Ensin: Esprit-huivin voitti nimimerkki Marjo K, random.orgin luotettavalla avustuksella! :) Onnittelut Marjolle, toivottavasti huivista on iloa syksyyn.
Olin siis muutama viikko sitten Tampereen Sokoksella muuttumisleikissä jossa perustyyliäni päivitettiin kuuden eri stailauksen muodossa.
Laitan tähän vielä detaljikuvia asusteista, muutamista niistä tuli kysymyksiäkin. Itsehän en osaa asustaa pukeutumistani lainkaan, ja sain stailauksesta muutamia ideoita joita aion ainakin kovasti yrittää ujuttaa mukaan maustamaan varsin korutonta ja arkista tyyliäni. :) Hankintojakin tuli tehtyä, ja osa on jo ollut ahkerassa käytössäkin.
Koru - Noa Noa
Laukku - Esprit
Kengät -Vagabond
Laukku - Bulaggi
Kengät - Vagabond
Koru - Korukolmio
Koru - Snö Of Sweden
Vyö - Veniz
Laukku - Esprit
Vyö - Veniz
Rannekoru - Aarikka
Laukku - Esprit
Laukku - Laukkuasema
Asun 5 laukusta ei valitettavasti ollut selkeämpää kuvaa.
Laukku - Esprit
Bootsit - Ten Points
Tässä muuten vaihtoehtoinen versio asusta 5 - bootsit vaihdettiin ballerinoihin ja laukku eri malliseksi.
Vyö - Esprit
Laukku - David Jones
Kengät - Vagabond
. . .
Ja mitäs sitten tuli hankittua....?
Kyllä, edc:n mekko oli yksi ilmiselvimmistä kotiutettavista! :) (Pahoitteluni teille jotka ette voi sietää tätä blogimaailmaan pesiytynyttä ilmaisua... :) Olen saanut palautetta piste-piste-piste -intoni lisäksi myös tämän sanan käytöstä! :D)
Espritin sudenkorento-huivi oli myös erittäin mieluinen, ja erittäin kaukana mun omasta tyylistä. Taitaa olla ensimmäinen omistamani huivi jossa on joku kuvio.
Korukolmion koruun ihastuin myös heti. Se onkin ollut ahkerimmassa käytössä stailauksen jälkeen! Kohta mulle alkaa varmaan kaverit nauraa kun ilmestyn kaikkiin tilanteisiin lehtikorun kanssa... :D Ehkä voisi rohkaistua ostamaan jonkun toisenkin? ;)
Uskokaa tai älkää, mutta nämä simppelit paidat ovat minun silmiini tosi naisellisia (omaan tyyliini verrattuna). Tykkäsin niistä kovasti, sillä ne edustavat sitä tyyliä johon haluaisin oppia pukeutumaan kun tilaisuus vaatii siistimpää habitusta. Valkoisen kohdalla vähän emmin kun jotenkin mä niin arvaan että tulee olemaan tosi vaikeaa käyttää sitä (en osaa pukeutua valkoiseen), mutta halusin sen sitten kuitenkin. Kun tarkoitus oli oikeasti löytää vaatteita jotka poikkeavat perustyylistäni.
Kummatkin paidat ovat Mexxin. Pukeutumisneuvoja Eeva Aspelin vinkkasi, että Mexxin leikkaukset sopivat minun vartalon mallilleni ja sieltä löytyy myös tarpeeksi pieniä kokoja.
Tämän saatoitte *ehkä* arvata... :) Niin kaunis ja toimiva perusneule - mutta hitusen siistimpi ja ehdottomasti laadukkaamman vaikutelman antava kuin vaatekaappini henkkamaukka-neuleet. Tykkäsin kovasti leikkauksesta sivusaumassa - pieni mutta kivan extran tuova detalji. :)
Neule on Kaiio-merkkinen.
....ja... kuka yllättyi? :D
Ehkä olisin voinut jättää tämän hankkimatta kun trikoopaidat nyt kuitenkin ovat, köhöm, aikas hyvin edustettuina vaatekaapissani. Mutta en voinut vastustaa... Niin ihana..! Nämä ovat niin minua, ei siitä mihinkään pääse. Eikä ole tarviskaan.
