Moni teistä tietääkin, että ihonvärinen nudekajal kuuluu ehdottomiin lempparimeikkituotteisiini ja suosikkini on jo 10 vuotta ollut IsaDoran Inliner Kajal Blonde. Muutamia muita nudekajaleita olen myös vuosien varrella testannut (Make Up Storen, Benecosin, Idunin, Lumenen ja Alverden), mutta missään niistä ei ole ollut ihan yhtä hyvä sävy tai koostumus kuin IsaDorassa.
Nyt testasin jälleen uuden haastajan, jossa onkin tällä kertaa aivan erilainen koostumus.
Kyseessä on L'Orealin Infallible Gel Crayon -kynä sävyssä Uptown Beige.
Nudekajalit, kuten kaikki kajal-tyyppiset (eli sisärajaukseen tarkoitetut) rajauskynät on perinteisesti valettu puuhylsyihin ja ne ovat kostumukseltaan pehmeähkön vahamaisia. Perinteisessä kajal-kynässä ei yleensä ole silikoniyhdisteitä.
Infallible-uutuus edustaa uutta, liukuvaa silikonipitoista rajauskynälaatua eikä sitä ole tarkoitettu ensisijaisesti sisärajaukseksi, mutta ihon sävyistä rajausta en osaa oikein yläluomelle kuvitella. Eihän se näy siellä minnekään ainakaan vaaleaihoisella, kun taas sisäluomella sen funktio on taittaa limakalvon punertavuutta niin että ilme raikastuu.
Gel Crayon -kynä on todellakin superliukuva ja erittäin pehmeä, jopa niin että sanoisin sen laatua melkein voidemaiseksi ja liiankin pehmeäksi.
Sain testiin myös sarjan neljä muuta Gel Crayon -kynää ja ne ovat kaikki niin pehmeitä että niitä on vaikea teroittaa. Tekisi mieli laittaa kynä jääkaappiin tai pakkaseen jähmettymään ennen teroitusta. (Olen itse asiassa joskus jo kokeillut jääkaappikäsittelyä jonkun toisen pehmeämassaisen kynän kanssa eikä se paljon auttanut..)
Infalliblen Uptown Beige -sävy on IsaDoran Blondeen verrattuna kellertävämpi ja hitusen kirkkaampi ja erottuvampi.
Ehkä tästä kuvasta jo näkee vähän kynien koostumuseroa: Infalliblen jälki on voidemaista ja epätasaisempaa kuin IsaDoran. Se pysyy kyllä oikein kiitettävästi mutta on, noh, liian voidemainen ja leviää herkästi yli ripsirajan niin että ylimääräiset pitää pyyhkiä topsilla pois.
Lähikuvista ero näkyy paremmin:
IsaDoran jälki on tuoreeltaan tasainen ja peittävä. Toki se liukenee päivän mittaan mutta jälki on silti kauttaaltaan siistimpää kuin Infalliblella.
Infallible-rajaus tänä aamuna tuoreeltaan. Ylimenneet pyyhitty taas topsilla.
Minun silmissäni Uptown Beigen sävy on hitusen epäluonnollinen ja "pomppaa silmään", siinä missä Blonde sulautuu meikkiin huomaamattomasti. En tiedä johtuuko se enemmän Uptown Beigen sävystä vai sen jäljestä joka on überpehmeän koostumuksen takia jokseenkin maalatun näköinen.
Infallible-rajaus kolmen tunnin kuluttua.
Tuomio: en tykästynyt, Blonde rulaa edelleen. Jonkun toisen sävyisellä, etenkin hyvin lämpimällä henkilöllä, Infalliblen Uptown Beige voi toimia paremmin. Kiitosta kynä saa hyvästä pysyvyydestä, rajaus kestää koko päivän (vaikka tietysti liukenee osittain, mutta on vielä selvästi näkyvissä illalla meikinpesun aikaan).
.
Vaikka Uptown Beige ei voittanut ihastustani, sarjan sähäkän sininen I've Got The Blue -sävy puolestaan löysi tiensä suoraan meikkipussini asukiksi:
Jess! Vihdoin löysin korvaavan sävyn Yves Rocherin vedenkestävälle automaattikynälle josta olin aiemmin löytänyt sen Aivan Täydellisen kirkkaansinisen kesämeikkisävyn. Kyseisen kynän superheikkous oli sen kuivuminen - kynää pystyi käyttämään vain yhden kesän ja sitten se kuivui. Jostain syystä joissain vedenkestävissä kynälaaduissa on tuo kuivumisongelma, jos hylsy ei ole kunnolla tiivis kynämassa kuivuu sen sisään. En tiedä miten minulle sattuikin niin huono tuuri juuri tuon kynän kanssa - ostin kolme ja kaikki kuivuivat vuoden sisällä.
