Vinkki: Pro Luonnonkosmetiikka Ry järjestää tämän viikon lauantaina joulumyyjäiset Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla. Mukana ovat mm. Dr. Hauschka, Melvita, Logona, Couleur Caramel, Lavera, Primavera, Mádara, Anne Lind, Essential Care ja monet muut.
Itse en tuonne pääse, mutta olisi ollut kiva mennä!
Pieniä ilostuksia.
My Little Pony -heijastinta en ole kuvitellutkaan löytäväni, mutta tämä käy melkein yhtä hyvin. :)
Kun bongasin Eero Aarnion Pony-heijastimen eräässä sisustusliikkeessä, minun oli tietysti saatava se. Koska siinä on poni. Ja se näytti liikuttavalta.
Kuparinpunainen pehmoheijastin köyhdytti minua 11 eurolla, joka on ihan naurettava hinta tällaisesta esineestä, mutta nyt minulla sentään on poniheijastin.
Halleluja! Tästä meikkivoiteesta minä tykkään!
Anti-Blemish Solutions Liquid Makeup on (ainakin Suomen markkinoilla) Cliniquen uusin meikkivoide. Sen kohderyhmä ovat ensisijaisesti epäpuhtaan, rasvaisen ja näppyläisen ihon omaavat nuoret, mutta meikkivoiteen luvataan sopivan myös kuivalle sekaiholle (Cliniquen ihotyyppi 2). Minun ihoni on Cliniquen tyypityksen mukaisesti 2, joten arvelen voivani kokeilla Anti-Blemish Solutionsia vaikkei minulla juuri näppyjä olekaan. Meikkivoide on öljytön ja sisältää näppyjä hoitavia ainesosia, kuten salisyylihappoa.
Amerikan markkinoilla meikkivoide kulkee nimellä Acne Solutions.
Anti-Blemish-meikkivoide tuntuu edellisviikon Teint Idole Silky Mat'iin verrattuna voidemaisemmalta ja hieman paksummalta. Täältä löytyy minulle sopiva sävy, numero 2 Fresh Ivory. Iho näyttää edelleenkin paljon meikatummalta kuin mineraalipohjalla, mutta tulos on mieleeni koska sävy sopii minulle lähes täydellisesti ja saa tuloksen näyttämään luonnolliselta.
Viikon aikana Anti-Blemish Solutions "petti" vain ensimmäisenä päivänä, jolloin se painui ihohuokosiin ja näytti työpäivän jälkeen epäsiistiltä. Kaikkina muina päivinä tulos oli fantastinen! Iho pysyi kiillottomana joka ikinen päivä ja meikin pinta siistinä ja raikkaana. Puuteria ei tarvinnut lisätä kertaakaan koko päivänä! Tämä meikkivoide piti kiillon kurissa 10 kertaa paremmin kuin Teint Idole Silky Mat.
Kokeilin myös muutamana päivänä lukijan vinkistä laittaa meikkivoiteen ns. skunkilla, eli tuplakuituisella siveltimellä (MAC 187). Tulos oli tosiaankin paljon kevyempi kuin tavallisella meikkivoidesiveltimellä laitettuna, eikä rajoja jäänyt nimeksikään.
Iho ei edelleenkään ole reagoinut negatiivisesti mineraalien puutteeseen. Tätä Cliniquen meikkivoidetta olisin mielelläni käyttänyt vaikka toisen viikon putkeen..!
Seuraavalla viikolla kokeilussa IsaDora 16Hrs Active Moist Make-Up. Edit. Paitsi että eipäs olekaan. IsaDoran meikkivoidetesterit ovat ihan mahdottomia (muistuttavat peiteaineputkiloita vaahtomuoviapplikaattoreineen), joten kokeilen sitten L'orealin True Matchia.
No nyt ei kyseessä ole mikään "Miss Luomu", vaan herkullista herkumpi luonnonkosmetiikan vartalonhoitosarja nimeltään Anne Lind. Jos jotkut ekokosmetiikan pakkaukset kärsivät hieman epätrendikkäästä ulkonäöstä, niin Anne Lindiä ei tästä ainakaan voi syyttää. Vai mitä sanotte näistä hedelmäisistä kropan hoitajista?