Pusero on Espritin. Melkein ostin oranssiraidallisenkin kappaleen...! :D Sitten sain hillittyä itseni ja vein sen takaisin rekkiin.
.
Stailauksista edc-mekko yhdistettynä vyöhön oli suosikkinne, ja itsekin tykkäsin siitä. Ehkäpä moni siis kysyykin, "Miksi et ostanut sitä vyötä...?"
Kyllä minä sitä mietin. Mutta lopulta käytännöllisyyden tajuni voitti. Vyö näytti stailauksessa tosi kivalta, mutta mä tiedän etten tulisi sitä "tosielämässä" käyttämään. Se on omaan tyyliini liian erilainen, liian... kiiltävä, koristeellinen, jotain.... Aion opetella käyttämään vöitä eri tavalla, mutta tuo vyö oli liian erikoinen.
Loppuun vielä pari kuvaa uusien hankintojen yhdistelystä vanhoihin vaatteisiini.
Tämä superhalpis pilkkumekko on niitä harvoja mekkoja joita olen käyttänyt vuosien varrella aika paljonkin, se on tarpeeksi simppeli - ja suoraan sanottuna tarpeeksi halvan :D näköinen jotta olen kokenut oloni kotoisaksi siinä. Se päällä ei ole yhtään "hieno olo". (Anteeksi Seppälä.) Mekko näkyy päälläni tässä postauksessa.
Pilkkumekon käyttö on rajoittunut vain kesäaikaan, mutta nyt mietin, että voisin kokeilla käyttää sitä myös syksyllä neuletakin ja huivin kanssa. Ja ehkäpä uskaltaisin liittää siihen vielä punaisen vyönkin väriä tuomaan..!
Tämä musta silkkimekko on ollut minulle sellainen "parempien tilaisuuksien" mekko, mutta ilman asusteita se näyttää aika tylsältä. Aiemmin ei olisi tullut mieleenkään laittaa sen kanssa jotain pitkää ja roikkuvaa korua, mutta uusi kaverini lehtikoru näyttää sopivan sen kanssa aivan mainiosti! :) Nyt oikein odotan seuraavaa tilaisuutta päästä pukeutumaan tähän! :)
.
Tällaisia vaatteita ja ideoita tarttui mukaan Sokoksen stailauksesta. :) Voisin ehdottomasti mennä joskus uudestaankin. Ammattilaisen silmän kautta saa niitä omia silmälappujaan vähän auki ja näkee muitakin mahdollisuuksia kuin ne joihin on tottunut. Olen katsellut vaatekauppojen ikkunoita ihan uudella inspiraatiolla stailauksen jälkeen..! :)
26 comments on “Mitä lähti kotiin stailauksesta?”