Infalliblen I've Got The Bluessa on siinäkin oma huono puolensa, eli yllä mainitsemani teroituksen vaikeus, mutta olen valmis antamaan sen anteeksi ja kaapimaan massat hammastikulla tai topsilla teroittimen sisästä jokaisen teroituksen jälkeen, koska sävy on NIIN ihana.
(Voiko joku muuten kertoa onko tuo verbi suomeksi terottaa vai teroittaa...? Mietin sitä joka kerta :D Kumpikaan ei kuulosta hyvältä ^_^)
Infallible Gel Crayon -kynillä on hintaa 7,90€ ja olen saanut kynät blogin kautta.
Ihoni "historiasta" on pyydetty juttua, ja nyt inspiroiduin eilisen A-vitamiinijohdannaiskeskustelun kautta vihdoin kirjoittamaan sen.
Minulla on hyvänä pidetty iho. Se oli hyväkuntoinen myös ensimmäiset 18 vuotta elämästäni, mutta ken tietää olisiko se pysynyt tässä kunnossa ilman erään lääkkeen väliintuloa. Aina välillä unohdan koko asian ja olen vain tyytyväisenä kiitellyt geenejäni siitä että iho on pysynyt niin hyvänä, mutta ehkä perimä ei olekaan niin suuressa roolissa ihoni kuntoon liittyen kuin ajattelen. En tiedä. Ehkä joku lääkkeiden vaikutuksiin paremmin perehtynyt osaa antaa siihen lisävaloa luettuaan juttuni.
Ihoni oli teini-iässä aina ongelmaton. Saatoin käyttää mitä tahansa puhdistusaineita ja kosteusvoiteita eikä iho reagoinut ikävästi mihinkään. Iho oli kaikenkaikkiaan normaali ja tasapainoinen, se ei koskaan ollut kuiva eikä myöskään havaittavasti rasvoittunut. Talvellakaan en käyttänyt sen rasvaisempia voiteita, en edes miettinyt sellaisia asioita kuin "voiteen päivitys talviolosuhteisiin", koska ihoni ei koskaan viestittänyt epämukavuudesta. Sitä ei kiristänyt eikä se kiillellyt.
Näppyjä tuli aika harvoin, ja kun niitä tuli, sen saattoi usein yhdistää huolimattomaan (tai jopa väliinjätettyyn) ihon puhdistukseen ja meikkituotteisiin. Meikin jättäminen iholle nukkumaanmennessä (mitä saattoi joskus tapahtua teini-iän biletysvuosina - mä muuten olen off topic juhlinut elämässäni eniten ennen kuin täytin 18....) oli käytännössä yhtä kuin suora tilaus tukkiutuneeseen ihoon. Siksi ihon huolellinen puhdistus on jäänyt minulle selkäytimeen terottuneeksi rutiiniksi, joka ei unohdu väsyneimpinäkään iltoina.
Toinen näppyjä aiheuttava tekijä olivat meikkivoiteet. Jostain syystä voidemainen meikkipohja sopi iholleni todella huonosti ja iho oli aina näppyisempi silloin kun satunnaisesti käytin meikkivoiteita. Ylipäänsä koin meikkivoiteen myös inhottavan tuntuisena iholla. Hyvin pian siirryinkin yksinomaan puuterimaisen meikkipohjan käyttäjäksi, puuteripohjainen tuote ei aiheuttanut iholle samanlaisia seurauksia kuin meikkivoide. Luottotuotteeni oli varmaan 10 vuotta Lumenen meikkipuuteri, jota käytin aina siihen päivään saakka kun löysin mineraalimeikit.
