Torkuin parvekkeella ilta-auringossa. "Menen ihan kohta sisään ja teen sen blogijutun", ajattelin. Niinä hetkinä kun horros tilapäisesti hälveni vaihtaessani asentoa aurinkotuolissani.
Kello 18.30 aurinko alkaa kadota parvekkeeltani. Varjon viileys herätti minut. "Menen ihan kohta sisään..." ajattelin taas. Tartuin maahan pudonneeseen Allt Om Mat -lehteen ja aloin lukea lehden fetajuustotestiä. Feta... Mmmm.... Testijutussa oli kuva paahdetuista kasviksista kera murustetun fetan.
Mmmm.
Tässähän alkaa olla nälkä. Ja kello näyttää tosiaan illallista.
Katsoin taivaalle. Aurinko oli kadonnut talon katon taakse.
Mutta pihalle se vielä paistoi. Koko loppuillan.
.
Tuntia myöhemmin olin kattanut kerrostaloasuntoni pihalle yhden hengen "Välimeren illallisen".
Ihan pihalla.
Eikä mitään blogijuttua. *
Parvekkeen pikkukalusteet heilahtivat hetkessä pihalle.
Uunipaahdettua munakoisoa, porkkanaa, punasipulia, kirsikkatomaattia, paprikaa, salottisipulia, valkosipulia, minttua, timjamia.
Fetaa, pistaasipähkinöitä, hyvää oliiviöljyä. Suolaa ja pippuria.
Lasissa Sannin spesiaali; omena light -siideriä, vissyä ja limeä. Tätä kuuluu juoda auringossa. Tai saunan jälkeen.
Kerrostalon pihakin voi olla ihan kiva paikka :)
.
*) Paitsi tämä. ;)
Huomenna Seglinge-stoori ja Mr. Karkkipäivän housut. Jos en nukahda taas parvekkeelle.
11 comments on “Ihan pihalla”
Onpas viehko nainen auringossa!! :)
Hei! Tämä oli jälleen piristävä postaus. Sie se osaat ottaa ilon irti niin arjessa kuin lomallakin
Ihanaa, just noin kesää pitää viettää, nautiskellen! :)
Kyllä bloggaajankin pitää joskus kesälomaa viettää!
Olen hiljakselleen lueskellut vanhoja postauksiasi. Loppuvuosi 2013 menossa... Kun eilen katsoimme uutisia, etsin tämän postauksen vielä käsiini:
https://karkkipaivablogi.com/2013/10/11/ja-nyt-se-paivittelee-toisten-raha-asioita/
Antaa perspektiiviä asioihin.
Niinpähhh.... Ei sitä oikein voi kuin. No, ihmetellä...
Voih miten rohkeaa! :D Ite en pystyis kerrostalon pihalla. Mua vaivaa varmaan joku neuroosi tai fobia, mutta tuntisin kaikki silmäparit tuijottamassa itseäni enkä enää osaisi olla luontevasti. Kiemurtelisin tuskissani! Mikä on erikoista, koska ravintolaan tms voin hyvin mennä yksin eikä häiritse yhtään. Ehkä se on se, että ne silmäparit ovat piilossa. Tai kuviteltuja. :)
Hauska idea! Tosin edes omalla pihalla en enää tee tuota, on liikaa pörriäisiä ruuan kimpussa. Kammoan liian lähelle tunkevia lentäviä, ryömiviä ja vipeltäviä ötököitä. :)
Tuosta juomasta tuli mieleen lähes vastaava suosikkisekoitukseni: Lidlin Ananas Light -siideriä (parasta ananassiideriä tällä hetkellä kun Golden Cap Move on huononnettu ihan esanssiseksi eikä siinä ole juurikaan hiilihappoa) ja Lidlin sitruunavichyä sekä jääpaloja. Kesänamia!
Sun cocktailia täytyykin kokeilla! :) En ole "uskaltanut" maistaa Lidlin ananassiideriä kun melkein kaikki paitsi omena maistuu aina niin keinotekoisilta ja esanssisilta.
Ihan mielenkiinnosta, miten hyvin puhut ruotsia? Opitko sen ihan vaan Ahvenanmaan vuosina vai oliko sinulla ennen sinne menoa jo hyvä ruotsi pohjalla?
Kouluruotsi oli ihan hyvä, kirjoitin ylppäreissäkin muistaakseni e:n, mutta eihän koulussa oikein puhumaan opi. Kirjoittamaan vain. Puheruotsin opin vasta Ahvenanmaalla. :) Ennen saarelle muuttoa olin hädin tuskin uskaltanut tilata kahvin ruotsiksi Tukholmassa. :D
Puhun tällä hetkellä ihan hyvää ruotsia, mutta englanti on kumma kyllä silti vahvempi vieras kieli, vaikken ole missään sen kielisessä paikassa koskaan asunut.
Kiva, kesäinen postaus. :)
Aurinkoisia päiviä sinne kerrostalon pihalle!