Osallistuin torstaina kuvauksiin, joissa kohtasin ehkäpä kauneimman vartalon mitä olen koskaan nähnyt.
Esteetikkona minua vetää puoleensa kaikenlainen kauneus; ympäristön, ihmisten, taiteen. Ihailen ihmiskauneudessa niin miehiä kuin naisiakin, kasvoja, vartaloa, hiuksia... Kauneus vain lumoaa minut. Se voi olla aseistariisuvan lämmin hymy, tuikkivat silmät, veistoksellinen luusto, mielenkiintoiset ja persoonalliset kasvot, runsaana ryöpsähtelevä villi tukka, auringon paahtamat pisamat... Enkelikiharainen, sinisilmäinen pieni poika isänsä sylissä. Seesteinen vanhus talonsa kuistilla ilta-auringossa.
Kun näen jotain oikein kaunista, pysähdyn ja minun on vain jäätävä katsomaan. Minut valtaa selittämätön ilo ja hyvä mieli. Saan esteettisestä nautinnosta saman kaltaista hyvää oloa kuin hyvästä musiikista, hyvästä seurasta ja hyvästä ruoasta. Olen kauneus-junkie.
Kauneusbloggaajana ja esteetikkona olen pitkään halunnut kirjoittaa jutun unelmavartalostani. Toivon ettei tästä nyt joku pahoita mieltään. Aihe on varmasti jonkun mielestä arka ja riskaabeli, koska kaikki mitä "suosittu bloggaaja" sanoo vaikuttaa osan mielestä nuoriin tyttöihin, ja sanomisensa täytyisi valita siten ettei kukaan vain saa paineita ja ahdistu.
Itse en uskaltaisi kirjoittaa mitään jos miettisin aina kursorin vilkkuessa voiko kirjoittamassani olla jotain monitulkintaista. Totta kai niissä on, aina. Tulkintoja on yhtä monta kuin lukijoita.
Tänään ajattelin uskaltaa kirjoittaa unelmavartalostani. Minulla ei ole tällaista, en tavoittele sellaista eikä teilläkään tarvitse olla sellaista. :) Mutta aina voi ihailla :)
"Unelmakroppa" ei tarkoita minulle vartaloa, jollainen kaikilla naisilla pitäisi olla (hell no ^_^), vaan vartaloa, joka mielestäni on esteettisesti kaunis. Omalla tavallaan taidetta.
Kaikilla meistä on ihanteita, se on kai ihan normaalia :) Minun ihanteeni on naisellinen vartalo jossa on sopivasti kurveja ja pehmeyttä. Fitness-tyyppinen supertreenattu vartalo jossa esim. erottuu sixpack ei ole "minun juttuni". Ei myöskään langanlaiha, lihakseton "spagettikäsivartinen" mallin vartalo.
Kaunis vartalo on sopusuhtainen. Se näyttää siltä että siitä pidetään huolta ja sen omistaja viihtyy vartalossaan. Tietynlainen urheilullisuus on minusta puoleensavetävää, mutta samalla pidän ehdottomasti pehmeydestä ja naisellisuudesta. Kun näen kauniin naisvartalon, en voi olla katsomatta ja ihailematta. Ilman että siinä on mitään romanttista.
Kuvauksissa kohtaamani kaunotar on malli Lotta Hintsa.
Myönnänpä tässä muuten että en tunnistanut häntä, mikä saattoi olla vähän noloa kun minun voisi olettaa tuntevan kauneusalan kenttää Suomessa. Olin vain ihan että "Moi, kukas sinä olet?" :) Kun selvisi, että kyseessä oli Miss Suomi vuosimallia 2013 menin vähän hämilleni. Pahoittelin että olen näin "ulalla", mutta Lotta vain nauroi ettei hän todellakaan odota kaikkien tunnistavan häntä.
Lotan vartalo on unelmakroppani. Naisellinen ja samalla urheilullinen. Upea. Kauneutta korostaa Lotan luonnollinen olemus, minuun vetoaa kaikenkaikkiaan sellainen "laittamaton luonnollisuus". Kuvausmeikki on tietysti kuvausmeikki, mutta Lotalla ei ole omasta takaa esimerkiksi ripsenpidennyksiä. Hän on luomukaunotar.
En nyt tietenkään surisi jos olisin itse syntynyt tällaiseen vartaloon, mutta en ajattele unelmavartalosta niin että "Miksei minulla ole tuollaista". Voin vilpittömän vaikuttuneena ihailla toisen vartaloa ja samalla olla sujut oman poikamaisen raamini kanssa. Totta kai on luonnollista, että välillä haikailemme jotain sellaista mitä itsellä ei ole, mutta sen ei pidä antaa vaikuttaa itsetuntoon. Me olemme kaikki omanlaisiamme ja kaikissa meissä on jotain joka on jonkun toisen silmissä kaunista.
Olin muuten ihka ensimmäistä kertaa koskaan seuraamassa muoti/kauneuskuvauksia ja oli kyllä aivan mielettömän kiinnostava kokemus :)
Ei mallin työkään aina mitään glamouria ole... (Jos koskaan? Ainakaan Suomessa...) Kuvissa näyttää kesäpäivältä mutta rannalla tuuli jäätävästi ja olimme kaikki aika kohmeessa... Vaatteiden vaihdon välissä Lotta lämmitteli yhden kuvaustiimiläisen laskettelupuvussa, ja mun oli pakko kysyä kuvaajalta että mites toi kananlihan pois-photoshoppaaminen... ^_^
Kysyin Lotalta, kuinka paljon hän joutuu mallin työssään miettimään syömisiään ja treenaamisiaan, kun vartalo on työväline.
Lotan filosofia on lopulta hyvin yksinkertainen; "Syön ruokaa joka tuo minulle hyvän olon". Lotta ei noudata mitään tiettyä suuntausta tyyliin vhh, paleo, maidoton jne. mutta ravinnossa korostuu puhtaus. Lotta ja hänen miehensä ovat innostuneet "whole foods" -ruoista ja syövät puhdasta, mahdollisimman vähän käsiteltyä ruokaa. "Mutta totta kai syön välillä myös mässyä tai sipsipussin jos siltä tuntuu," Lotta kertoo.