Anne Lindin tuotteilla on BDIH-sertifikaatti. Tällaisia herkkuja katsellessa tuntuu ihanalta ajatella, että tuoksut ovat 100% luonnollisia!
Minulla on Anne Lindiltä Sitruunaruoho-suihkugeeli ja -vartalovoide. Tai oli, sillä puristin juuri voiteesta viimeiset pisarat. Vartalovoide on täyteläistä ja nopeasti imeytyvää. Voide muistutti minusta niin koostumuksensa kuin tuoksunsa puolesta Laveran BodySpa-vartalovoidetta, jota minulla on ollut verbenan tuoksuisena.
Nyt yritän parhaillaan arpoa, minkä tuoksuisia settejä tilaisin joululahjaksi (ja itsellenikin). Ecodeal-nettikaupassa myydään Anne Lind -duoja (vartaloemulsio + suihkugeeli, kummatkin 150ml) hintaan 14,90€. Ottaisinko mansikan, maito & hunajan vai eksoottisen guaranan.... Vai kenties pirteän mustaherukan? Rakastan mustaherukkaa, luulen että tuo setti lähtee mulle itselle! ^_^
Anne Lindiä myydään myös ainakin Ruohonjuurissa, ja sielläkin olen silloin tällöin nähnyt hyviä Lind-tarjouksia.
Pikkujoulupostauksia on varmaan jo odoteltukin, ja täältäpä sellainen nyt tulee. Viime vuoden pikkujoulumeikit löytyvät täältä ja täältä.
Meikin keskipisteenä ovat syntisen herkulliset huulet. Silmiä juhlistaa kaksoisglitterrajaus.
Huulilla IsaDoran Perfect Moisture Lipstick, sävy 47 Summer Red, ja YSL:n Golden Gloss -huulikiilto sävy 115, jossa on kultaisia hippuja.
Silmämeikissä kultaista BeYu:n paletista nro 21 ja kullanruskeaa Make Up Storen Choco d'Or -napista. Kaksoisglitterrajaus (jota oli hyvin vaikea tallentaa kuvaan kaikessa kimaltavuudessaan) toteutettu Make Up Storen glitter-eyelinereilla Royal Gold ja Choco Lux.
Poskilla kahden poskipunan sekoitus. Make Up Storen Frozen Daiquiri (joka muuten on aivan mielettömän ihana punainen poskipuna!) oli yksinään liian raikkaan punainen tähän lookkiin, joten tummensin sitä Make Up Storen Flowerilla.
Tuotekuvan saa klikattua isommaksi.
Sitten muutama vaihekuva silmämeikistä.
Pidin silmämeikin hyvin simppelinä, koska jujuna oli glitterrajaus. Tässä on pohjustetulle luomelle levitetty kultaista BeYu'n paletista, ja ulkonurkkaan Make Up Storen Choco d'Or -sävyä, joka on kultaisena kimalteleva ruskea. Kulmaluun sävy on tasoitettu Make Up Storen Vanilla-luomivärillä. Yläluomen rajasin BeYu'n tummanruskealla kynällä, sävy 646. Glittereyelinerin alle on hyvä tehdä tumma rajaus.
Tässä yläluomen sävyt on häivytetty Make Up Storen Morning Breeze -eyedustilla, joka on hieman persikkainen kulta. Levitin Morning Breezeä koko kulmaluulle. Yläluomelle on vedetty glitterrajaus Make Up Storen Choco Lux -sävyllä.
Seuraavaksi laitoin Choco Luxin yläpuolelle kultaisen glitterrajauksen Royal Gold -sävyllä. Royal Gold on jännän kellertävä, ja tuo hauskan vivahteen meikin kultaisuuteen.
Alaluomen jätin paljaaksi. Tein vain sisärajauksen Make Up Storen kellanvaalealla Vanilla-kynällä.
Rajasin huulet Make Up Storen Burlesque-huultenrajauskynällä, joka mätsää täydellisesti IsaDoran Summer Red -huulipunasävyn kanssa. Päälle levitin YSL:n kultaisena kimaltelevaa Golden Glossia, sävy 115.
Meikkipohja on tehty Cliniquen Anti-Blemish Solutions -meikkivoiteella. Päällä kevyt huntu Estee Lauderin irtopuuteria, ja poskilla MUS Frozen Daiquiri & Flower.
