Meillä on kotona vitriiniongelma.
Kun viime vuonna muutimme uuteen pikkuiseen asuntoomme, ei ponivitriinilleni enää ollut tilaa.
Eikä se edes sovi asunnon tyyliin.
Silti se jäi täyteen ahdettuna ja rumana makuuhuoneeseen sängyn viereen litistettynä. "Pakkaan ponit kohta laatikoihin ja viemme vitriinin pois", sanoin miehelleni.
Vuotta ja viittä kuukautta myöhemmin, vitriini on yhä paikallaan. Niin tyypillistä meitä. Emme vain oikein saa asioita hoidettua. Ja sitäpaitsi säälin poneja. :(
Kun tässä kuukausi takaperin kaivoin kaikki kynsilakkani esiin lakkakokoelmakuvausta varten, tajusin, etten voi säilyttää niitä kaikissa eri pikku laatikoissa ympäri kylpyhuonetta koska en kerta kaikkiaan muista niitä. Loin silmäyksen vitriiniin. Siinähän se edelleen jökötti, vaikka ei voisi vähempää sopia ahtaaseen makuuhuoneeseemme. Mutta olkoon. Lakat siirtyisivät sinne.
Poniraukat. Ne matkustavat mukanani asunnosta toiseen, eivätkä koskaan pääse ansaitsemalleen paikalle. :( Koskahan muutan kotiin, jossa ponit saavat suuren ja tarkoituksenmukaisen vitriinin? Yli puolet kokoelmastani ei ole koskaan edes päässyt esille.
Nyt vitriinin kaksi ylintä hyllyä näyttävät tältä. Eihän niitä lakkoja niin paljon olekaan..! Näyttävät kovin pieneltä määrältä näin yhteen kerättynä. Nyt muistan varmasti käyttää unhoon jääneitäkin sävyjä.
Alimmalla hyllyllä tungeksii edelleen ponikrääsää, joka täytyisi siirtää pois. Katsotaanpa tilanne vuoden kuluttua....
Vitriinihirvitykseen oli päässyt esiin lähinnä G3-osastoa ponikokoelmastani, sekä eBaysta ostamiani liikuttavia So Soft -poneja. Viime vuoden tammikuun Suuressa Ponipostauksessa esittelin teille suosikkejani G1-poneista, ja tällä kertaa päätin kuvata muutaman G3-lempparin ja So Softit.
Blue Mist on lahja amerikkalaiselta ystävältäni.
Pineapple Paradise tuoksuu miedosti. Ponia katsoessa tulee heti mieleen joku trooppinen smoothie.
Party Cake näyttää niin reippaalta! :) Pidän sen ilmeestä.
Peri Winklessä pidän eniten rauhallisen valkoisen ja kauniin siniturkoosin sävymaailmasta.
Desert Palmin väritys ja asento ovat kivat, samoin 3D-kuvio.
So Soft -poni Magic Star on yksi kokoelmani helmiä. Se on upeassa kunnossa ollakseen vuodelta 1985, ja sen takajaloilla seisova asento on erittäin harvinainen.
Nukkapintaisia So Softeja ei koskaan myyty Suomessa. Siksi olinkin niin onnellinen, kun sain haalittua näitä eBaylta. So Softeissa näkyvät leikin jäljet tavallisia poneja paremmin, ja ne ovat ulkonäöltään jotenkin vetoavan haalistuneita ja elämää nähneen näköisiä.
So Soft -poni Bouncyn kaviossa lukee entisen omistajan nimi. <3 Joku pieni amerikkalainen Jenny-tyttö on tällä leikkinyt. :) Eipä Jenny varmaan aavistanut, että pikku-Bouncy tulee joku päivä seisomaan suomalaisen ponikeräilijän Ikea-vitriinissä.
"Oops, I did it again..." eli pari uutta lakkaa tuli taas hankittua. Nämä ovat IsaDoran kesäkokoelmasta.
Lilac Bikini oli harmikseni kynsillä paljon tummempi kuin mitä pullon pastellinen sävy antaa ymmärtää. Sävy muistuttaa itse asiassa ensimmäistä ei-punaista kynsilakkaani, Star Gazerin violettia, jonka ostin seitsemännellä luokalla. Nostalgiaa..!
Dazzling Ocean sen sijaan on juuri niin ihastuttava kuin pullon sävy kertoo; kimalteleva ja shimmerinen turkoosi. Juuri sopiva kesään!
...ja muistuttaa erehdyttävästi edellistä ostamaani lakkaa, SnowCrystalin Sparkling Aquamarinea. :) Tarvitsinko näitä nyt oikeasti kaksi? Näköjään.
Tällaisia höpinöitä tällä kertaa. Huomenna esittelyssä ehkä maailman kestävin eyeliner!
Huulimeikki. Mitäs opeteltavaa siinä nyt on? :)
Emma Stonen ihastuttava huulipunalook.
No ei välttämättä paljonkaan. Jokainen osaa vetää puikosta väriä huulilleen, eikä siihen tarvita kymmentä eri sivellintä tai häivytystaitoja. Näin ollen postaus ei tule paljastamaan mitään mielettömiä huulipunatricksejä, mutta jotain ajattelin huulien punaamisesta ja erilaisista huulimeikkituotteista kertoa.
Ei ole olemassa kosmetiikka-aihetta, josta meikäläiseltä ei riittäisi jutun juurta. ^_^
Allekirjoittaneen huulet muuttuvat kuin eri henkilön huuliksi huulipunan vaikutuksesta.
Huulipunalla on monia funktioita. Se voi muuttaa arkisimmankin lookin hetkessä wa-wa-woom glamouriksi, tai pelkistetyimmillään kalpeat ja ohuet huulet terveemmän ja täyteläisemmän näköisiksi. Toisille huulipuna on ehdoton osa päivittäistä tyyliä, toiset taas luottavat huulipunaan lähinnä juhlatilaisuuksissa.
