Tänään vuorossa sitä harvemmin nähtyä sisältöä Karkkipäivässä - naista on jälleen puettu uuteen uskoon :)
Vakiseuraajille on tuttu juttu mun rakas comfort-trikootyyli, ja ylipäänsä epäkiinnostukseni vaatteita ja pukeutumista kohtaan. Voisin pitää (ja usein pidänkin) samoja vaatteita päivästä toiseen ja olen vain tyytyväinen kun ei tarvitse miettiä mitä päälleen laittaisi - vedän vain rekiltä samat kuin eilen :) (Kyllä, pesen niitä välillä :D).
Kuitenkin tyylijutut kiinnostavat minua sen verran, että jos voittaisin lotossa ja minulla olisi kivasti ylimääräistä €:tä, niin hankkisin oman stailaajaan. For realz.
Kuulostaa varmaan omituiselta Karkkipäivä-Sannin suusta kuultuna, mutta todellakin, oma "ulkoinen silmä" on palvelu, johon mielelläni sijoittaisin. Vaatteiden ja asusteiden valinta ja yhdistely ei ole asia, jonka kanssa puuhastelu kiinnostaa minua henkilökohtaisesti. Mutta jos joku muu tekee sen puolestani - tosi kiva juttu :) Mielelläni näytän välillä vähän erilaiselta kuin trikoounivormussani, mutta en vain jaksa itse käyttää sellaiseen aikaa. Enkä miettiä millaiset vaatteet sopivat mihinkin tilaisuuteen. Pohdiskelin asiaa viimeksi kesällä paljon keskustelua herättäneessä kirjoituksessani Tyylikkyydestä ja muodista.
Tällä pohjalla kaikki stailausjutut ovat minusta aina hauskoja jippoja. :) Minulle se on samanlainen kokemus kuin jollekulle muulle tulla meikattavaksi.
Sain vähän aikaa sitten yllättävän yhteistyöehdotuksen - haluaisinko tulla stailattavaksi Tampereen By EmKa -vaateliikkeeseen ja kirjoittaa siitä blogiin. Ehdotus oli yllättävä siksi, että Karkkipäivä ei ole muotiblogi eikä täällä ole muutamia poikkeuksia lukuunottamatta juttuja vaatteista. Idean takana oli ystäväni, jonka mielestä pastellisävyinen myymälä henkii "karkkipäivää" - ja lisäksi liikkeen omistaja Katri Järvinen pitää blogini tyylistä. (Ja ehkäpä olen ystäväni mielestä tyylipäivityksen tarpeessa..? :D Johanna, vitsivitsi..)
Kuten sanottua, stailaukset ovat aina mielenkiintoisia ja hauskoja tilaisuuksia joten lähdin tapaamaan Katria. Meillä natsasi heti ja juttu tuntui toteutuskelpoiselta.
By EmKa on alunperin rovaniemeläinen vaateyritys jonka ovat perustaneet Katri yhdessä ystävänsä Emilia Lonnakon kanssa. Emilia pyörittää Rovaniemen liikettä ja Katri vastaa Tampereen myymälästä.
Liikkeen konsepti todellakin on vähän karkkipäivämäinen - naiset ovat halunneet tehdä liikkeestä rennon, helpostilähestyttävän ja tyttömäisen pastellisävyineen: naisten vaatekarkkikaupan. Täällä ei katsota asiakasta päästä varpaisiin hänen tullessaan sisään vaan EmKa haluaa olla paikka jonne kaikki ovat tervetulleita vaikka lenkin päätteeksi verkkareissa.
Katri Järviselle vaatteet ja stailaus ovat samanlainen intohimo kuin meikit ja kauneus minulle.
Ajauduimme juttelemaan "karkeistamme" kuin pienet innostuneet tyttöset hiekkalaatikolla - Katri kertoi minulle miten täpinöissään hän on aina kun pääsee ostamaan uusia kokoelmia ja minä taas, kuullessani taikasanat "etsin uutta meikkipohjaa", olin kohta selittämässä suu vaahdossa mineraalimeikkien maailmasta. :) Katri innostui kyselemään minulta meikkivinkkejä ja jos vain mukana olisi ollut meikkipakki, olisin varmaan ollut puolestani "tuunaamassa" Katria meikeillä. :)
Nyt oli kuitenkin ideana stailata minut, ja ryhdyimme tuumasta toimeen. Ehdotin Katrille, että voisin ensin etsiä liikkeen valikoimista pari asukokonaisuutta jotka olisivat sitä oman mukavuusalueeni turvatyyliäni. Näin teimme. Tässä siis ensin minun valitsemani vaatteet. (Antakaa armoa poseerausten suhteen... Ei mun alaa :D)
Farkut: Boomerang / Trikoopaita: Boomerang / Neule: Second Female / Kengät: Panama Jack
Sannin asu 1: nämä vaatteet ovat kenkiä lukuunottamatta kuin suoraan mun vaatekaapista. Juuri näin mä pukeudun joka päivä. Vaikka pidän väreistä, en yleensä pidä värikkäistä vaatteista. Tuon värin olemukseeni meikeillä ja sitten vaikka jollain pienellä jutulla kuten kumppareilla, limenvihreät kumpparini ovat mieluisin "asusteeni". :)
Ihastuin Panama Jackin pinkkeihin buutseihin. Pitäisikö jälleen sanoa että aika ponit. :)
Farkut: Boomerang / Paita: French Connection / Kengät: mun omat Hai-kumpparit
Sannin asu 2: no, tämä nyt ei edes ole "asu", vaan mä ihastuin tuohon koralliin paitaan! Tuon malliset paidat ovat minulle ns. siistimpää pukeutumista perustrikoon ja t-paitojen ollessa arkista.