Treenejä Lotta vetää silloin kun on aikaa eikä stressaa siitä ettei aina ole mahdollista liikkua säännöllisesti. Mallin työssä päivät ovat hyvin epäsäännöllisiä ja treenit sujautetaan niihin väleihin joihin ne sopivat. USAssa asuessaan Lotta innostui balettiliikkeisiin pohjautuvasta barre-treenistä, tätä hän kaipaisi Suomeenkin.
Juttelimme siitä mitä kukin syö aamiaiseksi, ja Lotan ja hänen miehensä aamupuuro kuulosti niin älyttömän herkulliselta että pyysin luvan jakaa ohjeen täällä. Tästä satsista syö mahansa täyteen "yksi urheilija ja yksi malli" :)
Lotan ja Kristianin hedelmä-siemenpuuro
Puuro:
2 rkl chia-siemeniä ja 1 rkl pellavansiemeniä likoamaan veteen
Siemenien liotessa keitetään puuro:
2 dl kaurahiutaleita (mielellään luomu)
4-5 dl vettä
ripaus himalajansuolaa
Keittämisen loppuvaiheessa lisätään turvonneet chia- ja pellavansiemenet, 1 rkl hampunsiemeniä ja 2 rkl kookosöljyä.
Hedelmä-marjasalaatti:
2 dl (tuoreita) marjoja
1 banaani
1 dl raejuustoa (2%)
Kaikki sekaisin.
Lotta ja Kristian laittavat marjasalaatin kulhoihin alle ja puuron päälle ja päällimmäiseksi vielä kanelia ja 0,5-1 rkl mantelivoita.
"On ehkä maailman paras aamupala ilman että tulee raskas olo tai nälkä pian!" Lotta tiivistää.
.
Täytyy joskus kokeilla itse treenin jälkeen :)
Loppuun haluan vielä todeta, että mallin mitoissa oleva vartalo ei suinkaan ole ainoa esimerkki ihannevartalostani. Ollakseen naisellinen ja sopusuhtainen ei tarvitse olla mallin mitoissa.
Ystäväni Lenita edustaa myös naisvartalotyyppiä, jollaisen ottaisin itselleni enemmän kuin mielelläni. Pitkä ja sporttinen Lenita on myös naisellisen kurvikas. Iloisuus, luonnollisuus ja välittömyys täydentävät viehättävän naisen paketin. En nyt viitsinyt Lenitasta ihan bikinikuvaa blogiin laittaa mutta hän on upea! :) <3 (...luonnonkihara tukka vielä bonuksena... :))
.
Millainen on teidän unelmakroppanne?
Nyt tulee kuopiolaisille targetoitu luonnonkosmetiikkavinkki: Zuii Organicin ihania kukkaismeikkejä saa Sektorin Life-myymälästä.
Merkillä on Suomessa edelleen todella vähän jälleenmyyjiä, joten pidän kuopion keskustasta löytyvää Zuii-pistettä uutisen arvoisena ^_^ Tämän mainoksen tarjoan innoissani ihan "omaan piikkiini" (Life ei tätä pyytänyt, varmaan päin vastoin ihmettelivät kun kysyin kuvauslupaa :)) koska tykkään Zuiista ja kerron mielelläni missä siihen voi tutustua livenä, merkkiin kun on tunnetusti hyvin vaikea törmätä missään sattumalta.
Kaverini mukaan Zuiita on saanut Kuopion Sektorin Lifesta jo pidempään, mutta minä en ole niitä siellä aiemmin huomannut vaikka käyn Lifessa melkein aina Kuopion visiiteillä. Hylly on kai ollut hyvin kätketty :) Nyt se on näkyvästi esillä heti oven vieressä.
Olen esitellyt Zuiin tuotteita blogissa useammankin kerran ja ihastunut merkin omalaatuiseen kukkaiskonseptiin (jauhemaisissa tuotteissa on puuterin sijaan jauhettuja kukan terälehtiä!). Tähän saakka olen nähnyt tuotteita (omien testituotteideni lisäksi, siis) vain yhdessä helsinkiläisessä liikkeessä.
Lifen myyjä kertoo, että Zuiin meikkivoiteista tai primereista saa halutessaan myös näytteen pieneen näytepurkkiin. Tällaista palvelua en ole saanut edes Ruohonjuuressa (murinaa, olen joskus mennyt sinne oman näytepurkin kanssa, myönnetään ^_^), joten peukkua Lifelle.
Arvioni Zuiin meikkivoiteista (ja ihanasta kosteuttavasta primerista) löytyy täältä.
Alla parit Zuii-lookit:
Zuiin Flora Liquid Foundation tekee kaunista, kuultavaa jälkeä ja on Laveran Natural Liquid Foundationin ja Dr. Hauschkan meikkivoiteen ohella mun suosikkeja luonnonkosmetiikan nestemäisissä meikkivoiteissa.
Sektorin Lifessa ei harmi kyllä ole Zuiin solo-luomivärejä joissa on mielestäni kivempia (ja rohkeampia) sävyjä kuin duoissa, mutta ymmärrän ettei Lifen kaltainen, ei meikkeihin erikoistunut ekomyymälä valitse ottaa suurempaa valikoimaa. Täytyy iloita tästä pienemmästäkin :)
Poskipunasävyistä myynnissä on vain yksi: Peach. Sekin on kyllä tosi nätti :)
Kaikki Zuii-juttuni löytyvät tunnisteen Zuii Organic -alta. Olen kirjoittanut meikkivoiteen lisäksi arviot meikkipuuterista ja ripsiväristä ja ihastellut merkin luomivärejä :) Ja tietysti superlemppariani Mango-poskipunaa :)
*
Katsotaan ehdinkö saada tänään ulos toisenkin postauksen, joka liittyy Karkkipäivän lukijamatkaan vol.2 :) :)
Minulla on ollut blogin alkuajoista saakka sängyn alla laatikollinen kosmetiikan mainosmateriaalia; esitteitä, lehtimainoksia ja pakkausmatskua, joista olen halunnut kirjoittaa markkinointikommunikaation näkökulmasta. Vielä en ole ehtinyt :D Näitä kestoaiheita jotka eivät koskaan vanhene. Tänään tulee vihdoin yksi aiheeseen liittyvä marmatus juttu.