Oli miten oli, huulipunia ja -kiiltoja löytyy joka lähtöön.
1. Perinteiset huulipunat
Perinteisissä huulipunissa on yleensä paljon pigmenttiä, ja ne tekevät peittävää jälkeä. Koostumuksia on mattoja, kiiltäviä, helmiäisiä ja kimaltavia. Laatuja on myös monia, ja ne vaihtelevat valmistajittain. Ylellisimmät punat tuntuvat huulilla voidemaisen miellyttäviltä ja kosteuttavilta, ja pysyvät pitkään. Toiset punat tuntuvat kuivilta ja levittyvät epätasaisesti. Ei siis välttämättä ole huuliesi syy jos puna näyttää kamalalta. Kokeile toista merkkiä.
Huulipunan kanssa kannattaa aina käyttää huultenrajauskynää, etenkin jos huulesi ovat vaaleat tai huultesi rajat epäselvät. Rajauskynällä saat huulillesi selkeämmän muodon ja huulipuna kestää pidempään karkailematta huultenympärysiholle.
Sannin huulipunavalinta - Rouge Dior.
Värittömät ja tylsät huulet muuntuvat kunnon juhlahuuliksi tarkalla rajauksella, kirkkaanpunaisella punalla ja huulikiillolla.
2. Kuultopunat
Kuultopunissa on vähemmän pigmenttiä kuin perinteisissä punissa, ja ne tekevät kiiltävää, läpikuultavaa jälkeä. Ne tuntuvat huulilla kevyemmiltä, ja ovat yleisesti ottaen helpompia käyttää kuin perinteiset punat, sillä niiden kanssa ei ole yhtä tarpeen käyttää rajauskynää. Kuultopunien hylsy voi erota perinteisestä puikkomaisesta huulipunasta, sillä kuultopunat ovat usein pehmeämpiä rakenteeltaan.
Sannin kuultopunavalinta - Clinique Buttershine.
3. "Lipstainit"
Lipstain eli suoraan suomennettuna huulentahraaja on nestemäinen pigmentti, joka imeytyy huuleen ja kestää erittäin pitkään. Tälle huulimeikkiryhmälle ei ole ilmeisesti vieläkään keksitty suomenkielistä nimeä. :) Lipstainit ovat useimmiten tussi- tai sivellinmuodossa. Koska lipstain ei jää huulen pinnalle vaan imeytyy, se tuntuu hyvin luonnolliselta ja olemattomalta. Päälle voi laittaa huulirasvaa, jos huulet tuntuvat kuivuvan.
Näitä huulimeikkejä ei löydy kotimaan markkinoilta monia, viimeisimpänä mainstream-tulokkaana on Max Factorin keväällä Suomeen rantautunut Lipfinity Lip Tint.
Sannin lipstainvalinta - en ole käyttänyt, mutta tekisi mieli kokeilla Tarten tai Stilan staineja.
4. Huulikiilot
Huulikiiltojen alakategorioita on yhtä monia kuin erilaisia huulipunia, mutta kaikille on yhteistä kiilto ja huulipunia ohuempi ja "juoksevampi" koostumus.
Perinteinen huulikiilto tulee joko vaahtomuoviapplikaattorilla tai siveltimellä varustetussa hylsyssä, tai puristettavassa tuubissa. Ennenvanhaan myös kuulapäiset hylsyt olivat yleisiä. Perinteinen kiilto on usein tahmeaa, ja kaikki tuntevatkin ihanan tuskastuttavan "hiukset-huulikiillossa" -efektin. Tahmeus on ikävyydessään kuitenkin olennainen osa huulikiillon toimivuutta - tahmea kiilto pysyy huulilla paremmin. Mitä vähemmän tahmaa, sitä nopeammin kiilto liukenee huuliltasi.
Toiset huulikiillot ovat voidemaisia ja tuntuvat huulilla miellyttävän hoitavilta. Tällaiset kiillot ovat etenkin aikuisten makuun.
Oman ryhmänsä muodostavat superpeittävät huulilakat. Ne tuovat erittäin intensiivisen ja kostean kiiltävän tuloksen ja pysyvät hyvin. Tahmafaktori on luonnollisestikin korkea. :)
Neljäs suosittu huulikiiltoryhmä on turvottavat huulikiillot. Olen tehnyt niistä oman postauksensa, jonka löydät täältä.
Sannin huulikiiltovalinta - Dermaglow Instant Lip Plumper.
5. Sävytetyt huulirasvat
Sävytettyjä huulirasvoja löytyy hyvinkin voimakkailla pigmenteillä, eikä jälki aina eroa kuultopunasta. Sävytetyt huulirasvat ovat kuitenkin rasvaisempia ja hoitavampia.
Sannin sävytetty huulirasvavalinta - Korres Mandarin Lip Butter Stick
* * *
Erilaisia huulimeikkejä eri "finisheillä".
Perinteinen huulipuna. Lancome Color Fever Lipstick, sävy Rouge Glamorama.
Kuultopuna. IsaDora Jelly Kiss Lipstick, sävy Lilac Tulle.
Kuultopuna. Make Up Store Sheer Lipstick, sävy Survivor.
Huulikiilto helmiäis- ja kimalle-efektillä. Ylähuulella L'oreal Glam Shine Holographic, sävy Gold Holographic. Alahuulella L'oreal Glam Shine Natural Glow, sävy Pearly Nude Glow.
Huulikiilto pelkällä kiillolla, ns. "wet look". Dior Addict Ultra-Gloss Reflect, sävy Fuchsia Poplin.
