Lihaton lokakuu -postaussarja jatkuu tänään aiheella kasvisruoka suomalaisissa ravintoloissa.
Monissa ravintoloissa on tänä päivänä jo ilahduttavan hyvin panostettu kasvisannoksiin, mutta vielä löytyy paljon niitäkin paikkoja joissa kasvisruokavaihtoehto on se tuttu ja tylsä risotto tai pasta-ateria. Tietysti nämäkin voi tehdä kiinnostavasti ja persoonallisesti, mutta näiden tyyppisten annosten kohdalla ruokaisuus jää usein reilusti jälkeen kala- ja etenkin liharuoista.
Itse pidän aina vakuuttavampana jos ravintola jaksaa miettiä kasvisruoka-annosta myös proteiinin ja rehellisen ruokaisuuden kannalta. Eivät kasvissyöjät ole mitään "laihisruokailijoita", hekin haluavat mahansa täyteen ja moni kaipaa myös kunnon proteiinin lähdettä niinkuin kala- ja liharuoissa.
Vaikka syön kalaa, tarkastelen aina ravintoloiden kasvisruokaosuutta erityisellä mielenkiinnolla. Mielestäni se kertoo paljon ravintolasta. Vegeannoksiin panostaneet ravintolat nauttivat välittömästi silmissäni suurempaa arvostusta :)
Perheessäni on lisäkseni toinen kala-kasvissyöjä ja yksi vegaani, joten ravintoloiden kasvisruokapuolta on tullut aktiivisesti tarkkailtua jo tälläkin taustalla. Valitettavan usein vegaaniruoka-annokset ovat tyyliä salaatti. Ymmärrän, ettei ravintoloilla ole resursseja tarjota vaihtoehtoja jokaiselle eri ruokavaliolle, mutta vegaanius on mielestäni jo sen verran valtavirtaa kasvissyönnissä että laadukkaalla ravintolalla pitäisi olla tarjota vegaanivaihtoehto (muukin kuin salaatti) vaikkei sitä suoraan lukisi menussa.
Minulla oli hienona ideana tehdä kokonainen ravintolakasvisruoalle omistettu teemaviikko, mutta en ehtinyt toteuttaa sitä, ainakaan vielä. Tutustutaan tämän päivän jutussa sen sijaan ravintoloiden kasvisruokatarjontaan yhden kaupunkiesimerkin kautta.
Kävin viime kesänä maistelemassa neljän eri maarianhaminalaisravintolan kasvisannokset ja kartoitin samalla kaikkien kaupungin paikkojen kasvisruokatason. Kiinnitin huomiota etenkin siihen, miten persoonallinen ravintolan kasvisruoka-annos/menu on ja onko annoksissa joku selkeä proteiinin lähde.
Tulos yllätti: seitsemällä kaupungin ravintolalla oli listoillaan ns. kunnon kasvisruoka-annos rehellisellä proteiininlähteellä. Kasvissyönti ei ole Ahvenanmaalla erityinen trendi eikä kasvisruoasta puhuta samaan tapaan kuin meillä mantereella, jossa lihansyönnin vähentäminen tai kokonaan lihasta luopuminen on ollut runsaasti tapetilla kuluneen vuoden aikana. Siksi kasvisruokien kirjo ja taso yllätti. Neljällä paikalla oli listoillaan rehellinen kasvisproteiinin lähde kuten seitania, tempeä, oumphia ja tofua.
(Huom: tiedän totta kai että ihan kaikessa ruoassa, kasviksissakin, on jonkun verran proteiinia, mutta kunnollisella proteiinin lähteellä tarkoitan ruoka-ainetta jonka proteiinipitoisuus on yli 10%. Kourallinen papuja tai pähkinöitä tai juustonokare salaatissa ei vielä merkkaa kunnollista proteiininlähdettä.)
Kesällä testaamani kasvisruoka-annokset:
PARAS.
Aloitetaan todellisesta yllättäjästä: kaupungin parhaana pihvipaikkana tunnettu Dino's.