Lukion kolmannella ihossani tapahtui jotain. Yhtäkkiä se herkistyi ja muuttui täysin erilaiseksi kuin ennen. Siihen alkoi ilmestyä näppyjä, se alkoi punoittaa ja pahimmillaan iho oli kosketusarka - kun siihen koski se lehahti punaiseksi ja sitä kuumotteli. Osa näpyistä oli pinnassa ja näytti ns. "perinteisiltä" näpyiltä, mutta suurin osa tulehduksesta oli ihon alla. Kasvoni näyttivät vähän sille, kuin niissä olisi ollut kauttaaltaan jonkun hyönteisen piston aiheuttamia paukamia. Paukamat eivät märkineet vaan pysyivät ihon alla eikä niitä pystynyt puristamaan. Muistan, että iho näytti joinain päivinä niin pahalta että pidin koulussa korkeakauluksisia pooloneuleita ja nostin kauluksen peittämään naamaani (!).
En keksinyt mitään arkijärjellä pääteltävää syytä ihon käytökselle - en ollut muuttanut ruokavaliotani enkä kosmetiikkatuotteitani eivätkä asiaan myöskään vaikuttaneet e-pillerit. Varmuuden vuoksi vaihdoin putsarit ja kosteusvoiteet apteekin tuotteisiin minimoidakseni mahdolliset kosmeettiset ärsyttäjät. Tuolta ajalta muuten alkoi pitkäaikainen rakkaussuhteeni Sebamediin ja Aqualan L:ään.
Jonkun aikaa vain odottelin että tila menisi ohi, mutta kun oireet jatkuivat kuukausia, menin lääkäriin. Minulle määrättiin ensin tetrasykliinikuuri (antiobioottia). Ei vaikutusta. Seuraavaksi lääkäri ehdotti Roaccutania.
Kuva: AdlerApotheke
Moni teistä tuntee Roaccutanin, mutta niille, joille lääkevalmiste ei ole tuttu: kyseessä on isotretinoiinia sisältävä lääke jota määrätään vaikeaan akneen. (Roaccutan on yksi sen kauppanimistä.) Isotretinoiini on vahva a-vitamiinijohdannainen jolla on ihoon monenlaisia vaikutuksia, mutta aknen hoidossa niistä tärkeimpiin kuuluu talin tuotannon ehkäiseminen talirauhasissa (korjatkaa ja tarkentakaa te jotka tunnette vaikutuksia vielä paremmin). Isotretinoiinilla voi myös olla erittäin vakavia sivuoireita, minkä vuoksi sitä määrätään hyvin harkiten, ja harkinta on vuosien kuluessa vain tiukentunut. En usko, että tänä päivänä olisin saanut Roaccutan-kuuria jos menisin lääkärille samojen oireiden kanssa. Vaivani olivat ikäviä, kyllä, mutta todella vakavasta aknesta ei voi puhua, eikä minun tapauksessani esimerkiksi ollut arvenmuodostusta tai märkivää onteloaknea.
Koska en halua seuraavilla kokemuksillani kannustaa ketään näin vakavia haittavaikutuksia sisältävän lääkevalmisteen käyttöön, kehotan tutustumaan lääkkeen pakkausselosteeseen jossa haittavaikutukset kuvaillaan tarkasti. Vaikka minun kokemukseni oli positiivinen, en halua rohkaista ketään aineen käyttöön enkä vähätellä sen potentiaalisia vakavia seurauksia. Roaccutan voi mm. aiheuttaa sikiövaurioita eikä sitä käyttäessä saa tulla raskaaksi.
Itse koin, että Roaccutania tarjottiin minulle aika "huolettomasti". Aikaa on kulunut 20 vuotta ja lääkärit suhtautuvat nyt huomattavasti tiukemmin.
Minulle kerrottiin yleisistä sivuoireista kuten ihon hyvinkin paha kuivuminen (eräs Roaccutania syönyt ystäväni kuvaili ihonsa menneen täysin kalansuomuille ja huulten halkeilleen verille) ja painotettiin raskauden ehkäisyä. Puhuttiin myös alkoholista, jonka käyttöä neuvottiin rajoittamaan (mieluiten lopettamaan kuurin ajaksi kokonaan) koska Roaccutan voi rasittaa maksaa. Kokemus oli kuitenkin kaukana siitä vakavuudesta, millä isotretinoiinivalmisteisiin nykyään suhtaudutaan. Jotkut lääkärit eivät käsittääkseni mieluiten määräisi sitä kenellekään.
