Huvittaisiko saada itselle kosmetiikkaa sisältävä joulukalenteri?
Jos nyökkäsit, niin sitten ei muuta kuin osallistumaan :)
Yves Rocher tarjoaa yhdelle Karkkipäivän lukijalle 24 pussukkaa täynnä kosmetiikkayllätyksiä.
Osallistut arvontaan jakamalla kommenttiboksissa jonkun joulumuiston, ihan minkä vain :)
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 22.11. kello 24.00 saakka. Jätäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Kalenteripussukat voi ripustaa roikkumaan mukana tulevalla narulla ja pyykkipojilla, jos haluaa :) Tässä minun viime vuoden YR-kalenterini.
*
Edit. Rovaniemi-breikki on nyt pitänyt minut (sangen mieluisalla tavalla <3) poissa koneen ääreltä, joten älkää ihmetelkö kun en ehdi julkaista arvontakommentteja. Haluan lukea kaikki kommentit samalla kun julkaisen, ihania ja hauskoja muistoja teillä joita haluan fiilistellä :) Pääsen kunnolla "muhimaan" koneen ääreen taas maanantaina. Pidennän samalla arvontaan osallistumisaikaa maanantaihin 23.11. kello 24.00 saakka.
946 comments on “Voita kosmetiikkajoulukalenteri”
Jouluisin keräännymme isolla porukalla aina anoppilaan ja iltaisin kaivamme lautapelit esiin. Monia hauskoja hetkiä ja muistoja mahtuu näihin vuosiin :)
Hauska muisto muutaman vuoden takaa on perhejoulu, jossa mieheni oli pukkina. Kun siskoni lapset eivät uskaltaneet istua pukin syliin, minä näin tilaisuuteni tulleen. Lapset olivat ihmeissään tätinsä reippaudesta ja päivittelivät tätä myös miehelleni, kun hän palasi takaisin "ulkoilultaan". Tästä on vielä hieno kuva muistona :)
Paras joulumuisto on varmaan se aattoaamun kutkuttava jännitys..ja sai herätä kinkun tuoksuun:-)
Paras joulumuisto ikinä on, kun sain ATC:n levyn lahjaksi. Kovin juttu ikinä! :D
Ihana arvonta! Yksi hauska muisto on se kun syötiin kolmestaan joulupuuroa ja manteli oli haljennut puurossa kolmeen osaan ja päätynyt kaikkien kolmen lautaselle! :D
Mahtava ^_^
Viimeaikoina oon niin kaiholla muistellut lapsuuden jouluja, varsinkin nyt kun Tampereella on ainakin niin kaunista - ja lumista. <3 Ne tuoksut lapsuudenkodissa, jännitys, oma perhe, mieleenpainuvimmat joululahjat.. Tuntuu hieman haikealta, sillä vaikka joulut edelleen on ihania ja veljien lapsiakun on jo useampi temmeltämässä, niin en tiä tuntuuko joulu enää koskaan samalta. Ehkä sitten, jos joskus sattuu saamaan omia lapsia, joulu saakin taas uuden merkityksen. :)
Lapsena joulupukin odottaminen jännittyneenä ikkunassa, ja se ihmetys kun pukki saapuikin autolla. :)
Vietimme viime joulun Englannissa ja lähdimme puolisoni mummon mukana katsomaan "joulukuvaelmaa" joka kulki läpi kaupungin. Kulkue lauluineen, shetlanninponeineen (aaseja kun ei kuulema saatu) ja soihtuineen jotenkin sai heräämään joulutunnelmaan. Ihana muisto <3
ensimmäisenä muistona mieleen nousee eräs lapsuuden joulu kun koko perhe sairasti oksennustaudin samaan aikaan :D joulupukki ei tullut käymään ja lahjatkin taidettiin jakaa vasta tapaninpäivänä...
