Silikoni, tuo trendikkäästi parjattu kosmetiikan ainesosa. Silikonivastaisuus kuluttajien keskuudessa tuntuu kasvavan vuosi vuodelta, ja yhä useammat kosmetiikkamerkit vastaavat tähän ilmiöön lanseeraamalla silikonittomia tuotteita. Tämä trendi on ollut havaittavissa etenkin hiustenhoitotuotteiden puolella.
Silikoneista liikkuu paljon kielteisiä väittämiä. Niiden sanotaan tukkivan ihoa, kerrostuvan hiuksiin ja olevan muutenkin pahoja, synteettisiä aineita joilla vain ”meikataan” hiukset kiiltäviksi ja saadaan voiteet liukumaan iholle miellyttävästi. Pitävätkö nämä ”myytit” paikkansa?
Eri silikoniyhdisteillä on erilaisia ominaisuuksia, mutta pääsääntöisesti niitä käytetään kosmetiikassa tuomaan voiteisiin miellyttävää tuntua, sitomaan ihoon tai hiuksiin kosteutta ja tekemään hiukset liukkaiksi, kiiltäviksi ja helposti kammattaviksi.
Hiustenhoidosta puhuttaessa on hyvä muistaa, että hius on kuollutta sarveiskuitua jota ei voi millään elvyttää tai korjata, mutta sen pintaa voi silottaa ja vetolujuutta parantaa. Silikonit kuorruttavat hiuksen hydrofobisella eli vettä hylkivällä kalvolla, joka vähentää hiuksen huokoisuutta, estää kosteuden haihtumista hiuksen sisältä ja liukastaa hiuksen pintaa --> hius tuntuu sileältä, pehmeältä ja hoidetulta.
Kosteusvoiteessa silikonien ”kosteuttava” vaikutus perustuu okkluusioon; ne muodostavat ihon pinnalle kalvon joka estää kosteuden haihtumista ihon sisältä. Itsessään ne eivät siis sido vesimolekyylejä.
Mitä tulee silikonien tukkivuuteen iholla, monien ihmisten kokemukset näyttäisivät puoltavan tätä väitettä, mutta tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä asiasta ei löydy. Monet asiantuntijat pitävät silikoneja päinvastoin yhtenä parhaiten siedetyistä ja hyödyllisimmistä ainesosista ihonhoidossa.
Itse kuulun niihin, jotka suhtautuvat silikoneihin vähemmän myönteisesti, vaikka ihoni ei ole niihin koskaan reagoinutkaan (päänahkaa lukuun ottamatta, mutta siihen palaamme kohta). En ole koskaan pitänyt silikonien liukkaasta tuntumasta voiteissa, enkä juuri näe tarpeellisena sitoa ihooni kosteutta juuri silikonien luoman kalvon avulla. Vastaavanlainen okklusiivinen vaikutus on myös luonnon öljyillä, ja toisin kuin silikoni, luonnon öljyt myös imetyvät ihoon ja pehmittävät sitä syvemmältä.
En kuitenkaan tuomitse silikoneja, sillä ne tuovat kosmetiikkaan monia kuluttajien toivomia ominaisuuksia.
Mitä tulee hiustenhoitoon, tällä puolella silikoneilla voi olla myös vähemmän toivottuja sivuvaikutuksia.
Voiko silikoni kerrostua hiukseen? Tästä kysymyksestä tunnutaan käyvän ikuista juupas-eipäs –keskustelua, ja etenkin kampaajien keskuudessa on suosittua väittää, etteivät heidän myymiensä tuotteiden laadukkaammat silikonit kerrostu hiukseen.
Väärin. Silikoni voi kerrostua hiukseen (lähde: BeautyBrains.com – kosmetiikkakemistien ylläpitämä sivusto), eikä tässä tapauksessa ole väliä tuleeko kyseinen silikoni Redkenistä vai Fructiksesta.
Kerrostuvuus riippuu reseptissä käytetyistä silikoniyhdisteistä ja käytettyjen tuotteiden määrästä. Dimethicone, esimerkiksi, on kaikkein raskain hiustuotteissa käytetty silikoni. Se on kaikkein silottavin, mutta myös vaikein pestä pois. Samoin amodimethicone tarraa hiuksiin voimakkaasti.