Huomaa, että kuultohuulipuna voi ulkoisesti näyttää aivan yhtä pigmenttiseltä kuin perinteinenkin huulipuna. Esimerkiksi kuvan Survivor-punasta ei kuvan perusteella uskoisi, että se tekee läpikuultavaa jälkeä.
Loppuun muutama vinkki!
Jos huultesi rajat ovat epäselvät ja iho huultesi ympärillä kirjavaa, levitä huulten ympärille peiteainetta ennen huulimeikin tekoa. Saat huuliisi selkeämmän muodon.
Jos symmetrisen rajauksen aikaansaaminen tuntuu vaikealta, merkitse ensin pienillä viivoilla kohdat, jotka sitten yhdistät.
Kuinka moni käyttää päivittäin huulimeikkiä? Mitä huulimeikkituotetta ilman ette voisi elää (näin dramaattisesti ilmaistuna ^_^)?
Wuhuu! Huomasitteko, että Lily Lolo on saapunut nyt myös suomalaisen verkkokauppa Biodellyn valikoimaan?
Koodilla 3SDP7T9E saa 10% alennuksen kaikista sarjan tuotteista 15. kesäkuuta saakka.
Hintaesimerkkejä:
Eli hyvin kohtuullisina on hinnat pidetty brittihintoihin verrattuna. Ja paljon edullisempana kuin esim. Elloksella ja Nelly.comissa! Hyvä Biodelly! :)
Sarjassa kerrotaan bloggarin lempiluomiväreistä.
Tällä kertaa esittelyssä ruskeapainotteisia paletteja.
Joulukuussa 2006 hankkimani Rimmelin Smokey Brun -kvartetti on täydellinen ruskea paletti. Siinä on perusvaalea koko luomen sävy, perusbeige (joka myöskin sopii kauniisti yksinään), lämmin kullanruskea ja viileä tummanruskea. Sävyt ovat kevyesti hohtavia. ns. low-shimmer -koostumuksella. Entisessä meikkielämässäni olisin käyttänyt paletin jo ajat sitten loppuun. Luulen, että tämä tulee olemaan niitä harvoja paletteja, jotka oikeasti tulen myös joskus saamaan loppuun. Smokey Brun -meikkukuvia esillä mm. tässä postauksessa.
Kanebon Woody Brown on puolestaan täydellinen ruskea duo. No okei, tarvitseehan näiden kanssa vielä vaaleankin sävyn, mutta muuten tässä on kyllä aivan mielettömän upeat sävyt. Koostumus on superpehmeä, englanniksi ilmaistuna "buttery", ja pigmenttiä erittäin runsaasti.
Huomaatte, että duo on itse asiassa testeri. Siihen liittyykin mukava tarina. Kun Kanebon luomivärit vuonna 2004 jäivät pois Viking Linen valikoimasta, myytiin viimeiset kappaleet puoleen hintaan. Löysin alekopasta Woody Brownin testerin, mutta en myyntikappaletta. Ihastuin sävyihin täysillä, ja kysyin myyjältä, eikö myyntikappaleita enää löytyisi mistään. Myyjä valitteli, että viimeinen oli tosiaankin myyty, mutta kaivoi laatikosta täysin avaamattoman testerin ja sanoi että "Ota tuo". Näinhän ei saisi tehdä, mutta myyjä tiesi että he eivät enää tee mitään loppuunmyydyn tuotteen testereillä, ja halusi ilahduttaa asiakasta.
Koko luomella Woody Brown -duon pronssinruskea, ulkonurkassa hipaisu tummanruskeaa
Vaikka myyjän toiminta oli kyseenalaista (testereitä ei missään nimessä saa antaa asiakkaille), oli se kuitenkin Viking Linelle ja Kanebolle täysin ilmaista markkinointia ja johti siihen, että minulle asiakkaana jäi tosi hyvä mieli ja kerroin varmaan kaikille ystävilleni miten hyvää palvelua Viking Linen parfymeriassa saa. Joskus siis sääntöjen vastainen toiminta todella kannattaa. :)
Gemeyn Duo Ocre onkin sitten luomivärikokoelmani vanhin yksilö. Tällä arvokkaalla vanhuksella on ikää jo 17 vuotta. Turhaan yökkäilette siellä, sillä puuterimaisissa tuotteissa eivät bakteerit elä, ja luomivärit voivat säilyä täysin ennallaan vuosikaupalla. Riippuu tietysti ihan tuotteen valmistustavasta, miten se kestää. Toiset puuterit muuttuvat vanhentuessaan koviksi eikä niistä enää irtoa pigmenttiä, kun taas toiset hapertuvat melkein pölyksi. Jotkut taas eivät mene miksikään. Gemeyn Duo Ocre kuuluu niihin. Se toimii edelleen yhtä hyvin kuin vuonna 1994. :)
Ruskeiden joukkoon on päässyt yksi violettikin kaveri. Hän on Maybellinen Velvet Crush, jonka ostin New Yorkista keväällä 2007. Tämä on Rimmelin Smokey Brunin ohella yksi käytännöllisimpiä palettejani, sillä sävyt muodostavat täydellisen, helpon harmonian. Paletissa on kalpea vaaleanvioletti (käytän kulmaluulla), hohtava harmaanvioletti (käytän liikkuvalla luomella), semi-matta sinertävä harmaanvioletti (käytän luomivaossa) ja hohtava violettiin taittava tummansininen (käytän ulkonurkassa). Teen paletilla käytännössä aina tämän saman perusmeikin, tai sitten käytän ainoastaan hohtavaa harmaanviolettia joka on suosikkejani nopeissa yhden sävyn meikeissä. MACin Crystal on sävyltään samantyylinen, suosittelen tutustumaan jos etsitte kivaa vaaleaa harmaanviolettia.
Velvet Crush -meikki löytyy mm. tästä postauksesta.