Ihana kuulla että koet saaneesi hyötyä ja inspiraatiota stailauksesta :) Vaateaddiktina voin todeta että 'mietitty' pukeutuminen tuo meikkaukseenkin jotain uutta; on kiva miettiä että tää huulimeikki sopii tän asun kanssa ja tähän paitaan tällainen luomiväri tai kynsilakka... Ei sillä että sinunkaan tarvitsisi heittäytyä nyt täysin sydämin tähän vaatteiden ja muodin maailmaan mutta kyllä se jollain kierolla tavalla antaakin jotain.. Kai nämä on niitä naiseuden iloja :)
Joo, mä odotan sen tason saavuttamista kun meikin ja vaatteiden mätsäys tulee luonnostaan..! :) Olen aina ollut vähän kateellinen Virvelle kun hänelle tuo taito on luontainen... Kyllähän se kivalta näyttää kun joku asuste on samaa sävyä vaikka luomivärin, huulipunan tai kynsien kanssa! :)
Hyviä valintoja. :) Ja oli tosi mukava nähdä vielä lisää kuvia hieman erilaisin yhdistelmin. :)
Ai niin ja tuo, että vaatteen pitää olla halvan näköinen eikä liian kiiltävä, on täysin myös yksi omista kriteereistäni myös juhlapukeutumisessa. :)
Mä luulen että näissä kahdessa postauksessa oli tarpeeksi vaatejuttua lähikuukausien kiintiöön... ;)
Joo ota ehdottomasti pilkkumekko myös syys-käyttöön..mustat paksut sukkikset vaan alle niin tuo asu on täydellinen :)
Jes :)
Täällä toinen, jonka on vaikeaa tuntea olonsa mukavaksi koruissa. Mutta tuo lehtikoru on todellinen löytö: tyylikäs, erikoinen, silti hillitty, ja ennen muuta sopii mielestäni sulle aivan tajuttoman hyvin! Ja näyttää juuri sellaiselta korulta, joka sopii moneen asuun ja tekee niistä aivan uudenlaisia. Mulla on myös tasan yksi koru, jossa viihdyn (tavallisempi kuin tuo sinun), ja melkein aina kun sonnustaudun menovaatteisiin, laitan juuri sen (ja mietin, että mahtaako tämä kavereistani olla vähän huvittavaa). Olen yrittänyt löytää vastaavaa toista, joka tuntuisi yhtä luontevalta ja omalta mutta ei kuitenkaan olisi tismalleen samanlainen, mutta ei ole toistaiseksi tärpännyt. Turhaa on kuitenkaan ostaa sellaisia koruja, joita ei pysty käyttämään kuin ne muutamat epämukavat harkintaminuutit ennen kotiovesta ulos astumista :)
Myös tuo Kaiion neule oli mielestäni oiva valinta, samoin korentohuivi ja nuo naiselliset puserot. Mäkin olen viime vuosina opetellut käyttämään ilmavia ja laskeutuvia yläosia trikoon sijaan, ja täytyy sanoa, että on tuntunut hyvältä kun on saanut vähän jalansijaa sellaisesta tyylistä, siis löytänyt muutaman aiemmasta linjasta poikkeavan vaatekappaleen, jossa on kuitenkin hyvä olla ja tuntee olevansa oma itsensä. Kummallista, miten vaatteessa viihtyminen voi olla niin pienestä kiinni. Täytyy tuntea tarkkaan omat ehdottomat "rajoituksensa", esim. jos tietää, ettei viihdy kiiltävässä, on kiiltävää varmaan turha hankkia siinä toivossa, että itse muuttuu. Aina voi kuitenkin laajentaa repertoaaria johonkin toiseen suuntaan. Ja kannattaa pitää kiinni niistä oman tyylin kulmakivistä, jotka tietää itselleen sopiviksi, eikä alkaa ylenkatsoa niitä vain siksi että "aina mulla on tämä sama". Tämä pätee myös "vanhaan" tyyliisi: se yksinkertaisesti vain sopii sinulle. Mutta lisäyksiähän voi aina tehdä :)
Hyvin kirjoitettu, *allekirjoittaa* :)
Joo, mä jätän esim. just kaikki kiiltävät suosiolla pois. Ne voi tuntua ja näyttää hetkellisesti jossain tietyssä tilanteessa kivalta, mutta ei niistä tule minua. Järkevämpää on hankkia sellaista uutta, joka erilaisuudestaan huolimatta ei ole koskaan "nostanut karvoja pystyyn". Esim. viime vuodet vallalla ollut trikoomuoti on jotain, mihin minusta ei koskaan ole. Minulle pukeutuminen trikoo"housuihin" on yhtä kuin menisi ulos alusvaatteissa, jo pelkkä ajatus on niin vastenmielinen että vuosienkaan trikooaltistus ympäristön toimesta ei ole asennettani pehmentänyt. :)
Siis WHAT?! mä voitin :) Kiitoskiitos!
Näin pääsi käymään :D Sokos postittaa sinulle voittosi. :)
Laita ihmeessä punainen vyö pilkkumekkoasun kanssa, sopii todella hyvin! Lehtikoru on oikein kaunis ja herkkä, hyviltä vaikuttavat hankintasi.