Voi ei!! ^_^ Ja anteeksi hymiö, hymyilytti vain kummasti tämä muisto... :D
Minulla tuli mieleen semmoinen joulumuisto lapsuudesta, kun oltiin ihan pieniä sisarusten kanssa ja odoteltiin joulupukkia. Yhtäkkiä kuului koputus oveen ja oven takana oli siis meidän eteinen ja se oli täynnä lahjoja!! Olimme niin innoissamme ja se tuntui ihan joltain taialta ! Ihana muisto :)
Mun mielestä kanssa lapsena oli silkkaa taikaa kun lahjat vain ilmestyi tyhjästä olohuoneeseen kuusen juurelle :) Meillä ei käynyt koskaan pukkia.
Tämä on ainakin itselle yksi merkittävin joulumuisto.
Jouluaattoaamu 2007. Olin seurustellut silloisen poikaystäväni kanssa reilun vuoden verran ja asuneet yhdessäkin ainakin puoli vuotta. Aamupalapöydässä tuolillani odotti pehmolelukissa (rakastan kissoja ja olin toivonut, että voitaisiin ottaa lemmikki), jonka kaulassa roikkui punainen ja samettinen sydämenmuotoinen rasia. Rasian sisällä oli kihlasormus. Mitään varsinaista kosintaa "tuletko vaimokseni" ei ollut, tämä oli hänen tapansa :)
Menimme naimisiin viisi vuotta myöhemmin, emme tosin jouluaattona! Kolmas hääpäivä ihan juuri tuloillaan <3
Aivan ihana tarina! <3
Ensimmäisenä vuonna yhteisessä kodissa mieheni kanssa käytiin hakemassa aito kuusi jouluksi. Valittiin mahdollisimman tuuhea kuusi ja tungettiin se pikkuisen Corsan sisälle muutaman kilometrin ajomatkaa varten. Oli elämys ajaa autolla kuusi niskassa... ja jälkikäteen keräillä neulasia autosta vielä seuraavana kesänäkin. Mutta komea kuusi saatiin olohuoneeseen!
Ihaninta on kun saa pikkuhiljaa laskeutua joulun tunnelmaan ja lopulta päästä viettämään joulua rauhassa kaikkien läheisten kanssa :)
Muistan olleeni noin 8vuotias, tiesin jo ettei joulupukkia ole olemassa mutta pikkuveljeni joka on 2-vuotta nuorempi, ei tätä tiennyt. Vein veljeni lumen upeasti pyryttäessä viereiseen puistoon, jotta vanhemmat voisivat sillä aikaa laittaa lahjat joulukuusen alle.. Katselimme yhdessä tähtiä ja olimme näkevinämme joulupukinkin!
Parhaita muistoja viime vuosilta ovat ne, kun omat lapset ovat saaneet jonkun toivomansa lahjan ja ovat niin vilpittömän onnellisia siitä. Tänä jouluna eniten lahjoja taitaa saada uusi koiranpentumme :-D
Joulumuistona kyllä tulee ensimmäiseksi mieleen lapsuuden joulut mummon ja vaarin luona Keski-Suomessa. Sinne kerääntyi paljon sukua, ja vilskettä ja meteliä riitti. Joulupukki kävi aina ja vasta aikuisena sain tietää, että joulupukki oli kaverini isä :D
Viime jouluna vietimme avomieheni kanssa ensimmäistä kertaa jouluaattoa ihan kahdestaan. Aina aiemmin oli ollut tärkeää että menemme jommankumman vanhempien luo. Paistettiin oma kinkku ja vedettiin kunnon ruokaöverit tekemällä kummankin suosikkiruokia. Illalla vaihdettiin lahjat. Ihan parasta! <3
Viime vuoden joulusta jäi lämmin ja iloinen muisto, kun puoliksi vitsillä ostettu vanhan ajan jääkiekkopeli osoittautui hitiksi! Aattoillan rauhoittumisen sijaan meillä remuttiin jääkiekkoturnauksen parissa ja kaikilla oli hauskaa!
