Huvittaisiko saada itselle kosmetiikkaa sisältävä joulukalenteri?
Jos nyökkäsit, niin sitten ei muuta kuin osallistumaan :)
Yves Rocher tarjoaa yhdelle Karkkipäivän lukijalle 24 pussukkaa täynnä kosmetiikkayllätyksiä.
Osallistut arvontaan jakamalla kommenttiboksissa jonkun joulumuiston, ihan minkä vain :)
Osallistumisaikaa on sunnuntaihin 22.11. kello 24.00 saakka. Jätäthän kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Kalenteripussukat voi ripustaa roikkumaan mukana tulevalla narulla ja pyykkipojilla, jos haluaa :) Tässä minun viime vuoden YR-kalenterini.
*
Edit. Rovaniemi-breikki on nyt pitänyt minut (sangen mieluisalla tavalla <3) poissa koneen ääreltä, joten älkää ihmetelkö kun en ehdi julkaista arvontakommentteja. Haluan lukea kaikki kommentit samalla kun julkaisen, ihania ja hauskoja muistoja teillä joita haluan fiilistellä :) Pääsen kunnolla "muhimaan" koneen ääreen taas maanantaina. Pidennän samalla arvontaan osallistumisaikaa maanantaihin 23.11. kello 24.00 saakka.
946 comments on “Voita kosmetiikkajoulukalenteri”
Viime jouluna vietin ensimmäistä joulua yhdessä avopuolisoni kanssa. Jotenkin se kiireisen päivän jälkeen täydellä mahalla sängyssä makoilu ja jouluvalojen tuijottelu oli harvinaisen rauhallinen ja jouluinen hetki, kun omassa perheessä lapsia on joulunvietossa aina ja ei aikaa jää ihan vaan tunnelmointiin:)
Kyllä lapsuuden joulut ovat olleet ihan parhaita !!! : )
Joulumuistoihin kuuluu ihanat ja lämmintunnelmaiset joulut koko suvun kesken.
Kun asuin vielä kotona, minulla oli oma hevonen. Monena vuonna haimme reellä omasta metsästä joulukuusen. Ihana muisto :)
Oltiin vasta muutettu uudelle paikkakunnalle ja vanhemmat ei olleet kerenneet varaamaan joulupukkia mistään. Minä ja veljeni tietysti pukkia odotettiin, ja niinpä isä joutui joulupukin hommiin. Eihän siitä sitten mitään tullut, me tunnistettiin heti kuka siellä parran takana on, ja loppuilta odotettiin ikkunassa sitä, milloin se oikea joulupukki tulee :D
Selitys siitä, että joulupukki ei vielä tiennyt meidän uutta osoitetta meni läpi, mutta seuraavina jouluina pukki kyllä kuulemma buukattiin aina hyvissä ajoin.
Muistan lapsuudestani jouluaterialla ollessamme, sisareni huomasi, että joulukuusi paloi toisessa huoneessa, ja heitti kannussa olleen kotikaljan kuuseen. Sammuihan se kun palo ei ollut ehtinyt vielä isoksi. Poltimme aina kuusessa aitoja kynttilöitä, kuten teen vielä itsekin.
Huih, tuohan olisi voinut päättyä tosi ikävästi..!
Ekana mieleen tuli joulumuisto 10 vuoden takaa. Oli meidän pallohullun koiran eka joulu ja sehän riehaantu ihan täysin kuusen palloista. Se varasti yksitellen kaikki alaoksien pallot ja juoksi koppiinsa piiloon :D näitä palloja sai sitte yrittää parhaansa mukaan irrolla sen suusta. Lopputuloksena oli joulukuusi, jossa oli koristeita vasta puolessa välistä.
Repesin! ^_^ Ihana hauva! :D
Muisto on parin vuoden takaa, kun vanhemmat yllättivät meidät lapsuudesta tutun joulupukin come back:llä. =)
Mahtavaa! :)
Vaikea valita monista joulumuistoista vain yhtä! Kuitenkin useimmin viime jouluihin on kuulunut samat perinteet. Haudoilla käydään kynttilät viemässä ja kokoonnutaan miehen lähimmän suvun kanssa hänen mummon luokse syömään yhdessä :)
Pari vuotta sitten vietettiin joulua vihdoinkin ihan vaan perheen kesken ja kotosalla. Lahjat oli avattu ja ateriat syöty kun isälläni alkoi hammasta särkeä. Ja särky vaan jatkui ja jatkui.
