Maalissa! :)
Kaikki osallistujat palkittiin runsain sponsoripalkinnoin Carmexilta, Helly Hansenilta, TomTomilta ja Bollélta. Joku kommentoi palkintojenjakotilaisuudessa että "Nyt ei lopu huulirasvat ihan hetkeen" :D
Vinkkinä muuten, jos satutte olemaan Ylläksellä pääsiäisenä: Helly Hansen Mountain Battle järjestetään seuraavan kerran 14.4. Jos siis vaikka kiinnostaisi kivan ulkoilutapahtuman lisäksi täydentää Carmex-varastot :)
Itse jatkoin ulkoilupäivää vielä patikoinnin merkeissä. Nyt kun on tänne päästy niin tunturimiljööstä otetaan kaikki irti. :)
Kuten ylempänä tuli mainittua, Ylläksellä on runsaasti myös talviretkeilyreittejä. Osa vaatii lumikengät ja nämä reitit on merkitty erikseen. Lumikenkäreiteillä kulkee myös fat bike -eli läskipyöräilijöitä. Yksi kiipeilijäkavereistani puhui fat bikeista Posiolla ja nyt näin sellaisia livenä ensi kertaa, näytti muuten kivalta puuhalta. Ehkä minäkin pysyisin pystyssä..? :) Ja varmaan hyvää treeniä! Voisi joskus kokeilla.
Yritin värittää harmaata maisemaa Carmexinkeltaisilla laseilla ^_^
Ja ehkä vähän sitä revontuliharmitustakin.
Kaikki puhuivat koko päivän edellisillan ja yön valo-show'sta, jopa kävelylläni kohtaamat makkaranpaistelijat laavulla. En päässyt karkuun mokaani. Eihän nyt tähtikirkkaana iltana sovi unohtaa käydä kurkkaamassa ulos kun ollaan näillä leveysasteilla, etenkin jos toiveissa on nähdä revontulet.
Ja minä totta vie haluaisin sellaisia päästä ihailemaan.
Korouomalla näin hetken verran miedot, vaaleat revontulet. Ne olivat ensimmäiset koskaan näkemäni revontulet. Ne hiipuivat pian mutta iloitsin siitäkin vähästä. Ylläksellä olisi ollut tilaisuus nähdä oikea revontulten Cirque du soleil.
Mutta mitä sitä nyt tähän takertumaan, sanoin lopulta itselleni hämärtyvässä Ylläsjärven illassa. Olin joka tapauksessa päässyt kokemaan haaveideni talvisen Lapin. Ja täällä on upeaa. Ihan ilman valoja taivaallakin.
© Timo Repo
Northern Lights - ensi kertaan :)
(Kuvan lähetti minulle muuan tv-tuottaja johon tutustuin hotellilla. "Ai sinäkö missasit ne..? Laitanko sulle kuvan?")
Suuri kiitos Carmexille upeasta mahdollisuudesta päästä tutustumaan Ylläkseen ja kokemaan tunturikohteen taikaa. <3
*
Carmex-lähettiläänä saan vielä arpoa kolmelle teistä vuoden Carmexit (12 purkkia). Osallistut arvontaan kertomalla, millaisesta talviulkoilusta pidät - tai jos et pidä, niin kerro miksi ei nappaa.
Osallistumisaikaa on viikon verran, torstaihin 16.3. kello 24.00 saakka.
Edit. Arvonnassa voittivat j, Suski75 ja Miriam, onnea :) Voittajiin on otettu yhteyttä.
148 comments on “The Ylläs Experience - niin paljon sain, ja jotain missasinkin”
Kyllä se taitaa olla ihan perinteiset kävely, lumikenkäily ja hiihto. Viime talvena kokeilin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen laskettelua. Lapsena laskettelin kaikki talvet, mutta sitten se vain jäi. Laskettelu on kyllä mahtavaa!
Hiihto, perinteinen. Kaunis puhdas luonto tuo hyvän mielen ja tehokastakin on.
Tänä talvena kävin ekaa kertaa Levillä - aivan huippua!
Nämä sun postaukset aina näyttävät niin kivalta ja melkein hetken itsekin mietin, että pitäisikö joskus lähteä laskettelemaan. :) Mutta ei: oikeasti kuulun talven ja ennen kaikkea talviurheilun vihaajiin. Pukeutumisesta riippumatta on liian kuuma tai kylmä, tai selkä hikoilee ja naama jäätyy ja nenä vuotaa. Ihoni ei kestä talvea ja olen kuiva ja kutiseva. Joskus ihan pienenä lapsena pidin vielä hiihdosta ja luistelusta, mutta peruskoulusta on jäänyt sellaiset traumat kummastakin, etten ole mihinkään talviurheiluvälineeseen yli 15 vuoteen koskenut.