Oon lukenu varmaan jo muutaman vuoden tätä blogia mut en oo ikinä kommentoinu tai osallistunu näihi arvontoihi. Nyt piti kun tollane kalenteri ois ihan paras! :P
Ensimmäinen joulumuisto mikä tulee nyt mieleen on se, kun meidän kissa oli kaikessa rauhassa repiny joulukuusen takaa tapetit irti seinästä, juonu kuusen vedet ja sen jälkeen vielä meinas kaataa koko kuusen.. Tää kyseinen kissa oli myös yks vuos löytäny joululahja kätkön jossa oli myös sille ruokapurkkeja ja oli sitte nekin rei´ittäny ja syöny puoliks :D
Kissat ja kuuset.. ^_^
Mun paras joulumuisto on lapsuuden joulusaunoista. Koskaan ei millään olis malttanut lähteä sinne saunaan, koska meillä 'yllättäen' kävi pukki aina sauna-aikaan, mutta himosaunojana jo silloin en sitten lopulta ois malttanut lähteä pois sieltä saunasta ollenkaan.. Edelleen nykyäänkin joulusaunat on parasta ja se, että silloin äiti pesee mun tukan ♥ Luksusta.
Tämä joulumuisto naurattaa ja hymyilyttää nyt reippaasti jälkikäteen (mutta ei _todellakaan_ naurattanut lapsena :D), joten lasken sen parhaaksi joulumuistoksi. Muistan, että kävin perheeni kanssa jonkinlaisella aattoillan autoajelulla lahjojen jakamisen jälkeen. Olin saanut joululahjaksi mm. toivomani Barbie-nuken, siskonikin sai oman toiveensa mukaisen. Kotiin tultuamme järkytys oli suuri, sillä lemmikkikissamme oli todennäköisesti tekemisen puutteessa pureskellut Barbiltani muutaman sormen irti. Siskoni uudenkarhea Barbie lojui tietenkin koskemattomana lattialla :) Elämä tuntui hetken aikaa varsin epäreilulta, mutta näin viidentoista vuoden jälkeen tuotakin episodia muistelee huvittuneena ;)
Voi apua..! Olisin minäkin lapsena ollut ihan palasina jos uusi lelu olisi joutunut lemmikin hyökkäyksen kohteeksi...
Muistan saaneni ihanan luistelijabarbin n. 30 vuotta sitten jouluna mummolassa. Mummolla oli lakattu parkettilattia, joka tietty toimi jäänä barbille. Barbilla oli ihana luistelupuku, vaaleansininen mekko, jossa oli kimalletta.
JOHAN POMPPAS. <3
Mun joulut on aina tasan samanlaisia. Nauraisin, jos ei itkettäis. :') Perheen luona eli vanhempien ja isoveikan. Aina sama kaava ja aikataulu. :D Mutta silti joulu on mulle niin rakas, niin tuttu.
Toivottavasti itkette jostakin myönteisestä... <3
Voisin näiden kaikkien kauniiden joulumuistojen rinnalle jakaa oman huonoimman joulukokemukseni.
Kyseessä joulu parin vuoden takaa. Hyvin alkanut tapailusuhteeni katkesi juuri joulun alla. Olin tosi allapäin - olinhan kerennyt jo lahjankin tälle sulhasehdokkaalle ostaa. Sovimme, että mies tulee jouluaattona käymään lapsuudenkodissani nopeasti ja vaihdamme lahjat ennen kuin hänen pitää rientää töihin.