Yves Rocherin kesälookki tottelee nimeä Jardin des Nymphes, ja yhdistää hieman erikoisesti sinivihreän, roosan, oranssin ja kullan sävyjä.
Tämä visuaalikuva on minusta tosi kaunis, mutta meikkien sävymaailma ei mielestäni oikein toimi. Muutama helmi joukosta kuitenkin löytyi, ja niihin pääsemme tuotapikaa. :)
Tällainen satsi minulle pätkähti testattavaksi. Kuvassa aurinkopuuteri, kultainen kasvo/dekolteevesi, sinivihreä duo-rajauskynä, kultainen jumbokynä, roosa ja vihreä kynsilakka, sinivihreä luomiväriduo, väritön huulikiilto, punertava huulikiilto (vaikea määritellä tuon väriä) ja geelimäinen poskipuna. Kokoelmaan kuuluu vielä muitakin tuotteita, kiinnostuneet voivat tsekata ne täältä.
Sävymaailma on jokseenkin tunkkainen. Olisin kaivannut jotain raikasta mattaisten sinivihreiden ja murrettujen roosan sävyjen joukkoon, eivätkä huulikiillon ja kynsilakkojen punertavat sävyt sovi yhtään sinivihreän kanssa.
Mutta, tarkoitus ei ollut täysin haukkua lookkia, sillä täältä löytyy oikein kivojakin tuotteita! Suosikkituotteeni ovat kultakynä, aurinkopuuteri ja geeliposkipuna. Kultavesi on sekin kiinnostava, ja tulen varmastikin käyttämään sitä kesäilloissa kasvoilla ja dekolteella. Veden koostumus on semigeelimäinen, ja sen sisältämä kultakimalle on varsin "järeää" ja selvästi erottuvaa. Aine levitetään vanulapulla taputellen, ja se kuivuu välittömästi. Kasvoille tätä ei kannata levittää kovin ronskisti, tai diskopalloefekti on taattu. :)
Nimettömässä luomiväriduossa on tumma sinivihreä ja tummansininen. Sävyt ovat iholla todella tummia ja suhteellisen mattaisia (vaikka paletissa lukee "shimmery"), ja paletti kaipaisi ehdottomasti vaaleampaa toveria tuomaan meikkiin valoa.
Niinpä minäkin yhdistin kaksikkoon hohtavanvihreän Pure Luxen Seashoren. Seashore liikkuvan luomen sisemmällä puolikkaalla, ja YR-duon vihreä ja sininen ulkonurkassa ja luomivaon ulkokaaressa varjostuksena. Rajaus YR-kajalduon sinisellä päällä.
Luomiväriduo on myös sangen heikkopigmenttinen ja kuivan tuntuinen. Tämä tuote jää arviossani kokoelman jumboksi.
Tämä tuote puolestaan on ehkä suurin suosikkini lookista! Geeliposkipuna. Väri näyttää pelottavan kirkkaalta kun sitä puristaa tuubista, mutta se sulautuu ihoon helposti. Tällä saa aivan ihanan terveen hehkun poskille, todella nätti sävy! Tämän voi hieraista suoraan paljaalle iholle tai sävytetyn päivävoiteen (tai tietystikin myös meikkivoiteen) päälle.
Itse laitan tämän paljaalle, kosteutetulle iholle ja sitten päälle mineraalipohjan. Punasävy kuultaa kauniisti ja luonnollisesti läpi, ja mineraalipohja vielä tasoittaa sävyn. Laitan punaa kolme kerrosta eli hieman liian paljon, koska sävy himmenee jäädessään mineraalien alle.
Aurinkopuuteri on myös todella hyvän värinen. Se on aika vaalea eikä yhtään liian punertava tai oranssiin taittava, eli sopii vaaleammillekin ihonsävyille. Puuterissa on myös hyvin kevyttä kultaista shimmeriä. Olen käyttänyt tätä varmaan päivittäin sen jälkeen kun sen sain, eli tykkäilen kovasti.
Huulikiillot ovat hyvin luonnolliset. Saamani punertava sävy (en ota selvää onko tämä oranssi vai roosa, jotka mainitaan kokoelman tiedoissa) on huulilla lähes ei-minkään-värinen (kuvassa), ja lähinnä vain korostaa huulieni omaa sävyä. Koostumus on huulirasvamainen eikä yhtään tahmea. Kiilto ei ole kovin voimakasta, eli ainakin tämä sopii heille, jotka eivät kaipaa huulikiilloltaan mitään mega-wet-hohtoa. Aika hyvä arkihuulikiilto.
Värittömässä huulikiillossa on kultaglitteriä, mutta se ei juurikaan näy huulilla.
Kultakynän esittelinkin jo aurinkomeikkipostauksessa. Se on voidemainen kynä, ja jälki on voimakkaan hohtavaa. Sopii niin loistavasti kesämeikkiin, olen käyttänyt tuota jo vaikka kuinka monessa meikissä! Kulta on mahtava sävy, ja kullanvärisen alarajauksen voi yhdistää vaikka mihin; perusruskeaan, beigeen, violettiin, turkoosiin, pinkkiin....
Sitten vielä hintatietoja kun niitä jotkut jo Aurinkomeikkipostauksessa kyselivät.
Kultavesi - 8,90€
Kultainen jumbokynä - 4,90€
Aurinkopuuteri - 9,90€
Luomiväriduo - 9,90€
Rajauskynäduo - 3,90€
Huulikiilto - 4,90€
Geeliposkipuna - 4,90€
Minikynsilakka (3 ml) - 2,50€
Pronssin ja kullan hehku kasvoilla tuo kesän. :)
Kasvoilla Lily Lolon ja Couleur Caramelin mineraalipohjasekoitus, Yves Rocherin kesälookin kullanhohtoista kasvovettä ja samaisen lookin aurinkopuuteria.