Ehdin kesän aikana tutustumaan kahteen eri menuun listan vaihtuessa kesäkuun lopulla, ja kumpikin menu oli erinomainen. Dinosilla on vakituisesti listalla kaksi eri kasvisruoka-annosta, joista ainakin toinen on vegaaninen tai mahdollista saada vegaanisena versiona. Annoksissa on käytetty vähän laajempaa mielikuvitusta kuin risottolinja, ja kesän kasvismenu tarjosi mm. hirssipihvejä voissa paistetun mangoldin kera, chilissä ja valkosipulissa marinoitua tempeä ja juustotäytteisiä portobellosieniä kera hernelettujen. Mmm..!
Kuvassa sieni/hernelettuannos. Värikäs, kaunis ja hyvänmakuinen, mutta tämän annoksen heikkoutena oli epäruokaisuus. Juusto toimi käytännössä annoksen ainoana mainittavana proteiinin- ja energianlähteenä, eikä sitä ollut kovin paljon. Nälkä yllätti jo vajaan parin tunnin kuluttua tämän annoksen syömisestä.
Sen sijaan seuraava annos oli toisesta ääripäästä, melkein samanhintainen mutta sisälsi niin paljon tanakkaa syötävää että olin ratkeamispisteessä ruokailun lopussa:
Chili-valkosipulimarinoitua tempeä, yrttisienipaistosta ja kokonaisena paahdettu (pieni) kyssäkaali.
Soijapavuista fermentoimalla valmistettava tempe on suomalaisissa ravintoloissa edelleen harvinaisuus, ja oli vähintään yllättävää löytää sitä Dinosin listalta. Kysyin Dinosin henkilökunnalta miten juuri heillä on kaupungin kiinnostavin kasvisruokalista, sain kuulla, että ravintolassa oli tehty viime vuonna kasvisruoan osalta tietoinen päätös panostaa siihen. "Mietittiin, että haluamme erottua tällä. Kun muualta saa niitä salaatteja ja vetisiä kasvispihvejä, meiltä saa jotain muuta".
Ei muuta kuin peukut tälle :) Dinosin syksyn listalta löytyy täytettyä polentafrittataa linssiragulla ja paahdetulla bataatilla sekä seitania maissicremellä, limekastikkeella ja curryperunoilla.
VÄHÄRUOKAISIN.
Kesäravintola Von Knorringin listalta löytyy kaksi kasvisruoka-annosta, jotka ovat persoonallisempia kuin salaatti/risottolinja. Valitettavasti kunnollinen proteiinin lähde puuttuu ja toinen annoksista on ruokaisuudessaan alkuruoan tasoa.
Tilasin ihastuttavan kauniisti asetellun ja värikkään annoksen marinoitua munakoisoa (ylempi kuva) tuunattuna versiona, jossa oli riisin tilalla tomaattisipulipaistosta ja parsaa. Varsinaisia proteiinin lähteitä annoksessa on riisin kera tai ilman nolla. Erittäin hyvänmakuinen annos, mutta ei tällaisella nälkä lähde.
Verrokkina kuva ystäväni liharuoka-annoksesta (alempi kuva) joka oli yli kaksi euroa halvempi kuin kasvislautaseni: Jägarsmörgås eli paahdettua leipää jonka päälle on kasattu paistettua lihaa ja kermaista sienikastiketta. Aikamoinen mättö pariin munakoisoviipaleeseen, porkkanaan ja tomaattipaistokseen verrattuna.
Tällaiseen hinnoitteluun törmää välillä ja se vihastuttaa minua. Tarkoitan hinnoittelua, joka ei pohjaa annoksen raaka-aineisiin, kokoon tai ruokaisuuteen vaan annoksen "asemaan" listalla: ystäväni tilaama annos oli "vain" lämmin voileipä ja minun munakoisoni taas "hienostuneempi" annos. Jos olisin tilannut Jägarsmörgåsin kasvisversion, joka oli ravintolan toinen kasvisruoka-annos, olisin maksanut vähemmän ja saanut kaksin verroin enemmän ruokaa lautaselle (vaikkakin ehkä epäterveellisempää: puolet annoksesta on vehnäleipää ja ranskalaisia perunoita). Nämä ovat juttuja joita en vain tajua.
