Terveiset laivalta. Täällä nökötän hytissäni Viikkarin Gracella ja evästelen. (Grace on muuten paras paatti joka seilaa Ruotsin ja Suomen väliä, ja tämän sanoo laivoilla joka kuukausi kulkeva henkilö. Joten trust me :) Silja voittaa vain Happy Lobsterillaan <3)
Tai evästelin, nettiyhteys on pätkinyt koko matkan ajan niin paljon että kuvien otosta, aamiaisesta ja postauksen aloittamisesta on jo kuusi tuntia. ;)
Minulla on joku kumma viehtymys eväisiin. Minä vain tykkään usein syödä omia eväitä vaikka olisi varaa ravintolaan tai kahvilaankin. Ainakin saa just mitä haluaa ;)
Mitä muuten tykkäätte Pariisista ostamastani eväskassista? Mun mielestä niin söpö! Näitä olisi ollut kylmälaukkuversioinakin mutta ne olivat painavampia ja ostin tämän kolmen euron halvimman version.
Aamiaiseksi meni vielä purkki ihanaa 4-prossaista Kesoa, sitä on aina ostettava Ruotsissa (ja Ahvenanmaalla). Suomessa on vain sitä 1,5-prossaista.
Esitelläänpä saman tien muutakin "matkakalustoa". :)
Minulla on rinkan lisäksi matkalaukku, ja sen sisällä "cityreppu". Otin matkalaukun mukaan koska tiesin tekeväni runsaasti kosmetiikkaostoksia.
Matkalaukku oli reppua ja sen sisältämää kameraa, opaskirjoja ja häälahjaa lukuunottamatta tyhjä menomatkalla. Paluumatkalla laukun sisus täyttyi kosmetiikasta. Se painaakin nyt ihan kiitettävästi... ;)
Näppärän kompakti kamerareppu on uusi hankinta ja ihan täydellinen ratkaisu mun päivälaukuksi matkoille.
Minulla kulkee mukana painava kamera jota on huono kuljettaa missään käsi- tai olkalaukussa, ja lisäksi tykkään pakata päivisin mukaan myös takin ja pitkähihaisen neuleen viileitä iltoja varten. Olen useimmiten liikenteessä koko päivän ilman että käyn välillä kämpillä vaihtamassa vaatteita, joten koko päivän tarpeiden on kuljettava mukava.
Mun vanha kamerareppu on iso klohmo köntys, minkä vuoksi en olekaan käyttänyt sitä vuosikausiin. Se soveltuu paremmin jonnekin kuvauskeikalle kuin päivärepuksi reissukäyttöön.
Uusi reppuni on kevyt, kestävä, kompakti ja tilaihme. :) Pidän objektiiveja repun erillisessä, omavetoketjullisessa pohjaosassa josta ne saa nopeasti esiin ilman suurta kaivelua ja varsinaisessa reppuosassa kulkevat kameraa, vaatteet + muu kama.
.
Seuraava kuva on taas sulle, Jonttu. ;) Jonttu kysyi millaisissa vaatteissa tykkään liikkua matkoilla, tai mitä pidän itselleni mukavana pukeutumistyylinä matkoilla. No, tyylini ei poikkea kotioloista, mutta ehkäpä valitsen mukaan vielä kotiolojakin "rähjäisempiä" vaatteita. Esimerkiksi tälle matkalle ostin mukaan erikseen oman halpistakin, joka sai rauhassa ruttaantua ja nuhjaantua rinkan alla. Olisin mainiosti voinut uhrata jonkun vanhan kulahtaneen farkkurotsini, mutta matkan säätila vaati lämpimämpää päällystakkia.
Kävelykenkinä minulla oli mukana Vagabondin kevyet tossut (kuvassa) ja erinomaiset Legerot jotka ovat Vagabondeja tukevammat ja Goretex-pintaiset joten sopivat sateisiinkin päiviin. Tai no, riippuu sateen volyymista... Amsterdamin sateessa Goretex oli voimaton.
Lämpimämmissä säissä luotan Ecco-sandaaleihini. <3
Palelen herkästi joten tarvitsen paljon kerroksia joita voi tarpeen mukaan lisätä tai vähentää. Perussetti tällä reissulla oli toppi + löysä trikoopaita + kaksi neuletta + takki + huivi. Nämä kulkivat joka päivä mukana. Damissa ja Belgiassa oli niin kylmä että nuokin hädin tuskin riittivät.
