Päätin tehdä jotain vähän hullua ja spontaania. Ja nyt olisi aika kertoa teillekin.
Tiedättehän, kun olen täällä blogissa puhunut lievästä 3-kympin ”kriisistäni” ja siitä, kuinka tuntuu, että vuodet vierivät niin nopeaan tahtiin ettei meinaa ehtiä tehdä kaikkea mikä kiinnostaa ja mistä on haaveillut.
No, palattuani kesälomalta töihin irtisanouduin. Kahden viikon kuluttua on viimeinen työpäiväni ja sitten suuntaan reppuni kanssa maailmalle. Tarkoitus olisi palata kotiin joskus joulun tienoilla. Ellei matkakassa lopu sitä ennen.
Järkevää? Luulin itsekin, että katuisin päätöstäni heti nukutun yön jälkeen. Mutta sellaista tunnetta ei tullut.
Mistä moinen tempaus?
En yleensä kerro blogissa näin yksityisiä asioita elämästäni, mutta luulin viime keväänä olevani raskaana. Olin viikon jo aivan varma asiasta. Vauvaa ei sitten ollutkaan tulossa, mutta viikko oli minulle todellinen herätysmomentti. Seitsemän päivän ajan ehdin nähdä elämäni tulevana äitinä kaikkine muutoksineen. Kun sitten hälytys osoittautuikin vääräksi, minussa käynnistyi voimakas jälkireaktio. Olen niin tuudittautunut elämäni turvallisiin rutiineihin, että raskausepisodi oikein säikäytti minut. Mutta positiivisella tavalla!
Ensinnäkin, tajusin että en välttämättä kuolekaan ajatukseen äidiksi tulemisesta. Ja toisekseen, välikohtaus sai minut vihdoin laittamaan liikkeelle vuosikausia uinuneen haaveeni. Haluan lähteä yksinäni pidemmälle reppureissulle. Olen jo sysännyt unelman toteuttamista tarpeeksi kauan. Miksi ihmisillä on aina taipumus ajatella, että ”Ehtiihän tässä sitten jonain päivänä”…. ’Joku päivä’ muuttuu kuukausiksi ja kuukaudet vuosiksi. Päivillä on rajansa. Ei meillä ole loputtomiin aikaa sysätä haaveitamme ”parempaan ajankohtaan”. Paras aika on nyt!
Aloin säästää rahaa ja anoin töissä virkavapaata. Lopulta vapaa ei kuitenkaan järjestynyt sellaisena, joka mahdollistaisi matkahaaveeni toteuttamisen ilman kompromisseja. Päätös irtisanoutua syntyi kuitenkin suhteellisen spontaanisti kesäloman aikana.
Ja nyt olen lähtökuopissa kohti seikkailuani…! Kahden viikon kuluttua lennän Ateenaan, josta matka jatkuu ilman tarkkoja suunnitelmia. Menen sinne minne tie - tai Kreikan saariston ollessa kyseessä laivat - vievät. Toiveissa olisi päätyä mahdollisesti Etelä-Amerikkaan saakka tapaamaan elämäntapa-travelleri-siskoani, mutta tulevat kuukaudet näyttävät riittääkö matkakassa sinne saakka.
Siiville....!
Koko reissu ja irtisanoutuminen on taloudellisesti yksi epäviisaimpia ideoita elämäni aikana. Mutta joskus täytyy uskaltaa tehdä vaikka sitten hyppy taloudelliseen epävarmuuteen, jos unelman toteutus sitä vaatii.
Minulla on ensi vuodesta hyvä fiilis. Ei täältä maailmasta kiinnostavat työt lopu! :)
Jään nykyiseen työpaikkaani extraksi, eli saatatte tutut lukija-asiakkaat minua siellä vielä jatkossakin bongailla.
Mitä Karkkipäivälle sitten tapahtuu reissuni aikana? Toiveissa olisi mahdollisuuksien mukaan tehdä päivityksiä "tien päältäkin", mutta en tiedä yhtään mitkä fiilikset matkalla sitten vallitsevat bloggauksen suhteen. Joka tapauksessa Karkkipäivän sisältö siirtyy muutamaksi kuukaudeksi vaihtoehtomoodiin, jossa liikutaan reppureissailutunnelmissa. Kauneusaiheisia juttujakin tulee matkalla varmasti naputeltua jos sille päälle satun, sillä odottavaa materiaaliahan mulla on läppäri täynnä. :)
Näissä merkeissä käynnistyy Sannin syyskuu vuonna 2012. :)
0 comments on “Lähdössä”
Onnea matkaan :)
Itsekin tein kesäloman jälkeen ratkaisun ja irtisanouduin työpaikasta jossa olen viettänyt viimeiset 7 vuotta eli koko aikuisikäni (ikää 27).Työt loppuvat viikon päästä eikä uutta ole tiedossa vielä mutta olen vaan niin tyytyväinen ratkaisuuni :)
jäin vain miettimään että lähdetkö siis ihan yksin vaiko mr. Karkkipäivän kanssa?