Oikeanlainen pukeutuminen talviliikuntaan voi kyllä olla vaikeaa, tiedän itsekin tosi hyvin tuon "osa kropasta jäätyy, osa helmeilee hiessä" -ilmiön. Olen todennut että harvoin saavuttaa ihan täydellisen tasaisen kropan lämpötilan pakkasessa liikkuessa ja hyväksynyt hieman jäätyneet varpaat, sormet tai posket osaksi kokemusta ^_^
Laskettelu on ihanaa! :)
Talviurheilu on ihan mun juttu, ja sen takia olen nykyään valmis satsaamaan lapinreissuun talvisin... Tänä talvena löysin itseni ladun ja rinteen lisäksi lumikenkäreitiltä, joka oli ihan huippukivaa, ja mukavan rentoa hiihdon vastapainoksi. Pyöräilijänä harkinnassa on myös fat bike, kunhan ensin pääsisi vähän tunnustelemaan sellaista eri olosuhteissa... :)
Metsälenkit ja jäällä kirmailut kirpeässä aurinkoisessa pakkassäässä koiran kanssa lataavat akkuja ihan takuuvarmasti. Lumisessa metsässä on jotain niin kaunista ja rauhoittavaa, se hiljaisuus ja rauha <3 Koiran hankkimisen jälkeen olen ihan uudella tavalla tutustunut luontoon ja saan siitä ihan sanoinkuvaamatonta voimaa - vaikka klisheiseltä kuulostaakin :)
Meidän perhe on Carmexin suurkuluttaja! Itselläni on tällä hetkellä 3 purkkia kierroksessa - yksi työpöydällä, toinen laukussa ja kolmas yöpöydällä :) Olen saanut myös muun perheen täysin koukutettua ja joka kerta kun hankitaan uusi Carmex, pitää niitä ottaa kerralla 4 ettei kukaan vaan jää ilman :D
Laskettelu, ehdottomasti! Pohjoisen reissua odotellessa. :)
Pidän luistelusta luonnon jäällä
Lumilautailu, hiihto ja ihan vaan pitkät kävelylenkit rapsakassa pakkaskelissä!
Kevättalven kävelyt aurinkopaisteessa :)
Tänään lähtee juna kohti Yllästä, ensi viikko siis talviliikuntaa rinteessä ja laduilla sekä lumihangissa mönkien lasten kanssa. Carmexia kuluisi, mutta kääk, mä en ole vielä koskaan testannut!
Oooo, nauttikaa <3 Arvaa harmittiko palata tänne etelään ruskean kuran keskelle :/
Omat jalat kelpaa urheiluvälineeksi, eli metsissä/järven jäällä kävely aurinkoisessa säässä on ihan parasta :) Luistelu on myös kivaa!
Metsäretker pojan ja koiran kanssa ovat aivan parasta.
Laskettelu ja yleinen kävely maisemia samalla ihaillen kuuluvat lemppareihini :)
Kauniissa talvikelissä liikkumista ei voita mikään :-) Hiihto, retkiluistelu, laskettelu, lenkkeily - kaikki käy :-)
Mieluisinta talviulkoilua on merenrannalla vaeltelu ja maisemien ihailu talvisen auringon valossa :)
Ah carmex❤
Lempparilajit ois varmaan lumikenkäily, laskettelu ja vaahtokarkkien paisto laavulla.
Koirien kanssa joko metsässä tai jäällä patikointi. Näkee miten nelijalkaiset nauttii <3
Pidän hiihtämisestä, pilkkimisestä ja metsäretkistä, joista erityisesti jos koirat on mukana, ja retken päätteeki koko porukka kokoontuu nuotion ääreen eväitä nauttimaan. :) Tykkään myös välillä heittäytyä lapsenmieliseksi ja käydä pulkkamäessä tai rakentaa lumiukko tai -linna. Myös kelkkaretket ovat mukavia, jos on kaverit mukana ja saa vain istuskella reessä juttelemassa ja ihailemassa maisemia.
En liputa yhden lajin puolesta vaan vaihtelen mielen mukaan talviaktiviteettia, mieluisimpia kuitenkin ovat hiihto, lumilautailu, retkiluistelu, patikointi ja tietenkin mäenlasku!
Kävely aurinkoisella säällä. Mutta pureva pakkanen, tappava tuuli ja liukkaus, ne ovat no no no.