Kiitos :)
Näytät muuten aivan upean treenatulta tuossa kuvassa, jossa sinulla harmaa mekko ja nuo mustat korkokengät. Ja nyt noita kuvia katsoessa lämpenin myös tuolla mekko+kaulakoru -yhdistelmälle.
Sitten pari kysymystä. Eli kun teit niitä perjantaipulla-muffinsseja, niin miten teit kuopan täytteelle? Teitkö sen pienillä lusikoilla vai jauhotetuilla sormilla painellen? Itselläni tuli paremman näköisiä niistä muffinsseista, joihin jaksoin jauhotetuin sormin painella pienet kuopat, mutta tuo oli kyllä todella aikaa vievä tekniikka. Ja vaikka tosiaan kastoin sormia koko ajan jauhoissa, siltikin taikina koko ajan tarttui sormiin. Lusikoita käyttäessä homma oli hieman nopeampaa, mutta toki taikina tarttui niihinkin kaiken aikaa. Olisiko sinulla tähän jotakin vippaskonstia? Tein muuten taikinan nelinkertaisena, ja sain viimeksi kaksi päivää sitten kehuja ammattileipurilta noista muffinsseista, kun äiti vei niita hänelle tuliaiseksi (kyllä vähän pelotti tuomio).
Ja sitten toinen vhh-laisuuteen liittyvä kysymys. Eli kun olet onnistanut nujertamaan karkinhimon nykyisellä ruokavaliolla, niin minua kiinnostaisi tietää, missä määrin makeiset ja suklaa kuuluivat sinun entiseen elämääsi? Itse kun huomaan jo pelkän hienoisen hiilihydraattivähentämisen vaikuttaneen karkkihimoihin pienentävästi.
Painoin lusikalla. Taikina on niin höttöistä että kuopan saa helposti aikaiseksi vain "siirtämällä" mössöä syrjään lusikalla. :) Kuulostaa jotenkin vieraalta minulle tuo miten kuvailit omaa leivontasessiotasi, mä en edes jotenkin ajattele sitä kuoppaa "toimenpiteenä" vaan se vain ilmestyy siihen :D Itse asiassa en ylipäänsä tee mitään erillistä kuoppaa silloin kun laitan täytteeksi vain marjoja, pähkinöitä tai kaakaonibsejä, mä vain painan ne siihen muffarin päälle. :) Tuo vaniljatäyte tietysti vaati pienen syvennyksen. :)
Wow, mahtavaa! :)
Eivät kovinkaan merkittävästi, minun "karkkini" olivat leivonnaiset ja leipomotuotteet ylipäänsä. Aina jos sai valita makeisten ja pullan välillä, niin minä otin pullan! :) En ole moniin vuosiin ostanut karkkia kotiin, lukuunottamatta silloin tällöin jotain suklaalevyä tai jos oli jotkut illanistujaiset niin tietysti vieraille tarjottavaksi. Mutta tumma suklaa oli enemmän mun juttu jo ennen vhh:lle siirtymistä. Ylipäänsä mikään tosi makea ei ole viehättänyt minua enää lapsuuden jälkeen. Paitsi Julia-karkit, ne muodostivat jostain syystä poikkeuksen. Niitä tykkäsin syödä jouluisin. Ja aika ajoin saattoi tulla selittämättömiä Snickers-kohtauksia..! :D Siksi varmaan noista vhh-patukoistakin minua viehättävät eniten maapähkinämaut.
Mutta leivonnaiset ja leivät... Ne olivat minun himoni ja addiktioni. Viljatuotteet. En pysty sanoin kuvailemaan sitä rahka-, voi- ja kanelipullien herättämää mässäilyn himoa. Tai jälkiuunileivän. Onneksi vhh:n keinoin pystyy leipomaan. Vaikkakin leivonnaisten himo on ruokavalion myötä laantunut niin mitättömäksi, että enää niitä tekee mieli harvemmin kuin kerran kuussa. 90% leipomuksistani päätyy pakkaseen josta ne lopulta joko tarjoillaan vieraille tai joutuvat roskiin. :(
Niinhän sitä sanotaan, että elimistöllä kestää noin kaksi viikkoa tottua pois jonkun ruoka-aineen aiheuttamasta himosta. Jos pystyy olemaan ilman sokeria tai vähentämään sen käyttöä merkittävästi kahden viikon ajan, pitäisi päästä sokerikoukusta. Sokerihan siis todellakin on riippuvuutta aiheuttava aine.