Yläluomella kolmea eri beigen sävyä (vaikka eivät kuvassa erotukaan): sisänurkassa L'orealin Platinum Beige, ulkonurkassa Lumenen kesälookin Ilta Toiveiden ja luomivaossa Guerlainin Blonde Metal. Alaluomella Yves Rocherin kultakynä Or Soleil. Rajaukset Indelible Gel Eyeliner sävyssä Chocolate Mousse.
Silmiä pani siristyttämään aamuauringossa. :)
Tällaista kultavettä on kasvoillani.
Ja tällaista aurinkopuuteria.
Ja tähän kultakynään olen ihastunut kovin.
Lisää Yves Rocherin kesälookista seuraavassa postauksessa, jossa tarkempia tuotearvioita. Tämä oli vain tällainen aurinkofiilispostaus! :)
Sain kokeiltavaksi Couleur Caramelin meikkejä verkkokauppa GreenStreetiltä.
Olen jo pitkään halunnut kokeilla Caramelin meikkejä, joten tarjoukseen oli helppo vastata, "kyllä kiitos!" :)
Couleur Caramelin meikit ovat Ecocert-sertifioituja.
Couleur Caramel on tunnettu värikkäistä luomiväreistään, ja merkillä taitaakin olla luonnonkosmetiikkapuolen laajin luomivärivalikoima. Kokoelmaan kuuluu peräti 62 sävyä!
GreenStreetin valikoimassa ei tällä hetkellä ole ihan kaikkia CC:n tuotteita ja sävyjä, mutta valikoima tulee kasvamaan kesän aikana.
Sain itse valita, mitkä sävyt otan testiin. Valitsin luomiväreistä minttuturkoosin Curacaon, vaaleanvihreän Anisen, sinivihreän Bluish Greenin ja punavioletin Purplen. Huulipunista valitsin pinkin Medium Pinkin ja eyelinereista harmaansinisen Grey Bluen (04).
Couleur Caramelilla on myös mineraalimeikkipohjia, ja tokihan halusin testata myös sellaista. Oikean sävyn valitseminen väri"kartasta" ei kuitenkaan ollut kovin helppoa, ja ihmettelenkin miten Caramelilla ei ole olemassa tämän parempaa kuvaa sävyvaihtoehdoista (syy ei ole GreenStreetin, vaan sama kuva on käytössä kaikilla CC:n jälleenmyyjillä). Sanoisin, että sävyn valinta pelkästään tämän kuvan avulla menee vähän arpomiseksi. Tästä postauksesta näette kuitenkin todenmukaiset swatchit ainakin sävyistä 02 ja 03! :)
Valitsemistani sävyistä 02 on minulle liian roosa ja 03 taas liian tumma, ja selvästi punertavampi kuin esimerkiksi Lily Lolon In The Buff. Koska ihoni on kuitenkin jo hieman päivettynyt, uskalsin kokeilla 03:sta ja sehän upposikin ihooni hämmästyttävän hyvin! Talvella se ei tietenkään missään tapauksessa sopisi, mutta nyt kesällä kyllä.
Tässä ensimmäinen kokeilemani meikki. Anise sisänurkassa, Curacao luomen keskellä, Bluish Green ulkonurkassa ja Purple alaluomella. Ystävämme MAC Shroom taitaa hoidella kulmaluun highlighterin virkaa, kuinkas muuten. :) Rajaus Couleur Caramelin nestemäisellä eyelinerilla.
En pitänyt eyelinerin paksusta ja tönköstä siveltimestä, ja levitin rajauksen MACin ohuella 210-siveltimellä.
Kasvoilla sekoitus CC:n 03-mineraalipohjaa ja Lily Lolon In The Buffia. Yhdistelmästä on tullut minulle kuluneen kuukauden aikana vakiomeikkipohja.
Räpsräps!
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Toisessa meikissä yhdistin yksinkertaisesti vaaleanvihreän ja liilan, luomilla siis Anise ja Purple. Huulilla Couleur Caramelin kiiltohuulipuna Medium Pink ja väritöntä huulikiiltoa. Iholla samainen CC 03/LL In The Buff -sekoitus kuin ensimmäisessä meikissä.
Couleur Caramelilla on huulipunia kolmella koostumuksella; helmiäinen, kiilto ja matta. Valitsin kiillon, sillä en juurikaan pidä helmiäisestä huulipunassa. Saamastani testisävystä on todettava, että se ei kuitenkaan kiillä. Sen koostumus on kova ja se levittyy huulille jähmeästi jättäen epätasaisen pinnan. Ikävä kyllä on todettava, että vaikka sävy on varsin herkku, en pitänyt tämän huulipunan laadusta yhtään. Se vaati päälleen huulikiillon näyttääksen kiiltävältä ja siistiltä, huulikiilto ikäänkuin pehmensi punan "rosoisen" pinnan.
Juuri näistä kahdesta luomiväristä pidin eniten. Anise on voimakkaasti hohtava, todella kaunis kellertävä vaaleanvihreä ja Purple mattainen ja pehmeä, hieman luumuinen perusvioletti.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Kolmas meikki näyttää kontrastittomuudessaan hurjan tylsältä, pahoitteluni! ^_^ Luomella Curacao ja Bluish Green, rajaus Grey Blue eyeliner ja sisärajaus Benecosin tummansinisellä kynällä. Curacao on koostumukseltaan luomivärinelikosta kuivin eikä niin hohtava ja silkkinen kuin esimerkiksi Anise. Bluish Greenissä puolestaan on pieniä kimallepartikkeleita.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Otetaanpa tähän väliin tarkempi katsaus Couleur Caramelin mineraalimeikkipohjaan.
Swatch-vertailua käyttämieni Lily Lolon sävyjen kanssa. CC:n numerot 822 ja 823 ovat ne, jotka näkyvät purkkien pohjissa. Verkkokaupassa ne on lyhennetty 02/03-muotoon.