OIKEIN HYVÄ.
Ahvenanmaan kalleimman ravintolan Nauticalin listalla ei ole yhtäkään (!!) kasvisruokaa, mutta heidän vain kesäsesonkina toimiva terassinsa Nauticaltan paikkaa aukon. (Kasvissyöjät varmaankin välttävät Nauticalia talvisin... ;))
Olen aiempinakin kesinä nauttinut Nauticaltanissa kauniita ja raikkaita kasvisruoka-annoksia, mutta aikaisemmin niiden ainoa proteiinin lähde on ollut juusto, jos ylipäänsä jokin proteiinin lähde on ollut tarjolla. Tänä kesänä myös 'Altan oli lähtenyt mukaan uusien kasvisproteiinin lähteiden buumiin ja listalta löytyi Ruotsissa kehitettyä, nyt Suomenkin kaupoista löytyvää oumphia (alempi kuva). Pyysin annoksen ilman ranskiksia mutta ne tulivat joka tapauksessa ^_^
Oumph on valmistettu soijasta eli raaka-aine on siis sama kuin markkinoilla jo olevissa soijaproteiinituotteissa (kuten kuivatut soijaprotskutuotteet), mutta koostumus on uudenlainen. Oumphia saa nyt niin trendikkään nyhtölihan tyylisenä, fileenä ja suikaleina. Kaupasta en ole itse vielä oumphia ostanut mutta maistanut parissakin ravintolassa ja hyvää on :)
Ylemmässä kuvassa Nauticaltanin listan toinen kasvisruoka-annos: grillatut kasvikset salaattipedillä, brie-juustolla ja parmesanilla. Mmm...! Ei mikään mielikuvituksellisin kasvisruoka, mutta toteutus ratkaisee: salaatin voi tehdä siihen tylsimpään mahdolliseen jäävuorisalaatti-kurkku-tomaattipohjaan, tai sitten tällaiseen värejä pursuavaan tyyliin. Kasvisten seasta löytyi vielä rouskuvaa pähkinää, erilaiset tekstuurit annoksessa hivuttavat aina arvosanaa ylöspäin! :)
Jumbona kesän karsein ravintola-annos. Ulkonäkö ei sitä (ehkä..?) paljasta, mutta maku....
FLOPPI.
Kesän ravintolaoppaassani kerroin, että itäsataman Ångbåtsbryggan, puhekielellä Bryggan, on Maarianhaminan halvimpia ravintoloita. (Kesän aikana Brygganiin muuten avautui toinen puoli joka edustaa hienostuneempaa brasserie-tyyliä, sitä ei pidä sekoittaa perus-Brygganiin...)
No, edullisen hinnan mukana tulee totta kai myös edullisia ruokaratkaisuja. Ymmärrettävästi kastikkeet ovat tehdasvalmisteisia ja raaka-aineet muutenkin bulkkikamaa. Maustamiseen hinnan ei kuitenkaan odottaisi vaikuttavan, tai sitten kokilla oli kiire ja mausteet unohtuivat tällä kertaa...
Brygganin listalla oli kolme eri kasvisannosta, joista yksi perinteinen salaatti. Bongasin ilokseni tofun, ja annoin paikalle mielessäni peukkua kunnollisen kasviproteiinilähteen sisällyttämisestä listalle. Tofun sai tilata paahdetun maissin ja lohkoperunoiden kaverina tai tacojen täytteenä. Kumpikaan annos ei sovi ruokavaliooni, mutta päätin tilata tacot sillä vehnälätyt voi helposti jättää syömättä.
Annos saa kehuja tofun määrästä: tässä ei ole säästelty ja kasvissyöjä saa tosiaankin masun täyteen jo proteiinin puolesta. Arvioin että tofua oli lautasella varmaan 200 g. Mutta... sitä ei oltu maustettu millään tavalla. Se oli täysin naturelli. Kuten tofua maistaneet tietävät, se ei itsessään maistu yhtään millekään ja on täysin riippuvainen marinoinnista tai paiston yhteydessä tapahtuvasta maustamisesta.