Parasta on luonnossa kaikessa rauhassa kävely ilman mitään kiirettä <3
Reippaat kävely lenkit auringonpaisteessa piristää aina. Ja ihan vaan lumessa leikkiminen pojan kanssa, parasta on se kun näkee miten poika nauttii kaikesta touhuamisesta. :)
Koiran kanssa lumisella pellolla tarpominen pienessä pakkasessa on aivan parasta talviliikuntaa :)
Ratsastus ja rekiajelu lumisilla metsäteillä oli parasta nuoruuden huvia. Nyt ei ole enää hevosta ja kotikin on melkein keskustassa, niin talviliikunta on jäänyt lähinnä kävelyyn ja satunnaiseen mäenlaskuun. Olen myös riippuvainen noista huulirasvoista ja juuri käytin yövuoroissa viimeiset rippeet.
Rakastan laskettelua ja lumilautailua, pulkkailua ja luistelua! Perinteinen hiihtokin menee, mutta vain kauniilla säällä ja tarpeeksi rauhallisessa tahdissa. Oikeastaan kaikenlainen ulkona liikkuminen talvella vaatii aurinkoisen sään ja pikku pakkasen. Räntäsateella mua ei saa melkein edes töihin ;P
Hiihto on parasta! Harmittaa vaan tämä lumitilanne täälä etelämmässä.
VHH ruokavaliota noudattavana jäi kiinnostamaan tuo sinun kaakaosekoitus; sekoitatko siis vaan tummaa kaakaojauhetta ja steviajauhetta keskenään? Millä suhteella noin suunnilleen? Ja sen sitten kuumaan veteen? Tämä oiskin pelastus kaikkiin mahdollisiin kaakao-hetkiin, kun tarjolla on aina vain sitä sokerilla kuorrutettua normi kaakaota. :)
Joo, tummaa kaakaojauhetta ja suosikki-steviaani eli NuNaturalsin NuSteviaa (tosin lähestulkoon kaikki stevia-makeuttajat sisältävät myös erytritolia, eli ne ovat oikeasti erytritol-stevia-sekoituksia).
Kaakao maistuu parhaimmalta kun siihen laittaa veden lisäksi lorauksen kermaa :) Maitokaakaota ei vhh:lainen tietenkään juo. Joskus kyllä teen kaakaon mantelimaitoon, sekin toimii tosi hyvin.
En osaa sanoa kaakaon ja stevian mittasuhteita koska annostelen steviaa sheikkaamalla purkin rei'istä (en siis esim. teelusikalla). Annostelu riippuu stevia-valmisteesta ja siitä, miten makeaa se on (eli valmisteen erytritol-stevia-suhteesta). NuNaturalsin stevia ei ole hurjan makeaa stevia-asteikolla mutta kuitenkin makeampaa kuin sokeri. Laitan yhteen 3 desin kaakaomukilliseen vajaa 3 tl kaakaojauhetta ja 4-5 sheikkausta steviaa, joka vastaa ehkä, hmm, neljäsosa-teelusikallista..? Kannattaa itse testailla mitä oma maku sanoo, aloittaen kuitenkin hyvin penistä stevia-määristä koska valmisteet ovat sokeria makeampia.
Ratsastus kevättalvisessa auringon paisteessa on parasta.
Ihan perus lenkkeily aurinkoisessa pakkas-
säässä on eniten mieleeni ☺️
Laskettelu on ihan parasta talviurheilua ( ja tietenkin laudalla)! Sitä jaksaa laskea vaikka koko päivän jos rinteet on hyvässä kunnossa ja keli sopiva! :)
En pidä talviurheilusta/-ulkoilusta, minkäänlaisesta, yhtään! :D Ensinnäkin: olen maailman pahin vilukissa, eikä auta vaikka kuinka pukisin päälle (palelen tosin sisälläkin..) Fysiikkani on nykyään niin huono että erilaiset urheilulajit - suurin osa niistä - eivät rikkinäisen kropan takia suju/en voi ottaa riskiä että hajoan vielä pahemmin. Tällä hetkellä siis ainoa "lajini" on kävely jota teen paljon. MUTTA kylmyyden lisäksi inhoan hangessa tarpomista/liukastelua/lumipyryä.. Kuivalla, lumettomalla maalla on ihana kävellä. Mitä vielä? Muistot laskettelusta/luistelusta/hiihdosta lapsena. Olin kaikissa talviurheilulajeissa tosi huono. Ai niin ja "traumat" ratsastuksesta talvella; korvien,sormien ja varpaiden hyvin kivulias jäätyminen useasti.
Tulipa perustelut.. :D
Lenkkeily on mukavaa, varsinkin kun aurinko paistaa ja kaikki näyttää kauniilta!
Talviurheilusta en niin hirveästi välitä, koska olen melkoinen vilukissa. Silloin kun kevät aurinko alkaa tarpeeksi lämmittää, on kumminki mukava käydä pienellä kävelylenkillä.