Noh.. Näkeminen ei ollut hyvä idea. Sydämeni särkyi miljoonaksi palaseksi, kun näin rakastamani ja menettämäni miehen ovemme takana paketti kourassa. Törkkäsin hänelle nopeasti oman pakettini ja toivotimme hyvät joulut. Tämän jälkeen luvassa olikin lohdutonta itkua päivällispöydässä, omiin oloihin lukkiutuminen ja loppuillasta punkkua suoraan pullon suusta. :D
Voin kuitenkin paljastaa, että keväällä tajusimme molemmat, ettei erossa olosta tule mitään. Ensi joulu on jo toinen joulumme saman katon alla. ;) <3
Aaawww <3 <3
Ei hitsi näitä teidän juttuja on ihana lukea :)
Joulun sanoma ja rauha on kokenut hieman inflaation tämän kaiken hössötyksen myötä, ikävä kyllä. Onneksi traditiossamme jouluna on käynti haudoilla illan hämärtyessä, siellä tulee se kaivattu rauha. Niin kaunista...
Kerron kosmetiikka-aiheisen muiston, joka tuli mieleen. Sain viime jouluna sattumalta lahjaksi siskoltani ja mieheltäni saman tuoksun, mutta eri versioina :) Molemmat hieman erilaisia, mutta pullot samanlaisia. Tämä oli kyllä suuri sattuma, koska kumpikaan ei ollut aikaisemmin ostanut minulle tuoksuja, eikä tuo tuoksukaan ollut millään lailla minulle ennestään tuttu.
Ihana arvonta. Joku saa totisesti joulujännitystä kerrakseen :)
Olipa hauska lahjasattuma :)
Ihanin Joulumuistoni oli se, kun koko suku oli paikalla meillä ja saimme viettää yhdessä joulua hyvällä mielellä ja hyvässä seurassa hyvää ruokaa syödessä !<3
Joulupyhät ovat tietenkin ihania, mutta itselleni jopa niitä tärkeämpi vuoden kohokohta on kyllä se koko joulukalenteriaika! Joulutorit, valot, se varpaita kipristelevä tunne, kun yrittää imeä kaiken lämmön ja tunnelman itseensä niin perinpohjaisesti, että huolet unohtuvat väkisinkin... Onneksi tämä joulumuisto säilyy ja saa uusia ulottuvuuksia joka vuosi. <3
Parhaimpiin joulumuistoihin kuuluu lapsuuden piparinleipomis hetket perheen kanssa :)
Jouluista on monia kivoja muistoja. Yksi on lapsuudestani. Sain isältäni paketin ja se oli aivan kuin kukkapaketti. Ihmetteli vähän miksi saan kukan lahjaksi, mutta paketista paljastuikin aivan ihana pehmo koira. Siitä tuli rakas leluni sillä olin aina toivonut koiraa.
Oi kalenterit! Mun muistoni liittyy juuri niihin:) askarreltiin äidin kanssa kankaasta 24 pussin seinäkalenteri, johon ilmestyi sitten joka aamu maagisesti pieniä herkkuja ja lahjoja. Kalenteri oli valtava hitti eikä siitä oikein koskaan osattu luopua- oikeastaan vasta silloin kun muutin omaan asuntoon:) yllätykset muuttuivat vuosien varrella, mutta niiden tuoma jännitys ja ilo ei vähentynyt koskaan. Nyt olisi varmaan aika lahjoittaa äidille kalenteri kiitokseksi:)
Tosi ihania tuollaiset itsetehdyt kalenterit :) Ja äiti ilahtuisi ja yllättyisi varmasti ikihyviksi hänelle tehdystä versiosta! :)
Lapsuuden parhaat joulumuistot liittyy sukujouluihin mummulassa. Joulukuuseen oli mummu laittanut koristeeksi paperikarkkeja, joita käytiin "salaa" napsimassa. Mummun kanssa leivottiin pullapoikia, joilla oli rusina-napit ja silmät sekä askarreltiin. Porstuassa oli limsakori, josta sai hakea oman saunajuoman. Yksi joulu pukkimme saapui pahasti myöhässä. Pukki oli meidän lasten mielestä pelottava mustine takkeineen. Partakin sillä raukalla tippui loppuvaiheessa lahjanjakoa.