Kosmetiikan mainonta ja kaikki siihen liittyvä kuluttajalle (ja ammattilaisillekin) suunnattu kommunikaatio on minulle yksi kiehtovimpia osa-alueita kosmetiikan maailmassa. Myyjävuosina uutuustuote- ja sarjakoulutukset olivat aina yhtä hartaasti odotettuja tilaisuuksia asiaankuuluvine "propagandoineen" ^_^ "Tule koulutukseen, lähde kotiin vakuuttuneena siitä että meidän uusin seerumi on nyt se ihan mielettömin tuhkimotippa jolla asiakkaan rypyt ja huolet siliävät" :) Ahh, nuo olivat aikoja....
(Valveutuneena sitä toki osaa suodattaa koulutustilaisuuksissa sen olennaisen tiedon ;))
Tuossa viime viikolla tuotelaatikoita penkoessa käsiin osui deodorantti (ei promotuote vaan oma hankinta, tykkään ko. dödöstä kovasti), jonka siirsin käyttöön kun edellinen on sopivasti loppumassa. Ennen kuin heitin ulkopakkauksen roskiin, tulin lukeneeksi sen mukana tulleen infolappusen. Selektiiviset merkit ovat hassuja kun jokaisen tuotteen, jopa kajal-kynän, mukaan pitää aina laittaa vuolaasti informaatiota sisältävä paperi... On tärkeää, että rajauskynänkin hienot vaikuttavat aineet tuodaan esiin ja neuvotaan miljoonaan kertaan taitellussa pikkuruisessa paperissa, miten asiakas saa piirrettyä sen tasaisimman viivan ^_^
Nojoo, mutta näiden pikkulippulappusten kaunokieltä on hauska lukea. Mitä jännää antiperspirantista on haluttu kertoa?
Odotetusti lappunen kuvailee tuotteessa käytettyjen kasviuutteiden vaikutuksia. Mitä markkinointikommunikaatioon ja myönteisiin mielikuviin tulee, mikään ei pure niinkuin luonnon ainesosat, tämän tietävät normikosmetiikankin yritykset. Niinpä kaikki alan boolaagit, ne synteettisimmätkin, korostavat mainoskielessä aina reseptien kasvipohjaisia ainesosia. On ymmärrettävää, että kukkaisuutteet ja yrtit kuulostavat sympaattisemmilta ja kuluttajalle tutummilta kuin propyleeniglykolit ja sykloheksasiloksaanit.
On myös varsin yleistä, ettei tuotteen varsinaisia, pääasiallisia vaikuttavia aineita mainita markkinointikommunikaatiossa lainkaan, koska ne eivät kuulosta myyviltä tai auta osaltaan luomaan myönteistä, houkuttavaa mielikuvaa.
Lempideodoranttini kohdalla tällainen valinta on tehty alumiinikloorihydraatin kohdalla, eli juuri sen ainesosan joka tekee tuotteesta antiperspirantin = hikoilua estävän. Kuten tunnettua, alumiiniyhdisteistä on viime vuosina liikkunut mediassa paljon ristiriitaista keskustelua, eikä sana 'alumiini' herätä useimmissa kuluttajissa positiivisia mielikuvia, vaikkei kuluttaja aineesta varsinaisesti mitään tietäisikään. Pakkauslappusessa halutaan kertoa, miten Clarinsin deodorantti toimii ja säätelee hikoilua, mutta kaikkein tärkein ja olennaisin asiaan liityvä ainesosa on jätetty mainitsematta ja lappunen kommunikoi asiakkaalle sen sijaan, että hikoilua vähentää taikapähkinäuute.
Totta, taikapähkinäuute supistaa ihoa ja sillä on myös antimikrobinen ominaisuus, mutta se ei toimi hikoilua estävänä ainesosana eikä pystyisi yksinään tuomaan antiperspiranttista vaikutusta, siihen vaaditaan alumiiniyhdiste. Taikapähkinällä ei ylipäänsä ole virallista deodoroivaa funktiota.
On mielestäni Clarinsilta arveluttavaa menettelyä puhua tekstissä vain taikapähkinästä ja sen (oletetusta) hikoilua hidastavasta vaikutuksesta vielä korostaen, ettei ko. aine "blokkaa hikitiehyitä kokonaan", kun tuotteen pääasiallinen vaikuttava aine alumiinikloorihydraatti sen kuitenkin tekee. Tällainen "ei suoranaisesti puhuta ei-totuuksia, mutta jätetään jotain olennaistakin kertomatta luoden kuluttajalle halutunlainen kuva" -menettely on mainonnassa valtavan yleistä. Se ei tietenkään ole laitonta mutta kyseenalaista, koska tuotteesta luotu kuva on harhaanjohtava.
Alumiinikloorihydraatista Eucerinin sivulta.
Korostan, että minulla ei ole itselläni alumiinifobioita ja käytän antiperspirantteja säännöllisesti.
Luotan asiassa EU:n kosmetiikkalainsäädäntöön ja siihen, että tutkimusten puitteissa (ainakin EU:n alueella myytävissä) antiperspiranteissa käytetyt alumiiniyhdisteet on todettu turvallisiksi käyttää. Valitsen käyttää antiperspirantteja koska haluan pitää kainaloni kuivina, siihen eivät alumiinittomat tuotteet auta.
Miten toinen merkki kertoo antiperspirantistaan ja sen vaikutuksista?
Eucerinin markkinointikommunikaatio on hyvin eri tyylinen Clarinsiin verrattuna. Toki brändikin on eri ja ilmaisu tältäkin pohjalta vähemmän "korusanallista", mutta rehellinen voi olla brändistä ja imagosta huolimatta. Minä kannatan ehdottomasti Eucerinin rehellistä, kuluttajaa aliarvioimatonta linjaa.
Ymmärrän selektiivisten brändien maailmaa enkä tosiaankaan ole ryppyotsaisena kosmetiikan kaunokielistä mainontaa vastaan. Kosmetiikka on monelta osin ihanaa elämyksellistä hemmottelua ja siihen kuuluukin liittää pumpulinpehmeitä, hyvää mieltä ja myönteisiä mielikuvia tuovia ilmaisuja. Mutta sen voi myös tehdä ilman harhaanjohtavaa kommunikaatiota.
Tällaista halusin jutella teille tänään.
Kiinnitättekö koskaan huomiota kosmetiikkamainosten tai tuoteinformaation sanavalintoihin ja ilmaisuihin? Oletteko bongailleet tuoteteksteistä harhaanjohtavia väitteitä tai kuvauksia? Onko niillä ylipäänsä väliä?
Aluminum cholorohydrate: tiivistelmä incihaku.fi-sivulta.