Jääkaappikylmistä purkeista kaivetut teolliset salsat ja guacamolet eivät kohottaneet makuelämystä. Annos oli kertakaikkiaan niin hirveän makuinen että en tiedä saisiko kukaan opiskelijabudjetillakaan kaupan aineista näin kaameaa tacoannosta aikaan. Pikaruoka on pikaruokaa, mutta ihan näin karun makuista settiä en odottaisi ravintolassa saavani. Saattoihan olla, että kokilla oli huono päivä ja hän tosiaan unohti vähintään tofun maustamisen....
*
Haluaisin nyt kuulla teidän kasvisruokakokemuksianne ravintoloissa. Mikä on ollut huonoin, mikä paras kokemus? Mistä saa Suomen parhaat ja persoonallisimmat kasvissafkat?
30 comments on “Kasvisruoka ravintoloissa: hittejä ja floppeja”
Voi, ymmärrän niin hyvin.. :) Enää en ole kasvissyöjä, mutta olin sitä usean vuoden opiskeluaikoina. Ja kasvisyöjän vuosista puolet ajasta olin vegaani. Silloin aikoinaan tilanne oli huonompi kuin nyt. Yliopistolla piti erikseen ilmoittautua vegaaniksi, mikä tarkoitti sitä että vegaaniruokaa sain useimmiten yhdestä ruokalasta. Eli silloin kun muu opiskeluporukka päätti syödä jossain muualla ja en halunnut syödä yksin, jouduin syömään pelkkää perunaa tai riisiä ja salaattia. Jihuu. Ja ne kerrat kun söimme siellä oikeassa ruokalassa, niin vegaaniruoka oli riisiä tai perunaa ja jotain punaista kasvikastiketta.
Ravintoiloissa en liiemmin syönyt, sillä kasvisruoka oli yleensä salaatti. Sitten kotona iltaisin söin valtavia määriä papuja, tofua, kookosmaitoa ja pähkinöitä, jotta nälkä lähtisi ja saisin vähän monipuolisempaa ruokaa. Nyt en ole enää vuosiin tuota asiaa miettinyt, mutta aina kun olen ravintolassa tilannut kasviruokaa, niin huomaan, että se on yleensä aika pieni ja ”kevyt” annos, jossa ei ole liiemmin ravintomääriä tai monipuolisuutta mietitty. Maultaan parhaimpia kasvisruokia tällä hetkellä ovat erinäiset risotot, mutta sinä et voi niitä ikävä kyllä syödä, joten se ei ole kovin hyvä vinkki.. Lähtökohtaisesti, ennen ja nyt, hyvät kasvisruoat ovat mielestäni etnisissä ravintoloissa.
Totta, suomalainen keittiö ei ole koskaan ollut hyvä kasvisruoissa sillä sen tyyppinen ruoka (muuna kuin lisukkeena) ei ole meidän kulttuurille tyypillistä. Eihän täällä perinteisesti syödä edes kovin paljon salaattia... Vähän kurkkua ja tomaattia ja jotain kaaliraastetta pottujen kylkeen. Perisuomalainen "kasvisruoka" on tosiaan perunaa kaikissa muodoissaan ;)
Mitä risottoon tulee, mä en ole oikein tykännyt siitä hiilariaikoinakaan. En tiedä mikä siinä mätti... Jotain basmati- tai jasmiiniriisuä saattoi kyllä mättää desikaupalla wok-vihannesten seurana ^_^ Riisipuurosta puhumattakaan... Eli riisi on kyllä maistunut, mutta ei risotto.
Muuten, tekee mieli kysyä mielenkiinnosta että miten saat risotosta ruokaisan? Lisäätkö siihen paljon jotain proteiininlähdettä..? Mä nyt olen tällainen isoruokainen ja ymmärrän ettei kaikki tarvitse niin paljon ruokaa tai kaloreita yhdellä aterialla :D ^_^ (Mä siis syön mieluummin 3 isompaa kuin 4-6 pienempää ateriaa päivässä.) Silti mietityttää melkein pelkkään riisiin pohjautuva ruokalaji. Ravintoloissakin risottolautaset on aina (mun silmään) naurettavan pieniä annoksia.