Olin kuullut kauhukertomuksia halkeilevasta ihosta ja kuivuneista silmistä, moni saa lihaskipuja ja päänsärkyjä. Minä en kokenut mitään näistä. En oikeastaan voi puhua mistään valtavan ikävistä sivuoireista, vaikutukset olivat pelkästään positiivisia. Iho helotti ensimmäiset viikot kirkkaanpunaisena kuin se kuuluisa keitetty rapu, mutta siihen negatiiviset oireet käytännössä jäivätkin. Iho kuivui, mutta jopa miellyttävällä tavalla. Muistan kuinka fiilistelin innoissani tunnetta, kun kaikki ihoon levitetyt rasvat, paksuimmatkin jankit, imeytyivät hetkessä. Hiusten rasvoittuminen loppui, ne eivät koskaan tuntuneet likaisilta.
En muista kauanko paukamien katoamiseen iholla meni, mutta hyvin pian iho oli kuitenkin "kuin uusi", tai entinen, miten sen nyt haluaa sanoa. Pinta oli jälleen tasainen ja näpytön ja kosketusarkuus katosi. Se tuntui "normaalilta", mutta imi nyt vain enemmän voiteita kuin aikaisemmin.
Ajattelin, että Roaccutan oli suunnilleen parasta mitä iholleni oli tapahtunut. Niin hyvältä se tuntui.
Koska kuurista on tosiaan jo pian 20 vuotta, kaikki yksityiskohdat eivät enää ole tallella mielessä, mutta muistan että söin Roaccutania yhteensä ainakin 6 kk, ehkä jopa 8. Ensimmäiset 3 kuukautta söin lääkettä päivittäin ja sen jälkeen hoito muutettiin ylläpitohoidoksi ja otin kapselin harvemmin, tiheyttä en muista mutta kenties viikkoluonteisesti. Sitäkään en enää muista johtuiko kuurin pidennys siitä, että iho-ongelmat olisivat palanneet ensimmäisen kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen. Saattoi olla niin. Joka tapauksessa, tuon 6-8 kuukauden hoidon jälkeen ihoni oli pysyvästi parantunut.
Ikävät iho-oireet eivät enää koskaan palanneet isotretinoiinikuurin jälkeen. Ihoni on ollut tasapainoinen ja helppohoitoinen siitä saakka. (Satunnaiset kosmetiikkanäpytkin vähenivät vielä merkittävästi mineraalimeikkien käyttöönoton myötä.)
En löytänyt netistä vahvistusta tälle, mutta muistelen, että lääkäri kertoi minulle isotretinoiinin muuttavan ihon rakennetta pysyvästi. Ihoni olisi ikäänkuin eri iho kuurin jälkeen. Minulle heitettiin joku suurehko prosenttiluku käyttäjiä, joilla isotretinoiinin vaikutus on pysyvä eivätkä oireet enää palaa. Minä ehkä kuulun heihin. Tosiasiassa ei voi tietää, olisivatko oireet poistuneet lopulta itsestään ja iho palautunut entisekseen, vai onko juuri isotretinoiini se "syy", miksi ihoni on pysynyt näin hyvänä kaikki vuodet.
Lukijoideni joukossa on kommenttien perusteella myös lääkäreitä, jos heillä on heittää jotain tarkempaa tietoa isotretinoiinin pysyväisvaikutuksista ihoon, niin otan sen mielelläni vastaan. Ja varmasti muutkin tätä juttua lukevat.
Tällainen oli ihoni tarina.
Onko muilla jakaa kokemuksia jonkun tietyn asian mullistavasta vaikutuksesta ihoonsa? Lääkkeen, ravinnon, kosmetiikan...? Yleisesti elämäntapoihin liittyvän?
P.S. Kiitos, Anne, sinä jo vastasitkin kysymykseen ja vastauksellasi potkaisit minut vihdoin kirjoittamaan tämän jutun.
Tajusin viikonloppuna, että olen unohtanut ihan tosi oleellisen jutun viime kuukausien meikkivoidehehkutuksissani.
Hoen täällä vain, että "tää jättää niin ihanan pinnan" unohtaen kokonaan mainita, että käytetty levitysväline vaikuttaa suuresti ellei ratkaisevasti tulokseen.
Sain tästä muistutuksen viikonloppuna levittäessäni CC-voidetta laiskuuksissani sormin. Pinnasta ei tule yhtään samanlainen kuin siveltimellä. Yhtäkkiä mulla ihan syttyi lamppu pään päällä; herranjestas, jos monikin on hankkinut CC-voidetta mun suositusten perusteella ja ihmettelee peilin ääressä kun tulos ei olekaan se kostean heleä ja samettisen tasainen mistä mä olen täällä puhunut. Koska itselläni jälki on todellakin aivan erilaista sormin levitettynä, paljon mattaisempaa ja ihoon jää jopa näkyviä meikkivoiderantuja. Siveltimellä laitettuna iho on kuin "airbrushed".