Yksin lähden, Mr. Karkkis jää pitämään kotia pystyssä. :)
Täytyy kyllä todeta että sinulla on todella hieno mies kun ei asetu unelmiesi tielle :) En usko että kovinkaan moni mies tai nainenkaan katsoisi hyvällä kumppanin lähtöä maailmalle noin muuten vaan. En siis tippaakaan väheksy syitäsi, päin vastoin, mutta en kuitenkaan osaa rinnastaa reissua esim. opiskelun tai työharjottelun takia tehtävään ulkomaanvaihtoon. Pointsit siis Mr. Karkkipäivälle luottamuksesta ja ymmärtäväisyydestä :)
Hienoa! Tuollaiset haavet kannattaa toteuttaa kun elämäntilanne sen sallii. Kunpa useammat ihmiset uskaltaisivat ottaa samanlaisen "irtioton". Mahtavaa matkaa!! :)
Aivan mielettömän hienoa!!! Onnea matkaan :)
Niin siistiä:) Olen iloinen puolestasi, että uskallat. Itsellä haaveet jäi haaveiksi, nuorena olin liian arka, ja sitten tulikin muksut, jotka nykyään pitää huolen, et rahaa ei jää liiaksi, enkä tietty voisi niitä yksikseen jättää, enkä toisaalta raahata mukanakaan:)
Ehkä musta tulee vielä joskus reppureissaava mummeli, kunhan tuo katras lipuu omilleen:)
Tapahtumarikasta ja riittävän turvallista reissua!
Näe, koe ja nauti!
Vau. Uskomattoman ja järjettömän ihanaa heittäytymistä, unelmien eteen tekemistä, niin että ihan sanattomaksi heittää! Toivottavasti matkastasi tulee vielä paljon paljon parempi, kun olit koskaan kuvitellut!
WAU! Eipä voi paljon muuta sanoa. Aika harva vakiintunut kolmekymppinen uskaltaa tuollaisen reissun tehdä. Onnea matkaan! :)
Ohhoh, WAU! Hieno juttu!! Ja ihan totta kun sanoit, että joskus pitää vain ottaa se riski, vaikka sitten talous vähän horjuisikin, ei siihen kuole. Ja pitää elää kun elämää on :) Tämä elämä on kuitenkin hyvin lyhyt!
Uskomatonta rohkeutta, jota ei voi kuin ihailla. Tiellesi tulee varmasti mahtavia kokemuksia! Eipähän sitten tarvi myöhemmin pohtia, mitä tässä elämässä olisi voinutkaan kokea, jos vain olisi uskaltanut.
Toivotan reissullesi kaikkea hyvää, rohkeutta ja hyppysellinen malttia. :) Blogiasi tulee ikävä, mutta jaksan uskoa, että kuulemme sinusta tien päältäkin.
<3
Hyvä Sanni! Reipas ratkaisu, onnea matkaan!
Loistavaa! Elämässä tulee useimmiten kaduttua niitä asioita jotka jäi tekemättä, kuin niitä jotka teki.
Hyvää tuulta siipien alle :)
Aivan huippu! Mahtava päätös, ei elämässä kuulukaan aina ja ikuisesti olla järkevä, pitää antaa haaveille mahdollisuus :) Ihanaa matkaa sulle, toivottavasti kuulemme susta edes jotain matkan varrelta!
Voi vitsit! Itselläni välähtelee samantyylisiä haavekuvia, mutta niitä jarruttavat monikin asia. Miten vuokrakämpän käy, mihin koira jne. Ihailen rohkeuttasi. Hienoa! :)
WAU!! Mahtava uutinen! Blogia jää tietysti kaipaamaan, mutta ihan mahtavaa reissua sulle!