Risotosta en saa ravintomielessä ruokaisaa, vaan lähinnä teen siitä ns. tuhtia. :-) Nälkä pysyy loitolla pitkään luultavasti hiilareiden vuoksi. Teen risottoa soveltaen perinteisesti italialaisittain, eli siihen tulee runsaasti voita / öljyä ja paljon parmesaania ((niin sekaan kuin päälle). Koostumus on ihanan puuromaista ja lämmintä. Siihen päälle vielä vaikka mozzarellaa. Mutta kyllä meillä on lisäksi (tai ennen) aina myös salaattia. Jotain raikasta pitää olla vastakohtana. :-)
Kuulostaa hyvältä ;) :)
"Itse pidän aina vakuuttavampana jos ravintola jaksaa miettiä kasvisruoka-annosta myös proteiinin ja rehellisen ruokaisuuden kannalta. Eivät kasvissyöjät ole mitään ”laihisruokailijoita”, hekin haluavat mahansa täyteen ja moni kaipaa myös kunnon proteiinin lähdettä niinkuin kala- ja liharuoissa."
Ja toisinaan myös syntistä MÄTTÖÄ. Siis epäterveellistä ja rasvaista ja suolaista! :p~
Tampereella on kyllä ollut aika paljon kehitystä muutaman vuoden sisällä vegetarjonnan suhteen. Ite oon sekasyöjä mutta tykkään kyyläillä tarjontaa ja välillä maistaa kiinnostavia annoksia, riippumatta siitä sisältävätkö lihaa vai ei.
Musta on myös äryttävää ja vähän outoakin, jos on tarjolla vegetaarisia annoksia, mutta ei vegaanista vaihtoehtoa (en laske ainakaan samanarvoiseks vaihtoehdoks esim vegetaarista ateriaa joista on eläinperäinen asia poistettu). Ei luulis teettävän hirveästi ylimääräistä hommaa ja palvelis heti suurempaa ihmisjoukkoa kun pistäis suorilta vegaanisen annoksen listalle.
Niinpä. Huvittavaa miten kasvisruokavalio niin usein yhdistetään jotenkin nipottavan terveelliseen ruokailuun jossa ei muka voisi vetää jotain kunnon hampurilaismättöä rasvaa tihkuvilla kastikkeilla. Kasvishampurilainenkin voi olla kaukana terveellisestä :D ^_^
Samaa meltä. Vege-annoksen tekeminen vegaanisena ei ole mikään valtava ponnistus tai kompromissi, ellei annos pohjaudu juustoon.
Onnettomin omalle kohdalleni sattunut kasvisateria taisi olla viime talvena laivamatkalla. Tilasin kasvishampurilaisen ja kysyin vegaaniudesta. Majoneesi sisälsi munaa, joten pyysin voisiko sen vaihtaa johonkin vegaaniseen vaihtoehtoon, tarjoilija kertoi, että sen voisi hyvin jättää pois. Kysyin, että eikö hampurilainen ehkä jää hieman kuivaksi ilman. Kuulemma ei. No, maksoin 17€ sämpylästä, jonka välissä oli pihvi ja pari lehteä salaattia. Ja ranskalaisista siinä vieressä. Onneksi ketsuppia oli pöydässä. Pihvi oli sentään ihan ok, mutta silti, palvelu oli hidasta ja huonoa, proteiinia vihannespihvisessä ei oletettavasti ollut juurikaan ja huomattavasti paremman hampurilaisen olisin varmaankin tehnyt itse ihan vaikka eräolosuhteissa.
Turku sen sijaan on petrannut vegetarjonnassa ihan valtavasti viime aikoina, täältä saa melkein paikasta kuin paikasta vegaanistakin ja useimmiten jopa erinomaista sellaista. Vuolaat kehut ainakin Tintålle, VG Wokille, Kertulle ja Cup&Pintille, kaikkien vegaanisafkat on kyllä olleet ehdottomasti hintansa arvoisia! :)
>:-( Huoh... Sitä miettii miten mikään itseään kunnioittava keittiö päästää ulos sen kaltaisia annoksia mitä välillä näkee (ja mistä kuulee..)