Luonnollisestikaan ei voida sanoa, että silikonit kerrostuvat kaikkien ihmisten hiuksiin, vaan mm. hiustyyppi ja kerrostumispotentiaalisia silikoneja sisältävien tuotteiden yhteiskäyttömäärä vaikuttavat asiaan. Jos käytät vaikkapa shampoota, hoitoainetta, jätettävää hoitoainetta ja muotoilutuotetta, jotka kaikki sisältävät dimetikonia, on kerrostuminen todennäköisempää kuin jos vain yhdessä tuotteessa olisi ko. ainetta.
Itse huomaan silikonien kerrostumisen omissa hiuksissani helposti. Kun esimerkiksi käytän jonkun hiusväripaketin mukana tulleen hoitoainepakkauksen, joka tyypillisesti sisältää runsaasti dimetikonia ja/tai amodimetikonia sekä polykvatteja (nämäkin voivat kerrostua hiukseen, mutta se on jo toinen stoori), ovat hiukseni jo valmiiksi selvän tuntuiset kun pesen ne shampoolla seuraavan kerran. Hiukset siis tuntuvat huuhteluvaiheessa selvemmiltä, kuin samalla shampoolla yleensä. Pitkään ihmettelin tätä ilmiötä, mutta sitten ymmärsin että se johtui edellisen hoitokerran silikoneista. Esimerkiksi dimetikoni saattaa vaatia useita pesukertoja irrotakseen kokonaan.
Toinen selkeä merkki silikonin kerrostumisesta oli päänahan hilseily. Käytin vuosia todella hoitavia, silikonia sisältäviä shampoita, ja hilseily loppui kun vaihdoin shampoot silikonittomiin. Tietenkään kaikki hiustuotteissa käytetyt silikonit eivät kerrostu, ja osa jopa haihtuu kokonaan, mutta pidän itse helpompana vältellä kokonaan niitä shampoita joista löytyy silikoniyhdisteitä incin alkupäästä. Näin olen myös välttänyt hilseen.
Sen sijaan hiuksiin jätettävissä suojatuotteissa, kuten latvaseerumeissa, pidän silikonia välttämättömänä. Kuivat ja rispaantuneet latvat kaipaavat nimenomaan sileyttä, kiiltoa ja suojaavaa kalvoa, joten näissä tuotteissa silikoni on enemmän kuin paikallaan! Luonnon öljyt ovat parempia hiuksen pehmentämisessä, mutta silikonien veroisia silottavia ominaisuuksia niillä ei ole.
Laitan tähän vielä BeautyBrains-kirjassa olleen hyödyllisen oppaan yleisimpien silikonien kerrostuvuudesta:
Eivät kerrostu: sykliset silikonit, jotka tunnistaa inci-nimen osasta ’cyclo’ – esimerkiksi cyclomethicone ja cyclopentasiloxane. Antavat silkinsileän tunteen ja jättävät märkään hiukseen mielettömän liukkauden. Haihtuvat hiuksista kokonaan.
Kerrostuvat vähän: vesiliukoiset silikonit. Ovat vain kevyesti hoitavia ja kerrostuminen on epätodennäköistä koska aine pesetyy helposti pois veden mukana. Tämäntyyppisiä silikoneja käytetään usein shampoissa. Tunnistaa inci-nimen osasta ’polyol’, esimerkiksi dimethicone copolyol.
Kerrostuvat kohtalaisesti tai voimakkaasti: tämäntyyppiset silikonit on kemiallisesti modifioitu tarttumaan hiukseen tiukemmin, ja ovat näin ollen hoitavampia. Nämä silikonit tunnistaa inci-nimen osasta ’amo’, ’amine’ tai ’amino’, esimerkiksi amodimethicone ja stearamidopropyl dimethylamine. Tämäntyyppisiä silikoneja käytetään usein jätettävissä hoitoaineissa.
Kerrostuu voimakkaasti: voimakkainta silikonityyppiä kutsutaan silikoniöljyksi. Sitä käytetään usein isomolekyylisessä muodossa jotta se olisi mahdollisimman vedenkestävää ja tuottaisi hyvän kiillon hiukseen. Voimakas vedenkestävyys taas aikaansaa sen, että ainetta on vaikea pestä pois. Inci-nimi: dimethicone tai simethicone.
