Hehe. Kun ostin asunnon tammikuussa, minulla oli vaikka mitä suunnitelmia sisustuksen ja tilan käytön suhteen. Kuten myös ärsytyksiä ja juttuja, jotka vaivasivat syvästi.
No, kolme ja puoli kuukautta myöhemmin korkealentoiset suunnitelmat ja visiot ovat laantuneet ja "ei-hemmetti-aargh"-jutut feidautuneet no mikäs tässä -tasolle. Onneksi. Helpottaa monella tapaa. ;) Ei sillä, etteikö olisi kiva vihdoin elämässään panostaa sisustukseen, mutta helpottaa kummasti arkea ja olemista kun pakottava tarve johonkin hienoon ja viimeisteltyyn miedontuu sävyisäksi näinkin on ihan hyvä -tunnelmaksi. Ja mitä ärsyttäviin ulottuvuuksiin tulee - no, se nyt on aina positiivista, jos jokin lakkaa ärsyttämästä! ☺️
OLOHUONE
Ensin: "rajaan huoneen kirjahyllyllä tai kevyellä osa-liukuovella ja teen yhteen nurkkaan nukkumasopen ja huoneeseen tulee iso kulmasohva ja ihana katseita vangitseva nojatuoli jonka ylle kaartuu tyylikäs jalkalamppu."
Nyt: "huoneeseen tulee mun vanha sohva Ahvenanmaan asunnosta ja ehkä verhoilen sen jonain päivänä kun on varaa, ja sisustan huoneen pääsääntöisesti viherkasveilla. Mattokin tulee kesällä Ahvenanmaalta. Ei kiirettä nojatuolin kanssa ja mihin ihmeeseen mä olisin saanut nukkumasopin tänne mahtumaan..?"
HUKKANELIÖT KYLPYHUONEEN EDESSÄ
Ensin: "Mikä *mmetin idea arkkitehdillä on ollut jättää kylppärin eteen täysin turha minikäytävä kaappeineen, kun tämän tilan olisi voinut käyttää osaksi kylpyhuonetta? Ei mitään järkeä, ihan älytön ratkaisu, - pitäisiköhän selvittää mitä maksaa liittää tämä pätkä kylppäriin ja siirtää seinää?
Nyt: "No tila kuin tila, samalla laillahan tämä tulee hyödynnettyä tavaran säilytykseen kuin jos tila olisi kylppärin oven toisella puolella. Antaa olla."
ETEINEN
Ensin: "Tähän tulee ilman muuta pitkä liukuovellinen peilikaappi melkein olohuoneeseen asti. Ja se on valmiina talven aikana."
Nyt: "Tähän ei ehkä tule mitään kaappia vaan jätän eteiseen avonaulakon ja teetän naulakon alle säilytyslaatikon joka samalla toimii istuimena. Ja tää toteutuu ehkä ensi vuonna."
KYLPYHUONEEN SUIHKUNURKKAUS
Ensin: "Tähän on mahdollisimman pian saatava jokin ovisysteemi koska en voi sietää suihkuverhoja."
Nyt: "Olkoon verho tuossa toistaiseksi, keskityn suihkuoven mietintään myöhemmin."
Ja pyykkikone:
Ensin: "En halua pyykkikonetta näin ahtaaseen kylppäriin, se tulee keittiöön".
Nyt: "No tuossahan tuo mahtuu ihan hyvin olemaan".
MAKUUHUONE
Ensin: "Vähän liian levottomat ja tummat nuo tapetit, taitaa mennä vaihtoon".
Nyt: "Tykkään näistä tosi paljon! Kiva, että makuuhuoneessa on selvästi eri tyyli ja väri kuin muualla asunnossa!"
Sain muuten vihdoin sängyn..! ☺️ Olen nukkunut lattialla Ikean patjalla viimeiset kolme vuotta ja olin kyllä varautunut ostamaan sängyn uuteen kotiin, mutta sisareni ilmoitti olevansa vaihtamassa sänkyä ja lahjoittavansa mielellään vanhan sängyn ja (Tempur!)-patjat minulle. Nyt ne ovat viimein luonani :)
Seuraavana hankintalistalla (mutta ei korkealla prioriteetilla) ovat päiväpeite ja mahdollisesti mätsäävät pussilakanat. :)
UUSI VALAISIN
Edellisen omistajan jättämä mummo-tyylinen lamppu sai viimein väistyä, ja jaksamatta sen kummemmin miettiä lamppuasioita päädyin ostamaan olohuoneeseen tämän valaisimen Prismasta. :) Eihän tähänkään mennyt kuin 3,5 kuukautta.