Minusta on kiva syödä jouluruokaa. Joten parhaat muistot liittyvät aina joulupöydän ääreen :)
Vahvin joulumuistoni on toissavuodelta, kun vietettiin joulua koko suvun kanssa - sukulaisia tuli toiselta puolelta Suomeakin. Jopa vastikään eronneet vanhempani saivat sovittua joulurauhan,ja kaikilla oli ihana joulu :)
Paras joulumuisto on viime vuoden joululta koska se oli ensimmäinen joulu pitkään aikaan kun vanhempani olivat sovussa eikä tullut mitään ylimäärästä riitaa tai draamaa jouluun, vaan kaikki olivat hyväntuulisia ja sovussa toistensa kanssa.
Paras joulumuisto on, kun istuin joulupukin sylissä aattona köntsät housuissa, kun jännitti niin paljon :-D
Voikkamala :D
Muistan kun olin pikkutyttö ja lähettiin mummun kanssa alkuillasta ulos jotta rauhoittuisin. Mummu työnsi minua potkukelkalla pitkin lähes autioita lumisia polkuja ja kun saavuimme yhdelle asuinalueelle nähtiin kun useampaankin taloon oli juuri menossa joulupukki. En ymmärtänyt yhtään kuinka punkkeja voi olla niin monta ja mummu yritti selittää jotain ympäripyöreetä asiaan liittyen. Tuli se pukki onneks lopulta meillekin :) ja se oli muuten mummu itse pukiksi pukeutuneena ja täydestä meni.
Jotenkin mieleen tulee se Joulupukin kuuma linja - ohjelma. Se on lapsuudesta saakka katsottu joka joulu ja perinne jatkuu yhä, vaikka olen jo kolmenkymmenen.
Sama täällä :) Mun äiti on päälle 6-kymppinen eikä luopuisi Kuuman linjan katselusta mistään hinnasta ^_^ Ainakaan Lumiukon <3
Jokainen joulu on täynnä erilaisia muistoja. Erikoisin joulu on kuitenkin tullut vietettyä noin 10 vuotta sitten. Olin jouluaaton ensin töissä eräässä myymälässä. Päivä oli hiljainen ja ihmiset hyvällä tuulella. Kotiin päästyäni pöytä oli täynnä erilaisia jouluherkkuja. Ruuan jälkeen veljeni ja hänen kaverinsa piti tehdä joulupukin keikkaa ympäri Helsinkiä autolla. Veljeni piti olla kuskina ja hänen kaverinsa pukkina. Veljeni ei kuitenkaan pystynyt suurten niskakipujen vuoksi ajamaan autoa, joten minä hyppäsin kuskiksi. Veljeni lähti kuitenkin mukaan seuraksi. Illan kuvio oli siis aina sama. Ensin etsittiin osoite, sitten lähetettiin pukki matkaan ja minä ja veljeni jäimme autoon odottamaan ja juttelemaan. Pukin yltyvä hienhajukaan ei autossa haitannut, kun ilta sujui jutellen mukavia ja katsellen kadulla ja pihalla kulkevien ihmisten puuhastelua.
Yksi ihanimmista joulumuistoista on kolmen vuoden takaa, kun olimme perheeni kanssa joulua viettämässä Rukalla. Tunnelma oli rauhallinen, säät talviset ja reissu loistava! :) Tänä vuonna pääsemme tekemään uusinnan ja viettämään jälleen joulu Lapissa.
Parhaita joulumuistojani ovat kaikki jouluruoan tuoksuiset hetket mummolassa.