Siitä kuopan tarpeesta, eli siis kaupasta en löytänyt crème fraîchea, joten korvasin sen rahkalla ja koin, että se vaatii oman erillisen kuopan. Ja tuo kuopittaminen oli sitten aika hidasta nelinkertaisen taikinamäärän kanssa. :)
Oho, missä kaupassa ei ole ranskankermaa..? :-O No eipä siinä mitään, toki rahkakin käy vallan mainiosti. :) Mutta luulin creme fraichen olevan niin yleinen maitotuote että sitä olisi pienimmässä Siwassakin :D
äh sullehan sopii hyvin nuo istuvat trikoopaidat (hoikka kun olet.)Älä vain tätiydy vielä, nuori ihminen, vaikka aikuisempaa lookkia haittekin.
En! :) Se on lupaus.
Olipas kivoja ja inspiroivia nämä stailaus-postaukset! Harvoin löydän enää blogeista mitään, jonka välttämättä haluaisin, mutta ihastuin niin palavasti päälläsi olleeseen Noa Noan mustaan neuletakkiin (vinolla napituksella), että oli pakko laittaa se tilaukseen. Pakettia odotellessa! Huivifriikkiä miellyttää myös kovasti tuo Espritin (luottomerkkini) sudenkorentohuivi. Sitä täytyy vielä miettiä :)
Kiva kuulla! :)
Mutta...
Tämä ei ollut neuletakki vaan, no, en mä osaa selittää mitä materiaalia se oli, mutta ei neulosta. Kyseessä oli jakku. Okei, on tietysti neulejakkujakin, mutta tämä ei ollut sellainen :D
Hyvä täsmennys :D Mietin itse samaa, että onko tämä nyt jakku vai neuletakki. Zalandolla tämä (mielestäni sama) oli myynnissä "neuletakki" nimityksellä ja materiaaliksi mainittiin puuvilla.
http://www.zalando.fi/noa-noa-neuletakki-musta-nn121g00k-q11.html
Nyt kun katson zoomilla kuvaa, niin näyttää kyllä joltain muulta kuin neulokselta. Mutta sepä ei kyllä haittaa yhtään, sillä rento jakku on itse asiassa parempi ja skarpimpi vaihtoehto. Toivottavasti on kiva ja sopiva myös minulle, sillä tuo malli on tosi kiva.
Juu, kyllä tuo siltä mun stailauksessa käytetyltä takilta näyttää :) Taskujen olemassaoloa en muista, mutta pakko tuon on leikkauksensa puolesta olla sama :)
No niin: takin syvin olemus on nyt ihan livenä tarkistettu ja todettu, että eipä ole neuletakki, vaikka Zalando niin väitti. Hihat ovat joustavaa trikoota ja muu osa takista joustavaa, mutta hihoja paksumpaa puuvillakangasta. Erittäin kiva malli ja muusta asustuksesta riippuen menee rennoissa asuissa kuin toimistossakin. Jäi kaappiin siis ja veikkaan olevan päällä tosi paljon tänä syksynä! :)
Ai hihat oli trikoota..? Eipä mulle paljoa näköjään jäänyt tuosta takista mieleen...! :D Mutta kiva että tykkäät! :)
samoilla linjoilla toisen kommentoijan kanssa, että jotenkin todella tätimäisesti sinut on puettu. Kokonaisuudet olivat kyllä kauniita ja tarkoitus ei kolmekymppisenä varmasti olekaan enää pukeutua kuin teini, mutta ei kukaan meistä kolmekymppisistä myöskään halua vaikuttaa neli-viiskymppiseltä!