On jälleen ripsariarvostelun aika. Tammikuisesta kimppa-arvostelusta innostuneena päätin tästä eteenpäin testata ja arvioida maskaroita aina useamman kerralla samanaikaisesti, koska tällöin eri maskaroiden erot tulevat parhaiten esiin.
Valtaosa kauneusbloggaajista on varmasti aina tehnyt näin (= käytössä on kerralla useampi maskara), mutta minä olen jostain syystä pysytellyt maskara kerrallaan -systeemissä. En enää :)
Tällä kertaa testiajossa ovat olleet L'Orealin False Lash Wings Sculpt, Lumenen True Mystic Volume, Yves Rocherin Volume Vertige ja Maybellinen Lash Sensational -maskara. Olen saanut kaikki blogin kautta.
Mikään näistä ei ollut floppi, mutta yksi tuntui heti alusta alkaen suosikilta harjansa, erottelevuutensa ja siistin jälkensä perusteella. Yhdessä testimaskarassa on minun silmiini liian suuri harja ja jälki vähän sotkuista, yhden harja muistuttaa perhosta jolta on nypitty siivet irti ja yksi tekee muuten loistojälkeä mutta massa on sen verran kuivaa että jälki jää aavistuksen nukkaiseksi.
Aloitetaan "kuivasta tyypistä".
Yves Rocher Volume Vertige
Kuten nimi kertoo, maskara lupaa volyymia. Lupauksiin kuuluu myös kaareuttavuus, ja kyllä, kumpaakin tulee.
Vertigen massa on vähän kuivan oloista, minkä ei pitäisi johtua ainakaan tuotteen iästä sillä muistelisin saaneeni maskaran alle vuosi sitten. Korkkasin sen vasta nyt keväällä. Tietysti massan tarkoitettu laatu selviäisi vasta vertailemalla tätä muihin Vertigeihin. Jotkut maskarat on kehitetty tarkoituksellisesti kuivemmiksi kuin toiset.
Tuotetiedoissa kerrotaan myös, ettei harjaa tarvitse kastaa maskaroinnin yhteydessä purkkiin uudelleen vaan yhdellä vedolla mukana tullut massa riittää kummankin silmän ripsiin. Harjapään tarkastelu paljastaa perusteen tälle: pää toimii myös maskaravarastona hörpäten sisäänsä massaa pitkän avonaisen viillon kautta.
Tykkään harjassa sen kumimaisesta materiaalista, mutta muuten se ei ole ihan mieleeni. Paksu ja pyöreä kärki ei ulotu ihanteellisesti maskaroimaan ulko- ja sisänurkkien ripsiä. Hylsyssä on todella tiukka kauluri, harja pitää oikein kunnolla vetää ulos niin että plompsahtaa. Tuoksu on huomaamaton. Korkki on naksahtavaa laatua eli sulkeutuu hyvin ja mahdollisimman ilmatiiviisti.
Volume Vertigen hapsuista jälkeä.
Plussat: erottelee hyvin, kaareuttaa.
Miinukset: massan kuivakka koostumus ja kömpelö harja joka ei yllä hyvin sisä- ja ulkonurkan ripsiin.
L'Oreal False Lash Wings Sculpt
Maskara lupaa luoda runsaamman näköisen ripsirajan sekä tuoda tasaisesti levittyvää volyymia ja viuhkamaisen efektin. Viuhkasta tai ripsirajasta en mene sanomaan mutta volyymia tämä todellakin tuo.
Ja tämä on nyt se "ötökkäharjainen" ripsari. ^_^ En tiedä tuleeko kenellekään muulle Sculptin harjasta tällaista mielikuvaa, mutta minulle se on perhonen ilman siipiä. En pääse eroon tästä assosiaatiosta :)
Jos Sculptia pitäisi kuvata vain yhdellä ilmaisulla, se olisi: tuo pirun paljon massaa ripsiin yhdellä ainoalla vedolla. Todellakin, tämä ripsari ei turhia pihistele massan suhteen, sitä tulee ja runsaasti. :) En liioittele kun sanon, että viidellä vedolla tulos on jo massiivinen ja ripset todella paksut. Yhdellä vedolla saa saman jäljen kuin toisilla maskaroilla viidellätoista.
Aluksi koin runsaan, kostean massan ongelmallisena ja ripset jäivät minusta vähän klimppiin, mutta käyttökertojen myötä ja ripsarin hapettuessa tulos muuttui tasaisemmaksi eikä jälki ollut yhtä märkää. Lopulta totesin, että taidan aika lailla tykätäkin tästä maskarasta. Ainakaan jälki ei ole yhtään paakkuista, ja harjan kapea kärki mahdollistaa ripsien sisänurkan käsittelyn. Toisaalta sisä- ja ulkonurkan heiveröiset ripset jäävät Sculptilla helposti yhteenliimaantuneiksi massan runsauden vuoksi.
Sculptissa on naksahtava korkki eli se pysyy hyvin kiinni. Testineliköstä Sculptin tuoksu on havaittavin, mutta ei parfymoitu eikä voimakas.
Sculpt-ripset ovat selvästi paksuimmat.
Plussat: muhkeaa volyymia nopeasti, näppärä harjankärki joka tavoittaa nurkkaripset.
Miinukset: massaa tulee etenkin alussa vähän liikaakin ja hentoisissa ripsissä jälki voi olla klimppinen ja ripsiä yhteenliimaava.
Lumene True Mystic Volume
Lumenen uutuusmaskara poikkeaa täysin merkin aiemmista maskaroista: se on kookas ja harja tuntuu jotenkin hyvin epälumenemaiselta. Tämä siis ainakin allekirjoittaneen kokemus.
Mistä eniten ilahduin True Mysticissä on sen koostumuksen helppo poispeseytyvyys. Jeee!! Blueberry-maskarat takertuvat ripsiini todella tiukasti ja niitä on aina ollut tuskaa poistaa, True Mystic taas liukenee meikinpoistoaineeseen helposti. Kiitos Lumene :)
Harjan koko ei tule kuvassa hyvin esiin ilman vertailukohdetta, mutta kokonsa puolesta se on testinelikön suurin. Harjakset ovat mielestäni aika harvassa eikä jälki ole tarpeeksi kampaavaa ja erottelevaa omaan makuuni. Itse asiassa, koen True Mysticin tekevän jopa vähän sotkuista jälkeä. Välillä tulos on tosi nätti, välillä hyvinkin "risuinen". Maskarakokemuksen voisikin tiivistää sanoihin: "näyttävät mutta helposti sotkuiset ripset nopeasti muutamalla vedolla."