Onnea hurrjasti rohkeasta päätöksestä!! Elämässä pitää uskaltaa, se on kuitenkin niin lyhyt ja asioita ei kannata siirtää hamaaseen tulevaisuuteen vaan tarttua kiinni ja toteuttaa unelmiaan!! Vaikkakin epävarma talous pelottaa, niin asioilla on tapana järjestyä. Kokemuksia ei voi mitata rahassa. Rutkasti onnea, iloa ja upeita kokemuksia!! <3
Nimenomaan! :) Jos olisin jäänyt odottelemaan sitä taloudellisesti sopivinta hetkeä, sitä ei olisi todennäköisesti koskaan tullut....
Ihan uskomaton postaus! Tuli ihana fiilis itsellekin! =) pakko kyllä itsekin repäistä jotain! :) tosi innostava aihe! kiitos! :p
Oon aiemmin jo jollakin lailla hätkähtänyt siitä miten yksityisiä asioita oot voinut kertoa blogissa, kuten nyt tuo niin sanottu kolmen kympin kriisi. On silti todella hienoa että oot pystyny pitämään blogin näin lähellä sua.
Toivottavasti susta kuullaan syksyllä myös blogin puolella, mua ei haittais yhtään matkapostaukset tavallisen sisällön ohella :) Ihanaa matkaa!!
Yksinkertaisesti sanottuna: kadehdin rohkeuttasi! Itse jo lähes vuoden olen vellonut tunteessa, että haluan jotain muuta, mutta mitä? Hyppy tuntemattomaan houkuttaa, mutta myös pelottaa. Toivottavasti jaksat matkaltasi kirjoitella, muuta vaikka tilapäisesti koko blogin teemaa. Varmasti moni uusi lukija päätyy seikkailuasi ja sen herättämiä ajatuksiasi seuraamaan, vaikka joku kosmetiikkaihminen ehkä poistusikin säännöllisistä lukijoista. Toivon pitkään blogia seuranneena sinulle antoisaa elämäsi uutta ajanjaksoa :-)
wow! rohkeaa, olen kanssasi samanikäinen ja itsekin jonkin uuden äärellä. En tosin vielä tiedä minkä, mutta muutoksia on tulossa, tsempiä sinulle ja onnea hyvästä päätöksestä. Ei tämmöisiä varmasti kukaan ole koskaan katunut!
Ihanaa matkaa täältäkin suunnasta Sanni! Ikävä tulee, mutta palaathan sitten takaisin. Minusta tuntuu, että päätöksesi oli hyvä, kyllä elämä kantaa ja isoja päätöksiä oikeastaan harvoin tulee kaduttua.
Kiitos zubilainen...! *halaus* Pikkumieskin on sitten jo paljon isompi kun nähdään seuraavan kerran. :)
Kuulostaapa mahtavalta suunnitelmalta! Tsemppiä paljon ja mahtavaa matkaa!
Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tapahtuu ja varsinkaan sitä, tuleeko sitä huomista ollenkaan...
Siksi onkin parempi tehdä haluamansa asiat niin pian kuin mahdollista! Eipähän tosiaan tarvitse sitten jossitella mitään :).
Varmasti taloudellinen tilanne huolestuttaa, mutta itse ainakin olen huomannut, että asiat tuppaa järjestymään aina, tavalla tai toisella :).
Näin minäkin haluan uskoa. :)
Niin siistii.. :) ! Itekkin haluan sitten vähän vanhempana lähtee tolleen ilman tarkempia suunitelmia! Onnea sun matkalle !
Mahtavaa reissua!
Hienoa Sanni, rohkea veto! Nauti reissusta, ja toivottavasti saadaan kuulla millaisia pohdintoja ja havaintoja tuo aika nostaa esiin.
Reppureissaajan kauneudenhoidosta olisi muuten kiva lukea, jos sellaisia juttuja ehdit kirjoitella. Ikuisena matkahaaveilijana toivon itsekin vielä jonain päivänä pääseväni tekemään vastaavan irtioton, mutta vielä se on vain haaveiden tasolla :)
Hyvä juttuidea. :) Pakkailut sen suhteen onkin vielä ihan alkutekijöissä, vaatteiden suhteen olen jo tehnyt koepakkauksen mutta kosmetiikan kanssa en meinaa edes uskaltaa alkaa kun tiedän että niiden minimoiminen tulee olemaan niiiin vaikeaa...
Wau! Hienoa, että olet uskaltanut tehdä tuollaisen ratkaisun :) Toivotan sinulle kaikkea hyvää syksyyn ja tulevaan reissuusi!
Wow! Ootpa rohkea! Onnea kauheesti reissullesi! Mut mitä tapahtuu Mr. Karkkipäivälle?
Mr. Karkkipäivä jää pitämään himaa pystyssä. :)
Oi Sanni aivan mahtavaa! Ihan miettömän upeaa, että uskallat tehdä tuollaisen päätöksen ja tehdä sitä, mitä haluat.