Glitterrajaus kimaltelee silmissä livenä todella näkyvästi, joten se on erittäin helppo keino tehdä juhlameikki vaikkei luomiväreillä osaisi tai haluaisikaan kikkailla. Kun suihkauttaa vielä hiuksiin samansävyistä kimalletta ja lakkaa kynnet glitterlakalla, on juhlalook täydellisen koordinoitu.
Vinkkejä kullansävyisiin paletteihin:
Erilaisista eyelinereista puhuttiin jo vähän Silmän rajaus osa 1 -postauksessa, mutta tänään ajattelin jutella niistä vähän enemmän. Eyeliner on niin klassinen tuote, että ansaitsee oman postauksensa.
'Eyeliner' on vakiintunut tarkoittamaan nestemäistä rajaustuotetta, vaikka itse asiassahan sana tarkoittaa mitä tahansa silmänrajaustuotetta. Jotkut merkit kutsuvatkin myös kyniä eyelinereiksi. Puhekielessä eyeliner on kuitenkin aina nestemäinen. Eyelinereita on monenlaisia.
1. Dip-eyelinerit
Dipattavat eyelinerit lienevät se tunnetuin ja yleisin eyeliner-muoto. Applikaattori on yleensä kovahko ja huopakärkinen, ja se dipataan säiliössä olevaan väriemulsioon. Joissain harvoissa dip-eyelinereissa, kuten Diorin pikkutarkassa Style Linerissa, on sivellinpää.
Dip-eyelinerin suurin heikkous on sen sotkevuus. Applikaattori nappaa itseensä useimmiten liikaa nestettä, joka sitten leviää luomella rajausta tehdessä. Kärki kannattaakin aina pyyhkäistä ensin kädenselkään ennen silmäluomelle vientiä. "Niistämisestä" huolimatta ainakin minä saan melkein aina dip-eyelinerilla hieman epäsiistin ja "vapisevan" näköisen jäljen.
2. Tussieyelinerit
Tussieyelinereita ei tarvitse dipata mihinkään, ja ne ovat nimensä mukaisesti kuin väritusseja. Nämä ovat helpoimpia aloittelijalle. Tussista ei lähde märkää jälkeä, eikä rajaus leviä yhtä helposti kuin dippiversion kanssa. Toki tussinkin kanssa täytyy käsi pitää vakaana. Tusseja on nykyään saatavilla kolmessa eri koossa; IsaDoran valikoimasta löytyy pikkutarkka Fine Liner ja tosipaksu Bold Tip Liner, ja esimerkiksi Lancômelta perinteinen keskipaksu. Maybellinella oli ennen ihan huippu tussilaineri, mutta menivät pöljät sen lopettamaan.
3. "Lötkö"eyelinerit
Tämä ei sitten tosiaankaan ole mikään virallinen nimitys, vaan keksin sen ihan itse. :) Mutta se kuvaa hyvin tämän tyyppisiä eyelinereita. Nämä ovat myöskin tavallaan tusseja, ja pää on huopamainen, mutta toisin kuin jäykät tussit, lötköeyelinerin pää on joustava ja -- no, sanalla sanoen lötkö. :) Pää on myöskin paksumpi kuin tusseissa, ja jälki nestemäisempää. Mä en ole oikein osannut päättää mitä mieltä näistä olisin. Lötköeyelinereita ovat mm. kuvassa näkyvät L'orealin Superliner ja Lancômen Artliner. Esimieheni vannoo Artlinerin nimeen ja pitää sitä maailman parhaana eyelinerina.
4. Geelieyelinerit
Kuten on jo aiemmin monesti tullut todettua, geelieyelinerien nimi voisi paremminkin olla "voidemainen eyeliner". Silti purkeissa lukee aina "gel eyeliner".