Nyt mä alleviivaan teille siveltimen merkityksen :)
Tässä on Natural Coden CC-voide mun kasvoilla.
Lempisiveltimeni sen levitykseen on Kicksin napakka, "pyöreä"päinen BB Cream -sivellin. Tämä sivellin on ylipäänsä suosikkejani voidemaisen meikkivoiteen levityksessä.
Tällä siveltimellä (Lumenen) olen puolestaan levittänyt Lumenen Instant Glow -väriseerumin. Tämä hieman löysempi sivellin sopii mielestäni tosi hyvin Instant Glow'n nestemäiselle koostumukselle ja kevyelle peitolle, mutta se toimii oikein hyvin myös Natural Coden CC:n kanssa.
Kicksin sivellin jäi kotiin kun pakkasin joulureissun kamat ja olen nyt käyttänyt pelkästään tuota Lumenen sivellintä.
Halusin yrittää demonstroida siveltimen ja sormilevityksen eroa iholla ja pyysin malliksi sisareni jonka iho on saanut täällä jo esitellä huonoa ja onnistunutta meikkipohjaa sekä meikki- & hoitotuotteiden vaikutusta huokosiin.
En saanut kuvissa välittymään pintojen eroa ihan sellaisena kuin se on livenä mutta ehkä näette jonkinlaisen eron ja saatte kiinni siitä mitä tarkoitan..?
Iho ilman meikkipohjaa.
Natural Coden CC-voide sormin levitettynä teistä katsoen vasemmalla puolella.
(Teistä katsoen) oikealla puolella CC-voide siveltimellä levitettynä.
Siveltimellä levitetty pinta on paljon peittävämpi, tasaisempi ja kuulaampi. Sivellin tuo jollain kumman tavalla paremmin esiin meikkivoiteen valoaheijastavuuden.
Kuulaus näkyy parhaiten tässä kuvassa.
Sormin levitetty puoli on himmeämpi ja läpikuultavampi.
Käytti sitten mitä levitystekniikkaa tai -välinettä tahansa, niin punoituksen tämä voide kyllä neutraloi äärimmäisen hyvin. :)
*
Hyvää uutta vuotta! :)
Allekirjoittanut viipyilee joulutunnelmissa vielä loppiaiseen saakka (ihan tosi, mulle joulu on ohi vasta kun kuusi viedään ulos ^_^), ja lähettää laiskat glöginhuuruiset terveiset anoppilasta jossa olen uuden vuoden vierailulla.
Vuosi 2017 on käynnistynyt varaamalla lennot Kreikkaan huhtikuulle, NYT mä lähden vihdoin katsomaan miltä keväinen Kreikka näyttää :) Toiveissa on myös päästä osallistumaan johonkin ortodoksipääsiäisen juhlallisuuksiin, ei sillä että itse kuuluisin edes kirkkoon mutta pääsiäinen on kuulema jotain joka täytyy kokea Kreikassa, se kun on maan suurin juhla.
Ohjelmassa on myös Amorgos jossa käyn tervehtimässä ystävääni Matia (muistatteko sen hauskan britin viiden tähden hotellista? :)) ja ehdin mahdollisesti ottamaan osaa viimeisten päivien osalta Aegialis-hotellin houstaamaan jooga- ja wellness-tapahtumaan.
Tunnelmia joululta ja uudelta vuodelta.
Loppiaisen jälkeen käynnistyy myös valmennuskokeilu #2, vain vajaan vuoden viiveellä ^_^ Moni Karkkipäivää viime vuonna lukenut kenties muistaa FitFarm-valmennuskokeiluni ja aikomukseni tehdä vertailu FitFarmin ja toisen valmennuskonseptin (Optimal Performance) välillä, mutta hienot ja innokkaat aikeeni kaatuivat lopulta aikatauluongelmiin.
9.1. on aika varattuna Optimal Performancelle. Lähtötilanne uudelle valmennuskokeilulle ainakin on erinomainen; en ole tehnyt kunnon salitreeniä sitten syyskuun alun (!!!). Kunto on muutenkin rapistunut ja olo veltostunut saatuani USAn reissulla uskomattoman sitkeän flunssapöpön joka piti minut kipeänä ja poissa liikunnan parista aina jouluun saakka. Enpä ole siis hiit-treeniäkään vetänyt kohta kahteen kuukauteen. Möö. :/ Keho odottaa niin intona pääsevänsä taas säännöllisen treenin pariin.