No, isäni lähti sitten päivystykseen ja jotain siellä hampaassa oli, en muista mitä. Porattavaksi kuitenkin joutui ja myöhään tuli vasta takaisin kotiin. Silloin ei paljon naurattanut rauhaisan jouluaaton vieton keskeytyminen mutta nyt jälkeenpäin hän aina muistelee tapahtumaa laulamalla: "Aattoilta pitkä on..." ; )
Kyllä parhaimpiin joulumuistoihin kuuluu, pienenä joulupukin odottaminen (jännittäminen..) ja joulukuusen koristelu! :)
Aattoaamu alkaa joulukuusen koristelulla, jonka me sisarukset edelleenkin teemme. Suostuttelen veljenikin ripustamaan pari palloa kuuseen. Jossain vaiheessa laulamme joululauluja yhdessä. Jouluun liittyy paljon ihania muistoja ja lämmin tunnelma. Paljon naurua ja laulua :)
Parhaat joulumuistot on isovanhempien luona vietetyt joulut. Jätettiin kotiin pukille leivät ja kun tultiin kotiin takaisin illalla ne oli kadonneet. myöhemmin äiti kertoi miten iskä oli joutunut syömään joulu ruoan päälle vielä isot leivöt ja keksejä.
Joulumuistot liittyy ylläriylläri vahvasti lapsuuteen. Söin aina jouluisin ennen ruokailua vihreitä kuulia ja valkohomejuustoa ja sain tunnin välein avata yhden lahjan. Miten niin malttamaton? :D
Vihreitä kuulia ja valkohomejuustoa..! :D Aikamoinen maku lapsella ^_^
Muistan lapsena miten ihanaa oli jouluaamuna herätä kinkun tuoksuun ☺
Paras joulumuisto: yhdessä perheen kanssa jouluaterian syöminen (ja sitä edeltävä odotus!)
Ooh, hieno palkinto!
Muistan, kun joskus kuusivuotiaana menin sängyn alle piiloon, kun luulin että joulupukki tulee aattoiltana käymään. :D
Muistan, kun tuossa pari joulua sitten kissamme, joka oli ensimmäistä joulua meillä, päätti, että joulukuusihan olisi kiva leikkikalu. No jouluaattona hän sitten komean kuusen kaatoikin ja kaatoipa vielä uudestaankin sillä välin, kun olimme sukuloimassa. Neulasia oli joka puolella taloa, mutta olipa kissalla hauskaa :)
Ihania joulumuistoja on paljon. Suloisin taitaa olla se, kun edesmennyt koirani, joka odotti joka vuosi innolla omaa pakettiaan, olikin jäädä ilman lahjaa. Kukaan ei ollut joulutohinassa muistanut paketoida koiralle luuta. Koira odotti surullisena, kun paketit jaettiin muille eikä hänelle tullut mitään. Lopuksi vielä kokeili tassulla tyhjää pakettipussia. Joku kävi kiireellä laittamassa luun lahjapaperiin ja antoi koiralle. Riemu oli koiralla rajaton ja paketti piti repiä nopeasti auki. Tuon jälkeen ei koiran lahjaa unohdettu. :)
Voi koiraa...! <3 <3 Melkein silmä kostui ajatuksesta surullisesta koirasta kokeilemassa tassulla tyhjää lahjapaperia... Onneksi se sai kuin saikin sitten pakettinsa!
Lapsena (olinkohan 7 vanha) olin liian kauan joulusaunassa ja melkein pyörryin sinne. :'D Iskä kantoi minut äkkiä ulos pyyheliinaan käärittynä ja ihan hyvin siitä sitten selvittiin. Loppuillan oli kyllä vielä aika paha olo mutta kummasti piristyin, kun lahjapaketista paljastui hartaasti toivomani jättiläismäinen pupupehmolelu. Tapauksen jälkeen en kyllä ole enää ollut kovin innokas saunoja. :P
Omat parhaat muistoni liittyvät lapsuuteen, ja ehkä enemmänkin siihen joulunodotukseen. Kun jo monta päivää aikasemmin puuhailtiin yhdessä perheen kanssa; kuusen koristelu, ruokien valmistelu, piparit.. Voi niitä aikoja <3 t. Henkeen ja vereen jouluihminen :-D
Eräs lapsuuden joulu meidän äiti joutui olemaan töissä, ja eihän se sen takia oikealta jouluta tuntunut ennen äidin saapumista. Ravasimme veljeni kanssa ikkunassa katsomassa koska äiti tulee, ja epäonneksemme näimme päivän aikana lukuisia joulupukkeja ajelemassa autonrämillään. Vitsailemme tästä veljeni kanssa edelleen.