Asennus vain ei mennyt ihan nätisti koska - - no, nyt tulee tunnustus: en ole koskaan itse asentanut kattolamppua 🙈🙈🙈 (joo, tiedän!) ja avuksi tullut sisareni mies ei jaksanut alkaa purkaa katossa ollutta koukkukantta. Tämän valaisimen kiinnitys/sokeripalasysteemi olisi kaiketi pitänyt asentaa katossa olevaan koloon. Ehkä opettelen jossain vaiheessa itse kiinnittämään tuon oikein - mutta siihen asti katselen lamppua tuollaisena - tai ostan koukkukanteen asennettavan valaisimen...! 😅
Koska minulla on taipumus kerätä tavaraa sinne, missä on vapaita pintoja tarjolla, päätin, että pidän olohuoneen pinnat minimissä jotta vältän epämääräisen sälän kertymisen. Edes jossain määrin. Olen aina ollut kirjahyllyihminen, ja kirjahyllyttömyys tuntuu tavallaan jopa hävyttömältä. Kyllähän mulla nyt pitäisi olla kirjahylly, kirjailijan tyttärellä...! Mutta tänne ei tule kirjahyllyä. Ainakaan nyt. (Kuka tietää, mikä on tilanne viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.)
Olohuoneen ainoa säilytyskaluste on senkki. Kun kesällä tyhjennän Maarianhaminan asunnon, tuon sieltä tänne sohvan, mattoja ja pikkuisen sohvapöydän. Luulen, että olohuone tulee jonkin aikaa pärjäämään sillä. Kaikki tammikuiset suunnitelmani ovat haihtuneet osin realiteettien (oikeasti: mihin tässä huoneessa saisi nukkumasopen...?) ja osin taloudellisten seikkojen nimissä. Nyt kun must-hankinnat eli ruokapöytä, tuolit ja senkki on hankittu, kohdennan resurssit mieluummin keittiöön. ❤️ Mulle kodin tärkein tila.
18 comments on “"Ja tähän tulis sit vierassänky ja tähän peilikaappi ja olkkariin kulmasohva ja-ja-ja..."”
Itse ostin tulevan asuntoni rakennusvaiheessa, kaksi vuotta ennen muuttoa. Nyt ollaan kohta puolivälissä odotusaikaa. Ja tämä aika tulee kyllä ihan tarpeeseen, koska huomaan suunnitelmieni hitaan muuttumisen ja hioutumisen aika samalla tavalla kuin sinä kuvailet ajatusprosessiesi kulkua. Jotkut alkuperäiset sisustusideani olen ajan kuluessa todennut huonoiksi/mahdottomiksi, ja melkein kauhistuttaa ajatella, että jos olisin päässyt muuttamaan ja sisustamaan saman tien, mitähän mokia olisin siinä vauhtisokeudessani onnistunut tekemäänkään... Toki ne ovat nytkin mahdollisia, mutta ehkä - toivottavasti - edes astetta epätodennäköisempiä.
Se vähän itseäni ärsyttää, kun huomaan jo nyt fiksoituneeni joihinkin ajatuksiin tulevan kotini sisustuksen suhteen, koskien siis vaikkapa huonekalujen paikkoja, kokoa, muotoa jne. Olisi varmaan paras, jos pystyisi pitämään mielensä avoimena erilaisille ratkaisuille mahdollisimman pitkään, näkisi erilaiset vaihtoehtoiset toteutusmahdollisuudet.
Mutta kirjahyllystä en tingi. ;) Olin alun perin hankkimassa kaksiota, kunnes tajusin, ettei katselemissani kaksioissa olisi ollut oikein luontevaa paikkaa isolle kirjahyllylleni. Joten ostin sille nyt ihan oman huoneen. :D
Joo, vauhtisokeus... Itsekin olen tosi kiitollinen, että mulla ei ollut heti kädessä budjettia sisustaa koko asunto kerralla kun muutin tänne. (Jos olisi ollut pätäkkää, saattaa hyvinkin olla, että olisin ahneuksissani ostanut kaikki huonekalut saman tien ja laittanut keittiönkin tilaukseen ASAP....huh apua!) Todella moni asia pään sisässä on muuttunut, kun tässä on nyt asunut vähän aikaa ja tiloja sekä tarpeitakin hahmottaa nyt eri tavalla.