Suuri huivi on ihan must. Kirjoitin 'monitoimihuivi', jolla tarkoitan maksikokoista tuubihuivia jonka voi tarvittaessa levittää harteille lisälämmöksi tai kääriä päälleen vaikka rantamekoksi biitsillä. Tällä reissulla huivi oli käytössä lämpiminäkin päivinä kameran takia. Painavaa 6D:tä ei ole miellyttävä roikottaa kaulassa ilman mitään pehmikettä, niskaan alkaa koskea jo tunnissa. Kuvaan niin paljon että kamera roikkuu kaulassa melkein koko päivän.
Loppu"kevennys":
Kynnet kestivät viime päiviin saakka - etusormen kynsi katkesi tänä aamuna vain hetki sen jälkeen kuin mun "spork" eli matka-aterin oli katkennut. Sympatiahajoaminen kynneltä..?
Olin suunnitellut kynsihuollon huonosti ennen matkaa, ja niinpä huoltoväliksi tuli nyt kuusi viikkoa joka on aika maksimi mun kohdalla. Yllättävän hyvin geelipinnat ovat kyllä kestäneet, vain tuo tänään luovuttanut etusormen kynnen pinta oli ottanut ilmaa alleen.
Odotan niin kovasti tulevaa viikkoa jolloin pääsen kampaajalle, kynsihuoltoon ja - - lenkille! ^_^
20 comments on “Kotia kohti”
Ihana postaus, kiitos ikiomasta kuvasta. :D
Eivätkä nuo sinun vaatteesi nyt mitenkään rähjäisiltä näyttäneet. :)Mutta ovat varmasti mukavat ja käytännölliset matkustettaessa.
Mielenkiintoista lukea reissaamiseen liittyvistä käytännön asioista!
Kun teet eväitä reissuun, miten huomioit säilyvyysajat? Onko sulla mitään kylmäsäilytysjuttua mukana?
Mä en osaa kuin pitää esim BareBareja mukana ja joskus jotain banaania tms kuorellista hedelmää, joka on helppo kuljettaa. Keitetty kananmuna toki säilyisi huoneenlämmössä, mutta en ole vielä keksinyt sellaista oikeaa ruokaa, joka kestäisi muutaman tunnin kuljetuksen.
Ei ole kylmälaukkua. Käytän säilyvyyden suhteen tähän saakka mainiosti toiminutta maalaisjärkeä, eli alle vuorokauden mittaisella matkalla en oleta juuston, kasvisten, keitetyn kananmunan tai tonnikalan ehtivän pilaantua. Jos eivät haise pahalle niin ääntä kohti vain :D Raejuustoakin syön ihan pelotta lämmenneenä, ei se tosin usein ehdi kovin montaa tuntia eväslaukussa odotella. :)
Hmm, ihanko totta? Mitä salaatille tapahtuu vaikka kolmessa tai viidessä tunnissa...? Mun salaateille ei tapahdu mitään :) Ei se tietenkään niin raikasta ole kuin vasta jääkaapista otettuna, mutta maku ja koostumus ovat ihan normisalaattia :)
Perjantaina mulla oli junassa mukana kaksikin eri salaattia, koska matka oli niin pitkä (10 tuntia). Toisen valmistin aamulla kämpillä seitsemän maissa ja söin kahdelta. Junassa ei toiminut ilmastointi ja kuumuus oli melkoinen... Salaatti oli silti ihan kunnossa. Toisen salaatin ostin mukaan rautatieasemalta yhdeksältä, ja sen söin junassa puoli seitsemältä. Tämä salaatti joutui siis muhimaan lämmössä aamusalaattia pidempäänkin. Ei ongelmaa. :)
Tuokin riippuu hieman salaatista:) Esimerkiksi katkarapu- tai muna-salaattia en itse pitäisi huoneenlämmössä useita tunteja. Ne pahimmat pöpöt eivät nimittäin maistu ruoassa vaan ne ilmenee sitten myöhemmin. Se ettei mitään satu muutamalla kerralla ei ikävä kyllä tarkoita sitä, etteikö mitään voisi sattua ikinä. Tiedän vähän liiankin hyvin omasta kokemuksesta.