Turun Tintåstä - sitä kehui mun ahvenanmaalainen kaverikin..! No, ei nyt just kasvisruoan kannalta mutta muuten, tuli vain heti mieleen kun en ollut aiemmin kuullut Tintåsta ja nyt siitä puhutaan täälläkin (myös toisessa kommentissa).
Ah, ihanaa kun kysyt, saa paasata tästä lempiaiheesta! :D Liian monessa ravintolassa se ainoa kasvisannos on tosiaan tattirisotto, joka saa mut näkemään punaista monestakin eri syystä, eniten tuosta sun mainitsemasta proteiiniköyhyydestä. Nykyään kieltäydyn menemästä ravintolaan, jossa ei muuta kasvisruokaa ole. Viking Gracen ala cartessa söin kerran aivan mahtavan kasvisannoksen, seuraavan kerran kun menin, sain käytännössä kulhollisen ohraa ilman mitään mainittavaa proteiinia. Ja kun tutkin ruokalistaa tarkemmin, niin huomasin, että kaikki sen annoksen komponentit oli liha/kala-annosten lisukkeita. Annoin palautetta paikan päällä ja vielä jälkikäteen, mutta vastaus oli suhteellisen välinpitämätön. Mulle hyvän kasvisruoan mittari on oikean proteiininlähteen lisäksi se, että se annos on oikeasti mietitty ja se myös näyttää siltä liha/kala-annoksen rinnalla. Mieleenpainuvimmat sellaiset annokset olen syönyt Långvikin kylpylässä ja Turun Tintåssa. Ja bonuksena Edinburgh, jossa vege-haggisannos näytti täsmälleen samalta kuin oikea haggis! Melkein itkin kun tunsin itseni kerrankin tasa-arvoiseksi ravintolan pöydässä! :D
^_^ Saa paasata, oikein odotin sitä :D
Viking Gracesta, en tiedä satuitko syömään Oscarissa mutta siellä on muuten tosi vaihteleva laatu ruoassa, minäkin olen syönyt siellä välillä huikean hyviä ja isoja annoksia (mm. yhden aivan taivaallisen hyvä sienikeiton) mutta joskus joutunut menemään alemman kerroksen kahvilaan sammuttamaan nälän lisäruoalla kun Oscarin pääruoka-annos on ollut niin mitäänsanomaton.
Oih..! :) Vege-haggis...!
Itse olen sekasyöjä, mutta pyrin suosimaan kasvisruokaa, varsinkin kotona. Mielelläni söisin myös ravintolassa hyvää kasvisruokaa, mutta harmillisen usein kasvistarjonta on aika surkeaa. Kerran tilasin kasvisrisottoa, ja se oli pelkkää perusriisiä ja herne-maissi-paprikaa pakastimesta, ei edes mausteita tai mitään. Tästä on nyt ehkä 15 vuotta aikaa jo, mutta foodlover on vieläkin näreissään. :D
Voin niin kuvitella... Tuon tyyppisiä settejä on sattunut mun miehellekin vaikka on tilannut liharisoton. Lihaa on niin vähän että sitä saisi etsiä suurennuslasilla, ja annos ala-arvoisen mauton. Itse en ole koskaan ollut risoton ystävä mutta olen muiden kokemuksista ymmärtänyt, että se on yksi haastavimmista ruoista saada oikeasti maistumaan ja koostumus juuri täydelliseksi. Hyvin helposti lautaselta löytyy se vetinen, mauton "puuro".
Mä en kyllä tiedä, onko risoton tekeminen vaikeaa, mutta jos siitä haluaa hyvää niin aikaa se vaatii.
Itse en kyllä mitään vegaanirisottoa lähtisi yrittämään. Tai siis mulla loppuisivat ideat kesken, jos ei voi käyttää voita, kermaa, juustoa, valkoviiniä tai mitään liha/kala/kanalientä. Korkeintaan voisin kallistua jonkun mausteisen intialaistyylisen ruoan puoleen, mutta liekö se sitten enää nimeltään risotto...