Farkut: Boomerang / Paita: Traffic People / Korkkarit + rannekoru: Ted Baker
Sannin asu 3: siistein, ns. semi-juhlava. Viihdyn korkkareissa vaikka nykyään ei juuri koskaan ole tilaisuuksia missä pitää niitä. Nuorempana kun tuli biletettyä enemmän olivat korkkarit mulle vakiokamaan, nyt ne ovat vaihtuneet kumppareihin ;)
Pidin Traffic Peoplen paidan halkio-yksityiskohdasta. Koristeelliset detaljit eivät ole yhtään minun juttuni enkä osaisi esim. yhtään olla jossain helmikirjotuissa kauluksissa/päänteissä mitä nyt näkee paljon. Rannekoru muuten ei ollut mun löytö vaan Katri halusi lisätä sen asuun :) ^_^ Stailaajan sielu ei varmaankaan enää tässä vaiheessa kestänyt nähdä asusteettomia vaatekokonaisuuksia :D
Mä en usein edes muista korujen olemassaoloa vaikka tykkään niistä. Olen yrittänyt kunnostautua asiassa viime vuoden aikana ja jopa ostanutkin pari-kolme kaulakorua. Rannekorut ovat vielä vähän harmaata aluetta.
Sitten Katrin luomat asukokonaisuudet.
Nyt olen tietysti superinnostunut kuulemaan miltä teidän silmiin näyttää Sannin valinnat vs. Katrin valinnat :)
Farkut: French Connection / Pusero: Part Two / Takki: In Wear / Huivi + kengät: Stylesnob / Rannekorut: The Rubz
Katrin asu 1: farkkua & nahkaa. Kun Katri toi sovituskoppiin tummansiniset farkut ja vaaleansinisen farkkupaidan olin ihan että "eih, kamalaa!" En itse tykkää, tai ainakin luulin niin, kahden eri värisen farkun yhdistelmästä. Kun sitten vedin vaatteet päälle ne näyttivätkin yllättävän kivoilta. Raikkailta.
Olen usein kuullut että sininen sopii minulle, mutta ostan itse aniharvoin mitään sinistä. Väri ei vedä minua yhtään puoleensa. Nyt kuitenkin oli taas todettava, ettei sininen näyttänyt päälläni yhtään hullummalta, päin vastoin.
Nämä korkkarit <3 Tässä on nyt taas sellainen väripilkku joka puhuttelee minua :)
Hetken mietittyään Katri vaihtoi The Rubzin jämerämmät rannekorut Ted Bakerin kevyempiin ja tyttömäisempiin.
Hame: Second Female / Paita: Boomerang / Laukku: Stylesnob / Korut: Ted Baker
Katrin asu 2: mustaa ja sinapinkeltaista. Tykkäsin heti! Hame on tosi kivan värinen, ja kun muut vaatteet ovat mustat ei kokonaisuudesta tule levoton (mun makuun). Söpö rusettikaulakoru oli piste i:n päällä.
Housut: PBO / Paita: French Connection / Neulepaita: In Wear / Neuletakki: Second Female / Kengät: Stylesnob / Koru: Ted Baker
Katrin asu 3: paitapusero ja neuleita. Tämä kokonaisuus oli selvästi kauimpana mukavuusalueestani, vaikka se rentoutensa puolesta muistuttaakin paljon omaa trikootyyliäni. En vain pidä itse yhtään paitapuseroista enkä myöskään tuon tyyppisistä kengistä.
Kun näytin kuvaa ystävälleni, hän puolestaan kiljaisi minun näyttävän tosi hyvältä, "Näytät tuossa asussa ihan joltain ruotsalaiselta bloggaajalta!" (Ovatko ruotsalaisbloggaajat siis tyylikkyyden standardi? ^_^)
Tällaiset kengät ovat kuulema tällä hetkellä trendikkäät. Trendeistä minä en tiedä mutta itse en osaisi näissä liikkua, olisi jotenkin vaivaantunut olo :)
Sanni by EmKa :)
.