* * *
Mikä on teidän suhteenne silikoneihin? Välttelettekö, tykkäättekö, vai oletteko kenties täysin "konineutraaleita"? :)
Tervetuloa meille! :) Uuden vuoden kunniaksi esittelyssä Casa Karkkipäivä.
Kotini on pieni ja persoonallinen kaksio, jota mieheni kutsuu hellästi "kopiksi". Neliöitä on 47 + 13 neliön parvi, joka toimii harrastetilana. Se on lempipaikkani "kopissa"!
Muutimme asuntoon kaksi vuotta sitten, ja vanhat lukijat saattavat muistaakin nämä kuvat ennen remonttia:
Saamattomia kun olemme miehekkeen kanssa, niin paljon on vielä tekemättä, mutta pintaremontilla kotiin saatiin jo ihan uusi ilme.
Mr Karkkipäivä ei pidä kasveista, mutta minä haluan itsepintaisesti kotiin jotain vihreää.
Pienet ja kapeat kierreportaat parvelle arveluttavat monia Casa Karkkipäivässä ensimmäistä kertaa vierailevia... Pidämme muuten kovasti kirjoista! Portaikon taakse jäävä seinä saatiin hyödynnettyä loistavasti kirjahyllyllä.
Huonekorkeus on muistaakseni viisi metriä.
Kierreportaita pääsee ensin pieneen käytävään, joka johtaa parven "eteiseen".
Täällä on meidän datailunurkka. Huone on pieni ja söpö, kuin joku hobittila! :) Lyhyet ihmiset kuten minä mahtuvat seisomaan. :P Mappihyllyn toivoisin olevan siistimpi, haluaisin piilottaa kaikki eriväriset mapinpäädyt yhdenväristen "kuorien" alle, mutta en ole toistaiseksi löytänyt sopivia.
Mappihyllyn vieressä on myös viinihylly. Olemme molemmat miehen kanssa varsinaisia viiniherkkusuita..!
My Little Pony Filestä löytyy tiedot kaikista kokoelmani poneista sekä muutamia lapsena kirjoittamiani ponitarinoita! :)
Pienen hobittioven takaa paljastuu varsinainen parvi, josta löytyy Sannin meikkinurkkaus ja Miehen musanurkkaus. Tila on vielä hyvinkin keskeneräinen miehen musiikki-cornerin osalta. Kaksi vuotta on tässä asuttu ja levyhyllyt loistavat edelleen poissaolollaan. ^_^
En. Pidä. Tuosta. Fatboy. Säkkituolista. Olkoon mikä tahansa merkkituoli, niin säkkituoli on aina säkkituoli. Ja se on vaan ruma. Mies halusi ehdottomasti hankkia sen musiikin kuuntelua varten.
Tämä nurkkaus onkin jo teille tuttu! Täällä on hyvä meikata talven pimeydessä. Luonnonvalon puutteessa kuvaan pöydän ääressä myös monet meikki- ja tuotekuvat talven aikana.
Kuva antaa täysin valheellisen vaikutelman meikkipöydästäni, sillä täällä ei ole koskaan näin siistiä. :) Meikit peittävät puolet pöydästä ja niitä on vielä tuolillakin. Kaikki eivät mitenkään mahdu vetolaatikkoon tai pöydän alla olevaan pakkiin.
Musamaailma. Mr Karkkipäivä ei kuulu Spotify-ihmisiin, vaan ostaa kaikki levynsä kaupasta.
Parvelta kurkatessa näkee makuuhuoneeseen. Joka myöskin on totaalisen lavastettu siistiksi. Huomatkaa säälittävät viherkasviviritykset ikkunalaudalla.
Pienessä asunnossa on aina säilytystiloihin liittyviä ongelmia. Kun tavara ei meinaa mahtua mihinkään, sitä sikiää mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Ja kun tila on pieni, aiheuttavat pienetkin tavarakertymät välittömästi epäsiistin vaikutelman.
Sauna on vielä oma lukunsa. Lauteilta löytyy säilöttynä mm. kosmetiikkaa, pakkausmateriaalia, siivoustarvikkeita, tyhjiä pulloja, kierrätykseen meneviä lasi- & metallijätteitä sekä kenkiä. Saunomme aika harvoin, sillä lauteiden tyhjentäminen on masentavaa.