Vahvimpana jää mieleen lapsuuden joulut ja se jännitys ennen lahjojen avaamista :) odottelu pöydässä kirkon jälkeen, josko vanhemmat ja mummut söis loppuun tortut ja juustot että päästäisiin avaamaan lahjat! Näistäkään fiiliksistä ei ole kuin viitisen vuotta, mutta kyllä vielä kakskymppisenäkin kaipaisi samaa jännityksen fiilistä.. :-)
Ihanin joulumuisto on lapsuudesta, kaikki jouluruuaat ja lahjat ja yhdessä olo mutta ihaninta oli se rauhallinen pakkasyö ja kun lähdettiin viemään omenia hepoille :)
Olin 5-vuotias. Joulupukki tuli sisään ja kysyi:Onko täällä kilttejä lapsia?. Menin oven taakse itkemään ja piiloon. Enhän minä aina ollut kiltti. Pitkään kärsin samanlaisesta ylikehittyneestä omatunnosta. Vasta muutaman vuoden olen kyennyt luottamaan, että kun yrittää olla kiltti, se riittää. Ja hittojako jonkun pukin mielipiteellä on muutenkaan väliä...
XD Hear hear!
Oma muistoni on myös joulupukin odotuksesta. Veljen kanssa vahdittiin pihaa ikkunasta ja vihdoin pukki ajoi autolla pihaan. Sisään tulessa vastasi kysymyksen poroista, että oli jättänyt ne katolle oottamaan. :-D
Aatona illallinen Langkawilla jättikatkarapuja syöden.
Joulumuisto... Jos vaikka kertoisin bordercolliesta, joka niin hämmentyi vanhanajan tyyppisestä joulupukista, että ei osannut kuin haukkua pukkia pois. Ei siis cocacolapukki vaan joku vanha päällyspomppa ullakolta, parta oljista ym. Pukkihenkilö oli kyllä ihan tuttu tyyppi, mutta 'mausteet' olivat sitten liikaa.. :)
Rakastan joulua! Kun odotin ensimmäistäni, tajusin vasta joulupöydässä etten saa syödä graavilohta (& raskaus diabeteksen rajoitti ruokaani) siinä sitten koko illallisen ajan Volotinen pöydässä koko suvun läsnäollessa... mahtoi muillakin olla hauskaa. Ja onneksi sillekin insidentille on naurettu jälkeen päin...
Lapsena isä sai joululahjaksi virvelin. Jouluaamuna lapsukaiset päättivät kalastaa portaiden yläpäässä kaloja... Tarvitseeko kertoa, että 3-vuotias veljeni oli pian kuin rei'itetty käsivarresta...
Yhtenä jouluna koko perhe oli jonkun viruksen kourissa. Tapanina oli tarkoitus lähteä lääkäriin, kun veljeni vain hipaisi nenääni. Voi sitä verenmäärää, joka nenästä valui! Elämäni ainoa kerta, kun veri on saanut jalkani heikoiksi...
Että sellaisia joulumuistoja tuli ensimmäisenä mieleeni ☺
On teillä ollut kaikenlaista...! :) Meidän joulut on olleet ihan kesyjä teidän tapahtumarikkaisiin tarinoihin verrattuna..! ^_^
Ihanimmat joulumuistot liittyvät luonnollisesti lapsuuteen. Koko päivän kestänyt karmea jännitys muistuu mieleen joka joulu edelleen, silloin jännitin joulupukkia ja lahjoja. Vieläkin joulu tuntuu ihmeen jännitävältä, vaikka ikää on jo yli kolmekymmentä :) on siinä jotakin taikaa!
Tämä olisi ihana voittaa :)
Kärsittyäni aivan helvetillisen syksyn, vietin Joulun Saksassa. Paikallinen perhe ja saksalainen poikaystäväni joiden luona Joulua vietin, teki parhaansa saadaksensa minut Joulumielelle. Se ei ollut kovin vaikeaa huolimatta siitä, että tuona vuonna ei edes satanut lunta koko talvena. Mutta tämä Joulu palautti toivon ja hyvän mielen sydämeeni ja olen melko innoissani menossa viettämään taas tänä vuonna Joulua uudelleen tuon saman perheen pariin. Onkin ollut melkoinen ikävä saksalaisia jouluherkkuja. :)