Onneksi otin hetkeksi totaalietäisyyden ja lähdin Kööpenhaminaan - sain keittiöahdistuksen ja pakkoajatukset remontin deadlinesta tehokkaasti katkaistua, ja nyt suunnittelu jatkuu paljon mukavammissa ja seesteisemmissä merkeissä :)
Kirjahyllyt ovat kyllä ihania. Ja olleet mulle aina itsestäänselvyys, olen kasvanut suunnilleen kirjastoksi luokiteltavassa kodissa, jossa kirjat muodostavat 70% kodin sisustuksesta. Voi olla, että mun tämän hetkinen anti-kirjahylly-fiilis johtuu myös siitä, että olen viimeisen 15 vuoden aikana menettänyt kyvyn keskittyä lukemiseen, ja se on minulle suuri suru. Kirjahylly muistuttaisi jatkuvasti tästä "vammasta". Olen yhä optimistinen, että jonain päivänä pystyn taas lukemaan kertovaa kirjallisuutta, mutta vielä tällä hetkellä lukukykyä palauttavat toimenpiteet ovat osoittautuneet liian suuuriksi voimanponnistuksiksi. 😥 Kaikki ajallaan. 🙏🏻
Ihana seurata miten kotisi laittaminen etenee :) Me ollaan miehen kanssa asuttu nyt hieman yli vuosi omassa rivitaloasunnossa ja vaikka mitään remonttia ei tehty ollaan vasta nyt aika valmiita sisustuksen kanssa. Ollaan etsitty kaikessa rauhassa meille sopivia ratkaisuja, vaikka se tarkoitti vuotta ilman mattoja tai sohvapöytää.
Ja mieti hei vielä tuota eteisen kaappia. Tässä asunnossa meillä on liukuovikaappi eteisessä, kun kaikkissa aikaisemmissa on ollut avonainen naulakko. Ero siisteydessä ja seesteisyydessä on valtava! Vaikka eteinen ei olisi sotkuinen saa sen todella harmonisen oloiseksi kun takit ja kengät eivät ole näkyvillä. Olivat kaapin ovet sitten peiliä, maitolasia tai umpinaisia. Tai vaikka vain yksi peiliä.
Kuulostaa hyvältä :)
Mulle valkeni, että en oikeastaan tarvitse enempää säilytystilaa vaatteille, kaikki takit sun muut ulkovaatteiksi luokiteltavat mahtuvat vaatehuoneeseen ja kellarin häkkivarastoon. Olin kaavaillut eteisen (pitkää) kaappisysteemia lisäsäilytystilaksi, mutta kun sille ei ole tarvetta (vaikka kyllähän kaappiin aina löytyy laitettavaa jos kaappi on olemassa... ;D), haluan mieluummin säilyttää eteisen avaruuden tunteen.
Toki pienen naulakonkin voi laittaa (peili)oven taakse jolloin yleisilme on siistimpi, mutta mä tykkään avonaulakon helppoudesta. Mulla on lisäksi erikoinen ovien avaamiseen liittyvä ärtymys jota on hyvin vaikea selittää, koska se kuulostaa niin absurdsilta (ja on absurdia..! 😅), ja jo pelkästään tästä syystä avonaulakko voi olla mulle epäsiisteydestään huolimatta parempi valinta kuin ovellinen kaappi. 🙈
Tässäkin mieli voi kyllä vielä muuttua moneen kertaan ennenkuin pääsen oikeasti konkreettisesti eteisen naulakkoratkaisun äärelle :D
Ihana oma koti ja minusta nuo makkarin tapetit on ihanat!! Mä varmaan itse säilyttäisin tuossa veskin viereisessä pikku käytävän kaapissa liinavaatteita ja pyyhkeitä, olis lyhyt matka laittaa ne pyykkikoneesta sinne. Jotenkin mulle on tullut sellainen oman kodin kuume. Olen miettinyt että olisi aikuisen ihmisen järkevää käytöstä ostaa oma koti. Pohdin että hankkisin kotiseuduiltani jonkun pienen asunnon ja laittaisin sen ihan mieleisekseni. Sellaiseksi kuin minä haluan itse ja se olisi minun oma kotini <3 voisin olla siellä viikonloppuja. Tai sitten ostaa pelkän sijoitusasunnon ja vuokralainen siihen. Mutta sitten jos se rikkoo paikat ja tulee vaan kustannuksia niiin....täältä en halua ostaa asuntoa koska en usko että on sijoitus tälläiseltä pikkukylältä :) on kuitenkin ihana haaveilla ja seurata näitä sinunkin kotijuttujasi :)
Tää olisi hyvä käytäntö, mutta mulla pikkukäytävän kaappi on lähes kokonaisuudessaan omistettu kosmetiikalle..! 😄 Pyykkikori, WC:n siivousvälineet ja WC-paperi ovat ainoat ei-kosmetiikan tuotteet siellä :D Tuo tila sopii aika lailla täydellisesti mun testikosmetiikan säilytykseen. Siitä on lyhyt matka kylppäriin, jossa voi hieroa kaikkia mömmöjä iholle..! 🤗
❤️ Saan tästä kaipuusta tosi hyvin kiinni...! Onhan se oma koti aina eri asia kuin toisen koti (muistelen, että sulla kumppanin koti on nimenomaan hänen koti, ette ole hankkineet sitä yhdessä..?). Mulla yksi amerikkalainen ystävä haaveilee oman kodin ostamisesta vaikka hänkin asuu onnellisesti liitossa miehensä kanssa ja ovat olleet pitkään yhdessä. Mutta häneltäkin puuttuu se tunne, että olisi jotain ihan omaa. Kaikille (parisuhteessa/liitossa oleville) se ei ole tärkeää, ja toisille on. Voin ymmärtää kumpaakin kokemusta.