Nopea arvio meikkipohjasta niille, jotka eivät jaksa lukea alempaa sepustusta incistä ja vaikuttavista ainesosista: minä tykkään kovasti CC:n mineraalipohjasta! :)
Ensimmäinen fiilis CC:n mineraalipohjasta on, että se on hurjan hienojakoista ja levittyy todella silkkisesti ja pehmeästi. Tuntuu jotenkin jopa....aavistuksen kostealta...? Vilkaisu inciin antaa selityksen; Couleur Caramel Bio Mineral Foundation ei ole 100% mineraalituote, vaan sisältää myös kasviöljyjä ja uutteita pehmentävinä ja kosteuttavina ainesosina.
Inci / Couleur Caramel Bio Mineral foundation:
Outoa, että mineraalimeikkipohjien pääraaka-aine titaanidioksidi on merkitty incissä tuonne "saattaa sisältää" -osioon. Pakkohan sitä on tässäkin tuotteessa olla, ei mica yksin tuo meikkipohjaan peittävyyttä.
Vaikka CC:n mineraalimeikki ei ole 100% mineraalia, on se kuitenkin 100% luonnon raaka-aineista valmistettu. Tässä ei siis ole silikoniyhdisteitä, boorinitridiä tai muita synteettisiä ainesosia, niinkuin esimerkiksi huhtikuussa arvioimassani Essentia Naturalen meikkipohjassa. CC:n mineraalipohjalla on hintaa 23,50€.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Viimeisessä meikissä kasvoilla pelkkä 03-pohja ilman mitään sekoituksia. Näyttää tummemmalta kuin mitä oma ihoni on vielä tällä hetkellä, mutta sulautuu ihoon kauniisti ilman rajoja tai läikkiä. Luonnollisempi ihoon sulautuvuus onkin jälleen yksi mineraalien eduista nestemäisiin meikkivoiteisiin verrattuna. :)
Huh kun näytän jotenkin äkäiseltä tällaisissa totisissa kuvissa... Pitäisi muistaa hymyillä.
Silmämeikissä Anise sisänurkassa, Bluish Green luomen keskellä ja Purple ulkonurkassa & alaluomella. Rajaukset Indelible Creme Eyeshadow Forest.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Mutta sitten siihen kilpailuun. :)
GreenStreet.fi lahjoittaa blogin lukijoille arvottavaksi kolme kappaletta 20€:n lahjakortteja verkkokauppaansa. Osallistut arvontaan kertomalla kommenttilootassa, mikä postauksen meikeistä on mielestäsi kivoin. GreenStreet lähettää lahjakorttikoodit voittajille suoraan sähköpostitse, joten osallistuessasi annat minulle luvan välittää sähköpostiosoitteesi GreenStreetille, mikäli voitat. GreenStreet ei tule käyttämään osoitettasi markkinointiin, vaan ainoastaan palkinnon luovuttamiseen.
Osallistumisaikaa on perjantaihin 27.5. klo 21.00 saakka.
Olin lauantaina ystäväni Suvin häissä, ja sain kunnian vastata häämeikistä. Tämä oli ensimmäinen kerta kun teen kenellekään häämeikin, ja voin sanoa, että jännitti jonkun verran! Hääpäivä on kuitenkin naisen elämän tärkeimpiä päiviä jolloin kaiken täytyy olla täydellistä, ja olisi kauheaa jos meikissä joku menisi pieleen ja morsiamelle tulisi sen takia turhaa stressiä.
Suvi halusi meikistään luonnollisen ilman voimakkaita varjostuksia, ja jännitysmomenttina olikin lähinnä nestemäinen eyeliner ja rajausten symmetria. Onneksi kaikki meni hyvin, ja meikki oli ilmeisestikin Suville mieleinen.
Kuvat saa klikattua isommiksi.
Morsian ennen ja jälkeen meikin. Kuvat ovat hieman ylivalottuneita, eikä Suvin iho ollut livenä noin kalpea.
Suvin meikkiin käytetyt tuotteet:
Ensimmäinen koemeikki huhtikuulta. Koemeikissä huomattiin, että Suvin vuosia käyttämä kulmaväri (Lumenen nro. 3) on tähän meikkiin liian kellertävä, ja se vaihdettiin Make Up Storen viileän sävyiseen Tri-Brow-kulmaväripalettiin. Myös varjostukset olivat tässä vaiheessa vielä Suvin makuun liian vahvat, ja luomivaon varjostus päätettiin jättää pois.
Meikkasin myös toisen kaasoista, Suvin sisaren Annikan. Meikistä puuttuu huulikiilto.
Annikan luomet ovat Suvia raskaammat eikä liikkuvaa luomea juurikaan näy silmien ollessa rentona. Näin ollen alaluomipainotteinen meikki toimii hyvin. Halusin korostaa Annikan silmien kissamaista muotoa sisärajauksella, ja toin alaluomelle metallista hehkua pronssin sävyisellä luomivärillä.
Annikan meikkiin käytetyt tuotteet:
Ja sitten allekirjoittaneen hääkosmetiikkaan, joka olikin aika Dior-painotteista. :) Mulla oli häätuoksuna Miss Dior Chérie ja kynsissä Diorin Sweet Almond.
Silmämeikissä käytin Diorin Elegante-palettia.
Silmät näytti ihan järjettömän sinisiltä Elegante-meikissä...! Tästä kuvasta puuttuu vielä huulimeikki, huulet melkein katoaa kasvoihin kalpeudessaan. Ja täytyy vielä lisätä, että näytän jotenkin omituisen kuivakalta aikuiselta tässä kuvassa, ihan kuin minä joskus 10 vuoden kuluttua.... Or I wish. ^_^
Tässä huuliin lisätty sekoitus Estee Lauderin Honey Flower -huulikiiltoa ja Diorin Addict High Shine -punaa sävyssä Sensation Coral.