Mikä Katrin lookeista oli eniten mieleeni? Kyllä se lopulta oli tämä sininen:
Ilman nahkatakkia ja huivia. Vaikka en normaalisti pidä yhtään tämän mallisista paidoista niin tässä asussa voisin kuvitella oleilevani ja viihtyvänikin :) Ja nuo korkkarit... oih!
Hauska kokemus jälleen, ja koin kyllä pieniä "ahaa"-hetkiä. Olen aiemmin ollut elämässäni kerran stailattavana Sokoksella, ja sielläkin saamastani inspiraatiosta jäi käteen jotain kestävää: laajensin trikoopaidoista trikoomekkoihin! <3 Katsotaan mitä Katrin käsittelystä mahdollisesti jää muhimaan vaatealitajuntaan. :)
By EmKa Rovaniemi: Rovakatu 24
By EmKa Tampere: Tuomiokirkonkatu 15
Kävin tänään ostoksilla.
Ostin kynttilöitä.
Kissakorvaläpät.
Ja uuden maidonvaahdottimen.
Ja kolme trikoomekkoa.
Ihastuin trikoomekkoihin Sokoksen stailausjutun yhteydessä, ja olen siitä saakka sinnitellyt sen tuolloin ostamani edc:n mekon varassa. Välillä olen käynyt kokeilemassa mm. Nansolla ja Indiskassa vastaavantyylisiä, mutta hyvää ja minun päälläni istuvaa ei vain ole löytynyt. Kunnes tänään. Ja vielä kolmin kappalein.
Olin jo pitkään katsellut Taito Shopin ikkunassa yhtä kivan näköistä mekkoa. Tänään pääsin vihdoin sisälle saakka, ja kannatti. Poistuin tyytyväisenä, kotimaisia vaatesuunnittelijoita tukeneena. Kaikki ostamani vaatteet myös ommellaan Suomessa. Edit. Paitsi näköjään Papu, kiitos kun oikaisitte. Myyjällä oli ilmeisesti väärää tietoa.
Papu.
.
Riiminka.
.
Muka va.
Hyvä trikoo, parempi mieli :)
.
P.S. Piti oikeasti tehdä juttu päivän meikistä. No laitetaan huomenna :)
Historiallinen päivä on koittanut.
Tätä päivää en odottanut näkeväni.
Sanni + designer-kengät. Ja kengille omistettu postaus Karkkipäivässä.
<3
Muistatteko, kun viime talvena hihkuin innosta luettuani uutisen Minna Parikan syksyllä ilmestyvästä My Little Pony -teemaisesta kenkäkokoelmasta?
Kirjoitin silloin, että tässä olisi nyt mahdollisesti elämäni ensimmäinen design-tuote, johon olisin valmis sijoittamaan.
Nyt kokoelma on ilmestynyt.
Ja minulle koitti aikainen jouluaatto, kun misteri veti yllätyskortin hihastaan autossa matkalla Helsinkiin; "Saat joululahjasi jo tänä viikonloppuna".
"Mitä tarkoitat?"
"No ne ponikengät".
Iiiiiii!!!!!
Eilen sitten astuin elämässäni ensimmäistä kertaa Minna Parikan liikkeeseen.
"Saako täällä vetää jotkut pussit omien raihnaisten kenkiensä päälle?" kysyin, tietoisena Totti-chihuahuan pureskelemien Dinsko-saappaideni kontrastista liikkeen maailmaan.
Onneksi liikkeessä ymmärretään huumoria eikä piitata siitä missä kuosissa asiakas sisään saapuu :)
Poni-teemainen kokoelma käsittää neljät kengät (kahdet korkkarit, biker-buutsit ja tuollaiset, öö, miksi noita oikeanpuoleisia tolppakorkoja kutsutaan? :D) sekä laukkuja.
Minulle oli selvää, mitä halusin: ne lakeriset Celestia-piikkikorkkarit.
Celestia-korkkareita on kolmessa värissä: pinkki Berry-Pastel, liila Purple-Green ja musta Black-Rainbow.
Viime talvena julkaistujen kuvien perusteella olin varma, että ottaisin itsestäänselvästi liilat. Onhan se lempivärini.
On nätit <3
...mutta...
...pinkit osoittautuivat vieläkin söpömmiksi ja kokonaisuudeltaan harmonisemmiksi.
Nämä kiitos! :)
Sujahtivat jalkaan aivan täydellisesti....
Olin suunnitellut sijoittavani kenkiin veronpalautuksistani, mutta Joulupukki ennätti ensin :)
Hotellilla ihailin kenkälaatikkoa lapsenomaisen ilon vallassa.
