Tuli vihdoin nähtyä Euroopan pääkaupunkikin. No, ainakin pikainen vilkaisu. :) Viivyin Brysselissä vain kaksi päivää, mutta ehdin nähdä kaupunkia sen verran että oikein mukava kuva siitä syntyi. Pieni ja kompakti keskusta, kauniita rakennuksia, ja tietysti suklaata ja paksuja vohveleita joka nurkalla.
(Manneken Piss - patsaan vetovoimaa en ymmärrä. ;))
Mr. Karkkipäivä oli aiemman Brysseli-kokemuksensa perusteella sitä mieltä, että en tulisi kaupungista oikein pitämään. No, eihän paikka toki esteettisesti mikään Pariisi, Praha tai Barcelona ole, mutta kyllä historiallinen keskusta näyttää oikein viehättävältä minun suomalaiseen laatikkotaloarkkitehtuuriin tottuneisiin silmiini. On kyllä tosi tylsää ettei meillä Suomessa ole tällaisia vanhan kaupungin alueita. Tukholmassakin on niin miksei meillä...? :/
Kun saavuin Brysseliin keskiviikkoaamuna silmät ristissä (kahden tunnin yöunet..) ja ihan eksyksissä, minut pelasti Midin rautatieasemalta Karkkipäivän lukija Satu. :) Satu oli aiemmin syksyllä jättänyt blogiin kommenttia josta kävi ilmi että hän asuu Brysselissä, ja meikähän laittoi sitten Satulle viestiä että josko hänestä saisi keskiviikolle seuraa. Ja olipa kyllä mainiota että hänelle sopi! :) Midin rautatieasemalla ei ole turisti-infoa eikä minulla ollut Brysselin karttaa, ilman Satua en olisi edes tiennyt minne päin lähteä koko Midiltä... Ystäväni Anna oli töissä eikä päässyt minua vastaan.
(Belgialaiset vaikuttavat muuten jopa haluttomammilta puhumaan englantia kuin ranskalaiset... Joten eksyneen, ranskaa taitamattoman matkalaisen ei ole niin helppoa lähestyä heitä, tämä oli ainakin minun kokemukseni kahden päivän jälkeen.)
Ainoaksi varsinaiseksi ravintolakokemukseksi Brysselissä jäi Annan ja miehensä Jeanin lempipaikkoihin kuuluva Le Chou De Bruxelles. "Jos haluat syödä belgialaista, niin sitten mennään syömään simpukoita!" En yhtään tiennyt että simpukat ovat the juttu Belgiassa! :)
Simpukat tarjoillaan valtavan näköisistä kattiloista ja tarjoilija sitoo isot ruokalaput asiakkaiden kaulaan. Ihan kuin jossain päiväkodissa! :D Hämmästyin, kun simpukoiden peruslisukkeena tarjoillaan - - ranskalaisia perunoita..! Se kuulema kuuluu ehdottomasti asiaan. Simpukoita ja ranskalaisia..? No, itse tyydyin ihan kattilan sisältöön, joka sekin oli jo niin valtava etten tajua kuka tuon lisäksi pystyy vielä syömään leipää ja perunoita....!
Le Chou De Bruxellesissa simpukoiden syöntivälineenä on muovinen lelusimpukka. :) Sillä olikin kätevä kaapia sisukset suihinsa. Anna sanoi, ettei tämä väline ole mitenkään yleinen Brysselin ravintoloissa, vaan on kuulema päätynyt Le Chou'n jutuksi jonkun vitsin kautta.
Simpukoiden, sateen, suklaan ja täysin mitäänsanomattoman Manneken Piss -patsaan lisäksi ehdin nähdä Magritte-museon. Brysselissä näytti olevan tosi paljon kiinnostavia museoita, olisin voinut jäädä sinne vielä pariksi päiväksi pelkkiä museoita kiertämään. Lukijan vinkkaama Suklaamuseo jäi väliin koska minulla ei ollut enää käteistä eikä siellä voinut maksaa kortilla.
* * *
Tänä aamuna heräsin taas mielettömän aikaisin ja pongahdin non-stop-turbulenssin saattelemalla aamulennolla Tukholmaan. (Voi kun toivoin että olisi taas ollut joku "Veikko" vieressä jota pitää kädestä, melkein tartuin viereisellä penkillä istuvan ruotsalaisen pukumiehen käsivarteen pahimpien pomppujen aikana mutta sain hillittyä itseni...)
Tukholmassa kulutin laivanodotusaikaa tapaamalla entisen Indiedays-"kollegani" Lindan, joka tietää aina kaupungin parhaat lounas- ja kahvipaikat. Nytkin hän vei minut kahvilaan, josta sai ällistyttävän runsaan lohiannoksen parmesaanikastikkeella ja ihanilla kasviksilla hintaan 99 kruunua..!
Mitenkähän minun seurassa ihmisillä on aina taipumus vetää esiin meikkipussinsa..? ^_^ Hehheh. Ei kun oikeasti, minusta on tosi kiinnostavaa nähdä mitä ihmisillä kulkee meikkipusseissaan, mitkä ovat niitä "oltava-aina-mukana" -tuotteita.
Lindan viimeisin innostus on Lancômen Teint Idole Ultra 24H -meikkivoide, johon hän vaihtoi käytettyään pitkään Bare Mineralsia.