Rakastan silti kotiani, vaikka tavararöykkiöitä vastaan taisteleminen on kuluttavaa. Ponejani en ikävä kyllä ole saanut täällä esille, mutta toisaalta tämä on ensimmäinen koti, jossa minulla on kunnollinen, meikeille omistettu nurkkaus! :)
Katsaus vuoden 2011 parhaisiin tuotteisiin!
Tuttuun tapaan listan tuotteet eivät ole viime vuoden uutuuksia (yhtä lukuunottamatta), vaan ylipäänsä tuotteita joihin olen tutustunut ja ihastunut kuluneen vuoden aikana. Tuotteet ovat listalla sattumanvaraisessa järjestyksessä vaikka ne onkin numeroitu.
Olen vihdoin alkanut käyttää säännöllisesti seerumia. :) Sain viime vuonna loppuun yhden kokonaisen seerumin ja yli puolet tästä toisestakin. Estelle & Thildin syväkosteuttava ruususeerumi on pakkaustekstin mukaan tarkoitettu kuivalle ja/tai ikääntyneelle iholle, ja vaikka minun ihoni ei oikein ole kumpaakaan, sopii tuote minulle mainiosti. Täyteläiset voiteet eivät sovi iholleni, joten kosteusseerumit ovat oiva tapa tuoda lisäkosteutta ilman lisärasvaa silloin kun pintakuivuus vaivaa.
Bare Mineralsin sekaihon voide on koostumukseltaan juuri sellainen, mistä ihoni sanoo "tykkään, tätä kiitos!" :) Ohut, notkea, raikas ja nopeasti imeytyvä. Olen jopa oppinut pitämään voiteen miedosta laventelin tuoksusta, vaikka en muuten oikein laventelin tuoksusta ihonhoidossa piittaa.
Bare Mineralsin ihonhoitotuotteet on Suomessa hinnoiteltu siihen kastiin, mistä en itse maksaisi, ja tämän tuotteen sain ilokseni kaveriltani joka on töissä BM:n konsulenttina. Kiinnostuneille tiedoksi, että esimerkiksi FeelUniquesta tämä kyseinen voide irtoaa tällä hetkellä hintaan £17,55. Laihialaisuus kunniaan! ^_^
Estee Lauderin ohut mutta peittävä Double Wear -peiteaine on tuote, josta en enää luovu. Ostin tämän kesällä peittääkseni ylähuulen ihon hyperpigmentaatiota, ja kas vain tuote jäikin päivittäiseen käyttöön senkin jälkeen kun "aurinkoviikset" olivat vaalenneet. Käytän tuotetta edelleen vain huulten ympäryksiin ja nenänpieliin. En ole vielä testannut uudistunutta versiota, ja toivon todella että se on yhtä hyvä kuin tämä. Tämä on todellakin peiteaine, joka pysyy!
L'orealin Volume Million Lashes -ripsari on parhautta. Sen silikoniharjakset kampaavat ja erottelevat ripseni kauniisti mutta pehmeästi (vrt. kovat muoviharjat), ja volyymia tulee juuri sopivasti. Parhaimpia ripsareita mitä olen käyttänyt vuosikausiin.
YSL:n Aquaresistant-vaahtoluomiväri on myös parhautta. Ikävä kyllä löysin nämä tietysti juuri silloin, kun ne jäivät pois YSL:n valikoimasta. Tämä luomiväri kestää mitä vain (saunankin, testattu on), ja sävy Golden Sands on upein kulta mihin olen luomivärimaailmassa törmännyt. Se kimaltaa uskomattoman kauniisti, ja toisin kuin puuterimaisissa glitter-luomiväreissä, tämä kimalle todella näkyy ja pysyy luomilla. Jos löydätte tätä vielä jostain alepöydistä tai nettikaupoista niin korjatkaa talteen, tämä on aarre!
Lily Lolon ihastuttavat poskipunat ovat minulla ahkerassa käytössä, mutta kaikkein kaunein on raikkaan ruusunpunainen Ooh La La. Niin klassinen, niin toimiva, niin ihana. (Muistinvirkistykseksi tsekatkaa tämä postaus.)
Laveran My Age -voide on tämän vuoden suosikkivoiteeni, menee Bare Mineralsinkin ohi. Voidetta on vaikea kuvailla muilla sanoilla kuin että koostumus on makuuni täydellinen. Kosteuttaa tehokkaasti ja jättää ihon kertakaikkiaan vain todella miellyttävän tuntuiseksi. Sopii erinomaisesti meikin alle.