Vihannekset ja hedelmät säilyvät varmasti ihan hyvin useitakin tunteja. Samoin kuivatuotteet, leivät jne. Kovat juustot säilyvät hyvin. Kypsennettyä kasvisruokaakin uskaltaisin syödä muutaman tunnin jälkeen, mutta äyriäis- ja kalaruokaa tai keitettyä kananmunaa en itse söisi kyllä enää parin tunnin lämminsäilytyksen jälkeen.
Meneekö "avaamatonkin" keitetty kananmuna pilalle huoneenlämmössä?
Joo, tämähän on selvää :) Mä vain olen joissain asioissa tapoihini juuttunut ja ehkäpä jopa hieman "hälläväliä" -henkinen tiettyjen juttujen suhteen (mukaan kuuluvat myös vanhentuneet maskarat :)), pitäisi kai tosiaan saada se ruokamyrkytys ennenkuin muuttaisin tapojani ;)
Olen syönyt tunteja (siis jopa 10 tuntia) mukana kulkeneita tuore-eväitä varmasti kymmeniä kertoja elämässäni. Kai minulla on vain tuuri matkassa :)
Mua ällöttää ajatus nahistuneesta tunteja muhineesta salaatista, varsinkin jos siinä on valmiiksi pilkottuja raaka-aineita kuten kurkkua :D Yleensä kun mun lounassalaateissa on juurikin kalaa/munaa/juustoa.
Toisaalta, säilytetäänhän vihanneksia kaupassakin suurimmaksi osaksi huoneenlämmössä...
Juustot ei muuten ole tulleetkaan mieleen, varsinkin kovia juustoja suositellaan muutenkin nautittavaksi huoneenlämpöisenä.
Joo, en minäkään kurkkua tai muita erityisen vetisiä kasviksia salaattiin laita :) Kurkku nahistuu tosiaan hetkessä ja sen maku leviää koko salaattiin. Pyrin myös valitsemaan salaattipohjan vahvempilehtisistä salaattivihanneksista, esim. kaalipohjaiset ovat kestäviä :)
Mun perussetti on kestävä viherpohja + kirsikkatomaattia + porkkanaa + juustoa + tonnikalaa. Myös kukkakaali on hyvä ja ei-nahistuva salaattiaines. Tällä reissulla vaivauduin höyryttämään salaattiin myös parsakaalia. :)
Itse asiassa keitetty kananmuna on yksi pahimmista. Pilaantuu hyvin helposti. Se on kieltämättä ristiriitaista, sillä keittämätön kananmuna säilyy huoneenlämmössä mutta ei keitetty. Esim. valmiit kananmunaleivät ulkomailla kannattaa jättää väliin, ellei ole varma kylmäsäilytyksestä.
Oho, hups...! ^_^ Mä taidan elää vaarallisesti... :D
Joo, eihän nämä kyllä oikeasti ole mikään vitsailun aihe, ruokamyrkytys voi olla kohtalokaskin asia. On siis myönnettävä että olen tässä asiassa epäesimerkillinen ja otan todella tyhmiä riskejä.
Täällä toinen epäesimerkillinen. :D Eläimet eivät mun ruokavaliooni kuulu, joten en joudu miettimään tuota mereneläväasiaa, mutta en varmaan olisi päätynyt miettimään muutenkaan. x) Mulla on vahva masu ja ilmeisesti myös hyvä tuuri, tämä kananmunan pilaantuminen ei käynyt nimittäin mielessäkään. Toisaalta kerjään kyllä sen verran verta nenästäni, että jotain sietäisi vihdoin tapahtua - Kiinassa vetelin ihan pokalla _raakoja_ kananmunia ilman salmonella- tai muitakaan seurauksia. :D
Ja tämä nyt ei ollut mikään "vitsit kun oon kova tyyppi, kun en välitä mikrobeista" -kommentti. Kunhan vain haluan syödä just sitä, mitä milloinkin haluan syödä. :D Jokainen tehköön tavallaan. :) Aattelin vain mainita, kun oli kiva lukea, että meitä muitakin hällävälismimatkustajia on.
Tällainen minäkin olen, en vain jaksa miettiä sen kummempia. Viisasta se ei varmasti aina ole, mutta jos ruoka ei haise eikä näytä pahalle, niin meikä syö. :)
Ja toinen juttu, jota itseasiassa mietin tänään kun pakkailin vähän tulevaa matkaani varten: näytekokoiset tuotteet!