Turussa voi kehua lounaspaikoista Roots Kitchenia ja Pure Heroa. Molemmissa kaikki ruoka on kasvisruokaa ja usein myös vegaanista ja gluteenitonta (tai ainakin muokattavissa sellaiseksi). Roots Kitchenissa on aina tarjolla yksi lämmin ruoka, salaatti ja keitto. Ruoka on älyttömäm hyvää, monipuolista ja saa vaikutteita mm. Lähi-idästä, Aasiasta, Intiasta ja Etelä-Amerikasta. Syön siellä usein salaatin ja joka kerta ihmettelen, miten kekseliäitä ja maukkaita komboja he keksivät!
Pure Herossa puolestaan on salaattibuffa, johon saa valita keittiössä tilauksesta valmistetun proteiininlähteen. Useamman vegeproteiinin (yleensä falafel, maustettu tofu ja ruskajuusto) lisäksi löytyy myös savulohta ja paistettua kanaa. Salaattibuffa on täysin vege ja yleensä myös vegaaninen ja gluteeniton. Kaikki tehdään itse ja maut ovat kohdillaan.
Noiden lisäksi Eliksiiri on myös ihan huippu, salaattibuffet ja erilaisia lämpimiä kasvisruokia. Ruoka punnitaan ja sen mukaan maksetaan. Ja heidän tuore sämpylä..<3
Ps. Jos joku Tukholmassa asuva sattuu näkemään tämän kommentin; olisko suosituksia Tukholman kasvisravintoloista? :)
Tukholmassa ehdoton suositus hermann'sin vege (ehkä myös vegaani?)buffalle vikingin sataman lähellä rinteessä!
Herman'sin ruoat ovat tietääkseni täysin vegaanisia :) Olen itsekin käynyt pariin otteeseen ja voin lämpimästi suositella!
Tukholmassa Hermansilla on tosi hyvää ruokaa (https://hermans.gastrogate.com/) kuten myös Seyhmuksella (http://www.seyhmus.se/).
Intialaisista ravintoloistahan aina löytää paljon kasvisruokaa, mutta palaan aina Hornsgatanilla sijaitsevaan Elloraan, ainoa intialainen ravintola josta saa vegevindaloota!
Kiitokset kaikille vastauksista, pitääpä mennä koittamaan näitä! :)
Kävin katsomassa tuon Roots Kitchenin tämän viikon ruokalistan ja ai että kuulostikin hyvälle :) Ja tuo heidän filosofiansa: "Meille Roots Kitchen on kuin oma pieni ruokalaboratorio vaikkemme molekyyligastronomiasta niin perustakaan. Kokeilemme uusia makuyhdistelmiä niin asiakkaiden kuin omaksi iloksemme. Haluamme säilyttää intohimon ja siksi meille on tärkeää että ruokalistamme vaihtuu päivittäin."
Ah, tuollaisessa paikassa on varmasti ilo syödä :)
Olen sekasyöjä, enkä yleensä syö kasvisruokaa ravintoloissa, mutta Helsingissä Kasarmitorin tienoilla oleva kasvislounasruokapaikka Zucchini on ihan mielettömän hyvä! Siellä on kunnolla maustettua ja tosi monipuolista ruokaa :) Söin myös ihan _tolkuttoman_ hyvän munakoiso-skagen-leivän Katariinankadun El Fant -kahvilassa. En voi vieläkään käsittää, miten joku oli saanut tehtyä munakoisosta niin mielettömän hyvää, sitä oli ilmeisesti liotettu jossain taivaallisessa balsamicoliemessä o.o
Mmm... munakoiso... <3
Apua, naurahdin ihan ääneen tuolle Von Knorringin yksinäiselle porkkanalle :D Ei kukaan halua lähteä ravintolaan porkkanalle.
Hahah ^_^
No älä mitään, mä olen syönyt Kuopion ravintola Rustikissa kerran annoksen jossa oli porkkanapihviä (eli käytännössä siivuttua jättiläisporkkanaa) kera keitettyjen porkkanoiden, porkkana-voikastikkeessa...