Ehkä minäkin inspiroidun sinun ansiostasi siihen! :)
Ja muista, että Lontoossakin saa tulla aina käymään... :)
Kiitos Virve! :) Ehkäpä seison yksi aamu teidän oven takana.... ^_^ Ja vaadin saada välittömästi henkilökohtaisen gaidauksen lähimpään Bootsiin! :D
Vaikka viiteenkin lähimpään! :)
Mahtavaa Sanni! Itselläkin veri vetää ulkomaille joten jään seuraamaan sun blogia entistä suuremmalla mielenkiinnolla. Hienoa että joku uskaltaa tehdä jotain "järjetöntä" sen sijaan että aina tyytyisi siihen taloudellisesti järkevimpään vaihtoehtoon. Itse samaa asiaa miettineenä mieleen herää kuitenkin yksi kysymys: miten Mr. Karkkipäivä suhtautuu asiaan? Ja miten jaatte taloudellisen vastuun yhteisestä kodista kun olet reissussa?
Erittäin positiivisesti. :) Kyllähän hänellä ehkä pienen tovin oli sulattelemista irtisanoitumisessani, mutta lopulta hän oli samaa mieltä että se oli oikea päätös. Mitä taloudelliseen vastuuseen tulee, nämä jutut nyt ei enää kuulu blogin puolelle mutta sen verran voin kertoa että olen säästänyt ennakkoon asuntoon liittyviä kulujakin. Sillä jos on jotain mitä mä osaan, niin se on säästää. :)
Ei voi sanoa muuta kuin että mahtavaa! Ihanaa että sä uskallat ottaa riskejä!!
Aivan upeaa!! Töitä ehtii aina tehdä, mutta onhan se todettu että maailma ei odota. Aivan ihanaa matkaa, toivottavasti jaksat päivitellä myös reissun päältä.
ISOT onnittelut, Sanni!
Toivottavati jaksat silti päivittää joskus :-)
Eikä! Ihana ja rohkea päätös! Eikun vain matkaan. Uskon, että muistelemme kaikkia seikkailuja lämmöllä jälkeepäin ja harmittaisi jos joku toteutettavissa oleva haave jäisi toteuttamatta, etenkin jos se on yleisestä näkökulmasta epäviisasta. Mulle ainakin erilaisten tarkoituksien matkat ovat olleet ihan parhaita kokemuksia ja vaikka rahat on menneet niin rikkaampana on aina tultu pois.
Kiva olisi tien päältä lukea kuulumisiasi, fiiliksiä ja reissukuvia :)
Mieletöntä, että uskallat toteuttaa unelmasi :) Liian harvat ihmiset tekevät niin! Onnea matkaan!
Oi, kuulostaa ihanalta! Onnea matkaan! :)
Vau! Todella rohkea ja ihailtava veto :) Oikein hyvää, turvallista ja antoisaa reissua sinulle! Toivottavasti saamme lukea tunnelmia matkasi varrelta, tai toivottavasti ainakin palaat bloggaamisen pariin sitten, kun reissusi on ohi :)
Ehdottomasti, Karkkipäivä ei katoa minnekään. :) Mulla on jo ensi vuodelle paaaaljon juttuideoita! ^_^
Mahtavaa, go for it, girl! Ihanan räväkkä päätös! Olet viekä nuori ja ehdit saada lapsiakin, jos haluat. Itse täytän 40 ja sain juuri kuopukseni. Olen onnellinen, että ehdin minäkin tehdä nuorempana omat seikkailuni maailmalla, niitä ei kadu! Onnea matkaan!
Lämpimät onnittelut! <3
WOW WOW WOW WOW, Sanni !! Aivan tosi mahtavaa että uskallat toteuttaa haaveesi! En voi muuta sanoa kuin että pidä hauskaa ja äläkä ainakaan blogista ota stressiä matkallasi! :) :)
Mahtava päätös Sanni! Elämään alkaa virtaamaan paljon uutta, kun vaan uskaltaa luopua vanhasta! :)
Nauti!
Hienoa Sanni ! Siis aivan mahtavaa ! Lähtisin itsekin, jos vain.....