Huom: valmennuskokeilut eivät ole kaupallisia yhteistöitä vaan ihan omia, itse maksamiani projekteja.
Yksi joululoman iloisia asioita on ollut sinisen hiussävyn onnistunut taitto takaisin liilaan. Kuvissa hiukset jouluaattona ja nyt tänä aamuna.
Toimin kampaajani neuvojen mukaan ja haalistelin hiusväriä syväpuhdistavilla pesuilla kunnes sävy oli reilusti vaalentunut, ja tein sen jälkeen mietoja värikäsittelyitä vaaleanpunapigmenttisillä väri/naamiosekoituksilla (käytin Color Mask Paintin Pinkadelic -sävyä). Meinasin jo välissä innostua sotkemaan tukkaan vähän turhan tymäkkää pinkkiä mutta kokeilu jäi tällaiseen hienosti keskelle takaraivoa sijoittuneeseen testiraitaan:
:D :D
(Kuva Instasta, olin vahingossa jo poistanut alkuperäisen kuvan puhelimesta...)
.
Näissä tunnelmissa on kiva aloittaa vuosi 2017 :)
Mutta sen verran tekee vielä mieli palata vanhaan että teen huomenna blogiin koosteen Karkkipäivän (ja Sanninkin) kuluneesta vuodesta. :)
Terkut junasta, olen matkalla kohti Helsingin Hiusakatemiaa ja toivon mukaan paljastuvaa syytä mystisen hiusloveni taustalla.
Vähän olen kyllä skeptinen, myönnän, mutta samalla myös utelias. Varasin ajan hiusjuuritutkimukseen johon menee aikaa jopa kaksi tuntia. Mietityttää, mihin ihmeeseen siellä saadaan kulumaan niin pitkä aika... No, pian se selviää.
Tässä arkistokuvaa hiuslovestani vuosien varrelta.
Kuten marraskuun lopun kuvat (alla) paljastivat, lovi on tällä hetkellä ehkä hirveimmässä kunnossa koskaan, hiukset ovat niin hapertuneet ja rispaantuneet että koko alue tuntuu sormiinkin aivan erilaiselta kuin muut hiukset. Se on hattaraisen kuivaa, pörröisää ja karheaa, kerta kaikkiaan tuhoutuneen tuntuista.
Hiusjuuritutkimukseen mennessä hiuksia ei saa pestä vähintään kahteen päivään. Olen pessyt tukan viimeksi perjantaiaamuna, päänahkaa kutittaa ja pikkuisen ällöttää mennä ihmisten ilmoille tällaisella tukalla. No, ehkä oma kokemukseni hiuksista on pahempi kuin ulkopuolisten jotka eivät tunne kutinaa ja tai tarkkaile pehkoani muutenkaan samalla silmällä kuin itse teen, tietoisena kolmannen päivän rasvaisuustilanteesta :D
Kerronpa tässä samalla miten menee sinisen värin haalistuksen kanssa. Ei kovin hyvin. Hiusten kokonaissävysyvyys on vähän vaalentunut, mutta sininen ei ole hievahtanutkaan. Olen kaksi viikkoa pessyt hiuksia vuoroin syväpuhdistavalla shampoolla, vuoroin Laveran testishampoilla ja laittanut (täysin väripigmentittömiä) öljynaamioita. Siellä se sininen on ja istuu. Lavera-testijakson jälkeen aion kokeilla sitä monen suosittamaa askorbiinihappopesua.
"Mitä sä olet tehnyt hiuksillesi", kysyi yksi tuttu tällä viikolla kun nähtiin sattumalta kadulla. "Onko niissä vihreääkin..?"
Jjjoo. Kertoo kaiken siitä miltä hiukseni näyttävät.
Tässä kuvia tältä aamulta (jep, se kolmatta päivää pesemätön tukka).
Canon-ystävä haluaa jälleen vähän parannella tilannetta, muuttaen sinisen violetimman siniseksi, kun sävy tosiasiassa on enemmänkin turkoosinsininen:
Väri mätsäsi ainakin hyvin työvaatteisiini.