Kuva annoksesta täällä:
https://karkkipaivablogi.com/2013/07/20/roadtrip-finaali-kannikalaa-kuopiossa/
Voi apua, tuo porkkana-annos! :D Olisin varmaan tikahtanut nauruun ja sitten olisi tullut oikeasti itku :D
Kyllä siinä vähän oli naurussa pitelemistä :D
Kasvisruoan arvostus tuntuu yhä olevan usein harmittavan heikkoa. On ilahduttavaa, että ainakin Helsingissä on nykyään paljon hyviä kasvisravintoloita, mutta olisi ihan kiva jos "normiravintoloistakin" saisi hyvää kasvisruokaa. Noissa on yleensä listalla se yksi kasvisruoka joka tuntuu olevan ravintolalle se välttämätön paha. Myös ravintola-alan kouluissa kasvisruoka on vielä ihan tuntematon vyöhyke. Olen kuullut tuoreita kertomuksia niin Perhosta kuin Stadin ammattiopistosta, ja ainoa kasvisruoka mitä niissä opetellaan tuntuu olevan ratatouille.
Tuntuu myös, että kasviproteiinin lähteitä (tofua, papuja, linssejä ym.) pidetään ehkä jotenkin arkisina? Olen kerran päässyt fine dining -tasoista kasvisruokaa syömään Chef & Sommelieressa. Annokset olivat erittäin herkullisia, maun ja rakenteen kannalta todella mietittyjä kokonaisuuksia. Harmittavaa oli se, että mitään proteiininlähteitä annoksista ei löytynyt, vaan pääraaka-aineet olivat esim. punajuurta ja kaskinaurista. En tiedä, onko kyse jonkinlaisesta ymmärryksen puutteesta vai siitä, että nuo kasviproteiinit koetaan arkisia. Toisaalta, kun kyseessä on ravintola, joka loihtii perunasta erittäin maukkaan arkiruoan, niin luulisi saman tempun onnistuvan vaikkapa härkäpavusta.
Kun Viking Linesta on täällä ollut puhe, niin täytyy vielä mainita, että Mariellan Ocean Grill -raflassa olen syönyt yhden parhaista kasvisannoksista ikinä. Siinä oli makua ja prodea, ei tullut sellainen olo että pitää "tyytyä" johonkin kakkosvaihtoehtoon. Viikkarin buffet taas ei vaikuttanut vieläkään heränneen kasvisruokaan, siellä olin kiitollinen siitä, että syön myös kalaa.
Itse viime kesänä kävin Dino'silla, Von Knorringilla ja ÅSS:ssa kokeilemassa kasvisruokia. Marinoitu munakoiso oli oikein hyvää mutta ei kyllä nälkä lähtenyt tosiaankaan. Dino'silla muistaakseni sain jonkun kasvishampurilaisversion..? En nyt muista kyllä kunnolla. Mut ÅSS oli kyl tosi kiva paikkana, kasvisruoka luonnollisestikin vähän tiukoilla, en nyt muista minkä nimistä se ruoka oli mutta sellaisia taikinapalloja söin.. :D Sisällä oli täytettä (jota en tietenkään muista) ja taikinaa siinä päällä.
Muuallakin Suomessa on paljon tullu kokeiltua kasvisruokia, kaikista pahin pohjanoteeraus oli Shellillä. "Tossa on noita höyrytettyjä kasviksia". Eihän se kyllä ravintola mitenkään päin ole mutta asenne jo raivostutti. Valitettavan monissa muissakin ravintoloissa kasvisruoan pointti ei ole täyttää vatsaa vaan pistetään vihannekset lautaselle ja kastike päälle, eihän sitä proteiiniakaan kukaan tarvitse. Olisi mukava saada ympäri Suomen kattavammin kasvisruokaa ravintoloihin, ei se muualla asuvia lohduta että Helsingistä saa hyvää kasvisruokaa.
Hahah, voin vain kuvitella... Jo lisukkeena olisivat varmasti ankeita (epäilemättä pakastepussista kattilan kautta vettyneenä kasana lautaselle), mutta että pääruokana... morjens.
Niinpä.
Voi että haluaisin syödä vaikka tältä istumalta tuon annoksen, jossa oli chili-valkosipulimarinoitua tempeä, yrttisienipaistosta ja kyssäkaalta. :) Oli niin hyvä kuva ja kuvaus kuvan alla. :)