Geelilainerit ovat mielestäni kaikkein helpoin - ja paras - tapa tehdä kaunis ja intensiivinen rajaus - ja niin lähelle ripsirajaa kuin mahdollista. Kynällähän ei tunnetusti pääse ihan ripsen tyveen, ja moni valittaa siitä kun rajauksen ja ripsien väliin jää kuin tyhjä kohta. Geelilainerilla minimoit tämän ongelman. Otat rajausvoidetta pienenpieneen siveltimeen, jonka harjakset pääsevät huomattavasti lähemmäs ripsen tyveä kuin kynä tai tussikaan. Voidemainen rajaustuote on paljon helpommin hallittavissa kuin nestemäinen, sillä se ei heti lähde leviämään luomella kun kosket siveltimellä ihoon. Jälki on skarpimpaa kuin kynällä, mutta pehmeämpää kuin tussilla. Siipirajausten ulkonurkat on maailman helpoin tehdä voidemaisella rajauksella!
5. Kakkueyelinerit
Kakkueyeliner on kuin luomiväri, jota otat kostutetulla siveltimellä. Kakkueyelinerilla voit itse määritellä, miten kostean rajauksen haluat. Kakkueyeliner on oikealla kosteusmäärällä yhtä helppo käyttää kuin geelieyeliner, tosin jälki on omien kokemusteni mukaan usein läpikuultavaa ja sivellintä joutuu dippaamaan edestakaisin vedessä ja kakussa monta kertaa ennenkuin tummuusase on halutunlainen. Kostuttamalla sivellintä reilummin saa massaakin mukaan enemmän, mutta tällöin on vaarana taas liika märkyys ja sotkuinen jälki.
6. "Click" eli automaattieyelinerit
Tämän luokan nimen olen taas ihan itse keksinyt, enkä tiedä millä yleisnimellä näitä voisi fiksusti kutsua. Kyseessä on kynätyyppi, jota Diorin lisäksi löytyy muistaakseni ainakin YSL:ltä. Kynän säiliöstä vapautetaan sivellinkärkeen nestettä pohjaa kiertämällä ja kliksauttamalla, kuten valokynissä. En ole itse koskaan tätä kynätyyppiä kokeillut, mutta kuvittelisin että tässäkin voisi itselläni olla hankaluuksia rajauksen "hallinnassa". Jos nestettä vapautuu liikaa, täytyy sivellintä olla taas dipattavien tavoin pyyhkimässä ja "niistämässä".
Tässä yritys demonstroida eri eyelinerien jälkeä. Dip-eyeliner ja etenkin lötköliner tekevät hieman sotkuisempaa ja märempää jälkeä, kun taas tussilla saa vakaan ja tasaisen viivan. Geelieyeliner-näyte ei oikein onnistunut tähän demoon, sillä Lancômen Ink Artliner oli totaalisen kuivahtanut purkkiinsa.
Loppuun vielä oma keksintöni käyttää dip-eyelinereita hallitummin. Keksin tämän tavan meikatessani Suvia blogin makeoveriin, kun huomasin että mustat tussi- ja geelieyelinerini olivat lopussa (lue: kuivahtaneet), ja halusin kuitenkin tehdä Suville mustan nestemäisen rajauksen. Pelkäsin sotkevani Suvin meikin Santen eyelinerilla, ja keksin sitten ottaa nestettä dippiapplikaattorista siveltimeen. Rajaus onnistui hienosti, ja sen jälkeen olen käyttänyt dip-eyelinereitani siveltimellä! Sivellin imee ylimääräisen nesteen itseensä, toisin kuin nesteen täysin kyllästämä applikaattoripää, ja jäljestä tulee yhtä siisti kuin geelilainerilla.
Millaista eyelineria te käytätte? Onko joku vannoutunut dippailija vai ihastunut lötköihin?
Biotherm lanseerasi lokakuussa uuden semi-luonnonkosmetiikkasarjan, Skin.Ergetic. Tai Skinergetic, miten sen nyt haluaa kirjoittaa.
Niin se vain on, että luonnonmukaisuus on trendinä jo niin valtava, että perinteiset kosmetiikkafirmatkin alkavat julkaista synteettisistä ainesosista vapaita tuotteita. Skin.Ergetic -sarjan päivä- ja yövoiteessa on 97,5% luonnollisia raaka-aineita, ja tammikuussa julkaistavassa seerumissa peräti 99%. Jäin ihmettelemään, miksei tuotteita ole samantien sertifioitu, mutta kai niissä on jotain mikä estää sertifioinnin. Biothermilla on entuudestaan valikoimassaan yksi luonnonkosmetiikaksi sertifioitu tuote; deodorantti.