Hylsyn kauluri eli annostelija on hyvin löysä ja harjan mukana tulee kerralla paljon massaa. Notkean massan koostumus on voide-vahamainen. Tuoksu on käytännössä olematon.
"Mystiset volyymiripset"
Plussat: helppo poispeseytyvyys, kotimaisuus.
Miinukset: liian suuri harja testaajan silmiin ja välillä sotkuinen jälki.
Mutta näyttävät ripset True Mystic kyllä tekee onnistuessaan :)
Aika kivat :)
Ja sitten suosikkini:
Maybelline Lash Sensational
Välitön lemppari! <3
Erottelee, tuuhentaa siististi ilman paakkuja ja ulottuu nurkkaripsiin. Lupausten mukaista viuhkamaista kaarevuutta en ole havainnut, mutta se ei varsinaisesti ole itselleni tärkeääkään maskarassa, sillä ripseni ovat luonnostaan taipuisat. Harjan optimaalinen koko, erottelevuus, massan tehokas kerrostuvuus ja ripsarin helppo peseytyvyys ovat niitä juttuja joilla on eniten merkitystä minulle. Lash Sensational delivers it all! :)
Paikka vuoden parhaiden tuotteiden listalla vaikuttaisi olevan varmistettu :)
Katsokaa miten paakutonta, siistiä jälkeä...!
Muut kilpakumppanit jäävät kauas jälkeen mitä siistiyteen ja erottelevuuteen tulee.
Katsotaan millaisia haastajia seuraavasta testiryhmästä löytyy Lash Sensationalille! :)
Onko joku näistä teidän suosikkinne?
...ja itse asiassa kaikille muillekin ihotyypeille, etten sanoisi :) Paitsi tuoksuherkälle tai -allergiselle, putsari on nimittäin voimakkaasti hajustettu.
Tuote on vilahtanut blogissa jo kerran aiemminkin mutta siitä on yli neljä vuotta, enkä vielä tuolloin ollut ostanut sitä omaan käyttöön vaan testannut näytteen verran kaverilta. Ihastuin jo tuolloin, mutta vasta tänä keväänä tuli vihdoin tilattua oma pullo. :)
Kyseessä on Nubian Heritagen African Black Soap Body Wash.
Kyllä, body wash. Mutta tuotetta voi vallan mainiosti käyttää myös kasvoilla, pakkaustekstissäkin lukee "from head to toe". Kuten tunnettua, kasvoputsareissa, shampoissa ja suihkugeeleissä käytetään samoja puhdistavia ainesosia, eli yksi tuote voi periaatteessa sopia kaikkien kehon alueiden puhdistamiseen. Puhdistavien aineiden laatu ja pitoisuus sekä seoksen muu koostumus vaikuttavat siihen, miten hyvin tuote sopii esim. sekä iholle että hiuksiin. Nubian Heritagen suihkugeelin kohdalla koostumus on mitä ihanteellisin myös kasvoille!
Alunperin African Black Soap Body Washia minulle suositteli kaverini Ellen, jota haastattelin muinoin Karkkipäivän ensimmäiseen iHerb-juttuun. Ellenillä on epäpuhtauksiin taipuvainen sekaiho ja näppyjä tulee herkästi myös dekoltee-alueelle (tai tämä oli ainakin tilanne Nubian Heritage -suosituksen aikoihin). Black Soap -putsari oli kuulema rauhoittanut huomattavasti etenkin dekoltee-alueen näppyjä. Ja ihan ilman mitään ihon kuntoa parantaviakin vaikutuksia: tuote vain on aivan ihanan tuntuinen iholla..!
Minulla ei ole epäpuhtauksiin taipuva iho, mutta tuote sopii minullekin ja rakastan sitä! Sen pesuteho on tarpeeksi hellävarainen ja koostumus kosteuttava sopiakseen pintakuivallekin iholle. Geelin sisältämän sheavoin tuoma kermaisuus tuntuu iholla hoitavalta eikä iho jää huuhtelun jäljiltä narisevan puhtaaksi. Puhtaaksi, kyllä, mutta ilman supertehokkaiden tensidien jättämää natisevaa pintaa, joka on merkki siitä että puhdistusaine on vienyt ihon pinnalta vähän turhankin paljon ihon omia rasvoja. Toisille tällaiset superpesevät putsarit sopivat ja iho kestää niiden kuivattavuuden, mutta toisten iho tykkää hellemmästä meiningistä, kuten luonnonkosmetiikan kaikkein miedoimmista sokeri- ja aminohappopohjaisista tensideistä.
Itse tykkään eniten ns. välimuotoratkaisusta pesevyyden suhteen, ja African Black Soap Body Wash tarjoaa juuri sellaisen: se on pesevämpi kuin useimmat luonnonkosmetiikan putsarit mutta hellempi kuin stydit saippuapohjaiset vaahtoputsarit tai monet epäpuhtaan ihon geeliputsarit. (Ainakin oma ihoni vetää niillä aivan narisevaksi ja on kireä kuin pingotettu kanvas ennenkuin saa helpotuksen kosteusvoiteella.) Emulsioputsarit ovat tietenkin se kaikkein hellävaraisin ja samalla tehokas putsarimuoto, mutta kun on meitä, jotka haluaa sitä VAAHTOA! :D Ja just meille tuotteet kuten African Black Soap Body Wash ovat onnen omiaan.
Tiedätte millainen putsarihifistelijä mä olen. Aina löytyy jotain huomautettavaa, tämän kaverin kohdalla se on ainoastaan tuoksun voimakkuus. Kokonaisuudessaan African Black Soap on kirkkaasti ihanimman tuntuisia putsareita mitä olen koskaan käyttänyt, uskallan valikoida näin voimakkaat sanat :) Geeli ei ole niljaista niinkuin niin monet geeliputsarit tuppaavat etenkin huuhteluvaiheessa olemaan, sen vaahto on kermaisen liukuvaa ja vaahdonmuodostus juuri sopivaa, kohtuullista medium-tasoa.
Joko luitte tarpeeksi hehkutusta? :D No vielä meinasin latoa faktaa pöytään ^_^
African Black Soap Body Wash:
En tiedä saako Nubian Heritagea vieläkään Suomesta, käsittääkseni ei, mutta tuotteita voi tilata iHerbistä. Eikä vie vararikkoon. :) 384 ml pullo maksaa alle 10 dollaria, halvimmilla postikuluilla $13,96 eli 12,40€.