Meikkipohja Lily Lolon In The Buff ja poskilla MACin Dainty.
Tällaisia meikkikuvia tällä kertaa. Mulla onkin muuten itse asiassa vaikka kuinka paljon meikkikuvia odottamassa käsittelyä, eli lähiaikoina blogissa voidaan taas hyvällä tuurilla nähdä enemmän sitä itseään eli meikkejä. Ei vaan meinaa millään löytyä aikaa kuvien käsittelyyn.... Se on yllättävän aikaavievää.
Ainiin - ja Make Up For Dummies -sarjan huulimeikkiosa ei ole päässyt etenemään kun en ole saanut siskoani kuvattavaksi. Hän on luvannut pusuhuulensa kyseisen postauksen materiaaliksi. ^_^
Nytpäs ajattelin kirjoittaa varsin hassusta aiheesta. Nimittäin kosmetiikkapakkausten "kielestä" ja niiden toimivuudesta työvälineinä.
En tiedä, tuleeko kukaan kuluttaja pohtineeksi tällaisia asioita. Tuskin. Luoja tietää, että en itse nähnyt purnukoita tässä valossa ennen alalle tulemista. Mutta kun puolitoista vuotta sitten syksyllä aloitin harjoitteluni tulevassa työpaikassani, alkoivat ennen niin tavallisilta näyttäneet purkkirivistöt viestiä minulle aivan uudella tavalla. Minun piti alkaa ymmärtää niitä. Minun piti alkaa hallita niitä.
Kun aloin tutustumaan minua ympäröivään purkkiyhdyskuntaan, näyttivät kaikki saman sarjan purnukat ensin ihan samoilta. Havainnointini taso oli suunnilleen tätä luokkaa; "Cliniquet - vihreitä, Lancomet - no noita hopeisia, Clarinsit - aika paljon punaista" jne. Kun saavuin hyllylle, silmäni kiisivät kuumeisina hyllyltä toiselle ja yrittivät painaa mieleen jokaisen eri merkin omaa järjestyslogiikkaa. Yhdellä merkillä tuotteet on sijoitettu nuorimman ihon tuotteista vanhimpaan, toisella merkillä tuotelinjat on ryhmitelty ihotyypeittäin ja kolmannella taas ei ole näennäisesti mitään logiikkaa. "Ai miksi juuri nämä XX:t on tässä keskimmäisellä hyllyllä?" "No ne on sijoitettu asiakkaan silmien tasolle, kun me X-firmassa pidämme tätä tärkeimpänä linjanamme."
Okei.
Kun purkkien ja tuotelinjojen järjestys alkoi jäädä mieleeni, oli seuraavaksi tarpeen muistaa mille eri ihotyypeille ja iho"ongelmille" eri merkeillä on tuotteita. Koska myyjän on täysin mahdoton muistaa ulkoa satoja tuotteita ainakaan ensimmäisen työvuotensa aikana, auttavat asiassa purkit itse. Ja niiden tapa kommunikoida.
Tästä päästään minua niin hurjasti kiehtovaan aiheeseen. Pakkaussuunnittelu. Työskenneltyäni purkkimeren keskellä lukuisia kuukausia, alkoivat purnukat näyttäytyä minulle aivan eri tavalla kuin alussa. Niistä oli tullut persoonia. Huomasin, että toiset merkit vetivät minua puoleensa enemmän kuin toiset. Toiset tuntuivat yksinkertaisesti helpommilta myydä kuin toiset. Puhun samaa kieltä niiden kanssa.
Aloin miettiä, miksi toiset valmistajat suunnittelevat pakkauksensa niin, että ammattilainenkin joutuu kaksi kertaa tihrustamaan, ennenkuin varmistuu siitä onko kyseessä kuivan vai normaalin ihon tuote. Ei ihmekään, että asiakkaat tarvitsevat kosmetiikkaostoksilla apua. On merkkejä, joiden tuotteiden kommunikaatio on kuin tarkoituksella tehty vaikeaksi.
Ja nyt en siis puhu tuotteiden sisällöstä ja tehoista, vaan ainoastaan ulkoisesta viestinnästä.
Lempisarjani on Clinique. Se on kuin tehty myytäväksi. Cliniquessa on myyjän kannalta kaikki kohdallaan. Tuotevalikoima on laaja, ja jokaiselle ihotyypille ja -ongelmalle löytyy tuote. Oli asiakas sitten aknesta kärsivä 14-vuotias, couperosaposkinen 3-kymppinen tai pigmenttiläiskäinen 60-vuotias, hänelle löytyy heti tuote Cliniquelta. Ja tuotteet kertovat minulle yhdellä vilkaisulla, kenelle ja mihin tarkoitukseen ne ovat. Jokaisen pakkauksen reunassa lukee selkeästi, minkä tuotelinjan tuotteita ne ovat. Hydration - peruskosteutukseen. Redness - punoitukseen. Pore - laajentuneisiin ihohuokosiin. Anti-age - aikuiselle iholle. Jne. Helppoa kuin heinänteko. Ja ihotyypit on merkitty sanallisen selityksen lisäksi myös numeroilla. 1 - kuiva iho, 2 - kuiva sekaiho, 3 - rasvainen sekaiho, 4 - rasvainen iho. Voiko olla selkeämpää?
Cliniquen luokse on helppo mennä. Näin se vain on.