Minulla... tällaiset kengät...!
...mutta uskaltaako näillä koskaan kävellä...?
My precious.
Tulipahan mieliteko kommentoida halpaa laatua.
Minähän pidän tunnetusti H&M:n trikoopaidoista. Lyhythihaisista, pitkähihaisista, topeista. Kaikista. Sellainen on päälläni kutakuinkin joka ikinen päivä.
Ne maksavat 4,90€-9,90€. En ole tainnut koskaan maksaa Henkkamaukan trikoosta kymppiä enempää.
Minusta niiden hinta-laatu on erinomainen. Vaikka pidän niitä päivittäin, ne kestävät hyvänä monen monta vuotta. Itse asiassa jopa ällistyttävän pitkään ottaen huomioon käyttötiheyden.
Ostinpa tässä kerrankin vähän kalliimman perustrikoon. Ihanan sitruunankeltainen toppi Sokoksella. Talon omaa merkkiä, Kaiio.
Tässä on H&M:n trikoopaita, ikä noin 3-4 vuotta. Hinta: 4,90€. Ei nukan nukkaa.
Tässä on Kaiion trikoopaita yhden käyttöviikon jälkeen. Hinta: 24,90€.
Toppi oli mukanani interraililla touko-kesäkuussa. Ostin sen juuri ennen reissuun lähtöä. Viikon jälkeen se näytti tältä.
Itse asiassa minun oli tarkoitus kirjoittaa tämä juttu saman tien reissusta tultua.
.
Välillä saa tosiaan miettiä, että mitä se laatu loppujen lopuksi on, ja saako parempaa kun maksaa enemmän.
Itse pysyn tästäkin eteenpäin uskollisena vitosen trikoilleni.
Maailmankaikkeuden siisteimmät korkkarit?
En omista yksiäkään merkkikenkiä enkä ole eläissäni maksanut kengistä edes satasta, mutta nyt on ehkä ihan pakko sijoittaa yhteen pariin näitä popoja.
Minna Parikan ensi syksyn mallistoa.
Nuo liilat.... voi rakkautta....! You will be mine, oh yes, you will be mine...!
Tänään vaihteeksi erilaista sisältöä Karkkipäivässä. :)
Te tiedätte mun tyylin. Sen ikuisesti trikoopaitoihin, farkkuihin ja hyväksi havaitun kaavan toistoon luottavan.
Näytän joka päivä samalta, ja olen siihen tyytyväinenkin. Koen oloni turvalliseksi tutussa lookissani.
Ei vaatteissani mielestäni mitään vikaa ole.
Aina välillä kuitenkin herään toivomaan, että edes joissain tilanteissa osaisin pukeutua eri lailla. Perusvaatetukseni kun on ehkä liiankin rento ja arkinen. Minulla on ollut työpaikkojeni puolesta aina se etu, että työvaatetus on työnantajan sanelema eikä töihinkään siis ole tarvinnut keksiä tai hankkia erikseen mitään "toimistokokonaisuutta". Niinpä trikoo-lookkiin on ollut helppo jumittua.
Perustyylini kulmakivet; farkut, farkkutakki & perustrikoo. Olen myös hulluna neuleisiin, joihin hautaudun talvisin. Kun on tarve näyttää astetta huolitellummalta, valitsen satiini- tai puuvillatopin ja jakun. Omistan tasan kaksi jakkua ja alle viisi siistimmän pukeutumisen kategoriaan luokittelemaani toppia.
Olen superhuono ostamaan uusia vaatteita, ja suosikkivaatteeni ovatkin vuosia vanhoja. Tuo Ateenasta ostettu rotsi alkaa olla niin kulunut että pari kesää kun vielä mennään niin alan jo varmaan herättää sääliä. :D
Nyt sain hauskan tilaisuuden päästä kokeilemaan tyylin päivitystä ammattilaisen avustuksella. Pääsin yhteistyössä Tampereen Sokoksen ja Hyvä Olo -hoitolan kanssa stailattavaksi syksyn vaatteilla ja asusteilla.
Pukeutumisneuvoja Eeva Aspelin stailasi minulle kuusi erilaista asukokonaisuutta teemoilla Työtapaaminen ja Vapaa-aika. Haussa oli siis astetta omaa tyyliäni "aikuismaisempi" ja huolitellumpi look.
Aamupäivällä Sokokselle saapui hieman jännittynyt Sanni. Mahtavaa päästä tällaiseen "muuttumisleikkiin" - mutta miten mä osaan poseerata asukuvissa..? :D Muoti- ja tyyliblogien pitäjille tämä on arkea - minulle jotain ihan muuta. :)
Päivä alkoi hiusten laitolla. Hyvä Olo -kampaamossa minulle tehtiin tosi kaunis ponnarikampaus.