Voiteita mainostetaan voimakkaasti antioksidanttisina, ja ne on kehitetty "väsyneille 3-kymppisille naisille". ^_^ Biothermin valikoimasta löytyy jo ennestäänkin energisoiva linja Multi Recharge, mutta ilmeisesti näiden tuotteiden ilmestyttyä naiset ovat väsyneet yhä enemmän, ja on tarvittu vieläkin tehokkaampaa herättelyä iholle. Skin.Ergetic onkin toki ainesosiltaan aivan erilainen kuin Multi Recharge, mutta saas nähdä jääkö Multi Recharge pian pois mikäli nämä hedelmäiset uutuudet otetaan innolla vastaan.
Skin.Ergetic-voiteissa on vaikuttavina aineina hedelmiä ja vihanneksia; päivävoiteessa granaattiomenaa, parsakaalia, tomaattia, omenaa ja viininrypälettä ja yövoiteessa rautamyrttiä, appelsiinia, sitruunaa, omenaa, parsaa, karpaloa, teetä ja tattaria. Aika jännät sopat! Voiteiden nimeksi olisikin voitu laittaa vaikka "The Gardener's Cocktail"..! ^_^ Nämä tehoaineet sijaitsevat kuitenkin aivan incin loppupäässä. Vaikea tietysti sanoa millä pitoisuuksilla ne vaikuttavat, voihan olla että niitä tarvitaan vain pikkiriikkiset määrät toimiakseen. (Mutta teen silti omat päätelmäni... Minua jaksaa aina kiinnostaa/ihmetyttää, miksi aidossa luonnonkosmetiikassa vaikuttavat aineet ovat incin kärkipäässä ja tavanomaisessa kosmetiikassa loppupäässä...)
Ei taida olla ihmekään, että voidepurkit kestää ikuisesti mun käytössä, kun tällainen pikkuinen näytepurkkikin riitti mulle kahdeksi viikoksi!
Päivävoidetta on kahta erilaista, geelivoide normaalille ja sekaiholle ja täyteläisempi "rich cream" kuivalle iholle. Kuitenkin myös "rich cream" on koostumukseltaan geelivoidemainen. Kummatkin tuntuvat liukkailta ja suhteellisen paksuilta, ja ne jäävät pyörimään iholle hetkeksi ennenkuin imeytyvät. Pari kollegaakin kommentoi voiteen pyörimistä. Yövoide tuntuu aavistuksen vähemmän geelimäiseltä.
Mitäs näistä sitten tykkäsin? No, geelikoostumus ei ole koskaan ollut minun juttuni, enkä siis oikein ihastu voiteisiin jo pelkästään tämän takia. Lisäksi voiteen pyöriminen iholla tuntuu hieman epämukavalta, ja kun voide lopulta imeytyy, jää silti tunne että voide jää enimmäkseen ihon pintaan. Mitenkään syväkosteuttaviksi en näitä siis sanoisi, ja kevyemmällä versiolla mun iho jää jopa hieman kiristäväksi.
"Vähentää näkyvästi väsymyksen merkkejä", pakkausteksti lupaa. Mitä ovat väsymyksen merkit? Millainen on väsynyt iho? Tiedättekö te? Sillä minä en oikein tiedä. Silmäpussit? Kalpeus? Sameus? Pitäisikö voiteen poistaa näitä hedelmäuutteiden avulla? En tiedä, mutta ihoni on samannäköinen kuin ennenkin. :) Silmänaluset yhtä tummat ja iho yhtä kalpea. Voisinkin tässä suoraan tunnustaa, että tällaiset "anti-fatigue"-voiteet ovat olleet minusta aina sangen omituinen tuotealue. Rypyn silottamisen, ihon kirkastamisen ja napakoittamisen periaatteet ymmärrän, mutta en ihon "energisointia".
Luulen, että moni kuitenkin ihastuu voiteeseen jo tuoksun perusteella. Päivävoide todella tuoksuu siltä, kuin sinne olisi puristettu tuoreita hedelmiä. Ja tuoksu on 100% luonnollinen. Yövoiteen tuoksu on hieman miedompi.
Tammikuussa ilmestyvä tuoreseerumi se vasta mielenkiintoinen tuote onkin. Kuluttaja saa itse sekoittaa vaikuttavat aineet seerumiin, ja sekoituksen jälkeen seerumi on käytettävä muutaman kuukauden kuluessa.