Oikein valaisevaa reissua sinulle and take care !
aika rohkea veto mut onnea matkaan
Vau, uskomattoman rohkeaa! Reissun jälkeen toteat varmasti että se oli sun elämäs parasta aikaa :) Ota kaikki ilo irti!
minulla oli muutama viikko sitten sama tilanne, olin 99% varma että olin raskaana, kunnes raskaustestin tehtyä ja kuukautisten alettua en ollutkaan raskaana. ja se kyllä herätti! valmistun ensi keväänä ylioppilaaksi ja minulla on ihan järkyttävä vauvakuume. kun pyörittelen ajatusta äidiksi tulemista muutamia päiviä, havahduin, ettei minusta todellakaan ole äidiksi vielä pitkiin aikoihin! olen vielä aivan liian nuori ja vähän elämää nähnyt. vaikka lapset kuinka ihania onkin (rakastan niitä ylikaiken), saa minun äitiys vielä odottaa monia vuosia. niin se vain herättää kummasti miettimään! :)
Aivan mahtavan UPEATA! Sitten kun itse täytän 30 vuotta niin viimeistään silloin teen vähintään jotain yhtä sponttaania ja matkusta sinne minne jalat vain vie! Toivon sulle mahtavaa ja elämyksellistä matkaa ja varmasti opit matkan aikana yhtä sun toista muista kulttuureista ja ihmisitä ja tietty jotain uutta itsestäsikin :)
Todella rohkeaa kertoa noin yksityisistä asioista blogissa. Toivotan sulle onnea ja kaikkea hyvää matkallesi :)
Toivon sinulle antoisaa ja ihanaa reissua! Ihailen ihmisiä, jotka toteuttavat unelmiaan. Mielelläni myös luen postauksia reissustasi, mikäli niitä tänne blogiin joskus kirjoitat. :)
Hei Sanni,
normaalisti vain luen blogeja, mutta nyt tahdon välittää sinulle vilpittömän ihailuni ja onnentoivotukseni! Yksin matkustaminen on jotain, mitä en ole vielä uskaltautunut kokeilemaan ja niinpä odotan vähintään innostuneena, millaiseksi matkasi muodostuu. Kirjoitustyylisi on sellainen, että mielelläni luen meikkien ohessa muustakin ja niinpä matkaraportointia tullaan ainakin täällä päässä odottamaan kuin kuuta nousevaa. Nykypäivän suorittavassa yhteiskunnassa, jossa suurin osa ihmisistä noudattaa samaa kaavaa, on raikkaan rohkeaa tehdä jotain mitä oikeasti haluaa! Ehkäpä itsekin jonain päivänä uskallan kokeilla yksin matkustamista, aluksi vaikka ihan pieninä viikonloppuannoksina..
Tosi mukava kuulla että muutkin aiheet "kelpaa"...! :) Minustakin olisi tosi kivaa jakaa matkaa teidän kanssa, mutta en vain tosiaan yhtään tiedä millaiset olosuhteet bloggailun kannalta reissulla tulee olemaan. Joillain pienillä saarensyrjillä nopeat laajakaistayhteydet voi olla vielä tulevaisuudessa... ;)
Heippa! Oli ihana lukea tää postaus :) toivottavasti matkasi menee hyvin!! Kiitos kaikista meikkivinkeistä! Toivottavasti saa lukea jatkossa siitä, kuinka matkasi sujuu :)
Ihailen sinua Sanni! Loistava päätös ja varmasti tulee olemaan erittäin katsetta avartava kokemus!
Vau, aivan mahtavaa! Ihan kylmät väreet meni käsivarsissa kun luin tätä. Ihanaa ja ihailtavaa rohkeutta toteuttaa omia unelmia, olet inspiraationa meille lukijoille niin monin tavoin.
Toivon sulle mieletöntä kokemusta ja reissua, sekä sitä että jakaisit tunnelmiasi myös blogiin silloin tällöin.
Hyvää matkaa!
Moi! Vaikken tunne sinua, niin jo näistä harvoista riveistä välittyi oikean päätöksen tunnelma. Eli matkaan vaan! Ja jatkathan blogia: olisi erittäin mielenkiintoista seurata matkaasi ja vielä mielenkiintoisempaa: lukea mitä henkisesti saat ja mahdollisista henkisistä muutoksista ja elämänoivalluksista matkan aikana.
Tulee ihan mieleen "Eat pray love", otitkohan siitä innoitusta :D?
"Eat Pray Love" on vielä lukematta / näkemättä, pitäisikin muuten lukea tuo ennen reissua tai ottaa matkalukemisiksi. :)
Jes! Aivan mahtavaa, ihailen rohkeuttasi ja toivotan onnea uusiin seikkailuihin :) toivottavasti ehdit tosiaan jossain välissä tännekin kirjoitella kuulumisia...