Olen katsellut kaihoisasti kuvia syksyn Kreikan matkalta (yllä), jossa harmittelin värin silloista haalistumista, ja hiuksethan olivat tosiasiassa silloin aivan ihanan väriset tähän verrattuna. Se lähes harmahtava, puuterinenkin liila... ai että.
Mutta - kyllä mä itse asiassa olen iloinen näistä sinisistäkin hiuksista. :) Ne on väärän väriset, mutta ne on jonkin väriset ^_^ Ne on värikkäät. Olin ehkä viikon verran väri"katastrofin" jälkeen myrtsinä kun katsoin peiliin, mutta sitten tunne väistyi. Tajusin, että mä olen iloinen ylipäänsä siitä että mulla ON värilliset hiukset. :) Koska ne sopii mulle paljon paremmin kuin vaaleat hiukset :)
Kuten totesin syyskuun alussa, olen tullut hiuskotiin. :)
(...ja katsotaan, josko hiuskoti olisi tulevaisuudessa myös vailla hapertuvaa lovea, jos sen hoitoon löytyy tänään keinot :))
Olen nyt käyttänyt kolme päivää Foreo Luna -kasvoharjaani, ja jo ensimmäisen käsittelyn jälkeen teki mieli esittää tämä kysymys:
Hahah, mun kokemus ja harmituksen aihe on varmaan monen mielestä niin epäolennainen Lunan muun mahtavuuden keskellä ettei muille varmaan tulisi mieleenkään kommentoida tällaista. Vai tulisiko..? Oikeasti, olisi kiva kuulla eikö teillä muilla lunailijoilla valu putsarit pitkin kaulaa ja rinnuksia. Ehkä se ei vain haittaa muita...? ^_^
Lunaa pyöritellään minuutin ajan vedellä kostutetulla, puhdistusaineella käsitellyllä iholla. Sen minuutin aikana minulla on jo paidan etumus ihan putsarissa. Normaalisti olen kasvojenpuhdistuksen aikana kumartuneena lavuaarin ylle mutta Lunaillessa ei tokikaan tee mieli seistä kumarassa asennossa.
Teen Lunasta myöhemmin pidemmän käytön jälkeen perusteellisemman postauksen, mutta kyseessä on siis elektroninen, värähtelevä, silikoniharjaksinen kasvoharja joka lupaa syväpuhdistaa ihon ja irrottaa viimeisetkin meikinrippeet ja liat ihohuoksten kätköistä. Sitä käytetään meikinpuhdistuksen jälkeen (toisin kuin ensin luulin) ja se siis tavallaan korvaa kuorintatuotteet ja syväpuhdistavat naamiot.
Lunaa suositellaan käytettäväksi aamuin illoin, ja kuten aina syväpuhdistavien tuotteiden kohdalla, minulle tulee heti mieleen eikö näin tiheä syväputsaaminen ole iholle jo vähän liikaa...?
Ensimmäisenä iltana harja ei tehnyt minuun erityistä vaikutusta. Värähtelevä, suriseva pää ei tuntunut iholla mitenkään erityisen elämykselliseltä eikä iho tuntunut huuhdellessa poikkeuksellisen sileältä. Se oli ihan tavallisen puhtaan tuntuinen. Kasvojen pintafiilikseen vaikutti enemmänkin testattava putsari (Neal's Yard Remedies Orange Flower Facial Wash) kuin Luna.
Mutta aamulla... Johan oli pehmeä, sileä iho..! Todellakin eri tuntuinen kuin yleensä. Liekö asiaan vaikuttanut sekin, että Luna lupaa tehostaa iholle levitettävän hoitovoiteen imeytymistä. Eli iho saattoi olla pehmeämpi siksikin, kun voide oli imeytynyt ja vaikuttanut tehokkaammin kuin normaalisti..?
En tiedä, mutta palaan kuun lopussa kunnon raportin kanssa kun olen saanut testattua laitetta useamman viikon. Vähän jänskättää jaksanko "wash and go" -ihmisenä oikeasti suristella joka ikinen ilta... Sen myönnän jo heti kättelyssä, että aamusurinat skippaan. ;)
Iho kyllä tuntuu hyvältä, ei voi kieltää.
Näissä kuvissa muuten hiusteni tämänhetkinen väri on vihdoin ikuistunut suhteellisen todenmukaisena… :/ Minulla ei ole koskaan ollut näin tummat hiukset. Ei poneillakaan ole tän värisiä :(
Suosittelen miettimään kahteen kertaan Crazy Colorin Violette-sävyllä värjäämistä jos ette halua oikeasti tummansinistä tukkaa. Latvat on ihan Marge Simpson -sinisen luokkaa. Ja tämä väri on saavutettu alle ruokalusikallisen kokoisella määrällä Violette-sävyä sekoitettuna kahteen desiin hoitoainetta. Pikkuisen stydiä tavaraa.