Uusi asiakas saa katettua postikulut iHerbin ensitilauskoodilla jolla saa tilauksesta 5 dollaria alennusta. Minun koodini on NIJ031, mutta koska en halua että joku kuvittelee mun vinkkailevan hyvistä iHerb-tärpeistä vain että saan itse bonuksia, neuvon, että noita koodeja löytää netistä pilvin pimein kun hakee esim. "iHerb coupon code". :) Ei siis tarvitse käyttää juuri mun koodia. Jokainen iHerbin asiakas saa tuollaisen koodin ensitilauksen yhteydessä, ja sitä voi sitten halutessaan jakaa ystäville ja tutuille.
Halvimmillaan Nubian Heritage -ihanuuden saa kahdeksalla eurolla (jos on ensitilaaja), ei ole paljon melkein 400 millin kokoisesta pullosta. :) Suosittelen tutustumaan :)
Jos tuntuu liian tuoksuvalta kasvoilla käytettäväksi niin saapahan ainakin ihanan pehmeästi vaahtoavan, antimikrobisen suihkugeelin ^_^ Jos vielä tykkää santelipuun tuoksusta niin et voi hävitä :D
Vinkki: Lumenen silmämeikinpoistoainepullot ovat kokonsa ja annostelijansa puolesta ihan parhaita geelimäisten tuotteiden pakkauksia. Olen säästänyt kaikki tyhjät Lumenen pullot ja täytän niihin suosikkituotteitani joiden oma pullo on liian iso tai kömpelö matkakäyttään. Kuten Nubian Heritagen.
*
Olen tosi iloinen että sain African Black Soap-vinkin aikoinaan Elleniltä, ja nyt jaan sen ansaitsemallaan "paatoksella" eteenpäin teille! ^_^
Random-postaus.
Minun piti tänään lähteä ystäväni kanssa roadtripille Vaasaan, mutta ystäväni joutui perumaan matkan. Juuri nyt tuntuu siltä, että olisin mieluusti perunut reissun itsekin (vaikka olin niiin odottanut pääseväni vihdoin ekaa kertaa Vaasaan!), sen verran painaa väsy tuolta juhlaviikonlopulta. Ei ihan hirveän montaa tuntia tullut nukuttua matkan aikana.
Tulin eilen myöhään mannerkotiin Ahvenanmaalta ja olen tänään potenut kyvyttömyyttä jaksaa tehdä oikein mitään - muuta kuin levittää kaikki tällä hetkellä testausta odottavat kasvojenhoitotuotteet pöydälle ja tehdä niistä testauslista. :D Just sopivaa aivot narikkaan -hommaa juhlaväsyneelle. ^_^ Samaan syssyyn vielä kuvasinkin mokomat. Tuotteiden kuvaus on muuten välillä älyttömän tylsää hommaa (ja tylsiltä ne kuvat näyttääkin), sen puuhan voisin mielellään ulkoistaa.
Mr. Karkkipäivä oli jättänyt minulle kotiintulotervehdyksen <3
Iltapäivään mennessä olin kerännyt tarpeeksi voimia lähteäkseni ulos ja tänään starttasi vihdoin meikäläisen ulkojuoksukausi. Myönnettäköön, ettei ne mäet nyt ihan niin kevyesti vielä heilahtaneet kuin viime kuukaudet olisivat antaneet toivoa... Mutta ei puuskutusta ;) ^_^ Ihana oli hölkötellä menemään kimmeltävässä järvimaisemassa.
Kasvotuotteita lajitellessa käsiin osui muutama "nämä joutaa eteenpäin" -tuote, ja ne olisivat tässä nyt teitille tarjolla, jos joku huolii.
Huikatkaa jos joku näistä kiinnostaa, niin arvon putelit kiinnostuneiden kesken. Acorellet laitan samassa paketissa.
Huikkailla voi vaikka viikonlopulle saakka, en ennätä kuitenkaan postittaa näitä ennenkuin ensi viikolla.
Elokuulle saakka olisi nyt testattavaa... Harvemmin testaan näin tiheällä aikataululla koska välillä on oikeasti kiva käyttää niitä vanhoja lempituotteitakin, mutta osa tuotteista (esim. Estelle & Thildin Biodefense) on odottanut vuoroaan jo yli vuoden. Osa näistä on myös sellaisia, joista olette kyselleet jo moneen otteeseen (kuten Mossa ja Mádaran SOS). Saapa nähdä pysynkö aikataulussa :) Mutta totuus on, että jos en tee aikataulua, on hyvin todennäköistä että testaus vain siirtyy ja siirtyy monen sarjan kohdalla.
Ajattelin aloittaa Lorkusta koska en ole koskaan (!!) käyttänyt L'Orealin ihonhoitotuotteita, ja tiedän, että kontrasti luonnonkosmetiikkaan on suuri. Kiinnostavaa kokeilla L'Orealia pitkän kotimaisen (luonnon)kosmetiikkatestijakson jälkeen.
Vielä viimeiset terveiset Madeiralta:
Lauantaina kumpparit tulivat tarpeen muutenkin kuin luolavierailulla, loppupäivästä nimittäin satoi kaatamalla ja näkyvyys jeeppikiertoajelullamme ylös vuorille oli pahimmillaan ehkä metrin tai kaksi...
Madeiran korkeimman kohdan sijaan näimme tien pientareella sateessa töröttäviä lehmiä, jotka näyttivät olevan meitä enemmän ihmeissään siitä mitä turistit tekivät vuorilla sellaisena päivänä, ja koimme sydäntä halvaavia jännitysmomentteja jeeppien kiitäessä välillä turhankin vauhdikkaasti nollanäkyvyydessä kapeilla mutkaisilla teillä. Madeiran tiet valtavine pudotuksineen eivät sovi korkean paikan kammoisille ;)
Sateesta ja vilusta huolimatta tunnelma oli katossa ja nauroimme jeepin takaosassa vilttiemme alla (varmaan väsymyksestäkin) niin, että välillä puheesta ei tullut mitään. Yksi seurueestamme osti lounaspysäkillä auton täyteen cola-mukeissa myytyä olutta ja minäkin totesin, vaikka en normaalisti olutta juo, että tämä on nyt se päivä jolloin teen poikkeuksen. :) Kyllä se kohme siitä kaikkosi ^_^
*
Arvonnassa voittivat:
Sanna mamma (Laveran itseruskettava)
Minna (Acorellen tuotteet)
Sipe (Estelle & Thild -putsari)
Jaana (Mádaran öljy)
Voittajiin on otettu yhteyttä. :)
Muistatte mitä hiuksilleni kävi tässä vajaa kuukausi sitten.