Vihreänturkoosi meikki viime viikolta. Tykkäsin tästä kovasti!
Otsikko tulee siitä, että yhdistän vihertäviin silmämeikkeihin aina persikkaiset posket ja huulet. Tai ei välttämättä juuri persikkaiset, mutta ylipäänsä joku oranssiin taittava sävy kuten vaikka koralli.
Kasvomeikkiin käytetty:
En tiedä näettekö te, mutta minusta tässä kuvassa näkyy hyvin miten "jähmeän" oloiseksi nestemäinen meikkivoide tekee ihoni. Näytän ihan joltain vahakabinetin asukilta.
Tykkään Diortropic-duon väriyhdistelmästä, sillä se tuo mieleen lempi-Dior-palettini Mystic Jaden pastellisen omenanvihreän ja mintun. MACin Clarity on kuin tehty näiden seuralaiseksi.
Rajasin yläluomen niin, että laitoin sisemmälle puolikkaalle kirkkaanturkoosia Electric-kynää ja ulommalle puolikkaalle metallisen vihreää Covet-kynää. Harrastan tällaisia kahden sävyn rajauksia aika usein, helppo tapa lisätä hauska värikikka meikkiin (vaikka muuten pitäisikin meikin hillittynä).
Silmämeikkiin käytetty:
Sävykaaviota taas pitkästä aikaa. Kokeneemmille meikkaajille nämä ovat varmasti vitsi, mutta palautteen perusteella moni lukija kaipaa tällaisia superperusohjeita.
Tässä yhteenvetoa suuresta lukijakyselystä. Luvassa erittäin pitkä postaus, mutta ihan mielenkiintoinenkin, joten suosittelen lukemaan! :)
Kyselyyn vastasi 9.10.-8.11. välisenä aikana 1145 ihmistä. Yli tuhat oli vastannut jo ensimmäisen viikon aikana. Olin todella yllättynyt näin runsaasta vastausmäärästä, kiitoksia kaikille osallistuneille!
Erityisesti mieltä lämmitti "vapaan sanan" laatikko, johon odotin ehkä muutamia parin sanan kommentteja, mutta terveisiä oli jätetty sadoittain! Osa oli hyvinkin pitkiä tekstejä. Tulostin kaikki paperille, ja niistä tuli 30 liuskaa. Näitä voin lueskella huonoina päivinä, ja varmasti mieli kohenee. Oli nimittäin niin ilostuttavaa palautetta!
Yksi parhaiten mieleenjääneistä oli lyhyydessään ja ytimekkyydessään seuraavanlainen:
"Blogisi on hauska ja yksinkertaisesti mahtava. Jatkaisin lukijana vaikka siirtyisit kirjoittamaan marsujen takajaloista."
Eräs toinen lukija puolestaan kiteytti Karkkipäivä-kokemuksen näin:
"...pakko sanoa, että jos minulle kuvailtaisiin hyvin värikästä kosmetiikkablogia, jossa vilahtelee koiria, poneja sekä Ahvenanmaan maisemia, olisin alkuun skeptinen, mutta jotenkin olet onnistunut yhdistämään tuon kaiken siististi, kiinnostavasti ja selkeästi."
Käsittelen vielä muutamia yksittäisiä kommenteissa esiintulleita kysymyksiä postauksen lopussa. Nyt vähän diagrammia! :)
(Ei, en ole itse näpräillyt vastauksista kaavioita, vaan Google Docs teki sen puolestani!)
Vastanneista 66 henkilöä on seurannut blogia alusta saakka, 310 yli vuoden, 337 alle vuoden, 147 Indiedaysiin liittymisestä saakka, 173 joitain kuukausia ja 112 on löytänyt blogin vasta hiljattain.
Seuraavaksi kysyttiin, miten lukija on löytänyt blogin. Valtaosa eli 508 henkilöä vastasi löytäneensä tänne toisen blogin kautta. Googlen ja keskustelupalstojen kautta löytäneitä oli runsas 250, ja Blogilistalta löytäneitä 96. 44 henkilöä on löytänyt blogin kaverinsa vinkistä, kun taas omista tutuistani blogia lukee vain 9 kappaletta...! :)
Tähän kysymykseen vastattiin odotetusti, että meikkikuvat ja tutorialit ovat blogin eniten pidettyä antia. Myös ihonhoitojutut ja "kaikki mahdolliset kosmetiikkajutut" saivat korkean kannatusprosentin.