Toivottavasti voin pian raportoida onnistuneista syväpuhdistus/öljymuhitus-toimenpiteistä värin haalistuksessa.
P.S. Aika Hiusakatemiaan on nyt varattu, eli ehkä mystisen lovenkin syy selviää vielä vuoden loppuun mennessä.
Huh, Make-Up For Dummies -sarjan kuvat saatiin palautettua :)
Parikin lukijaa kommentoi aiemmin tällä viikolla, että Make-Up For Dummies -postaussarjasta puuttuivat blogisiirron jäljiltä lähes kaikki kuvat. Harmistuin älyttömästi, sillä sarja on ollut kautta vuosien tosi suosittu, ja kuvat tekevät tietysti paljon.
K&T:n koodari sai onneksi kuvat palautettua ja nyt sarja on taas kuvitettu. :) Kiitokset lukijoille nopeasta palautteesta.
Jos tosiaan huomaatte kuvia kadonneen vanhoista postauksista (itse löysin ainakin vuodelta 2010 paljonkin kuvattomia postauksia), olisi tosi kilttiä jos laitatte minulle viestiä niin asia saadaan toivottavasti korjattua. Kauneusbloggaajana minulla on paljon täysin kuvista riippuvaisia tutorial-tyyppisiä postauksia ja on surku, jos niiden kuvitus menetetään nyt blogimuuton yhteydessä. Siksi apuanne arvostetaan suuresti <3
Käytän tässä samalla tilaisuuden hyväkseni ja kerron uudemmillekin lukijoille "For Dummies" -sarjastani, josta saa paljon selkeää perustietoa meikkauksesta ja meikkivälineistä.
Alkuperäinen Make-Up For Dummies -sarja ilmestyi vuonna 2011 ja käsittää 9 osaa.
Avaus"jakso" kertoo:
"Meikkauksessa ei ole kyse siitä, että haluaisimme välttämättä näyttää hurjan kauniilta, seksikkäältä, upealta, säihkyvältä tai tyrmäävältä. Useimmat meistä haluavat vain näyttää terveeltä ja freesiltä. Hyväihoiselta, punaposkiselta ja virkeältä. Ja tottakai tämän kautta viehättävämmältä kuin kalpea, väsähtänyt ja tummasilmänaluksinen itsemme. Kaikki eivät synny voimakkailla piirteillä ja terveellä ihonvärillä, vaan osa meistä näyttää meikittömänä aina väsyneeltä, olimme sitten levänneitä eli emme. Perusmeikkaus on keino näyttää reippaalta, iloiselta ja pirteältä."
Sarjan osat:
Make-Up For Dummies - miksi meikkaamme?
Make-Up For Dummies - meikkipohja
Make-Up For Dummies - perussilmämeikki
Make-Up For Dummies - iltameikki
Make-Up For Dummies - huulimeikki
Make-Up For Dummies - näin kokoat perusmeikkiarsenaalin
Make-Up For Dummies - meikkisiveltimet
Make-Up For Dummies - kasvosiveltimet
Tein myöhemmin myös neliosaisen Ihonhoito For Dummies -sarjan.
Myös sivupalkin tunnisteluettelo saatiin tänään palautettua kokonaisuudessaan. Luettelosta löytyvät kaikki postaukseni asiasanoittain ja sieltä on helppo selata itselle kiinnostavia aiheita (esim. tutorialit, ihonhoitojutut, nettiostaminen, putsarit, Ahvenanmaa, ruoka, aurinkotuotteet, löytö, mineraalimeikki jne jne), ja mm. linkki suosittuun Kreikka-postausteni hakemistoon.
Pikkuhiljaa saadaan muutossa kadonneita elementtejä takaisin :) Huikkailkaa jos tulee mieleen mitä tahansa "korjattavaa" :) Muuten, niille jotka toivoivat kommenttilaatikkoon minun vastauksiini eriväristä taustaa, kuten se oli Indiedaysilla: se ei kuulema ole täällä K&T:n puolella mahdollista. Mutta toivottavasti vastauskommenttini erottuvat violetin profiilikuvani perusteella. :)