Seuraavaksi lähdettiin katselemaan vaatteita. Vaaterekkejä kierrellessä minua vetivät odotetusti puoleensa mieluisat ja kotoisat neuleet... Kuvassa halaan Filippa K:n ihanaa pörröneuletta. :)
Mutta löytyihän sieltä jotain minulle epätyypillisempääkin, sehän stailauksessa oli ideana.
Koin yllätyksen, kun Eeva Aspelin määritteli minut värianalyysin perusteella talveksi. Mitä ihmettä... Minäkö kylmäsävyinen talvi..? Eeva neuvoi minua valitsemaan viileitä sävyjä kuten marjaista liilaa, viininpunaista, laivaston sinistä ja harmaata. Korjaus. Sama pää kesät talvet, ja nyt oli nimenomaan menneet kesät ja talvet sekaisin, eli KESÄ oli se jonka sävymaailman Eeva näki sopivan minulle. Kylmä sävy siis kuitenkin. Lisäksi valitsin sanani hieman huonosti; Eevan näkemys pohjautuu värianalyysin ideaan mutta varsinaista analyysia minulle ei tehty, eikä värianalyysi tällä hetkellä kuulu Sokoksen palveluihin.
En ole suoraan sanottuna koskaan itse kummemmin miettinyt sävyjä vaatevalinnoissani. Lempivärini on violetti, mutta toisaalta viihdyn myös maanläheisissä väreissä kuten ruskeassa ja oliivinvihreässä. Automaattisesti tulee yleensä valittua jotain hillittyä ja huomaamatonta.
Lähdetään sitten katsomaan mitä Eevan silmä minulle löysi. :) Oli hurjan mielenkiintoista nähdä, miten toinen, normaalia tyyliäni tai persoonaani tuntematon henkilö minut puki.
Työ. Tämä kokonaisuus oli asuista eniten omaa tyyliäni - miinus koru ja lakku. Koruja en käytä juuri koskaan ja laukkutyylini on hyvin riisuttu, en osaa käyttää mitään logollisia, kuvioituja tai koristeyksityiskohdin varustettuja laukkuja.
FARKUT - Kaiio
NEULETAKKI - Kaiio
PUSERO - Mexx
KAULAKORU - Noa Noa
KENGÄT - Vagabond
LAUKKU - Esprit
Työ. Tässä oli jo heti aikuisempaa tyyliä kuin perus-neulepaita/trikoosetissäni.
FARKUT - Kaiio
JAKKU - Noa Noa
PUSERO - Mexx
KAULAKORU - Korukolmio
KENGÄT - Vagabond
LAUKKU - Bulaggi
Työ. Tykkäsin neulepaidan graafisesta ilmeestä ja kontrastista punaisen laukun kanssa. Itse en osaisi pitää vyötä tuolla lailla neuleen päällä, ehkä voisi opetella..? Minun pukeutumisessani vyöllä on aina ollut vain rooli housujen paikoillaan pitäjänä. :D
FARKUT - Kaiio
NEULETAKKI - Rils
PUSERO - Mexx
VYÖ - Veniz
KENGÄT - Unisa
KAULAKORU - Snö Of Sweden
LAUKKU - Esprit
Vapaa-aika. Mekot ovat minulle vaikeinta aluetta. Haluaisin kovasti oppia niitä käyttämään ja ostankin mekkoja aika ajoin roikkumaan kaappiin. Sinne ne useimmiten jäävätkin. Mekko merkitsee minulle naisellisuutta, ja juuri naisellisesti pukeutumisen koen vaikeana ja minulle epäominaisena.
Tästä mekosta tykkäsin heti, se on tarpeeksi rento ja materiaali arkinen.
Eeva halusi näyttää, miten eri asusteilla voi muuttaa asun ilmettä. Mekko asustettiin kolmella eri tavalla, tässä versiossa vyöllä. (Sopiiko ehkä vähän hyvin mun silmälaseihin..! ;)
MEKKO - edc
VYÖ - Veniz
RANNEKORU - Aarikka
LAUKKU - Esprit
KENGÄT - Vagabond
Versio 2: asusteena koru.
MEKKO - edc
KAULAKORU - Korukolmio
RANNEKORU - Kaiio
KENGÄT - Unisa
Versio 3: asusteena huivi.
MEKKO - edc
HUIVI - Esprit
LAUKKU - Laukkuasema
KENGÄT - Vagabond
Millä asusteella mekko toimii mielestänne parhaiten..? Minä tykkäsin tuosta vyöstä... Mutta olen ehkä kuitenkin liian arka käyttämään sellaista mekon päällä.