😆 Noh noh, eipäs heti ajatella pahinta skenaariota..! 😅 Sijoitusasunto ei olisi hullumpi.
Odotan, että jonain päivänä saan ehkä kutsun sun kotiin, Taina..! ☺️
Ehdottomasti saat sitten kun se toteutuu <3
❤️
Ihana seurata tätä kotiprojektia. Tykkään ylipäätään katsella koteja, huonejärjestyksiä ja sisustusta ja ihan oikean kodin asiat tuntuvat aidommilta kuin myynti-ilmoitusten kodit, jotka on usein stailattu tai kovin tyhjiä. Oma kodin etsintäni ei ole juuri edennyt. Olen tajunnut, etten oikeastaan tiedä, missä haluaisin asua, joten se täytyy ratkaista ennen kodinostoa.
Tätä itsekin mietin viimeiset kolme vuotta. Tai no, en tiennyt kolme vuotta sitten että haluan ostaa kodin, mutta piti ylipäänsä selvittää, mihin haluan asettua asumaan. ....ja tuona aikana sitten menetin ensiasunnon ostajan varainsiirtovero-edun, koska ehdin täyttää 40..! 😁🙈 Mutta yhtään aikaisemmin en olisi voinut kotia ostaa. Näin se vain on.
Tsemppiä sinulle oman tulevan kodin ja kotiseudun etsintään..! ❤️
Tämä oli niin mahtavaa päänsisäistä dialogia - ehkä koko blogihistorian viihdyttävin kirjoitus. Kiitos. :D
🎉
Kiitos näistä sisustus/remppapostauksista. Antanut mulle tärkeää ajattelemisen aihetta. Ollaan ostettu omakotitalo, joka on uudehko, mutta jonka pinnat ei kauheasti miellytä. Jo ennen muuttoa olen miettinyt kauheasti, mitä kaikkea on heti tehtävä, mutta taidan nyt vähän jarrutella ja ihmetellä ensin talon tunnelmaa. Mihin tässä kiire lopulta.
🙏🏻 Ihanaa, jos saan rauhoitettua muidenkin (turhaa) kiireen tunnetta asunnon laitto-jutuissa. Omassa kodissa on lopulta jopa koko loppuelämä aikaa hioa särmiä, eikä ensimmäisten ideoiden toteutus nyt-heti-justiinsa välttämättä todellakaan ole se paras ja pitkässä juoksussa tyydyttävin vaihtoehto.
Rauhallista ja ihanaa fiilistelyä teillekin uudessa kodissanne..! <3
“Todella moni asia pään sisässä on muuttunut, kun tässä on nyt asunut vähän aikaa ja tiloja sekä tarpeitakin hahmottaa nyt eri tavalla.” On kyllä mielestäni todella hyvä ‘tsäänssi’ muuttaa asumaan ns. puolivalmiiseen asuntoon jossa kaikki periaatteessa toimii, mutta muutoksia voi halutessaan tehdä (tai jättää tekemättä - tai tehdä vasta ensi vuonna) :) Siinä ne tarpeet ja halut vasta konkretisoituu. Meillä on “first-world-problem” kun rakennetaan alusta asti, moni päätös on pakko tehdä 100% etukäteen, esim. just keittiö, ja mun on todella vaikea hahmottaa pään sisällä tai paperilla esim. mitä konkreettisesti tarkoittaa X määrä neliöitä huoneessa, missä on paras ikkunan paikka, kuinka paljon laskutilaa tarvitaan, mihin mikäkin kodinkone parhaiten passaa… täytyy vaan alkaa rampata asuntonäytöissä ja kavereiden raksoilla, ei kai muu auta :D
Yksi kaveri joka juuri rakensi sanoo että katuu LAMPPUJEN PAIKKOJA (ei siis itse lamppuja, mutta ne paikat ovat n. 20-50cm väärässä paikassa joten valo tulee huonosti sinne mihin tarvitaan ja tuo oudon tunnelman huoneeseen)… miten tuotakaan kaikkea voi etukäteen tietää?! Ahdistus :D
Voi kääk... 🙈
Tämä on kyllä huomattavasti haastavampi tilanne - ja sellainen, jossa mä en varmaan pärjäisi ollenkaan mun hermoilla ja valinnan vaikeudella...! 😂
Ei mutta ihanaa suunnittelua teille, varmasti tulee ihana koti! ❤️ ja lopulta juttuja voi muuttaa myöhemminkin kun olette asuneet talossa jonkin aikaa, ja valintojen toimivuus konkretisoituu :)