Hiihtoon on jäänyt angsti kun vanhemmat "pakotti" kisoihin ja leireille aikoinaan. En oo hiihtänyt sitten nuoruuden kun jäänyt sellainen olo että veren maku suussa pitää sinun hiihtämän. Mites se liikunnan ilo... Pitkään blogiasi seuranneena on tullut kuva että ystävystyt helposti ihmisten kanssa. Miten olisi postaus aiheesta Miten löytää uusia ystäviä aikuisena. Mutta älä ota mitään paineita :)
Mä luulen että mullakin on jäänyt hiihtoa kohtaan angsti pakkohiihdon (peruskoulun liikuntatunnit) jäljiltä... Toisaalta, muistan että lapsena olisin myös hiihtänyt ihan vapaaehtoisestikin omalla ajalla. Hmm... outoa. Kouluhiihto tuntui kuitenkin aina vastenmieliseltä.
Hyvä idea, ja bongasinkin tästä aiheesta hiljattain postauksen toisestakin blogista. Missähän se oli... Malenamin..!
http://malenami.bellablogit.fi/om-malenami/vara-vanner/vanner-sokes/
Jätän tämän maustumaan pääkoppaan, idea on todellakin hyvä :)
Vihaan hiihtämistä. Ala-asteen liikunnan opettaja tappoi minulta kaikki halut tuohon lajiin ja en olekkaan pitänyt suksia jalassani sen jälkeen, kun ala-aste loppui, eli siis 18 vuoteen. Viime vuonna oli ensi kertaa sellainen tunne, että voisin ehkä kokeilla uudelleen. Vielä en ole laittanut suksia jalkaa kuitenkaan...
Kävelylenkit ovat lähimpänä sydäntäni. Samalla saa nauttia luonnon kauneudesta ja ehkä saattaa nähdä jonkin karvaturrinkin.
Tykkään kovasti luistelusta ulkokentillä ja ihan kävelystä pakkasessa jäällä tai kadulla. Yksi parhaita hetkiä on, kun pääsee pimeällä ulos ja lunta on ympärillä samalla, kun lunta leijailee taivaalta kohtuullisesti ja kuulokkeissa soi lempimusiikki :)
Kaikki mitä voi sukset jalassa tehdä, talvi on ehdottomasti ihmisen parasta aikaa!
Pulkkamäki pojan kanssa
Pulkkamäki ja jäällä kävelyn jään pauke on ihanaa ja pelottavaa
Talvessa on parasta kun pääsee laskettelemaan, luistelemaan tai ihan vaan retkeilemään :) Olisi vaan kiva kun täällä etelässä olisi vähän lumisempia talvia eikä vaan harmautta.
Mulla on muuten sama että Carmex-huulirasva on ainut mikä toimii. Olen huulirasvan suurkuluttaja ja hermostun heti kun huomaan ettei huulirasva olekaan mukana, että tulisi kyllä tarpeeseen :D
Luonnonjäällä luistelu kivassa porukassa! Kaakao ja sämpylät mukana. <3
Ei ole kyllä klassisempaa talviulkoiluevästä kuin juustosämpylä ja kaakao :) <3
Ehdottomasti laskettelu! Olen lasketellut 17 vuotta, ja rakastan sitä edelleen. Myös pulkkamäki ja luistelu ovat mieleeni :)
Tykkään ihan perinteisesti kävelystä, ystävän kanssa. Tulee samalla hoidettua pääkoppaakin.
Hiihdellä meren jäällä on parasta ?
Rakastan luistelua! Mikään Surya Bonaly en ole, kunhan kaartelen jäällä omaksi ilokseni :)
Kävelyt pikkupakkasessa ja mielellään luonnossa, myös tuo läskipyöräily oli mahtavaa (ja raskasta), sitä olisi kiva päästä tekemään useammin! Haluaisin kovasti innostua hiihtämisestä, sillä latu lähtee vierestä ja onko parempaa tapaa harrastaa kuin tuolla pihalla ja juuri silloin kun huvittaa?? Ehkä ostan alennuksesta ne sukset? mukavaa kevättä!
Ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen pistin tänä talvena monot jalkaani ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka mukavaa hiihto olikaan (osa vaikutusta voi olla jäällä hiihdossa, tasaista ja auringonpaistetta !). Lisäksi jäällä tulee liikuttua kävellen ja luistelemalla, kuuluuhan kuopion ice maraton oleellisena osana talven parhaisiin ulkoilumahdollisuuksiin :) luisteltua tulee myös kaukalossa, rinteessä tahtoisin käydä (siinäkin edellisestä kerrasta on varmasti viisi vuotta) ja ehdoton suosikki on pulkkamäki ja lumisota yhdessä siskon lasten kanssa :)
Nautin rauhallisesta lumisessa luonnossa vaeltelusta. Sen sijaan en yhtään tykkää jäisellä asfaltilla liukastelusta ja jalkoihin tuijottamisesta :D