Vapaa-aika. Tämä kokonaisuus on samalla minua, ja samalla ei ollenkaan. Minua on asun maanläheinen värimaailma (hameesta tykkään kovasti!), minulle vierasta taas printtikuvio paidassa ja biker-bootsit. En ole käyttänyt tämän tyylisiä saappaita sitten 7-luokan... Mitä te tykkäätte bootsi-lookista? Eeva olisi mieluusti yhdistänyt nämä kengät vaikka kuinka moneen asuun. :)
HAME - Esprit
PAITA - Mexx
NEULETAKKI - Esprit
BOOTSIT - Ten Points
LAUKKU - Esprit
Vapaa-aika. Tämä oli niin nappi! No ihmekös tuo kun päällä on trikoopaita..! ^_^ Tästä asusta tykkäsin tosi paljon ja se tuntui minulta. Normaalityylissäni en käyttäisi hameen kanssa vyötä ja pukisin puseron niin, että se peittää hameen vyötärön, mutta Eevan tyylillä asu näyttää heti asteen "aikuisemmalta".
Hehheh, on se hupaisaa kun pitää vielä kolmevitosenakin hakea aikuisempaa särmää pukeutumiseensa..! :D
HAME - Esprit
PUSERO - Esprit
VYÖ - Esprit
LAUKKU - David Jones
KENGÄT - Vagabond
Stailaus-kokemus oli todella hauska ja sain Eevalta paljon toteutuskelpoisia ideoita. Siistin ja "siistin" välinen ero voi olla hyvin pienestä kiinni... :) Puhkikuluneilla hihoilla ei juuri tee vaikutusta työtapaamisessa - vaikka takki olisi kuinka rakas ja "niin minua".
Sokoksen stailaus-palvelu on muuten täysin ilmainen, eikä palveluun tarvitse tehdä ajanvarausta. Sen kuin tupsahtaa pukeutumisosastolle ja ilmaisee halukkuutensa stailaus-apuun. :) Stailaus-tilanteessa on käytössä erillinen, iso sovitushuone, ei tarvitse patsastella sovituskopeilla muiden asiakkaiden joukossa. Korjaus. Pahoitteluni, pieni väärinymmärrys - tuohon omassa sovitustilassaan tapahtuvaan pukeutumisneuvontaan tulee varata aika, mutta henkilökunta antaa toki ideoita ja stailausapua muutoinkin ilman ajanvarausta.
Mutta senpä vain sanon että asukuvissa poseeraaminen on ihan oma taitolajinsa...! Huhhuh miten kipsissä olin ensimmäisissä kuvissa... Muotiblogien kuvia katsellessa ei tule ajatelleeksikaan, että päivä asu -kuvassa töröttämisessä olisi jotain ihmeellistä. Mutta onhan siinä..! Ainakin toisille ;) Hatunnosto teille jotka teette tätä päivittäin.
Sessiosta päätyi ostoskoriinkin muutama vaate ja asuste. Mitäs luulette mun valkanneen..? ;) Teen näistä hankinnoista oman postauksensa, tällä kun on jo tarpeeksi pituutta.
.
Nyt haluan tietenkin kuulla teidän mielipiteenne - miten stailaus onnistui? Mikä asu oli eniten mieleenne? Tai vähiten?
Kommenttien jättäneiden kesken arvon Espritin huivin - josta voin jo paljastaa että se oli yksi ostamistani tuotteista. :) (Omaani en kuitenkaan arvo, arvontavoiton tarjoaa Sokos.) En itse osaa käyttää huiveja muuten kuin lämmittäjän ominaisuudessa, mutta tähän sudenkorento-huiviin ihastuin sen verran että aion opetella käyttämään sitä - muulloinkin kuin kylmällä. :)
Kommentteja voi jättää sunnuntaihin 31.8. saakka, suoritan arvonnan maanantaina.
* * Klo 16.53. Ehdin vastata vasta pariin kommenttiin, huomasin että siellä vilahteli kysymyksiä ja aion palata niihin mutta nyt on saatava pakkaus suoritettua loppuun! :) Saatte vastauksia kysymyksiin illalla. Klo 21.42 - no voihan, ei tämä nyt onnistu... :/ Vastailen kysymyksiin huomenna. Anteeksi, ei vain aika riitä millään. Mutta pakkaus sentään saatettu loppuun, jess! * *
Palataan vielä hetkeksi rintajuttuihin.
Kävin nimittäin hiljattain rintsikkaostoksilla, ja se sai minut pahasti ärtyneeksi. Mikä (alus)vaateteollisuutta vaivaa?
Okei, reiluuden nimissä mainittakoon, että kävin ainoastaan H&M:llä, eli en voi täysin lähteä yleistämään postauksen "syytöksiä". Mutta pahasti pelkään, että sama trendi on nähtävissä muissakin samantyylisissä liikkeissä. (Joudun nyt samalla tunnustamaan, että en ollut käynyt rintaliiviostoksilla varmaan vuoteen. Krhm.)