Lancôme taas on anti-sarjani. Nämä pakkaukset ovat vaitonaisia eivätkä todellakaan artikuloi selvästi. Kaksi eri ihotyypin voidepurkkia ovat täsmälleen samannäköiset - pientä extra-riche -pränttieroa lukuunottamatta. Entäpä testerit? Niistä et näe edes etupuolelta mille ihotyypille voide on, vaan sinun pitää kääntää purkki. Näitä purnukoita ei todellakaan ole suunniteltu nopeaa silmäystä ja helppoa myyntitilannetta ajatellen. Pisteitä Lancômelle sentään siitä, että tuotelinjat on järjestetty ikä-loogisesti peruskosteutuksesta vaativimpaan ikääntyneen ihon hoitoon. (Tuotteiden hyllyjärjestyksen määräävät muuten maahantuojat, eivät kaupat itse.)
Jos vertaa Cliniquen ja Lancômen anti-age-tuotevalikoimaa, on Lancômella ehdottomasti panostettu siihen puoleen enemmän. Mutta onko se välttämättä selkeää? Cliniquella on yksi kiinteyttävä voide, Lancômella kolme. Heillä on eri kiinteytyksen tasoja. Haluatko kiinteämmän ihon ja samalla madaltaa myös ryppyjä? Vai haluatko kenties uudelleenmuotoilla kasvoja kollageenia ankkuroivalla tekniikalla? Vai kaipaatko ihoosi kiinteyden lisäksi myös täyteläisyyttä? Vaihtoehtojen moninaisuus ei aina tee asiakasta tyytyväiseksi, vaan päinvastoin hämmentyneeksi. Ja mikäli myyjä ei ole käynyt Lancômen peruskoulutusta, voi hänkin jäädä purkkien edessä välillä hämmentyneeksi. Voin kertoa, että ei se ole myyjillekään aina aivan itsestäänselvää, miten "lifting and shaping" ja "lifting and firming" -voiteet käytännössä oikeasti eroavat toisistaan. Enkä nyt puhu vain alalle juuri tulleista.
Pelkäsin pitkään myös Biothermin hyllyä. Hui miten paljon tuotteita ja epämääräisiä tuotelinjoja. Meni ehkä kaikkein pisimpään, ennenkuin aloin kunnolla hahmottaa Biothermin tuotelinjat, vaikka myös Biotherm on kunnostautunut pakkausmerkinnöissä. Ihotyypit on merkitty sekä sanallisesti että värikoodeilla, ja ongelma/tarvekin on ilmoitettu suhteellisen selkeästi. Tuotteiden kommunikaatiossa häiritsevät kuitenkin pakkausten epäyhtenäisyys tuotelinjojen välillä ja kohderyhmän epämääräisyys tiettyjen tuotteiden kohdalla. (Jos joku Biotherm-konsulentti lukee tätä, niin vinkkejä Source Therapien myyntiin otetaan aina vastaan! ;))
Biotherm on kuitenkin helpommin lähestyttävä kuin vaikkapa Lancôme ja Dior, ja imagoltaankin rennompi. Kyllä me tullaan ihan kivasti juttuun Biothermin kanssa.
Dior noudattaa selkeää normal skin / dry skin -merkintää ainoastaan peruskosteuttavassa linjassaan. Muissa tuotteissa käytetään "light and fresh texture / rich texture" -ilmaisuja. Kyllähän ne tietysti ainakin ammattilaiselle kertovat suoraan jotain myös ihotyypistä, mutta keskivertokuluttajalle eivät. Keskivertoasiakkaalle edes ilmaisu 'sorbettivoide' ei välttämättä sano mitään. Kommunikaatiossa olisi siis täälläkin parantamisen varaa. Ihon ongelma/tarve on kuitenkin asiakasystävällisesti painettu pakkauksen yläreunaan, niin että yhdellä silmäyksellä näkee onko tuote ensisijaisesti kosteutukseen, juonteiden hoitoon vai kiinteytykseen.
Viimeisenä esimerkkinä purkkien viestinnästä nostan esiin Weledan. Kun ostin ensimmäisen luonnonkosmetiikan voiteeni (Weleda Iris-päivävoide), en ollut vielä alalla eikä termien "day cream" ja "moisture cream" ero ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Ostin voiteen laivalta, eikä tax freen henkilökuntakaan osannut neuvoa siinä, kumpi voideversio iholleni sopisi paremmin. (Eli termit eivät aina ole selviä niille ammattilaisillekaan.) Pitkän arvonnan jälkeen päädyin Day Creamiin, ja sehän meni sitten juurikin väärin.
Weledan Day Cream on huomattavasti täyteläisempää ja rasvaisempaa kuin Moisture Cream, mutta pakkauksessa ei ihotyypeistä puhuttu mitään. Minun iholleni, joka ei ole kuiva, olisi moisture-versio tietysti sopinut paremmin. Melkein tuomitsin koko luonnonkosmetiikan ylirasvaiseksi, imeytymisongelmaiseksi skeidaksi, sillä kuvittelin, että moinen rasvaisuus on ominaista koko "genrelle". Onneksi en jättänyt kokeilua Iiris-päivävoiteeseen.
Kun sitten myöhemmin perehdyin Weledaan tarkemmin, oli Day Creamin ja Moisture Creamin ero päivänselvä. Mutta se todellakin vaati syvällisempää tutustumista kuin pelkkien pakkaustekstien lukeminen. Weleda lienee saanut palautetta muiltakin kaltaisiltani kuluttajilta, sillä pakkausuudistuksen myötä valmistaja lisäsi purkkeihin merkinnät ihotyypeistä. Nyt päivävoiteessa lukee "kuivalle tai erittäin kuivalle iholle" ja kosteusvoiteessa "normaalille ja sekaiholle". Yksinkertainen toimenpide, joka olisi jo aikaisemmin toteutettuna säästänyt minutkin virheostokselta.
Purkkien merkinnöillä ON väliä.
Onko kukaan muu tullut pohtineeksi tällaisia? Nyt en odota kovin monen käden nousevan pystyyn. :)