Ja tuo joulukalenteri kuulostaa i-ha-nal-ta. Olen ehdottomasti ouluihminen ja olen koittanut miettiä minkö ihanan joulukalenterin hankkisin. Pelkään, että suklaakalenterin kanssa homma lähtisi käsistä ja päätyisin joka päivä syömään jotaon herkkuja tuon kalenterin lisäksi, koska.. nälkä kasvaa syödessä.. Kosmetiikka kalenteri olisi loistava :)
Miksihän niin moni pukki ajaa rämällä tai muuten vain kyseenalaisella autolla...! :D
Mun paras joulumuisto liittyy nimenomaan joulukalentereihin. Äidillä on ollut tapana tehdä meille lapsille itsetehdyt joulukalenterit joka vuosi. Perinne elää edelleen, vaikka lähes kaikki ollaan jo aikuisia. :)
Viime joulu jäi erityisesti mieleen siksi, että vietin joulua ensimmäistä kertaa omassa kodissani. Siihen saakka olin aina ollut jouluna lapsuudenkodissani tai milloin missäkin sukulaisissa, mutta viime jouluna sain laittaa joulun omassa kodissani. Perheeni ja ystäviäni tuli luokseni joulunpyhinä, valmiiseen pöytään.
Paras muisto ehdottomasti joulukuusen koristelu, johon liittyy ihan oma tunnelmansa! :)
Mummun ja papan talo koristeltiin aina samoilla joulukoristeilla. Parhaiten muistan niistä pahvisen joulutontturivin, kuusen "karkki"-koristeet ja punaisen kynttelikön, jossa oli aina valkoisia kruunukynttilöitä.
Lapsuuden pitkät odotukset ennen H-hetkeä. Valot, tuoksut, äänet. Satuun heittäytyminen.
Muistoni jouluista ovat suurimmaksi osaksi mummilasta. Hauskin ja ehkä noloinkin muisto oli kun en nuorenpana vielä tykännyt ollenkaan kinkusta ja mummi raukan piti tehdä tälle nirsolle omat jouluruoat eli kanaa ja riisiä. :D
Paras joulumuisto oli eräs joulu kun oltiin serkuilla ja käytiin jouluaamuna laulamassa vanhainkodissa joululauluja :)
Muistan, kun tokaluokalla sain ensimmäisen oman kynsilakan joululahjaksi. Se on vieläkin ehdottomasti kaunein lakka, jonka olen koskaan nähnyt, ja taitaa vieläkin löytyä kaapin perältä.. :D Kyseessä oli Lumenen vaaleansininen glitterlakka, jonka äitini oli kuulemma valinnut silmieni perusteella; "sinun silmäsi ovat yhtä kauniit".. En minä sitä tietenkään tokaluokalla sen enempää ajatellut, mutta nykyään lakkaan kynnet aina tolla kun on erityisen huono olo itsestä.
Kaunis tarina kynsilakalla :) Ja ihanaa että se tuo hyvää mieltä vielä vuosienkin jälkeen.
Joulumuistoihini liittyy vahvasti joka vuosi yhdessäolo lähimmäisten kanssa, rauhoittuminen arjen keskeltä ja hyvä ruoka. :)
Lapsena ehdottomasti heti herättyään juokseminen olohuoneeseen katsomaan lahjoja jotka pukki oli kuusen luo jättänyt!
Koko päivä piti kestää kunnes vihdoin aikuistenkin lopetettua ruokailu saatiin aloittaa avaaminen!
Äitini oli kova jouluhössöttäjä; meillä oli aina joulusiivoukset ja kuusen laitot ennen aattoa. Aattona sitten syötiin ja avattiin lahjat. Ihanat joulumuistot seuraavat minua nyt omassa joulun vietossani. Tosin otan ehkä hieman rauhallisemmin tuon siivous-osion :).
Nintendo ja Super Mario Bros!