Linda naureskeli, että hänen meikkipussinsa on enemmänkin "meikkisäkki" ja siellä kulkevat kaikki meikkipohjaan tarvittavat tuotteet. Lindan tämänhetkiseen meikkirutiiniin kuuluu Estee Lauderin Matte Perfecting Primer, Lancômen Teint Idole Ultra -meikkivoide, Lancômen Effacernes -peiteaine, Make Up Storen valo/peitevoide, näiden päälle ohut kerros Bare Mineralsin Matte -mineraalipohjaa, päällimmäiseksi Graftobianin irtopuuteria ja poskipäille Benefitin High Beam -highlighteria. Sitten väriä MACin aurinkopuuterilla ja Lumenen poskipunalla ja silmämeikki Urban Decayn Naked Basics -paletilla.
Olipa kivan näköinen tuo Naked Basics'kin... Äsch tuota Urban Decay'ta Naked-buumeineen...! ^_^
Nyt istun Silja Symphonylla ja odotan illan kohokohtaa.... joka ei suinkaan ole tax free -kosmetiikkaosasto vaan Happy Lobster -ravintola! :D Sain kesällä Ahvenanmaan työpaikkani kollegalta vinkin, että Happy Lobster on yksi "laivamaailman" parhaita ravintoloita. Kollegani oli ihan hämmästynyt kuullessaan, etten ollut koskaan siellä syönyt, etenkin kun niin pidän meren elävistä. No, käytyäni Lobsterissa kerran jäin koukkuun heidän äyriäislautaseensa, ja olen sen jälkeen käynyt syömässä sen jo kolmesti. Itse asiassa - olen vähän niinkuin vaihtanut Viikkarista Siljaan ihan vain Happy Lobsterin takia...! ^_^ Niin suuri merkitys voi olla ruoalla. :)
Noniin - sitten vain kohti saksiniekkoja..!
9 comments on “Brysseli kahdessa päivässä, simpukoita ja meikkihöpinää”
Mullakin on syntynyt sellainen kuva, että varsinkin Brysselin alueella asuvat belgialaiset eivät kovin mielellään puhu muuta kuin ranskaa.. Mä asun Gentissä ja täällä kyllä ihmiset uskaltavat (ja haluavat) puhua englantia, kaupassa saa tarvittaessa apua englanniksi jne. :-)
Yhdyn ihan täysin kommenttiisi, että belgialaiset ovat haluttomampia puhumaan englantia kuin ranskalaiset! Mun mielestä Ranskan suhteen varsinkin Pariisissa tuo on enemmänkin elämään jäänyt ennakkoluulo, mutta Brysselissä törmäsin asiaan kyllä.
Ja Happy Lobster on ihan pätevä syy vaihtaa Viikkarista Siljaan :)
Oi, syksyiset kuvat Brysselistä pelasti mun päivän kyllä ihan kokonan, koska olen nyt jo viettänyt kaksi syksyä toisessa maassa ja oli ihana nähdä miltä kotona näyttää :) Asuin Brysselissä 10 vuotta mutta simpukoihin en suostunut koskemaan .. kertaakaan, mitä en kyllä usein mainosta koska saan sellaiset torus :D Mutta belgialaiset fritit upposi muhun kyllä sitäkin useammin!
Ja kohta naked 3 palettikin on jo saatavilla:D Kandee Johnsonin blogissa oli ainakin siitä juttua!
En tiedä tuleeko tästä asiasta miljoona samanlaista kommenttia, mutta ranskiksethan ovat oikeasti belgialaisia perunoita. Tai siis ne on keksitty Belgiassa. Olin siellä au pairina aikoinani ja heillä on perisuomalaisten turkkilaispitseroiden vastineena frituurkioskeja, joista saa siis kaikkia friteerattuja kökköjä sekä ranskiksia niiden kylkeen. Nami nam :D
Simpukat syödään yleensäkin tyhjällä simpukankuorella, ensimmäisestä simpukasta otetaan sisusta haarukalla pois.
Belgiahan jakaantuu flaamien ja vallonien puoliskoon, joista jälkimmäiset puhuvat ranskaa ja ensimmäiset flaamia (hollantia). Brysselissä ovat takakireitä valloneja jotka eivät tykkää puhua enkkua, flaamit ihan kielitaitoista normiporukkaa.
Ihanaa kuulla juttuja Brysselistä, kun ollaan suuniteltu seuraava miniloma sinne :) Eurostrarilla kun pääsee 70 punnalla Lontoosta kahdessa ja puolessa tunnissa Belgiaan ja takaisin, pakko kokeilla! :)
Itsekin hieman epäileväinen olen kaupunkia kohtaa, kun olen niin monesti kuullut, ettei se yksi hienoimmista ole. Mutta pääseepä ainakin itse katsomaan :) Täytyy ranskan kieltä vielä vähän harjoitella sitten :D
Entisenä Tukholma-asukkaana mun pisteet menee kans Siljalle ja Lobstereille!
Joo toi moules frites kuulostaa tosi hassulta yhdistelmältä, mutta yleensä ne rankalaiset on ainakin paremman makuisia kuin suomessa, ja yllättävän hyvin sopivat simpukoiden kanssa! :D Se on sitten eri asia jaksaako kaikkea syödä...
Taitaa toi Manneken Pis ja Köpiksen Pieni Merenneito kuulua samaan kategoriaan, ettei ne oikeasti ole kovin ihmeellistä nähtävää :) Näin olen ainakin ihmisten puheista ymmärtänyt!
Nam, minkänäköisiä simpukoita :)
Emmi L.
http://happyfeetingblogi.blogspot.com
Huh, ovat nuo kattilat kokoa jätti!