Vaikka persikkainen tyvi ei hurjasti hymyilyttänyt, niin tarjoaahan se kuitenkin erinomaisen tilaisuuden keltaista taittavien hopeatuotteiden testaukseen :) Täytyy nähdä asiat aina positiivisessa valossa ^_^
Ostin vihdoin viimein Fudgen Clean Blonde -shampoon, jolla ainakin kauneusbloggaajien keskuudessa on ylittämätön kannatus. Monen mielestä Fudgen hopeashampoo hakkaa hopeanaamiotkin, mikä kertoo aikamoisesta tehosta kun kyseessä on tuote jota ei tarvitse jättää hiuksiin vaikuttamaan (tai voi jättää max. viideksi minuutiksi jos haluaa).
Tämän näköinen tökötti. Budjettipirkko vinkkaa, että Fudge Clean Blonde -shampoon saa halvimmalla FeelUniquesta (18,08€ postikuluineen), mutta itse en jaksanut odottaa postitusta vaan ostin pullon kampaajalta kestäen 2,40 €:n hintaeron :D
Testasin shampoon ensimmäistä kertaa vappuna mökillä (siitä nuo "Villi Pohjola" -henkiset kuvataustat... ;)).
Tuotteen hypetys näyttää olevan ansaittu; kyllähän tällä saa ihan mielettömän viileää jälkeä jo yhdellä ainoalla käsittelykerralla!
Mutta. Kysymys kuuluu: miten ihmeessä tuloksesta saa tasaisen...?
Katsokaa: edessä lähes harmaanhopeiset kutrit, takana ja ylempänä tyvessä kellertävää.
(Tältä näyttää hiukset jotka on saunan jälkeen kieputettu yöksi nutturalle.)
Tyveen Fudge Clean Blonde ei vaikuttanut käytännössä ollenkaan. Jos mahdollista, ero tyven ja pituuksien välillä on nyt vieläkin suurempi kuin heti värjäyksen jälkeen. Sen verran voimakkaasti Fudge kirkasti pituuksia.
Levitän shampoon aina tyveen ja vaahdottelen siellä reilusti, ja annan vaahdon sitten valua pituuksiin jotka käyn läpi puristellen. Pesen hiukset pää alaspäin jotta a) saan sormet kunnolla hiusten tyveen ja shampoon täten kauttaaltaan hiuspohjaan ja b) minimoin suihkun paineen hiuksia katkovan vaikutuksen päälaella. Lisään shampoota vielä erikseen toisen annoksen takaraivolle.
En tiedä millä menetelmällä shampoovaahdon voisi mitenkään saada hiuksiin täysin tasaisesti niin että hopeashampoon ollessa kyseessä pigmenttiä olisi jakautunut kaikkiin hiusosioihin tasaisesti. Kuulostaa lähes mahdottomalta. Fudgen ohjeissakaan ei neuvota mitään erityistoimenpiteitä kuten shampoon kampaamista jotta tulos olisi tasainen.
Sen sijaan siellä kyllä neuvotaan käyttämään hanskoja ihon tahraantumisen välttämiseksi...
Tämänhän minä olin tietenkin missannut ^_^
Sormet olivat violetit vielä neljä päivää Fudge Clean Blonde -pesun jälkeen... No, seuraavalla kerralla tiedän ;)
En ole perehtynyt hopeashampoiden maailmaan joten en osaa sanoa vaikuttaako shampoon kompositiossa tehoon jokin muukin kuin pigmentti. Fudgen shampoossa väripigmentti on CI 60730 eli Acid Violet. Käsittääkseni pigmentit saa merkata inciin aina viimeiseksi, joten sen sijoitus incin viimeisenä ei kerro mitään pitoisuudesta. On ilmeistä, että Fudgen Clean Blonde -shampoossa sitä on aika paljon.
Merkkasin inciin salisyylihapon ihan vain kuriositeettina kun juuri oli puhetta siitä, miten BHA-happoa käytetään kosmetiikassa monessa muussakin funktiossa kuin vain kuorivana ainesosana. Sitä löytää lopulta vaikka mistä tuotteista joissa sitä ei mainosteta aktiiviainesosana, myös shampoista. Hilseshampoissa se toimiikin keratolyyttina eli kuorii päänahkaa, tällöin pitoisuus on tietysti säädetty ko. vaikutuksen mukaisesti. Fudgen shampoossa rooli lienee joku ihan muu, kenties vain osa säilöntäainemixiä.
Silver-honey-hair...
Olisi kyllä mahtavaa jos saisin helmenkirkkaan "Fudge-efektin" koko hiuksiin, mutta shampoon vaikutus on niin voimakas että en taida uskaltaa käyttää sitä kuin ehkä joka kolmas tai neljäs pesu.
Kovasti tekisi mieli kokeilla tyveen kunnon tehokäsittelyä niin että jätän Clean Blonden vaikuttamaan sinne pidemmäksi aikaa, mutta koska shampoota pakostikin leviää muuallekin hiuksiin, näen jo silmissäni kuinka mulla on kohta osin siniseksi vetänyt tukka.... :P
Onko Clean Blonden käyttäjillä jotain vinkkejä..?
Pitkästä aikaa innostuin vetämään kunnon keväisen värimeikin naamaan :) Vai pitäisikö sanoa kesäisen, loppuviikon säätiedotuksen perusteella... Eilinen oli kyllä ihan ehtaa kesää ja meikäläinenkin starttasi terassikauden :) Taisi moni muukin olla samalla asialla ^_^
Urban Decaylla hemmotellaan minua niin että alan jo nolostua... mutta en kyllä toisaalta pahoittanut mieltänikään kun vastaanotin maanantaina tämän ihanan luomiväripaletin! ^_^ <3
Kyseessä on UD XX Vice Ltd Reloaded -paletti. Urban Decay juhlii tänä vuonna 20-vuotistaivaltaan ja XX Vice Ltd Reloaded on ensimmäinen juhlavuoden kunniaksi julkaistavista limited edition -tuotteista.