Paras ja kamalin joulumuisto oli ekalta joululta minkä vietin siipan kanssa yhdessä. Perinteinen ei-osteta mitään munaus! Oltiin muutettu yhteen pari kk aiemmin ja ostettiin sohvaa ja sänkyä yms rahaa vievää tarviketta ja päätettiin että ei osteta joululahjoja. Jos jotain ni ihan pientä. Kuinka meninkään halpaan! Ostin halvat gollaripökät pakettiin koska niitä tuntui heppu kaipaavan. Omista(kymmenistä!!!)paketeista paljastui arabian astioista costohattuun kaikki mitä olin pariin kuukauteen ihaillut. Olin innoissani ja samalla halusin vajota maan alle vaikka...itehän vain pidin kiinni sopimuksesta. Tänä vuonna pelaan tapani mukaan varman päälle ja olen hankkinut jo yhtä sun toista ja extrayllärinä oon tehny kalenterin miehelle tohon pussukkatyyliin. Pitkin syksyä oon miettiny pääni puhki mitä miehelle kalenteriin, voin kertoa että 24 edullista pikkujuttua on ollut enemmän kuin haastava mutta arvoista minipunkkuun tulee kalenteri täyttymään.
Aiiivan ihana idea! Täytyykin ehkä napata se omaankin käyttöön tulevaisuudessa! :)
(Mutta soosoo miehellesi kun ei pitänyt kiinni sopimuksesta ekana yhteisenä joulunanne ;))
Eräänä jouluna tajusin, että joulupukilla oli jalassa isäni saappaat...
Siskon kanssa katsomme joka joulu napapiirin pikajuna -piirretyn, viimeistään sen katsominen herättää joulutunnelman:D
Lapsuudesta löytyy niin monta parasta joulumuistoa, mutta yksi mikä naurattaa aina, oli koirani joulufiilistely. Kinkku oli tietenkin vuoden kohokohta ja pentuna joulukuusi olisi vähän houkutellut sisävessana. Yhtenä vuotena kuuseen oli ripustettu piparkakkuja, eivät säilyneet kauan... Ja lahjat olivat myös tämän ikuisesti lapsenmielisen koiruuden mieleen. Hän olisi avannut omien possunkorva-pakettiensa lisäksi kaikkien muidenkin paketit ja niitähän pitikin vähän pihistellä ja luikkia sitten keittiönpöydän alle, jotta saisi rauhassa avata :)
Viime joulun tunnelma omassa kodissamme <3 sen voi voittaa ainoastaan tämän joulun tunnelma kun joulua toivottavasti vietetään pikkutontun kanssa <3
Paras joulumuisto on koko perhe syömässä saman pöydän ääressä <3 Siitä on joulu tehty
Muutama joulu takaperin maistoin bataattilaatikkoa perinteisten laatikkojen ohella. Illalla katottiin äipän kanssa youtubesta the joulukalenteria ja naurettiin ihtemme ihan kippuraan :D
Paras joulu muisto on lapsuudesta kun asuttii maalla , naapurilla oli hevosia ja jouluaatona mentii reki ajelulle :)
Jo kahtena jouluna on meidän perheessä jaettu vauvauutisia! Ne tekee jouluista kyllä ihan erityiset:)
Paras joulumuistoni liittyy hirvittävän rumaan ja repaleiseen kuusenkoristeeseen, jonka vein lapsuudenkodistani ja jonka laitan omaan kuuseen joka vuosi! :) Ilman sitä hirvitystä joulu ei voi olla joulu!
Ensimmäisen lapseni ensimmäinen joulu on jäänyt erityisesti mieleeni! Hauskin hetki oli kun lapsi ryömi kohti lahjapakettia, jossa oli isin viskipullo :D
:D
Parhaat muistot joulusta ovat ne, kun ollessani vielä lapsi jouluaattona ajettiin maalle mummolaan viettämään joulua :)
Tavallinen joukukalenterikin on vielä hankkimatta, mutta kyllä tällainen olisi paljon mieluisampi. Joulumuistona nimeän erään joulun lapsuudestani, odotimme joulupukkia ja lauloin Sinivuorten yötä yhdessä mummoni kanssa! Se jännityksen ja innon sekoitus on jäänyt mieleen. :)
Tunnistin joulupukin tädin mieheksi :)
Pikkuveljeni antoi lahjaksi isälleen suklaanappeja.
Pakettia avatessa iskä totesi paketin olevan puoliksi syöty :)
Eikähhh :D
Kun olin lapsi ja kotona kävi vielä joulupukki. Eräs joulu hän tuli sisään risunipun kanssa, joka oli käärittynä lahjapaperiin. Sanoi että oli kuullut tontuilta mun olleen tuhma. Lopussa onneksi pukki vetäisi eteisestä esiin ison lahjasäkin. :)