"Tuotearviot tai arvostelut" jyräsivät tämän kysymyksen vastauksissa. Blogiin siis selvästi toivotaan enemmän arvioita eri tuotteista. Mihinkään Ostolakossa-blogin tyyliin en ole Karkkipäivää kuitenkaan viemässä, mutta lupaan lisätä hieman tuotearvostelujen määrää. Tuotearvostelujen "niukkuus" johtuu lähinnä siitä, että haluan kirjoittaa siitä, mikä herättää minussa itsessäni kiinnostusta. Vaikka kosmetiikka-addikti olenkin, ja töissä alalla, niin kaikki purkit eivät vain ole mielestäni kirjoittamisen arvoisia.
Seuraavaksi kysyttiin meikkijutuista. Vastanneiden mukaan meikkipostauksissa haluttaisiin kirkkaasti eniten käytännön opastusta (68%, 779 vastaajaa). Seuraavaksi eniten toivottiin makeovereita (47%) ja yksinkertaisia arkimeikkejä (46%). 43% vastanneista toivoi tietoa välineistä ja 39% juttuja bilemeikeistä. Juhlameikkejä toivottiin vähiten (28%).
Blogin meikkejä on kokeillut käytännössä 43% lukijoista, kun taas 57% vastasi vain katselevansa kuvia.
Lukutiheys näytti tältä.
Sitten kyseltiin ovatko lukijat löytäneet blogin kautta hyviä tuotteita. 47% eli valtaosa vastasi että ei osaa sanoa, "en etsi täältä tuotevinkkejä". 38% vastasi "kyllä" ja 15% "en".
Vapaan tekstin laatikkoon sai halutessaan kertoa, mitä tuotteita on löytänyt. Tähänkin oli tullut ihan mielettömästi vastauksia. Moni on hankkinut Karkkipäivän innoittamana mineraalimeikkejä, uusia luomivärejä ja ihonhoitotuotteita, usein mainittujen joukossa vilahteli Lily Loloa, Diorin viisikoita, Dependin kynsilakkoja, UDPP:tä, L'orealin Golden Beigeä ja luonnonkosmetiikkaa laidasta laitaan.
Sitten päästään kyselyn viimeiseen kohtaan, jossa kysyttiin lukijoiden mielipidettä siitä, että bloggaajille lähetetään testituotteita. Tähän haluan itsekin kommentoida vähän enemmän.
Kirkkaasti suurin osa vastaajista, eli 74%, tykkäsi, että se on "kiva juttu, kunhan bloggaajat vain kertovat tuotteesta rehellisen, puolueettoman mielipiteensä". 18% oli myös niillä linjoilla, että se on kiva juttu, sillä "saan blogien kautta tietoa uusista tuotteista". 6%:lla oli asiaan välinpitämätön suhtautuminen, eli "ihan sama", ja vain 2% eli 27 kappaletta 1145 henkilöstä vastasi, että ei pidä siitä. Mielestäni tämä oli oikein positiivinen tulos!
Vaikka juuri Karkkipäivä-blogissa ei kukaan ole koskaan "nillittänyt" testituotteista, niin tiedossa on, että monissa muissa blogeissa niihin suhtaudutaan välillä hyvinkin nuivasti. Tämä voi tietysti johtua siitäkin, että joissain toisissa blogeissa testituotteita voi vilahdella jopa väsymiseen saakka, tai että bloggaaja ei ole luontevasti kyennyt sitomaan testituotteita bloginsa sisältöön, ja niiden esittelystä tulee lukijalle jotenkin turha olo. Tai sitten ihmiset ovat kertakaikkiaan vain kateellisia ilmaisista tuotteista. Niin tai näin, Karkkipäivässä ei onneksi ole ollut mitään tällaisia fiiliksiä. Ehkä joku on kateellinen siitä, että saan Dior-koulutuksessa ilmaisia luomiväripaletteja, mutta sen "ylellisyyden" sallin kyllä kaikille kosmetiikkamyyjille, joiden palkat ovat tunnetusti kaikkea muuta kuin ylelliset.
Vaikkei kukaan ole koskaan kyseenalaistanut saamiani testituotteita, niin kerronpahan kuitenkin yleisesti oman kantani "sponsoroituihin tuotteisiin".
Bloggaajille tarjotaan paljon testattavia tuotteita, se on tänä päivänä selvyys. Toiset bloggaajat ottavat kenties vastaan jokaisen heille tarjotun tuotteen, toiset eivät. Kun minä päätin alkaa kirjoittaa blogissani luonnonkosmetiikasta, ei minulle oltu tarjottu yhden yhtä tuotetta blogissa esiteltäväksi. Haluni kirjoittaa luonnonkosmetiikasta ei johtunut siitä, että minulle olisi alettu lähettää tuotteita. Asia meni juuri päinvastoin, eli minulle alettiin tarjota tuotteita, koska kirjoitan luonnonkosmetiikasta.
Koska kaappini ovat jo aikamoisen täynnä kosmetiikasta ilman blogisponssaustakin, ei minulla olisi oikeastaan mitään suurta hinkua saada lisää tuotteita. Saan jo töidenkin puolesta niin paljon putelia, että en kykene niitä millään itse kaikkia kuluttamaan. (Perhe-raukkani, heidän ei juuri tarvitse enää jouluisin yllättyä lahjoja avatessa.... :/) Lopulta kuitenkin uteliaisuus luonnonkosmetiikan tuntemattomampia merkkejä kohtaan kasvoi, ja aloin mielelläni ottamaan testiin blogin informaatiosisältöä palvelevia tuotteita.
Lisäksi koen nykyään tekeväni hyvän työn kirjoittamalla monista pienistä luonnonkosmetiikkamerkeistä, jotka oikeasti ansaitsisivat tulla suuremman yleisön tietoisuuteen, mutta joilla ei ole varaa samanlaiseen näkyvyyteen kuin suurilla kosmetiikkafirmoilla.
Muista kuin luonnonkosmetiikkaan (ja satunnaisiin meikkeihin) liittyvistä testituotteista kieltäydyn. Ne eivät liity blogini sisältöön, joten miksi niistä alkaisin täällä kirjoittamaan? Joku punainen lanka täytyy mielestäni sponssituote-esittelyissäkin olla. (Ja en muuten tykkää tuosta yleistyneestä 'sponssituote'-ilmaisusta! Minun blogiani eivät ketkään valmistajat "sponsoroi".)
Mutta tämä siis tästä aiheesta.
* * *
Loppuun vielä vastaus muutamaan kysymykseen.
"Voisitkohan joskus harkita tapaavasi muita kosmetiikkabloggaajia?"
No aivan varmasti, jos vaan joku joskus sellaisen miitin jaksaa järjestää. :)
"Minusta olisi kiva, jos tekisit jonkun ison sticky-postauksen nettikaupoista, esim. mitä merkkejä niistä saa, miten toimitus hoidetaan (...jne)"
Sellainen on tehty jo, löytyy tunnisteluettelosta kohdasta 'Nettiostaminen'. Tässä suora linkki.
"...kun pidät esim. kisan, johon pitää jättää oma kommentti, ja jos sattuisin voittamaan, niin miten tiedät että se olen juuri minä, koska minulla ei ole omaa blogia. En haluaisi jättää kommenttiin omaa s-postiosoitettani, joten miten pitää menetellä jos ei ole omaa kotisivua ja haluaa osallistua kisaan?"
Kotisivulla tai blogilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten voittajaan otetaan yhteyttä. Yhteydenotto tapahtuu aina sähköpostitse. Osallistumiskommenttiin jättämäsi sähköpostiosoite ei näy kenellekään muulle kuin minulle. Jos koet sähköpostiosoitteen jättämisen liian "vaarallisena", niin et varmaankaan halua antaa kotiosoitettasikaan, jolloin voiton postituskin menisi mahdottomaksi. :)
Kiitos vielä kerran kyselyyn vastanneille, palautteenne on kullanarvoista ja sain teiltä taas paljon hyviä vinkkejä tulevaisuuden postauksiin!
- Otsikko on sekin lukijapalautteesta! :)