Taas joutuu huomaamaan miten nopeasti vuodet vierivät... Ensimmäinen Urban Decayn palettini oli nimittäin vuoden 2006 juhlapaletti Ammo Shadow Box. :) Ostin sen New Yorkista ihkaensimmäisellä Sephoran vierailullani... Oi, muistoja..! :) Miten vaatimattomia pienet ja latuskaiset paletit olivat tuolloin ulkonäöltään nykyisiin painaviin megavirityksiin verrattuna. Nykyiset ovat toki aivan upeita näyttävyydessään, mutta kieltämättä hieman epäkäytännöllisiä tilaa vievyytensä puolesta.
Violettifani vain huokailee ihastuneena... Värimaailmansa puolesta ei kyllä ole toista merkkiä joka olisi niin MUN kuin Urban Decay! <3
Avatessani paletin maltoin tuskin odottaa että pääsin meikkaamaan. Silmäni valikoivat 20 kauniista sävystä heti mieleisen kombon.
Tällainen meikistä tuli.
Blogiani pitkään lukevat varmaankin tunnistavat tyylin. :) Olen yhdistellyt vuosien varrella usein violettia ja vihreää, ne ovat raikas ja hauska yhdistelmä kaikessa epämätsäävyydessään. Epämätsäävyydellä tarkoitan sitä, että violetti ja vihreä eivät häivyty luontevasti toisiinsa (ellei väliin tee liukumaa sinisellä ja turkoosilla). Itse en usein yritäkään saada vihreää ja liilaa liukumaan toisiinsa vaan teen tarkoituksella selvärajaisen kontrastivarjostuksen. Lempeä vaalea pistaasinvihreä näyttää tosi kivalta mehukkaan pinkkiliilan rinnalla, tycker jag :)
Kasvoilla Everyday Mineralsin Semi-Matte-meikkipohja sävyssa Light 2N ja Yves Rocherin vanha ikilempparini Rose Douceur -poskipuna. Huulilla niinikään suuri huulipunasuosikki: Viva La Divan Hard Rock Sweetie.
Vice Ltd Reloaded -paletissa on kolme täysin uutta sävyä, viisi vintage-sävyä (eli muinoin valikoimassa olleita ja sittemmin poistuneita), viisi aiemmissa LE-paleteissa ilmestynyttä exclusive-sävyä ja seitsemän best seller -sävyä UD:n vakiovalikoimasta.
Urban Decayn glitter-koostumus jakaa mielipiteitä (vai jakaako, tykkääkö siitä kukaan? ;)), ja iloksenne voin kertoa, että Vice Ltd:ssä on vain kolme glitter-sävyä. Mattaakin on vain kolme. Vaikka itse olen hohtavien ystävä, en pitäisi huonona jos mattaisia sisällytettäisiin paletteihin vähän enemmän. Ne ovat melkein aina vähemmistössä.
Minulla on sävyistä entuudestaan vain Oil Slick, Mildew ja Smog. Vakiovalikoimaan kuuluvaa Asphyxia olen katsellut sillä silmällä jo vaikka kuinka pitkään, nyt se oli sopivasti mukana Vice Ltd:ssä. :)
Käytin meikkiin seitsemää sävyä. Vihreän Misdemeanor-rajauksen alle laitoin Sephoran Surfer Babe -kynää (tumma metallinen vihreä).
Alaluomen sisärajaus IsaDoran Satin White -kynällä.
Alaluomen sisänurkkaan laittamani Roadstripe-sävy muistuttaa MACin valikoimassa ennen ollutta viehkeää Vellum-sävyä. Sävy näyttää napissa valkoiselta mutta shiftaa iholla siniviolettiin. Ihana! <3
Liikkuvalle luomelle levittämäni Acid Rain -sävy on myös maininnan arvoinen. Rakastan tuollaisia pastellisia kellanvihreitä, niistä tulee mieleen sitruunaperhonen :) Sävy muistuttaa paljon Couleur Caramelin Anise-sävyä joka kuuluu ykköslemppareihini vihreissä luomiväreissä.
Suljetut silmät -kuvat ovat hassuja kun niissä näkyy niin selvästi miten eri muotoiset luomet mulla on... Siksi mua välillä ärsyttää julkaista niitä :D Kun ajattelen, että joku saattaa luulla mun vahingossa meikanneen toisen luomen pienemmän näköiseksi ^_^ Nojoo, mitäs väliä sillä on...
Mun vasen kulmaluu sijaitsee ylempänä ja tekee laajemman kaaren kuin oikea, tehden vasemman silmän luomesta tilavamman ja tasaisemman kuin oikeasta. Oikean silmän luomivaon vekki puolestaan voimistuu vuosi vuodelta... Meikkibloggaajana sitä panee merkille jokaisen detaljin ja muutoksen silmissään ^_^ Jos ei kuvaisi naamaansa joka viikko ei näitä todennäköisesti huomaisi :)
UD XX Vice Ltd Reloaded -paletti on nyt myynnissä Helsingin, Tampereen ja Oulun Sokoksissa. Hinta on 54,90€.
P.S. En voi valittaa maisemista...
Olen matkalla superjännään juttuun, joka ei liity blogiin tai meikkeihin tai kosmetiikkaan mitenkään, mutta en meinaa malttaa odottaa että pääsen kertomaan siitä :) En ole ikinä päässyt osalliseksi mihinkään näin jännään ^_^
Päätetään teemaviikko tällä kertaa arvontaan. :)
Dermosil tarjoaa Karkkipäivän lukijoille kaksi kappaletta Nature-sarjan tuotesettiä.
Setissä on sarjan bestseller-tuotteita:
Osallistut arvontaan kertomalla, mitä tykkäsit kotimaisen kosmetiikan teemaviikosta ja tuleeko itse käytettyä minkä verran suomalaisia kosmetiikkamerkkejä. Onko jokin kotimainen sarja johon erityisesti tekisi mieli tutustua?
(Vinkkejä otetaan samalla vastaan myös mahdolliselle kolmannelle teemaviikolle ^_^)
Osallistumisaikaa on tiistaihin 3. toukokuuta kello 24.00 saakka. Liitäthän osallistumiskommenttiisi myös sähköpostiosoitteesi sille varatulle riville.
Arvonnassa voittivat Laura ja Tuuli. Voittajiin on otettu yhteyttä.