Huomioin H&M:llä kaksi asiaa: kaikki A/B-kupin rintaliivit (mahdollisesti C:tkin..?) olivat topattuja. Ja toisekseen; toppauksia ei saa enää irti! Ne on ommeltu tissiliivin sisään saumattomasti.
Mitäs helkkaria? Mitä tämä kauppa haluaa minulle sanoa? A/B-kupin rinnat eivät ole okei ilman täytteitä? Jos haluat meiltä liivit, saat väkisin mukana tissejäsi kohentavat pehmusteet! Ennen ne sai sentään otettua pois ja päätettyä itse, haluaako push-up-efektin vai ei. Nyt oletusarvo on se, että pienirintaisella naisella kuuluu olla toppaukset, ei vaihtoehtoa. Ainakin Henkkamaukan mielestä.
Minun oli tarkoitus käydä kartoittamassa tilanne myös KappAhlissa, Seppälässä, Ginassa sun muissa, mutta en ole ehtinyt. Ehkä te lukijat voitte kertoa mikä niissä liikkeissä on tilanne? Saako A-kuppilainen siellä liivinsä ilman pakkopehmusteita?
Tässä ovat toiset ostamani liivit. Kokoni on 80A. Eivätkö kupit näytäkin ihan naurettavan suurilta? Minun mielestä ainakin! No, kai näyttävät kun niissä on varmaan kaksi senttiä vaahtomuovia.
Avaudunpa tässä samalla toisestakin rintsikkaostoksiin liittyvästä ongelmasta. Kun omaa leveän rintakehän mutta pienet rinnat, on sopivien liivien löytäminen yhtä tuskaa. Leveä rinnanympärys liiveissä tietää myös leveämpiä ja tilavampia kuppeja, mutta ei minun tissit niitä kuppeja täytä. Näin ollen vain aniharvat koon 80A:n liivit sopivat. Sopivamman kokoinen kuppi on ympäryksen 70-75 liiveissä, mutta ne taas kiristävät rinnanympärystä ja tuntuvat erittäin epämukavilta.
Koon 80A rinnakkaiskoon pitäisi olla 75B, ja välillä olen tehnytkin onnistuneita löytöjä tämän koon puolelta. Mutta sekin on ihan sattumanvaraista. Tuntuu kyllä hullulta, että 75B:n kuppi voi olla pienempi kuin 80A:n. Kuppien kirjaimiin tuijottamisen voisi siis hyvin lopettaa. "A-koon tissit" tai "C-koon tissit" ei lopulta kerro paljonkaan siitä minkä kokoiset pallukat siellä paidan alla möllöttää.
Tällä kertaa löysin sopivimman kupin koosta 70B (siniset liivit kuvassa). Napakka, matala kuppi eikä toppauksiakaan ihan yhtä hillittömästi kuin noissa pilkullisissa. (Ja jälleen - niin hassua miten pilkullisten liivien A-kuppi on leveyden lisäksi vielä paljon korkeampikin..!)
70-ympärysmitan liivit kiristävät kyllä aika pahasti, mutta kun kärsii jonkun aikaa niin tokihan ne siitä ajan kanssa löystyvät.... Oli vain "pakko" ostaa kun niin harvoin löytää liivit joiden kupit eivät saa rintamusta näyttämään siltä että paidan alla on jotkut kartonkitötteröt.
Niinpä lähdin kotiin kaksien kompromissiliivien kanssa. Toiset istuvat tissien kohdalta täydellisesti mutta kiristävät pirusti, toiset tuntuvat miellyttäviltä mutta haukkaavat tissien kohdalla ilmaa ja luovat rintamukseen naurettavan pehmopanssarin. Näillä voisi varmaan juosta rinta edellä seinään eikä sattuisi lainkaan! :D
(Miksi muuten ostin väkisin liivit H&M:ltä jos kerran pakkotoppaukset ärsyttävät? Olin ajautunut tilanteeseen jossa viimeisetkin ehjät liivini olivat sanomassa itseään irti ja oli vain oikeasti PAKKO saada jotain. Ahvenanmaalla kauppavaihtoehdot ovat niukanlaiset. Siksi H&M. Niin, ja pitihän liivien tietty olla mahdollisimman halvat. :/)
* * *
Mitä mieltä te olette "pakkotoppauksista"? Mitä viestiä tämä trendi antaa naisille, tai kertoo kulttuuristamme ylipäänsä? Naisten rinnat eivät ilmeisesti enää saa näkyvästi olla sen muotoiset kuin luonnollisesti ovat, vaan niiden suippoudet, lättänyydet ja roikkuvuudet on muotoiltava liiveillä "yleisten normien" mukaisiksi pehmeiksi, pystyiksi kummuiksi. Tästäkö on kysymys?