Haa, tämän te muistatte! Blond Spray -postaus taisi olla viime vuoden luetuimpia juttujani. Huomaatte, kuinka vähän suihketta on kulunut - ja olen vaalentanut sillä tyvikasvuni jo kolmesti. Okei, kahdella viime kerralla en suihkinut niin tunnollisesti taaempiin tyviosioihin, muuten pullo olisi vähän vajaampi.
Kysyin muuten tuotteen turvallisuudesta sitten kampaajaltani, ja hän sanoi että tuote on hiuksille yhtä vaarallinen kuin kesäinen auringonpaiste. Että siinä teille epäilijöille! :) Vetyperoksidin pitoisuus tässä tuotteessa on siis todella, todella pieni ja vastaa suunnilleen UV-säteilyn kesän aikana tuomaa haittaa hiuksille. Jos joku suihkii kerralla puoli pulloa päähänsä ja toistaa saman käsittelyn heti seuraavana päivänä, niin varmasti hiukset voivat silloin kärsiä, mutta ohjeita noudattamalla tuote on hellävarainen ja turvallinen. Ja jos joku nyt siltikin kokee arveluttavana jättää vetyperoksidia hiuksiinsa, niin kampaajani mukaan suihkeen voi toki halutessaan pestä pois tunnin-parin kuluttua (vaikkei ohjeissa niin luekaan).
Sanctum oli vuoden yllättäjämerkki, ja täytyy sanoa että jos tuoksu ei olisi niin tympeä kuin se useissa Sanctumin tuotteissa on, niin pitäisin tätä yhtenä parhaista testaamistani luonnonkosmetiikan merkeistä. Käsivoide, putsari, kasvovoide ja hiustuotteet jäivät vakiokäyttöön, ja oikeastaan melkein kaikki olisivat voineet päätyä listalle. Valitsin kuitenkin putsarin, sillä se lähentelee täydellisyyttä. Iho jää todella miellyttävän tuntuiseksi, ei tästä tuotteesta muuta voi - eikä tarvitse :) - sanoa.
Viimeisenä listalle pääsivät jaetulla sijalla kaksi huulituotetta: teilläkin tuoreessa muistissa oleva Benecosin Pink Rose -huulipuna sekä Natural Coden (kieltäydyn sanomasta Lumene, minulle tämä brändi on pelkkä Natural Code :)) Soft Papaya -huulikiilto. Kirkkaasti eniten käyttämäni huulituotteet viime vuonna. (Tai oikeastaan Soft Papayan ohi menee varmasti Dermaglow'n huulikiilto, jonka voisin mielellään valita listalle toistuvasti joka vuosi sillä sen parempaa huulikiiltoa ei ole eikä tule. Kun saisin yhdistettynä Soft Papayan sävyn ja Dermaglow'n hoitavuuden & koostumuksen = pure perfection.)
Ja sitten vielä bubbling under -purnukat. Nämä kaverit olisivat myöskin kvaalanneet listalle, mutta halusin jälleen rajoittaa listan kymmeneen tuotteeseen. (No, siellähän oli itse asiassa 11....) Vuoden parhaisiin tuttavuuksiin kuuluvat siis myös Sanctumin hoitoaine, Laveran Apricot Summer -vartalovoide, Yves Rocherin Les Plaisirs Nature -vartalokuorinta, K Pour Karitén shampoo ja Klippoteketin iloinen (se on iloinen!) kuivashampoo. Klippo on minulle jo niin rakas ja tuttu että en tajua että ostin sitä ensimmäisen kerran vasta vuosi sitten.
Erityismaininta vielä Ahvenanmaan kämpillä asuvalle Oliv -puhdistusvaahdolle (se ei päässyt maantieteellisen etäisyyden vuoksi samaan kuvaan muiden kanssa), joka Sanctumin ja Mádaran ohella kuuluu parhaisiin kokeilemiini putsareihin. Tätä öljyä sisältävää vaahtoa suosittelen erityisesti sinulle, jolla on vähän kuivempi iho mutta haluat silti käyttää kasvojen puhdistukseen vaahtoavia putsareita ja vettä.
Mikäli edellisten vuosien listaukset kiinnostavat, niin ne löytyvät täältä:
