Kirjoittelin huhtikuussa käsieni ahavoituneesta tilasta.
Käsieni iho on viime vuosina muuttunut kroonisen kuivaksi ja halkeileva iho kuuluu nykyään talveen yhtä erottamattomasti kuin pipo päähän. Tänä talvena tilanne oli pahempi kuin koskaan, ihon ollessa jatkuvasti rikki ja niin kuiva, että siihen koski.
Katsokaapa tilannetta nyt..! 😍
Iho huhtikuussa...
Iho nyt! 🤗
Voin sanoa, että ihoni tuntuu tällä hetkellä lähes normaalilta ja terveeltä. Toki se vaatii yhä päivittäistä voitelua, mutta karheus ja haavat ovat poissa.
Päivittäisellä voitelulla ei aiemmin ollut mitään vaikutusta mikä oli turhauttavuuden huippu - ihan sama kuinka paksuun voiteeseen kätöseni iltaisin kapaloin, aamulla kädet olivat jälleen hilseilevän kuivat.
Edellisen käsi-postaukseni jälkeen kokeilin seuraavaa kahta asiaa:
Kummallako näistä arvelette olleen vaikutusta?
Yllättävää kyllä kortisoni ei auttanut lainkaan. Levitin kortisonia haavaisimmille ihoalueille kahden viikon ajan. Ensimmäisinä päivinä näytti siltä, että iho vähän paranisi, mutta pian haavat olivat taas auki ja pahimmillaan iho vuosi verta jo aamulla kun heräsin. Täytyy sanoa, vaikken mikään lääkevoiteiden asiantuntija olekaan, että minusta oli ihan käsittämätöntä, ettei kortisonikaan auttanut.
Sitten otin käyttöön tuplahanskat.
Ja - - TÄMÄ keino muutti tilanteen lähes taianomaisesti!
Tuplahanskat on yhtä kuin puuvillahanska, jonka päälle on vedetty ohut muovihanska.
Aiemmin olin käyttänyt pelkkiä puuvillahanskoja - tosin hyvin epämenestyksekkäästi, sillä hanskat eivät pysy minulla käsissä kun nukun. Kokeilin myös teipata hanskojen suut tiukemmalle. Tällöin hanskat kyllä pysyivät, mutta iho ei tuntunut merkittävästi paremmalta tai pehmeämmältä aamuisin. Johtopäätös oli selvä: käsivoiteen tuoma kosteus ei yksinkertaisesti pysynyt ihollani vaan haihtui puuvillakäsineenkin läpi.
Sain edelliseen postaukseen aivan valtavasti kommentteja, ja niiden joukossa joku (tai useampi) ehdotti muovihanskoja puuvillahanskojen päälle. Tuumasta toimeen. Muovi estäisi konkreettisesti kosteuden karkaamisen iholta, ja loisi iholle ikäänkuin paikallisen "kasvihuone-olosuhteen".
Vaikutus tuntui välittömästi.
Aamulla herätessä iho oli aivan eri tuntuinen. Ei ihmekään: hanskan sisällä oli hiestä ja rasvasta nihkeänkostea iho. Tunne oli samalla kevyesti epämiellyttävä, mutta myös mukava: iho oli kostea ja mielettömän pehmeä. (Voin sanoa, ettei hanskoissa muhineen ihon haju ole kuitenkaan hitti...)
Mikä parasta, vielä käsienpesun jälkeenkin pehmeyden tunne säilyi/säilyy iholla pitkään. 🙏🏻 Käsivoiteen tuomat rasvat sekä kosteus pystyivät nyt kunnolla imeytymään - ja jäämään - ihoon.
Mikä ero!
Noin viikon kuluttua tuplahanskakuurin aloittamisesta iho oli eheytynyt, eivätkä haavat enää aukeilleet.
Nyt tuplahanskojen käyttöä on takana kuukausi, ja iho tuntuu pysyvästi sileältä ja pehmeältä. Yökäsittelyn vaikutus kestää koko päivän, eivätkä kädet tunnu karheilta vaikka pesen niitä yhtä tiheästi kuin ennenkin. En meinaa vieläkään uskoa tätä todeksi..! Mun kädet ovat sileät..!
Ratkaisevaa oli siis muovihanskan tuoma super-okkluusio. Täysin tekninen seikka. Käsivoide piti vain saada pidettyä iholla riittävän pitkään, että se pääsi kunnolla imeytymään ja sitomaan ihoon kosteutta. Sekä paikkaamaan ihon omaa suojakerrosta lipidipalikoilla (kuten niillä kuuluisilla keramideilla).
Kun iho on oikein (sairaalloisen) kuiva, sen barriääri-funktio (= veden haihtumista ja patogeenien sisäänkulkua ehkäisevä suojamuuri) on käytännössä olematon. Mikä tarkoittaa, ettei iho pysty pidättämään kosteutta. Minun tapauksessani pelkän voiteen luoma kevyempi okkluusioefekti ei riittänyt aikaansaamaan olosuhteita, joissa vaurioitunut barriääri olisi pystynyt korjaantumaan. Mutta muovihanska pystyi siihen..! 👏 Toki yhdessä voiteen kanssa.
Sain edellisessä postauksessa myös paljon vinkkejä hyviksi havaituista erittäin kuivaa ihoa kosteuttavista käsivoiteista. Kaksi eniten mainintoja saanutta voidetta olivat O'Keeffesin Working Hands sekä Lidlin Cien SOS Concentrated Hand Cream. Ostin ne testiin.
Totean kuitenkin, että en usko juuri näillä voiteilla olleen merkittävää vaikutusta ihoni kunnon paranemiseen. Aloitin niiden testaamisen jo ennen tuplahanskasysteemiä, eikä iho ollut aamuisin sen pehmeämpi näiden voiteiden jäljiltä.
O'Keeffes ja Cien SOS ovat hyvin samantyyppisiä voiteita tiiviistetyllä koostumuksella. Kumpikin on hajusteeton.
Lidlin voide on koostumukseltaan kaksikosta yksinkertaisempi. Sen hoitavat aineet ovat glyseroli, rasva-alkoholi sekä pari tyydyttynyttä rasvahappoa, palmitiini- ja steariinihappo. Eli voimakkaasti okklusiivinen voide joka kosteuttaa ihoa glyserolilla.
Voiteen inci on niin yksinkertainen että sen myös tuntee iholla. Tämä on oikein "karvalakki"-mallin tiivistevoide. Kyllä se ihan kiitettävästi kosteuttaa ja jättää iholle pehmeän tunteen vailla rasvaisen kiiltävää pintaa, mutta ei tätä mitenkään miellyttäväksi kokemukseksi voi kutsua. En kuulu tällaisen jähmeän tiiviste-tyyppisen koostumuksen ystäviin. Mutta Cien SOS-käsivoide on eittämättä tehokas ja pieni määrä jättää ihoon suojaavan kalvon ja lievittää karheuden tunnetta.
Voi olla, että nyt kun ihoni oma barriääri on korjaantunut ja iho pystyy itsessään paremmin pidättämään kosteutta, tällainen voide saattaisi myös yksinään riittää ylläpitämään ihon kuntoa. Mieluummin silti valitsen hoitavamman ja kosmeettisesti miellyttävän - ja paremman tuoksuisen voiteen.
Pidin O'Keeffesin voiteesta enemmän. Vaikka senkin koostumus on tiivistemäinen ja erittäin voimakkaasti kalvoa muodostava, se on notkeampaa ja miellyttävämmin levittyvää kuin Cien, ja omaa myös hieman monipuolisemman incin. Vaikutus perustuu glyseroliin, mineraaliöljyihin ja akrylaatteihin. Synteettinen tärkkelysyhdiste edesauttaa voiteen ei-rasvaista ihotuntumaa.
O'Keeffes kyllä hoitaa hommansa ja voin hyvin ymmärtää tämän tuotteen suosion. Se tekee ihon pintaan suojaavan kalvon jättämättä tahmeaa tunnetta tai kiiltelevää pintaa. (Toki mun kaltainen voidefriikki tuntee, että iholla _on_ voidetta...)
Oikein herkkäihoisille tiedoksi, että O'Keeffes sisältää yhtenä säilöntäaineenaan formaldehydin vapauttajiin kuuluvaa diatsolidinyyliureaa. Formaldehydin vapauttajat ovat kontroversiaali ainesosaryhmä joka aiheuttaa herkistymistä. Ei tokikaan kaikille kuluttajille, mutta ne kuuluvat niihin kemikaaleihin, joilla on korkeampi potentiaali aiheuttaa ihoärsytystä, herkistymistä ja allergiaa.
Verrattuna edellisessä käsivoidepostauksessa testaamiini apteekin superrasvaisiin ja huonosti imeytyviin voiteisiin (Locobase ja Decubal), Cien ja O'Keeffes tuntuvat jopa hienostuneilta...! 😊
😍🙏🏻
Ai että olen iloinen!
Tykkäätte kun kirjoitan edullisesta kosmetiikasta, joten nostetaan pitkästä aikaa framille luonnonkosmetiikan edullisin meikkisarja Benecos. :) Disclaimer: olen töissä Benecosin maahantuojalla.
Benecos on ollut hoodeilla jo yli vuosikymmenen, mutta pitänyt viime vuodet hiljaisempaa eloa. Jotain uusia tuulia brändille kyllä toivoisi, mutta vakiovalikoiman helmituotteet pitävät toisaalta pintansa vuodesta toiseen.
Tänään esittelen seitsemän suosikkiani Benecosilta - tai itse asiassa kahdeksan, kahdeksas on tuote, jonka olemassaolosta moni ei edes tiedä, koska se ei ole meikkituote..! Säästetään tämä näppärä tuote postauksen loppuun. :)
Benecos pähkinänkuoressa:
🌿 Saksalaista BDIH-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa
🌿 Perustettu vuonna 2010
🌿 Konseptina tarjota luonnonkosmetiikan vastine edullisille, nuorelle kohdeyleisölle suuntautuville meikkisarjoille
🌿 Tähtituotteet Sannin mielestä: huulipunat ja kulmakarvatuotteet
Minun voisi 4-kymppisenä jo nähdä olevan Benecosin ydinkohdeyleisön ulkopuolella, mutta kyllä mä vaalin laadukkaita, hyvän hinta-laadun tuotteita kuuluin sitten jonkin brändin target grouppiin tai en..! ;)
Benecosin huulipunat ovat minusta alusta saakka kuuluneet kaikkein parhaisiin luonnonkosmetiikan huulipuniin, ja Suomen markkinoiden halvimmalla hinnallaan niiden hinta-laatu-suhde on todellakin lyömätön. 💪
SUOSIKKI #1: HUULIPUNAT / Hinta: 8€
Benecosilla on kolmenlaisia huulipunia, "perinteisiä" ja mattaisia ja lisäksi nestemäinen Matte Liquid -laatu. Mun suosikit ovat perinteistä laatua. Nimellä Natural Lipstick -kulkeva perinteinen huulipunalaatu pitää sisällään sekä peittävämpiä voidemaisia että läpikuultavampia ja kevyesti helmiäisiä koostumuksia.
Vuosien varrella suosikkisävyihini ovat kuuluneet raikas marjainen pinkki Pink Rose, murrettu beigeroosa First Love sekä persikkaista osastoa edustavat Pink Honey ja Peach.
Nykyisellä hiusvärillä tulee käytettyä eniten Pink Honey'ta ja Peachia, ja Pink Honey taitaakin jopa olla viime vuosien kaikkein eniten käyttämäni puna kaikista omistamistani huulipunista. Se on vain niin äärettömän helppo ja mukava 'my lips but better' -sävy ja koostumus on ihanan kermainen.
Benecosin huulipunien sävyt ovat aavistuksen muuttuneet vuosien varrella, mikä lienee aika tyypillistä mille tahansa värikosmetiikan sarjalle.
Pink Honey on hunajainen, pehmeä beige/roosa/persikka ja Peach on raikkaampi korallinen persikka. Kummatkin voi luokitella nude-sävyiksi.
Kummatkin toimivat erinomaisen kauniisti myös poskipunana! 😍 Niissä on niin mukavan rasvainen ja helposti liukuva koostumus, että niitä voi levittää poskille suoraan laimentamattomana - eikä sävy ole liian pigmenttinen poskille. Mattaisempia, pigmenttisempiä ja "kuivempia" huulipunalaatuja sekoitan aina ohueen meikkivoiteeseen tai BB-voiteeseen käyttäessäni niitä poskilla.
Tässä meikissä huulilla sekä poskilla Pink Honey.
SUOSIKKI #2: KULMAGEELIT / Hinta: 6,90€
Benecosin kulmageeli on mun suosikki luonnonkosmetiikan kulmageeleistä kiitos miniharjansa sekä erittäin hyvän pitonsa. Pikkiriikkinen täsmäharja on ehdottomasti enemmän mun makuun kuin isommat harjat, jotka levittävät geeliä myös iholle kulmakarvojen ulkopuolelle.
Benecosin kulmageelistä on yksi sävytön versio sekä kaksi sävytettyä. Sävytetyistä sävy 2 Ash Brown on oikein hyvä neutraali harmaanruskea. Sävytön Clear-versio on silti mun suurin lemppari. Kuulun ihmisiin, jotka mieluummin sävyttävät kulmakarvat joko kestovärillä tai kynällä ja käyttävät geeliä vain karvojen kiinnittämiseen.
UUDISTETTU KOOSTUMUS
Sävytön Clear-versio on muuten uudistunut: se on nyt läpinäkyvää geeliä. Aiempi Clear-versio oli vaaleaa ja koostumukseltaan hieman vahamaista voidetta. Vanhan version ongelmana oli vaalea pigmentti, joka saattoi kerrostaessa jäädä hieman näkyviin. Itse en kokenut tätä ongelmana, mutta osa kuluttajista koki, minkä perusteella Benecos päivitti koostumuksen.
Minä pidin vahamaisen koostumuksen nopeammasta kuivumisesta, uusi kuivuu vesipitoisena hieman hitaammin. Mitä pitoon tulee, uusi koostumus tuntuu pitävän karvat ojennuksessa yhtä hyvin kuin vanha.
SUOSIKKI #3: KYNSILAKKA / Hinta: 5,10€
Benecosin kynsilakat eivät ole sertifioitua luonnonkosmetiikkaa, mutta koostumuksesta yli 90% on luonnollisia ainesosia. (Tiedossani on vain yksi ainoa sertifioitu kynsilakkalaatu, Logonan, mutta kyseinen lakka pysyy kynsillä alle vuorokauden. Kestävää, 100% luonnollista kynsilakkaa on käytännössä mahdoton valmistaa.)
Benecosin kynsilakkakoostumus on tänä vuonna päivitetty 20-Free'ksi ja on nyt entistäkin "puhtaampi". Clean beautyn käsite on toki säännöstelemätön, mutta käytännössä 20-Free tarkoittaa, että koostumuksesta on siivottu kaikki mahdolliset vähänkään arveluttavat, kynsilakoissa perinteisesti käytetyt kemikaalit. Ainesosat, joita Benecos-kynsilakka ei sisällä, ovat tolueeni, halogeeni, ftalaatit, kolofoni, kamferi, parabeenit, silikoniyhdisteet, synteettiset hajustekemikaalit, mineraaliöljyt, TPHP, etyylitosyyliamidi, polyuretaani, ksyleeni, styreeni, asetoni, akrylaattipolymeerit, bentsofenonit, PEG-johdannaiset, asetyylitributyylisitraatti sekä mikromuovihiukkaset.
Mun suosikkisävy on suloinen pastellipersikka Peach Sorbet (kuvassa). 😙
SUOSIKKI #4: LUOMIVÄRIN POHJUSTAJA / Hinta: 7€
Benecos oli aikoinaan ensimmäinen luonnonkosmetiikan meikkisarja, joka kehitti luomivärinpohjustajan. (Ainakin se oli Suomessa ensimmäinen laatuaan.)
Kerrottakoon (ellei ole jo ilmeistä..!), ettei luonnonkosmetiikan keinoin ole mahdollista saavuttaa silikoniyhdisteiden tuomaa kestävyyttä iholla, minkä vuoksi monet silikoniyhdisteistä riippuvaiset tuotteet eivät luonnonkosmetiikassa pysty kilpailemaan synteettisten vastineiden kanssa. Meikinpohjustajat ovat hyvä esimerkki tästä. Siksi ei ole reilua edes yrittää verrata luonnonkosmetiikan pohjustajan suoritusta normikosmetiikan pohjustajaan.
Benecosin pohjustaja kuitenkin toimii oikein kiitettävästi normaaliolosuhteissa, eli silloin, kun ilma ei ole erityisen kuuma tai kostea eikä iho hikoile runsaasti. Ns. tavanomaisena toimistopäivänä Benecos Eyeshadow Base toimii moitteettomasti ja pitää silmämeikin paikoillaan. Hellepäivänä, tai jos iho muusta syystä hikoilee runsaasti, Benecos-pohjustajan teho ei riitä (ainakaan minulla).
Benecosin silmämeikinpohjustajassa on läpikuultava kultabeige sävy. Jos voidetta levittää iholle oikein ohuen kerroksen, sävy ei juurikaan näy, mutta itse tykkään levittää tätä kaksi kerrosta, jolloin se myös pitää meikin paremmin. Tällöin sävy myös näkyy.
Sävynsä puolesta Benecos-pohjustaja sopii ihanteellisesti ruskean, beigen, kullan ja persikan sävyisten meikkien pohjustukseen.
Silmämeikinpohjustajan kaksi tehtävää ovat parantaa silmämeikin kestoa sekä myös vahvistaa luomivärin sävyä. Benecos-pohjustaja toimii erinomaisesti luomivärin sävyn syventäjänä, ja päälle levitetyn luomivärin sävy todella toistuu intensiivisempänä.
Vinkki: koska Benecos-pohjustaja on hyvin kosteaa eikä kuivu silikoni-primerin tavoin nopeasti samettisen "kuivaksi", kannattaa odottaa pieni hetki ennen kuin levität luomivärin. Näin ehkäiset sen, ettei luomiväri kökköönny liian kostealle pohjalle.
Tässä meikissä silmämeikki on pohjustettu Benecosin luomivärin pohjustajalla.
Kulmakarvoissa on Benecosin Natural Eyebrow Designer -kulmakynän sävy Brown, huulilla Benecosin Peach-huulipuna ja poskilla Benecosin Pink Honey -huulipuna.
SUOSIKKI # 5: KULMAKYNÄ sävyssä Brown / Hinta: 5,90€
SUOSIKKI # 6: KAJALKYNÄ sävyssä White / Hinta: 4€
Benecosilla on muutama aivan erinomainen meikkikynä. Kulmakynän nimeen vannoo moni meikkitaiteilijakin, ja erityisesti sävy Brown nauttii suurta kulttisuosiota. Suomen tunnetuimpiin kuuluva meikki-influensseri Miia Johansson on nimennyt Benecosin Brown-kulmakynän tuotteeksi, jonka ottaisi mukaan autiolle saarelle, jos saisi valita vain yhden ainoan meikkituotteen. 🔥
Brown on Benecosin kulmakynien kolmesta sävystä tummin, mutta sen todella neutraali sävy sekä käden painolla hallittavissa oleva pigmentin syvyys tekee siitä sopivan niin vaaleille kuin tummille piirteille. Kynän koostumus on ihanteellinen, ei liian pehmeä eikä vahamainen, jolloin sen jälkeä on helppo hallita ja painamalla kevyesti saat vaaleampaa jälkeä. Sävy on myös helppo häivyttää.
Kulmakynä sävyssä Brown ja kajal-kynä sävyssä White
Benecosin kajalkynä sävyssä White on IsaDoran legendaarisen Blonde-kajalin ohella paras tuntemani nude-kajal. Sävy ei todellakaan ole 'white' vaan ihonsävyinen luonnonvaalea (no, mun iho on sen verran tumma, että mun kämmenselkään swatchattuna tää voi näyttää vaaleammalta kuin onkaan... :D)
Koostumus on todella miellyttävä ja pehmeästi levittyvä ja pysyy hyvin. Nuden sävyinen sisärajaus on mulle ihan must-osa meikkiä, eikä sen helpompaa ja huomaamattomampaa keinoa freesata väsyneitä silmiä olekaan. Nude-kajalin tarkoitus on neutraloida sisäluomen punoitusta, ja punoitus silmien alueella, kuten tiedämme, luo vaikutelman väsymyksestä (tai vähän pidempään juhlitusta illasta...). Neutraloimalla punoituksen pienellä kynän vedolla saat ilmeen merkittävästi virkeämmän näköiseksi kolmessa sekunnissa. Pro tip!
SUOSIKKI # 7: HUULIKIILTO / Hinta: 7€
Benecosin huulikiillosta ei oikeastaan koskaan kuule mainintoja, mitä ihmettelen, koska se on tosi hyvä! 😍
Ja mikä mulle on 'tosi hyvä'? Se on huulilla lähes olemattoman tuntuinen koostumus, joka jättää mehukkaan kiiltävän pinnan ja läpikuultavan sävyn. En tykkää paksun tahmeista huulikiilloista enkä myöskään helmiäiskiilloista. Kutsun omaa suosikkihuulikiilto-tyyppiäni "mehukiilloksi", ja juuri sellainen on Benecosin Natural Lipgloss.
Benecosin glossi on Laveran ohella kaikkein ohuimman ja luonnollisimman tuntuisen pinnan jättävä huulikiilto jonka tunnen. Tämä sopii teille, jotka kammoatte tahmahuulikiiltoja. Tietysti tahmeudessa on se etu, että tahmea kiilto myös pysyy huulilla pidempään kuin epätahmea, mutta itse otan siltikin mieluummin miellyttävämmän huulituntuman kuin pidemmän keston :)
Suosikkisävyni ovat ihanan herkullinen pinkki Pink Blossom sekä superluonnollinen, todella läpikuultava beigepersikka Natural Glam. Natural Glam on oikein arkikiiltojen klassikko, sopii ihan kaikenlaisten meikkien pariksi ja myös no-makeup-lookkiin.
Omat huuleni ovat hyvin kalpeat, ja käytän huulikiiltoa myös pelkästään tuomaan "terveen" näköistä väriä huulille, jolloin tulos on luonnollinen eikä meikatun näköinen. Natural Glam on täydellinen tällaiseen tarkoitukseen.
SUOSIKKI #8: KASVOJENPUHDISTUSLIINAT / Hinta: 4€ / 25 kpl
Viimeisenä Benecosin vähemmän tunnettu helmi: puhdistusliinat. Tämä tuotetyyppi on luonnonkosmetiikassa todella harvinainen, en tunne Suomessa toista luonnonkosmetiikkamerkkiä, jolla olisi valikoimassaan puhdistusliinoja.
Benecosin Happy Cleansing Wipes -liinoilla on BDIH-sertifikaatti, ne ovat vegaanisia ja pH-tasapainotettuja. Liinat sopivat ihan kaikenlaiseen puhdistukseen kasvoista käsiin ja vauvojen peppuun. :) Pehmeiden liinojen sisältämän puhdistusaineen koostumus on erittäin hellävarainen eikä ärsytä pienokaisenkaan ihoa. Kosteuttavassa koostumuksessa on mm. glyserolia ja aloe veraa.
Näillä lähtee hyvin myös silmämeikki...! 👌
Benecosin liinat ovat fantastinen luonnollinen vaihtoehto tavanomaisille puhdistusliinoille ja sopivat mukaan retkikassiin, autoon, mökille, vaellukselle... Näiden ainoa heikkous on saatavuus, mielestäni näitä ei saa lainkaan kivijalkamyymälöistä. Edit. Saapas! ☺️ Valikoiduista K-Citymarketeista, ainakin Isosta Omenasta. (Kiitos lukijalle.) Verkosta Benecos-puhdistusliinoja saa varmimmin Natural Goods Companylta (paitsi että sielläkin ne ovat tällä hetkellä lopussa... 🙈)
Millainen suhde sinulla on Benecosiin, tähän hiljaiseen, mutta tasaisesti laatunsa ja suosionsa säilyttävään luonnonkosmetiikan meikkiklassikkoon..? 🙂
Mikä on sinun Benecos-suosikkituotteesi?
P.S. Huomasin, että Benecosin tuotteet ovat parhaillaan -20% tarjouksessa Tokmannilla :) Halpaa vielä halvempaan hintaan :)
Nopea sunnuntain fiilispostaus. Ystad.
Tällä viikolla toteutui pitkäaikainen haaveeni, kun vierailin Ystadissa Ruotsin Skånessa. Te jotka tunnette komisario Kurt Wallanderin kirjoista, elokuvista tai TV-sarjasta, tiedätte, mistä paikasta on kyse.
Vierailu oli minulle merkittävä useammalla tasolla. Yksi niistä on rehellisen pinnallinen ja liittyy suoraan faniuteen Henning Mankellin kirjoja ja komisario Wallanderia kohtaan. Olen ahminut kaikki Wallander-kirjat ja oopperaa rakastava, terveyttään laiminlyövä ja ihmissuhteissaan kamppaileva keski-ikäinen rikoskomisario on yksi kaikkien aikojen suosikkihahmojani kirjallisuudessa.
Wallander on minulle tuttu kuin ystävä.
Henning Mankellin kirjat sijoittuvat Ystadiin, josta on tullut kirjojen kautta tunnettu turistinähtävyys.
Kaupunki on vierailun arvoinen itsessäänkin, sen hyvin säilynyt keskiaikainen keskusta idyllisine ristikkotaloineen on sievä kuin postikortti ja kaupungin ulkopuolella levittäytyvät kilometrien mittaiset upeat hiekkarannat.
Olin hyvin liikuttunut kun astuin junasta Ystadin asemalla. Kööpenhaminasta on Ystadiin matkaa puolitoista tuntia. (Olen ollut taas tervehtimässä miesystävääni Köpiksessä.)
Hain Ystadin matkailutoimistosta Wallander-kartan ja lähdin kuljeskelemaan kaupungin katuja.
Ah tuossa ovat Stortorget ja komea Santa Mariakyrkan, ja tuolta näyttää Hotell Continental du Sud, jonka ravintolassa Wallander niin usein syö. (Ravintolassa on tänäkin päivänä Wallanderille omistettu pöytä, mutta niin turisti en kehdannut olla, että olisin mennyt hotelliin sisään vain katsomaan pöytää... 😅)
Wallander-kierros tarjosi hauskan tavan ja mielenkiintoisen perspektiivin tutustua Ystadiin, oli sitten kirjasarjan fani tai ei.
Lounaalle päädyin ihan vahingossa elokuvista Sorgfågeln, Försvunnen ja Mordbrännaren tunnettuun ravintola Le Cardinaliin. Yksinkertaista pubiruokaa ja pizzaa tarjoava paikka ei normaalisti olisi ykkösvalintani, mutta epävakaan ja tuulisen sään uuvuttamana ja valtavan nälkäisenä painelin sisään Pyhän Marian kirkon vieressä olevaan ravintolaan vain, koska se sattui olemaan sopivasti juuri siinä. Ruokaa odotellessa bongasin paikan myös Wallander & Ystad -oppaastani.
Oli mielenkiintoista tajuta, että on kaksi Wallander-maailmaa. Minulle Wallander on nimenomaan kirjasarja, ja olen tarkoituksella vältellyt filmatisointeja, koska haluan säilyttää oman päänsisäisen Wallanderini. Elokuva-versiot eivät ole minua koskaan kiinnostaneet, enkä ole rehellisesti edes tajunnut, kuinka suosittuja ne ovat.
Ystadin Wallander-opasta lukiessa ymmärsin, että valtaosa Ystadin Wallander-nähtävyyksistä liittyy nimenomaan elokuviin ja niiden kuvauspaikkoihin. Suuri osa Wallander-turisteista saapuu tänne juuri elokuvien ja TV-sarjan innoittamana. Ei siinä mitään, tietenkään. Oli vain hassua näin pitkän ajan jälkeen oivaltaa, että hyvin monelle Wallander-fanille Wallander onkin ennen kaikkea elokuvahahmo.
Elokuvista ja TV-versioista vain pieni osa pohjautuu alkuperäisiin Wallander-kirjoihin, elokuvista suurimman osan juonet on kirjoitettu vain niitä varten. Se on Wallander-maailma, jota minä en tunne. Kuten Le Cardinal -ravintola, jossa söin lounasta. (Oli muuten oikein hyvän hinta-laatusuhteen paistettu lohifilee kympillä! ☺️)
Mariagatan 10 on Kurt Wallanderin osoite Ystadissa.
Ystadin vierailun toinen ulottuvuus oli aikamatka entiseen Sanniin. Tuntikausiksi kirjoihin hautautuvaan lukutoukka-Sanniin, jonka hartaasti toivon vielä jonain päivänä saavani takaisin.
Valehtelisin jos väittäisin, etteikö tuntunut haikealta katsella Ystadia ja muistella Kurt Wallanderia, joka yhdessä vaiheessa oli minulle niin läheinen. Hätkähdin kun tajusin, että Wallander-ajoistani alkaa olla 18 vuotta. Silti... yhä muistin niin vahvasti katulampun keltaisen valon ikkunan takana Mariagatanilla. Raa'an merituulen Wallanderin kasvoilla hänen kävellessään skånelaisella rannalla. Ystadin poliisilaitoksen käytävien hieman tunkkaisen, tuuletusta kaipaavan tunnelman.
Ja muistin oman käteni kääntämässä reunoistaan käpristyneen pokkarikirjan ohutta sivua jossa oli pientä tekstiä. Miten vaikeaa oli lopettaa ja laskea kirja käsistään. Se ilo, kun taas seuraavan kerran oli aikaa palata Kurt Wallanderin luo ja tarina jatkui.....
Ilo, kun aloitti uuden kirjan ja kohtasi tutun hahmon taas uudestaan. Hej, vännen..!
Wallanderin tarina on päättynyt, mutta onko minun ja Wallanderin..? Tätä mietin seisoessani Mariagatanilla. Viimeistä, vuonna 2009 ilmestynyttä Wallander-sarjan päättävää kirjaa Rauhaton mies en ole lukenut.
Silloin en enää lukenut.
Lukukyvyn menetys.
Se on todellakin suurin henkilökohtainen arjen tragedia minulle ja surullisin asia, joka on seurannut Internetin aikakautta. Uupumiseni aikakautta. Sitä, kun digitaalinen verkko muutti täysin tapani käyttää aikaa.
Olen kirjoittanut aiheesta paljon eikä tämä postaus ole paikka jatkaa aiheesta juuri nyt. Mutta vierailu Ystadissa vei minut hetkeksi aikaan, joka oli ennen. Se oli haikeaa, mutta samalla myös lohdullista.
Kiitos kirjojen ja sen, että olen niin rakastanut lukemista, olin nyt tässä viehättävässä keskiaikaisessa pikkukaupungissa Ruotsin Skånessa.
❤️
Ehkä vielä joskus luen Rauhattoman miehen.