Anteeksi. Tämä on kosmetiikkablogi, eikä täällä todellakaan kirjoiteta vaatteista. Mutta nyt en malta olla tekemättä pikapostausta koskien sähköpostiini ilmestynyttä Uusi Musta -blogin vaatehaastetta.
"Sinut on haastettu!
Uusi Musta (yle.fi/uusimusta) haastaa sinut elämään kuudella vaatteella koko syyskuun ajan.
Luit oikein, kuudella vaatekappaleella koko kuukauden. Lupaamme kuitenkin pientä helpotusta: noiden kuuden arkivaatteen päälle lasketaan vielä alus- ja päällysvaatteet sekä urheilu- ja juhlatamineet.
Kuuden vaatteen haaste on kansainvälinen kokeilu, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa kesällä ympäri maailmaa. Uusi Musta tuo idean Suomeen ja haastaa mukaan Suomen eturivin muotibloggaajia ja muita kiinnostavia tyyppejä, kuten sinut."
Kiva tietää, että olen kiinnostava tyyppi. ^_^
Mutta siis. Repesin oikeasti nauramaan kun luin haasteen. Jollekin muotibloggaajalle, tai ehkä mahdollisesti kelle tahansa muulle normaalille ihmiselle, haaste saattaisi olla vaikea. Mutta Sannille? Voi rakkaat...! Mähän olen käyttänyt melkein koko kesän kuutta vaatekappaletta...! Näette edessänne (tai no, ainakin blogin yläpalkissa) ihmisen, jota vaatteet eivät kiinnosta pätkääkään. Mulla on kyllä kaapeissa ihan liikaa vaatteita, jopa niin paljon että osa asuu alakerran varastossa, mutta käytän - oikeasti - koko ajan muutamaa samaa peruskudetta.
Eli kuules Uusi Musta, haasteenne ei ole mulle homma eikä mikään!
"Pysähdy hetkeksi miettimään vaatekaappiasi. Mitkä ovat sellaisia klassisia vaatteita, joita rakastat ja jotka käyvät melkein minkä tahansa muun vaatteen kanssa?"
Klassisista en tiedä, mutta vaatekaappini on täynnä perusfarkkuja, neulepuseroita ja Hennesin trikoopaitoja. Ne käyvät kaikki toistensa kanssa. :)
"Käy sitten mielessäsi läpi korusi, kenkäsi, huivisi ja muut asusteesi."
Koruni? En käytä. Kenkäni? Omistan Pikku Myy -tyylisiä saappaita ja kesäkenkinä maailman tavallisimpia ballerinoja ja perussandaaleita koroilla. Huivini? Käytän kun tulee kylmä! Muut asusteeni? Mitkä asusteet?
"Pystyisitkö loihtimaan itsellesi tyylikkään lookin joka päivä niiden sekä kuuden, huolella valitsemasi vaatteen avulla? Me aiomme pystyä, ja olemme varmoja, että niin pystyt sinäkin!"
Tyylikästä lookkia en lupaa pystyväni loihtimaan, mutta aivan tavallisen, "Daria Morgendorffer"-neutraalin lookin saan aikaan joka päivä - without even breaking a sweat! (Pahoitteluni niille jotka eivät kestä englanninkielisiä sutkautuksia suomenkielisessä blogissa.)
Kas tässä ne vaatekappaleet, joilla olen pärjäillyt viimeisen kuukauden (ja melkein koko kesän, itse asiassa):
Ylärivi: Uniqlon Skinny Fit -farkut (ostettu Nykistä vuonna 2007), Junk Foodin 7Up-T-paita (tilattu netistä joskus ehkä vuonna 2005), merkitön neule (olen repinyt niskalapun irti enkä muista merkkiä, ostettu Maarianhaminan Magiquesta vuonna 2004).
Alarivi: H&M:n trikoopaita (ostettu noin vuosi sitten), KappAhlin kauluspaitis (onko noille joku nimikin?, ostettu vuonna 2004) ja Seppälän farkkuhame (ostettu tänä kesänä).
Okei, olen mahdollisesti pitänyt päälläni muutamaa muutakin vaatekappaletta, mutta lukumäärä jää ehdottomasti alle kymmeneen. Pointti on se, että pärjäisin vallan mainiosti kuudella vaatteella.
Uuden Mustan haasteeseen en kuitenkaan lähde mukaan, sillä en ole muotibloggaaja enkä kirjoita vaatteista. ("Julkaisemme mukaan lähteneet muotibloggaajat sivuillamme ensi viikon lopulla julkaistavan jutun yhteydessä ja seuraamme projektin edistymistä Uusi Musta -blogissa koko syyskuun ajan.") Halusin vain kertoa, että kaikille tällainen projekti ei tunnu erityisen haasteelliselta. :)
Tekisikö teille tiukkaa?