Suunnittelin säästäväni vähän tilaa parilla voidenäytteellä (sellainen "pussi"malli), mutta koska reissu sisältää yöpymistä parissa eri paikassa lyhyen ajan sisällä, koen hankalaksi avatun näytepussukan kuljettamisen, siitä kun yleensä riittää useammaksi kerraksi.
Mulla tosin on valmiiksi pakattu kosmetiikkalaukku, jonka saa kätevästi vielä roikkumaankin esim pyyhekoukkuun pois tilaa viemästä, sillä työn puolesta yövyn aika usein pois kotoa. Sinne siirrän lähinnä loppumassa olevia tuotteita ja näytekokoja (oikeissa pakkauksissa, ei niitä pusseja).
Ota mukaan pieni minigrip-pussi ja hakaneula. :) Tee näytepussiin neulalla reikä josta puristat tuotetta ulos, ja säilytä avattua näytettä minigrip-pussissa. Neulanreikä on niin pieni ettei näytepussista suurella todennäköisyydellä pursua stuffia ulos meikkilaukussasi, toisin kuin jos avaat koko kulman.
Hei, reppusi vaikuttaa superkätevältä! Jäin vain miettimään, kuinka reissussa uskaltaa laittaa kalliit kameravarusteet selän puolelle? :)
Repun avaussysteemi ei ole mitenkään "naps vain ja auki", ja alalokeron vetoketjun avauskohdan saa vedettyä ihan selkään kiinni, joten kovin huomaamatta ei kukaan saa laukkua auki. Busseissa ja metrossa tietenkin siirrän repun vatsapuolelle.
Aivan ylisöpö tuo kettu-kassi. :)
Mietin muuten sellaista, että jos sinulla olisi jotenkin väärät ihonhoitotuotteet tai meikkituotteet käytössä, kokisitko stressiä sopivien tuotteiden etsimisestä (tämä on sinulle tietenkin ihan vain teoreettinen kysymys)? Itselläni on tällainen tilanne, ja hutiostoksia ei saisi mielellään tulla kovin montaa. Iho on sellaisessa kunnossa, että ihan mikä tahansa tuote ei sille käy, joten etsintä jatkuu vielä.
Entä sitten sellainen asia, että voitko mitenkään ymmärtää sellaisia ihmisiä, joille riittää jostakin paikasta lukeminen esim. matkakertomuksen muodossa ilman että heidän olisi pakko itse päästä käymään kyseisessä paikassa? Itse olen hieman yllättynyt, kun minulle on tullut sellainen olo jonkin kiinnostavan matkakirjan luettuani, että tuo kirja riittää minulle ihan hyvin.
Kysymys, johon en oikein osaa vastata kun ihoni on yhtä lyhyttä puolentoista vuoden jaksoa lukuunottamatta ollut aina niin helppo eikä ole ikinä tarvinnut miettiä että millähän tuotteilla sitä hoitaisi. En siis osaa samaistua tilanteeseen. Tuotevalintoihini on aina vaikuttanut ensisijaisesti tuotteen kosmeettinen miellyttävyys = että se tuntuu iholla hyvältä, ja heti sen perään brändin kiinnostavuus- ja puoleensavetävyysarvo. Kohdallani tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että olen aina tykännyt käyttää enemmän brändejä kuten Yves Rocher ja The Body Shop, kuin L'Oreal, Garnier tai Nivea. Markettibrändit eivät ole koskaan vedonneet.
Kyllä mä voin heitäkin ymmärtää :) Ei kaikilla ole tarvetta "seikkailuun" tai jonkun asian fyysiseen, konkreettiseen kokemiseen. Se on ihan yhtä ok kuin haluta pakata matkalaukut ja lähteä. :)
Kirjakin voi tarjota seikkailutuntemuksen (jos on siis oikein hyvä kirja). :) Enkä tällä kommentilla tarkoita siis tuomita esim. kenenkään lentelemisiä.
Minkä merkkinen tuo sun uusi kamerareppusi on? En tunnista logosta :)
Crumpler. :) Mulle entuudestaan ihan tuntematon merkki, Rajalasta bongasin.